Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 407 Dno KYK:8 /2013 72 NCC ROADS OY, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS SEKÄ MAANKAATOPAIKKATOIMINTA, MÄNTSÄLÄ, OHKOLAN TOIMINTA-ALUE KU-YK 72/11.6.2013 Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 17.6.2013 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä maankaatopaikkatoimintaa Mäntsälän kunnan Nummisten kylän kiinteistöillä Peltola II 505-409-5-1566, Lepola II 505-409-5-283 ja Perikunnan tontti 505-409-5-1218. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA NCC Roads Oy Äyritie 8 C, 01510 VANTAA Y-tunnus: 1765515-0 Yhteyshenkilö: Haukilahti Hanna puh. 050 3165881 Valtakirjalla TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnot sekä maankaatopaikkatoiminta sijaitsevat Mäntsälän kunnan Nummisten kylän kiinteistöillä Peltola II 505-409-5-1566, Lepola II 505-409-5-283 ja Perikunnan tontti 505-409-5-1218. Lupahakemuksen kohteena oleva louhinta, murskaus ja maa-ainesten vastaanottoalue sijaitsee Mäntsälän kunnan Nummisten ja Ohkolan kylän rajalla noin 10 kilometriä Mäntsälästä etelään. Lahden moottoritie (E75) sekä Keravan ja Lahden välinen oikorata kulkevat alueen ohi itäpuolelta. Liite nro 72 sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti sekä 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7 c, 7 e ja 13 d
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 408 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n 1 momentin kohdan 7 ja 13 a perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Mäntsälän kunnan alueella toimii Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 3.1.2013. Hakemusta on täydennetty 6.2.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on 13.11.2008 ( 250) myöntänyt maa-aineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöillä Kalliorinne I RN:o 5:287 ja Jokiranta RN:o 5:288 (molemmat nykyisin Peltola II RN:o 5:1566) kymmeneksi vuodeksi. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on 740 000 k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään 140 000 k-m 3. Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on 13.11.2008 ( 249) myöntänyt ympäristöluvan louhinnalle ja murskauslaitokselle kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1428 (nykyisin RN:o 5:1566), Lepola II RN:o 5:283, Kalliorinne I RN:o 5:287 ja Jokiranta RN:o 5:288 (Kalliorinne I ja Jokiranta nykyisin Peltola II RN:o 5:1566) kymmeneksi vuodeksi. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on 2 000 000 k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään 500 000 m 3. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta on 9.8.2011 ( 58) myöntänyt maaaineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottoon kiinteistöiltä Peltola II RN:o 5:1566 ja Lepola II RN:o 5:283 kymmeneksi vuodeksi. Alueelta louhittavan kiven kokonaismäärä on 500 000 k-m 3 ja vuotuinen ottomäärä enintään 50 000 100 000 k-m 3. Uudenmaan ympäristökeskus on 10.2.2006 myöntänyt ympäristöluvan (Dnro UUS-2005-Y-443-111) maankaatopaikalle kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1566, Lepola II RN:o 5:283, Perikunnan tontti RN:o 5:1218 ja Kalliokukkula RN:o 14:3. Ylijäämämaata on saanut vastaanottaa maankaatopaikalle kaikkiaan 900 000 tonnia. Etelä-Suomen Aluehallintovirasto on 30.4.2012 myöntänyt luvan (Päätös nro 96/2012/2) pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee kivi- ja maa-aineksen ottamista kiinteistöillä Peltola II RN:o 5:1566, Lepola II RN:o 5:283 ja Perikunnan tontti RN:o 5:1218 sijaitsevalla 38,2 hehtaarin suuruisella ottoalueella ko. hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 409 NCC Roads Oy on 12.10.2012 laittanut vireille Keski-Uudenmaan ympäristölautakuntaan maa-aineslain mukaisen ottoluvan kiinteistöille Peltola II 505-409-5-1566, Lepola II 505-409-5-283 ja Perikunnan tontti 505-409-5-1218. Kaavoitustilanne Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa hakemuksen mukainen ottoalue on osoitettu ylijäämämaiden loppusijoitukseen varatuksi alueeksi (EJ3) ja merkitty ominaismerkinnällä alueeksi, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lupahakemuksen kohteena oleva louhinta, murskaus ja maa-ainesten vastaanottoalue sijaitsee Mäntsälän kunnan Nummisten ja Ohkolan kylän rajalla. Lahden moottoritie sekä Keravan ja Lahden välinen oikorata kulkevat alueen ohi itäpuolelta. Alueen länsipuolella kulkee Gasum Oy:n maakaasuputki. Alueella on harjoitettu kiviainesliiketoimintaa lähes 50-vuoden ajan ja maa-ainesten vastaanottoa kuusi vuotta. Ympäristössä on haja-asutusta. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 330 metrin päässä moottoritien ja radan itäpuolella. Alueen länsipuolella lähin asuinrakennus on noin 400 metrin etäisyydellä. Alueen pohjoispuolella kulkee maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti. Ottoalueen eteläpuolen vanhalla soranottoalueella toimii nykyään motocross-rata. Lähimpään Natura-alueeseen, Ohkolanjokilaaksoon, on alueelta noin kahden kilometrin matka. Alue ei ole haitta- tai häiriöetäisyydellä Natura-alueeseen nähden. Lähimmälle järvelle, Keravanjärvelle, on alueelta noin 7,5 kilometrin matka. Alue kuuluu Ohkolanjoen valuma-alueeseen, jonka pinta-ala on 79,13 km 2 ja järvisyys 1,11 %. Ottoalueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä, mutta alueelle on tehty ojia, joita pitkin ottamistoiminnasta syntyvät vedet johdetaan laskeutusaltaaseen ja edelleen ojaa pitkin alueelta pois. Alueen läheisyydessä sijaitsee pora- ja rengaskaivoja, jotka ovat kiinteistöjen talousvesikäytössä. Ottoalueen pohjavesi on pääosin kalliopohjavettä. Pohjaveden pinnankorkeus on alueella tasolla + 69 metriä. Lähistön pientaloista on käytössä talousvesikaivot. Ottoalueen eteläosa kuului maaliskuuhun 2013 saakka Nummen III-luokan pohjavesialueeseen, mutta ELY-keskus on poistanut sen luokituksesta.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 410 LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti kiviainesta louhitaan tällä hetkellä pohjan tasolle + 73 m. Kalliokiviaineksen oton jäljiltä alueella on näkyvillä lähes 25 metriä korkeita pystysuoria seinäpintoja. Alueella on vireillä uusi maa-aineslupa, jonka mukaan alin kiviainesten ottotaso on + 63 m. Jotta alueelta pumpattavien vesien määrä saataisiin pidettyä kohtuullisena ja syvennyksen mahdollinen väliaikainen pohjaveden pintaa alentava vaikutus rajattua mahdollisimman pienelle alueelle, toteutetaan syvennys kuudessa vaiheessa. Alueelle louhitaan kuusi erillistä allasta, jotka erotetaan toisistaan jättämällä niiden väliin 10 m leveät kalliokannakset. Louhinnan toteutuksen periaate selviää hakemukseen liitetyistä piirustuksista. Louhittavat altaat on numeroitu yhdestä kuuteen. Louhinta aloitetaan numerolla 1 merkitystä kohdasta ja jatketaan edeten numeroilla 2, 3, 4, 5 ja 6 merkityille alueille mainitussa järjestyksessä. Hakemukseen on toimitettu 6.2.2013 täydennyksenä muutettu lopputilannekartta (pvm. 15.1.2013) ja siihen yhdistetyt leikkauspiirustukset (pvm. 12.1.2013). Poiketen alkuperäisissä suunnitelmissa esitetystä lopputilanteesta louhittavien kuuden syvennysaltaan väliset kalliokannakset jätetään toiminnan päätyttyä paikoilleen. Nämä 10 metriä leveät kannakset louhitaan tasolle + 73 m ja ne tulevat jäämään pohjavedenpinnan yläpuolelle. Lisäksi hakemuksen liitteeksi on toimitettu 6.2.2013 tarkennettu suunnitelmapiirustus (pvm. 15.1.2013) ja periaatepiirustukset louhinnan muodoista ottoalueen ulkoreunoilla (pvm. 15.1.2013). Ottoalueen ulkoreunoille louhitaan kalliotasanteet korkoon + 67 m, joiden päälle ottoalueen ulkoreunojen maisemointi toteutetaan maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3. Kerralla räjäytettävä louheen määrä vastaa murskausaseman noin puolen viikon raaka-aineen tarvetta. Jokaisesta louhittavasta osiosta tehdään erillinen yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, joka sisältää poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään työmaalla työmaakansiossa louhintatyön ajan. Räjäytystyöt suoritetaan ympäristöluvan lupaehtojen mukaisella tavalla ja niistä tehdään viranomaisille vaaditut ilmoitukset. Murskauslaitos sijaitsee nyt hakemuksen liitekartalla merkityssä paikassa alueella 4. Ottamisen edetessä alueelle 4 murskauslaitos on tarkoitus siirtää alueelle 6, joka otetaan viimeisenä. Kiviainestoiminnan valmiit tuotteet varastoidaan nykyisen oton korkeudella oleville alueille, aluksi suunnitelmaalueen itä- ja eteläosaan ja lopuksi eteläosaan. Alueella käytetään pääosin omaa nelivaihemurskauslaitosta. Murskaus voidaan toteuttaa myös aliurakointina, jolloin alueella on jokin toinen murskauslaitos. Murskauksessa käytetään mahdollisuuksien mukaan parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Alueella tuotettu kalliomurska käytetään pääasiassa tie- ja talonrakentamisen tarpeisiin.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 411 Kallion räjäytykset ja ylisuurten lohkareiden rikotus tehdään arkipäivisin (ma-pe) klo 8-16 välisenä aikana. Kallion poraaminen ja murskaaminen tehdään arkipäivisin (ma-pe) klo 7-21 välisenä aikana. Kuormaaminen ja kuljetus mukaan lukien ylijäämämaiden vastaanotto tapahtuu arkipäivisin (ma-pe) klo 7-21 välisenä aikana. Maankaatopaikkatoiminta koskee alueelle sen maisemointia varten tuotavia puhtaita ylijäämämaa-aineksia, jotka ovat laadultaan kitkamaata, savea ja hyvin pieniä määriä liejuista savea. Maa-aineksia tuodaan alueelle yhteensä 49 500 tonnia ja ne tuodaan alueelle vuoden aikana. Alueelle vastaanotettavat ylijäämämaat ovat sopimustyömailta, jolloin jokaisen kuorman alkuperä on tiedossa. Ylijäämämaiden kuljetukseen sekä myytävien kiviainesten kuljetukseen käytettävä kalusto on tarkoitus saada maksimaaliseen käyttöön. Ylijäämämaat läjitetään väliaikaisesti toiminta-alueen itäreunaan, josta se tullaan aikanaan käyttämään alueen maisemointiin. Läjitysalueen reunaan ottotasolle + 73 m on rakennettu lohkarevalli, joka estää maamassojen valumisen. Ylijäämämaakasan maanvyöryt estetään luiskakaltevuudella ja lohkarevallilla. Hakemuksen liitteeksi 6.2.2013 toimitetun periaatepiirustuksen mukaan ottoalueen ulkoreunoille louhitaan kalliotasanteet tasolle + 67 m, joiden päälle ottoalueen ulkoreunojen maisemointi toteutetaan maa-aineksilla luiskakaltevuuteen 1:3. Luiskien tekemisessä käytetään alueelta poistettuja pinta-maita sekä alueelle sen ulkopuolelta tuotuja ylijäämämaita. Myös nyt lupahakemuksen alaiset maankaatopaikkatoiminnan maa-ainekset tullaan sijoittamaan maisemointiluiskiin. Ottamistoiminnan päätyttyä alue täyttyy vedellä tasoon + 70 m, jolloin alueelle muodostuu kuusi erillistä pohjavesiallasta. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Koko toiminnan aikainen louhittavan ja murskattavan kiviaineksen kokonaismäärä on 3 000 000 k-m 3. Alueella louhitaan kiviaineksia enintään 500 000 k-m 3 vuodessa. Alueelle ei tuoda ulkopuolista louhetta. Irtilouhittu kallio jalostetaan alueella murskeiksi. Vuosittain murskattava määrä riippuu lähialueella tapahtuvasta rakentamisesta, markkinatilanteesta sekä tuotettavista lajitteista. Vuosittaiseksi tuotantomääräksi on arvioitu 825 000 tonnia. Poltto- ja voiteluaineiden varastointi sekä työkoneiden huolto Alueella varastoidaan polttoaineita siellä työskenteleviä työkoneita varten. Tankkaus tapahtuu tukitoimintoalueella toimistorakennuksen vieressä ja tuotantoalueella murskauslaitoksen vieressä. Tankkausalueet on rakennettu kivituhka-altaiksi, joissa muovitetun altaan päälle on laitettu kivituhkaa, joka mahdollistaa tarvittaessa öljyvahingon sattuessa hallitun pilaantuneen maaaineksen poiston. Alueella käytetään vain kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 412 Tankkauksessa käytettävä polttoainesäiliö on lukittava ja varustettu lapon- ja ylitäytönestimellä. Tukitoimintoalueelle on lisäksi tehty tiivispohjainen konesuoja, jossa varastoidaan poltto- ja voiteluaineita sekä tankataan työkoneita. Työkoneiden huollot tapahtuvat konesuojassa. Vedenhankinta ja käyttö Tuotannossa kulutetaan vettä kastelun tarpeesta riippuen enimmillään 5000 litraa päivässä. Tuotannossa käytettävä vesi otetaan laskeutusaltaasta. Toimistorakennuksessa käytettävä vesi otetaan toimiston läheltä sijaitsevasta porakaivosta. Sosiaalitilojen vedenkulutus on noin 320 litraa vuorokaudessa (arkipäivät). Jätevedet Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan 5 m 3 :n kokoiseen, lasikuidusta valmistettuun ja täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön, jota tyhjennetään noin 3 viikon välein. Jätevedet kuljetetaan Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Liikenne Ottoalueen sisäinen liikenne käsittää noin 4 6 raskasta ja 3 5 kevyttä ajoneuvoa tai työkonetta. Kiviainesten myyntitoiminnasta aiheutuvat kuljetukset ovat suuruudeltaan noin 80 täysperävaunullista rekkaa vuoden jokaisena arkipäivänä. Lisäksi huoltokuljetuksia on keskimäärin yksi raskaan liikenteen kuljetus jokaisena murskauspäivänä. Maankaatopaikkatoiminnasta aiheutuvaksi liikenteeksi arvioidaan 15 20 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuormaaminen ja kuljetus mukaan lukien ylijäämämaiden vastaanotto tapahtuu arkipäivisin (ma pe) klo 7 21 välisenä aikana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Louhinnassa, murskauksessa ja maa-ainesten vastaanottoalueen toiminnassa noudatetaan ympäristönsuojelulain mukaisesti parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Toimintaa ohjaa NCC Roads Oy:n laatujärjestelmä ja ISO 14001:2004 mukainen ympäristöjärjestelmä. Vastaanottoalueelle tuotavat kuormat punnitaan ja kuormien puhtaus varmistetaan aistinvaraisesti haihtuvien hiilivetyjen osalta ja mahdollisten jätteiden osalta silmämääräisen tarkastelun perusteella. Raskasmetallit ja hiilivedyt tutkitaan kenttäanalysaattorilla (Petroflag ja XFR) aina uudelta työmaalta tulevasta kuormasta tarvittaessa. Punnitustieto säilytetään NCC Roads Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Saapuvista kuormista pidetään kirjanpitoa, josta ilmenee kuorman alkuperä, auton rekisterinumero, auton omistaja, työmaa
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 413 ja päivämäärä. Alueelle tuotavat ylijäämämaat tulevat sopimustyömailta, jotka sijaitsevat lähikunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Alueelle ei oteta vastaan maa-aineksia, jotka ovat peräisin alueelta, jolla on harjoitettu huoltoasemaja korjaamotoimintaa, romunkeräystä, jätteiden vastaanottoa tai teollisuutta. Maa-ainesten vastaanottoalue on yhtenäistä aluetta, josta muodostuu myös yhtenäinen valuma-alue. Valuma-alueen vedet johdetaan laskeutusaltaaseen, josta ne johdetaan edelleen luontoon. Alueen pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Louhinnan ja murskauksen osalta käytetään nykyaikaisia laitteistoja ja huolehditaan laitteistojen säännöllisestä huollosta. Pöly- ja melupäästöjä pyritään minimoimaan koteloinneilla, kastelulla, varastokasojen sijoittelulla, rintauksilla, asfaltoinneilla ja meluvalleilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Tuotannosta ei synny jätevesiä. Maa-ainesten otto- ja vastaanottoalueella muodostuvat pintavedet johdetaan alueen länsilaidalla sijaitsevaan laskeutusaltaaseen, jolla vähennetään kiintoaineksen, sekä muun haitallisen materiaalin pääsyä purkuvesien mukana ympäristöön. Pintavedet johdetaan laskeutusaltaaseen joko pintavalumana ojia pitkin tai pumppaamalla syvennyksistä. Altaan koko on noin 100 m 2 ja vesisyvyys 2 metriä. Laskeutusallas on mitoitettu vastaanottamaan koko alueen pintavedet ja sen laajentaminen on tarvittaessa mahdollista. Laskeutusaltaasta vesi johdetaan edelleen rumpuputkea pitkin purkuojaan. Alueen maisemointiluiskien uloin kerros rakennetaan kivennäismaista ja tarvittaessa kylvetään ruohon siemen vakauttamaan pintamaakerros. Louhittavat altaat tulevat täyttymään vedellä hyvin hitaasti ja täyttyminen voi kestää useita vuosia. Hakemuksen mukaan on oletettavaa, että maisemointiluiskien kasvukerros on ehtinyt juuristollaan vakauttamaan luiskan niin, ettei esimerkiksi veden samentumista aiheudu. Ottaen huomioon maisemointiluiskien loivuus ja kasvukerroksen juuriston vaikutus, eroosiota ei pääse tapahtumaan. Päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan pölyämistä liittyy erityisesti kallion räjäytykseen. Räjäytyksessä syntyvä pölyäminen on lyhytkestoista, eikä syntyvän pölyn määrä ole merkittävä murskauslaitoksella syntyvän pölyn määrään verrattuna. Porauksessa syntyvä pöly ei leviä ympäristöön, sillä poravaunut on varustettu pölynkeräyslaitteistolla.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 414 Murskauslaitoksella pölyä syntyy murskauksesta, seulonnasta sekä kiviaineksen pudotuksista. Pölyn torjumisessa käytetään vettä sekä lisäksi prosessin kriittisten kohtien kattamista ja kotelointia. Kriittisinä kohtina voidaan pitää kiviaineksen pudotuskohtia ja seuloja sekä kuljettimia, jotka kuljettavat hienoainespitoista kiviainesta. Pölyä syntyy kuivina kausina myös työkoneiden aiheuttamasta liikenteestä sekä tuotteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta tuotantopaikalta. Liikenteestä aiheutuva pölyäminen torjutaan kastelemalla kulkureitit työmaaalueella sekä puhdistamalla alueelle johtava Saharintie sille kulkeutuvasta kiviaineksesta. Hakemukseen liitetyn Enwin Oy:n tekemän PM 10 -hiukkaspitoisuusmittausten perusteella Ohkolan ottoalue ei vaaranna ilman hengityskelpoisen pölyn (PM 10 ) pitoisuuksien ohje- tai raja-arvoja ympäristössään. Melu ja Tärinä Alueella harjoitettavasta toiminnasta aiheutuu ympäristöön melua ja tärinää. Hakemukseen liitetyn Ramboll Finland Oy:n melumallinnuksen mukaan kiviaineksen ottamistoiminnasta aiheutuva melu ei ylitä päiväajan raja-arvoa L Aeq 55 db ottamisalueen ympäristön asuintalojen kohdilla. Melulähteet sijaitsevat porausta lukuun ottamatta ottamisalueen pohjan tasolla, jolloin louhintarintaukset ja tuotekasat toimivat luonnollisina meluesteinä ympäristöön päin. Melulähteiden sijainnit suhteessa esteisiin vaihtelevat toiminnan aikana, sillä tuotekasojen varastotilanne ja sijainnit muuttuvat ja louhinnan edetessä myös melulähteiden sijainti muuttuu. Rintauksen lisäksi louhintaalueen länsireunaan on kasattu noin 8 metriä korkea meluvalli estämään melun leviämistä lännen suuntaan. Mallinnuksen perusteella muihin meluntorjunta-toimenpiteisiin ei ole tarvetta. Tärinän vaikutuksia pyritään hallitsemaan huolellisella räjäytysten suunnittelulla ja räjäytyspanosten oikealla mitoituksella. Jokaisesta louhittavasta osiosta tehdään erillinen yksityiskohtainen räjäytyssuunnitelma, joka sisältää poraus-, panostus-, sytytys- ja suojauskaaviot. Räjäytyssuunnitelma säilytetään työmaalla työmaakansiossa louhintatyön ajan. Hakemukseen on lisäksi liitetty Finnrock Oy:n laatima Ohkolan kiviainestuotantoalueen louhintatyön ympäristöselvitys, jonka tavoitteena on ollut selvittää louhinnan tärinävaikutusalueella sijaitsevat tärinäherkät rakennukset, rakenteet ja laitteet sekä sellaiset toiminnot, jotka oleellisesti saattaisivat rajoittaa louhinnan toteutusta ja tulisi ottaa huomioon suunnittelussa ja räjäytysten toteutuksessa. Selvityksessä on annettu suosituksia koskien mm. rakennekatselmusten tekemistä, tärinälle herkkien laitteiden suojaamista sekä louhintatöiden aiheuttaman tärinän voimakkuuden valvomiseksi tehtäviä tärinämittauksia ja tärinämittaustulosten käsittelyä. Hakemukseen on myös liitetty Finnrock Oy:n tärinämittausraportti 15.11. 16.11.2012 tehdyistä tärinämittauksista, joissa ei havaittu mitatuissa kohteissa tärinäraja-arvojen ylityksiä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 415 Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Ohkolan toiminta-alueella on toimisto, majoitusparakkeja, laboratorio ja murskausasema. Toimipaikasta syntyy seuraavia jätteitä: yhdyskuntajätettä toimisto- ja sosiaalitiloista. jätevettä toimisto- ja sosiaalitiloista sekä laboratoriotoiminnasta vaarallisia jätteitä kuten jäteöljyjä, akkuja ja paristoja koneista ja laitteista rakentamisen ja huoltojen yhteydessä metalliromua ja puujätettä Toimistolla on jäteastiat yhdyskuntajätteille, joiden tyhjennyksestä huolehtii ulkopuolinen jätteenkuljetusyhtiö. Toimistossa syntyvä paperijäte kerätään erilliseen paperinkeräysastiaan tai toimitetaan lähimpään kierrätyspisteeseen. Sekajätettä syntyy mm. käytetyistä kuljetinmatoista ja pakkauksista. Murskaamolla on sekajätteille oma lava, joka tyhjennetään tarvittaessa muutaman kerran vuodessa kunnalliselle kaatopaikalle. Sekajätettä syntyy noin 500 1000 kg vuodessa. Lassila & Tikanoja noutaa jätteet 2 krt/kk. Jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarpeen mukaan lokaautolla ja kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle. Murskaamolla syntyy vaarallisia jätteitä kuten jäteöljyä murskaimista ja koneista. Murskaimista kertyy jäteöljyä kertaluonteisesti vuosittain noin 500 1000 litraa ja muista koneista noin 50 100 litraa murskauksen kestosta riippuen. Ohkolassa on 1000 litran keräysastia jäteöljyille. Öljynsuodattimet ja öljyiset trasselit kerätään erillisiin vaaralliselle jätteelle sopiviin astioihin. Jäteöljyt välivarastoidaan valuma-altaallisessa hallissa, kunnes ne luovutetaan ympäristöluvan omaavalle vaarallisen jätteen käsittelyyn erikoistuneelle keräysyritykselle. Hallissa on liiketunnistimella toimiva hälytysjärjestelmä ja saatavilla imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalta. Koneista ja laitteista jää muutamia käytettyjä akkuja ja paristoja vuodessa. Akut kerätään tiivispohjaiselle alustalle niille erikseen osoitetulle paikalle, josta ne viedään vaarallisen jätteen keräyspaikkoihin. Energiansäästölamput, loisteputket, maalit, lakat, paristot yms. kootaan erillisiin kannellisiin astioihin, välivarastoidaan katoksessa ja toimitetaan hyväksyttyyn keräyspaikkaan. Murskaamolla syntyy keskimäärin 5000 15 000 kg vuodessa rautajätettä, kuten murskainten kulutusosia, verkkoja, kuljetinrullia yms. Kulutusosat menevät valimolle uudestaan käytettäviksi ja muu rautaromu kerätään keräyslavoille, jotka tyhjennetään romuttamoille. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Lupahakemukseen on liitetty 1.11.2012 päivätty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 416 Alueella ei muodostu sivukiveä lainkaan. Kaivannaisjätteen synty tuotantoalueella on liittynyt pintamaiden poistoon. Arvio koko alueella luonnollisesti olleen pintamaan määrästä on noin 550 000 m 3. Maa-aineksia, jotka varastoidaan alueelle maankaatopaikan ympäristöluvan alaisena, ei luokitella kaivannaisjätteeksi. Pintamaita kuorittaessa ensimmäisenä on poistettu maan pinnassa oleva kasvillisuutta sisältävä kenttäkerros, josta on poistettu kannot, juurakot sekä muut suurikokoista orgaanista kiinteätä ainesta sisältävät kappaleet. Poistetut kannot ja juurakot on haketettu ja myyty energiantuotantoon. Poistetut pintamaat on läjitetty varastokasoille ottoalueen reunaosiin. Pääosa pintamaista on varastoitu alueen länsiosiin meluvalliksi. Meluvallit tulevat sijaitsemaan sijoituspaikassaan toiminnan päättymiseen saakka. Alueelta poistettu pintamaa on inerttiä epäorgaanista ainesta. Aineksen aiheuttamat ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maa-aineksesta sateen tai tuulen aiheuttaman eroosion myötä liikkeelle lähtevään hienoainekseen. Hienoaineksesta ei kuitenkaan aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, sillä mahdollisesti irtoava aines on samaa mineraalista ainesta, josta alueen maaja kallioperä koostuu. Hienoaineksesta aiheutuvat vaikutukset on voitu nähdä lähinnä meluvallien maa-aineksesta irtoavana hienoaineksena meluvallin rakentamisvuonna ja sitä seuraavana vuonna. Rakentamista seuraavana kolmantena kesänä meluvallien pintojen voidaan jo olettaa olevan kasvillisuuden peittämiä luonnollisen siemennyksen kautta siten, ettei hienoainesta enää merkittävissä määrin irtoa sen paremmin sateiden kuin kuivana kautena tuulenkaan mukana kuljetettavaksi. Louhosalueen hulevedet johdetaan ojastoon laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaan tarkoituksena on muodostaa vesiallas, jossa veden virtaus on niin hidas, että suspensiossa oleva hienoaines sedimentoituu altaan pohjalle. Altaan pohjalle kertyvä hienoaines poistetaan säännöllisin väliajoin ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi. Pintamaiden kuorinnan alkuvaiheessa tehty kantojen juurakoiden ja muiden suurikokoisten orgaanisten kappaleiden poisto maa-aineksesta vähentää päästöjä veteen ja ilmaan. Alueelta kuorittavien pintamaiden vaikutukset veden laatuun alueen ulkopuolella tulevat olemaan hyvin vähäiset. Kaikki alueelta kuoritut pintamaat tullaan käyttämään toiminnan päätteeksi alueella luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Päästöt maaperään (estäminen) Alueella käytetään vain kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Tankkauksessa käytettävä polttoainesäiliö on lukittava ja varustettu lapon- ja ylitäytönestimellä. Tankkausalueet on rakennettu kivituhka-altaiksi, joissa muovitetun altaan päälle on laitettu kivituhkaa, joka mahdollistaa tarvittaessa öljyvahingon sattuessa hallitun pilaantuneen maa-aineksen poiston.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 417 Tukitoimintoalueelle on lisäksi tehty konesuoja, jossa varastoidaan poltto- ja voiteluaineita sekä tankataan työkoneita. Työkoneiden huollot tapahtuvat konesuojassa. Konesuoja on katettu tiivispohjainen rakennus, josta kertyvät pintavedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta maastoon. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointimenettely Louhinta- ja murskaustoiminnasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa tarkoitettu 21.10.2002 päivätty arviointiselostus. Lupahakemuksen alainen ottoalue ei ole kokonaisuudessaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa rajatulla alueella. Arvioinnin ulkopuolelle jäävä alue ei ole kuitenkaan suuruudeltaan sellainen, että se olisi edellyttänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn uusimista. Yhteysviranomaisena toiminut Uudenmaan ympäristökeskus on 19.12.2002 antanut arviointiselostuksesta lausuntonsa. Yhteysviranomaisen lausunnossa on todettu seuraavaa: Arviointi keskittyy itse kiviaineksen oton vaikutusten selvittelyyn. Maisemoinnin ja alueen jälkikäytön tarkastelu on vähäistä. Maisemoinnin osalta monet asiat jäävät avoimiksi. Jos alueen moreeni ja hiekka jalostetaan valtaosin rakentamiseen, niin mitä maa-aineksia maisemoinnissa käytetään. Pohjavesialue asettaa rajoituksia pintamaiden laadulle. Pintamaiden varastointi ja käyttö maisemoinnissa saattaa aiheuttaa pohjavesivaikutuksia. Selvityksen taso ei ole kaikkien lupamenettelyjen osalta riittävä. Arviointiselostuksessa ei ole otettu kantaa vesioikeudellisen luvan tarpeeseen. Vesioikeudellista lupakäsittelyä varten esimerkiksi pohjaveden pinnan korkeustaso tulee määrittää vesiasetuksen edellyttämällä tavalla. Luontoselvitystä on syytä täydentää liito-oravien osalta kevättalvella tehtävällä selvityksellä ennen luvan hakemista niiltä osin kun alue on vielä puustoista. Ratahallintokeskuksen huomautus oikoradan suojaetäisyydestä on syytä ottaa myöhemmin huomioon suunnittelussa tai neuvotella muusta tyydyttävästä ratkaisusta. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Alue on toiminut tiettävästi vuodesta 1964 maa-ainesten ottoalueena. Alueen ympäristön olosuhteita leimaa siten voimakkaasti maa-ainesten ottotoiminta. Pääosa alueesta on jo louhittu ja louhimattomalta osalta on pintamaat jo kokonaan poistettu. Maisemaan kuuluu alueen kaakkoissivulla Keravan ja Lah-
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 418 den välinen oikorata, sekä moottoritie (VT4). Alueen länsipuolella kulkee maakaasulinja, linja on kaivettu maan alle, mutta linjan maanpäällinen alue pidetään puuttomana. Aiempiin lupiin nähden muutosta yleiseen viihtyvyyteen ei ole tapahtunut. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Alueella ei ole merkittäviä luontokohteita tai maisemallisesti arvokkaita kohteita, joihin toiminnalla saattaisi olla vaikutusta. Maankaatopaikka ei vaikuta luonnontilaan, eikä laatuun. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksen mukaan koska alueelle vastaanotettava maa-aines on puhdasta, ei sillä ole vaikutusta vesistöihin, eikä niiden käyttöön. Alueella ei ole merkittäviä pintavesiesiintymiä ja toiminnan vaikutukset pintavesiin arvioidaan vähäisiksi. Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutukset Hakemuksen mukaan maa-ainesten vastaanotto ei aiheuta pölyämistä. Murskauksen yhteydessä pölyämistä tapahtuu ajoittain, mutta pölyämisen hallitsemiseksi alueella suoritetaan tarpeen mukaan kastelua. Alueelle johtava tie on asfaltoitu ja tien pölyämistä estetään puhtaanapidolla ja kastelulla. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole todettu olevan vaikutusta alueen maaperään tai pohjaveden laatuun. Kymmenen vuoden seurantajaksolla ei pohjaveden laadun tai määrän osalta ole todettu mitään sellaisia poikkeavuuksia, jotka voidaan osoittaa johtuvan tai johon murskaus-, louhinta- tai maankaatopaikkatoiminnalla olisi myötävaikutusta. Tarkkailun perusteella ei voida sanoa veden laadun heikentyneen, muuttuneen tai pohjaveden pinnankorkeuksien laskeneen toiminnan vaikutuksesta. Toiminta-alueelta tai lähiympäristöstä ei ole raportoitu kyseisellä toiminnalla olleen vaikutusta maaperään. Melun ja tärinän vaikutukset Toiminnasta aiheutuu ympäristöön melua ja tärinää. Alueelle tehdyn melumallinnuksen mukaan melu ei ylitä raja-arvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Hakemuksessa selvitetään, että tärinän vaikutuksia on pyritty hallitsemaan huolellisella räjäytysten suunnittelulla ja räjäytyspanosten oikealla mitoituksella.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 419 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnan käyttötarkkailu Ottoalueella toteutetaan jokaisena toimintapäivänä tuotannon tarkkailua, jossa havaitut huomiot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Viikoittain alueella tehdään työnjohdon toimesta ns. murskamittari, jossa puututaan toiminnassa mahdollisesti havaittuihin riskeihin ja puutteisiin. Otetun maa-aineksen määrä raportoidaan lupaviranomaiselle vuosittain. Vastaanottoalueelle tuotavat kuormat punnitaan ja kuormien puhtaus varmistetaan aistinvaraisesti haihtuvien hiilivetyjen osalta ja mahdollisten jätteiden osalta silmämääräisen tarkastelun perusteella. Raskasmetallit ja hiilivedyt tutkitaan kenttäanalysaattorilla (Petroflag ja XFR) aina uudelta työmaalta tulevasta kuormasta tarvittaessa. Punnitustieto säilytetään NCC Roads Oy:n laatujärjestelmän mukaisesti. Saapuvista kuormista pidetään kirjanpitoa, josta ilmenee kuorman alkuperä, auton rekisterinumero, auton omistaja, työmaa ja päivämäärä. Alueelle tuotavat ylijäämämaat tulevat sopimustyömailta, jotka sijaitsevat lähikunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Alueelle ei oteta vastaan maa-aineksia, jotka ovat peräisin alueelta, joissa on harjoitettu huoltoasemaja korjaamotoimintaa, romunkeräystä, jätteiden vastaanottoa tai teollisuutta. Pohjaveden tarkkailu Pohjavettä ehdotetaan tarkkailtavaksi lokakuussa 2012 valmistuneen tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Pohjaveden laatua seurattaisiin viidestä yksityisestä talousvesikaivosta ja seitsemästä tarkkailupisteestä. Vesinäytteistä analysoitaisiin sameus, sähkönjohtavuus, COD, ph, Fe, Mn, nitraatti, kloridi, sulfaatti, koliformiset bakteerit ja mineraaliöljy. Yksityisistä talousvesikaivoista näytteet otettaisiin kerran vuodessa ja tarkkailupisteistä kaksi kertaa vuodessa toukokuussa ja marraskuussa. Pohjaveden pinnankorkeutta seurattaisiin kolmesta yksityisestä talousvesikaivosta ja seitsemästä tarkkailupisteestä kerran kolmessa kuukaudessa. Yksityiset talousvesikaivot Pinnankorkeus Laatumääritys Kaivo Turola (Haavisto) x x Kaivo Casa Rosa (Nyman-Piltti) x x Kaivo Kumpumäki (Eskelinen) x Kaivo Laikankulma (Lainio) x Kaivo Jämsälä (Uitto, Kunnari x Uitto) Kaivo Niemelä (Salminen) x Tarkkailupisteet HP101 x x
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 420 HP102 x x HP103 x x HP 104 x x HP 105 x x HP 106 x x Toimiston porakaivo x x Murskan kaivo x Vuosittaiset tarkkailutulokset toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kerran vuodessa tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Pintaveden tarkkailu Pintavedet johdetaan alueen länsilaidalla sijaitsevaan laskeutusaltaaseen ja siitä edelleen rumpuputkea pitkin purkuojaan. Vesitilanteen mukaan joko altaasta tai siitä lähtevästä vedestä otetaan pintavesinäytteet kaksi kertaa vuodessa huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa. Pintavesistä ehdotetaan määritettäväksi 2008 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti väri, sameus, ph, sähkönjohtavuus, KMnO 4 -luku, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, rauta, mangaani, alumiini ja bakteerit. Melun tarkkailu Hakemukseen on liitetty Ramboll Finland Oy:n 1.2.2013 päivätty lausunto, jossa esitetään alueella aiemmin tehtyyn melutarkkailuun sekä syksyllä 2012 laadittuun melumallinnukseen perustuen, ettei melun tarkkailumittauksia ole tarpeen jatkaa. Tärinän tarkkailu Hakemukseen on liitetty Finnrock Oy:n laatima Ohkolan kiviainestuotantoalueen louhintatyön ympäristöselvitys, jonka tavoitteena on ollut selvittää louhinnan tärinävaikutusalueella sijaitsevat tärinäherkät rakennukset, rakenteet ja laitteet sekä sellaiset toiminnot, jotka oleellisesti saattaisivat rajoittaa louhinnan toteutusta ja tulisi ottaa huomioon suunnittelussa ja räjäytysten toteutuksessa. Selvityksessä on annettu suosituksia koskien mm. rakennekatselmusten tekemistä, tärinälle herkkien laitteiden suojaamista sekä louhintatöiden aiheuttaman tärinän voimakkuuden valvomiseksi tehtäviä tärinämittauksia ja tärinämittaustulosten käsittelyä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 421 ARVIO TOIMINNAN MAHDOLLISISTA RISKEISTÄ, POIKKEUK- SELLISISTA TILANTEISTA JA NIIHIN VARAUTUMISESTA Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksen mukaan merkittävin mahdollinen kiviaineksen ottamisesta aiheutuva riski on suunnittelualueen kaivojen veden laadun heikkeneminen. Veden laadun heikkenemiseen voi vaikuttaa kohteesta purkautuvien vesien mahdollinen kiintoaineskuorma, räjähdeaineista mahdollisesti aiheutuva typpikuorma tai työkoneista mahdollisesti aiheutuvat öljypäästöt. Edellä mainitut päästöt voivat vaikuttaa sekä pohja- että pintavesiin. Räjäytyslouhinnassa käytettävät räjähteet ovat typpipohjaisia. Räjähdysaineista aiheutuu aina typpipäästöjä, jotka aiheutuvat pääasiassa räjähtämättä jääneistä räjähdysaineista, jotka liukenevat hitaasti ympäristöön. Räjähteiden typpipäästöt ovat yleensä nitraatti- ja ammonium-muodossa. Typpikuormituksen lisääntyminen on arvioitu vähäiseksi, kun otetaan huomioon toiminnan kestäneen alueella jo lähes 50 vuotta ja typpiyhdisteiden ojassa viipymisen aikana tapahtuva laimeneminen ja hajoaminen. Hakemuksessa on lisäksi tuotu esille, että maa-ainesten otto voi mahdollisesti aiheuttaa pohjaveden kloridi-, sulfaattija happipitoisuuksien kasvua sekä orgaanisen aineen lisääntymistä vedessä. Ohkolassa toteutetun vesientarkkailun tuloksissa ei ole kuitenkaan havaittavissa edellä mainittujen parametrien muuttumista ottamistoiminnan edetessä. Louhittaessa pohjaveden pinnan alapuolelle pinnankorkeudet saattavat laskea sekä ottoalueella että joskus myös sen lähiympäristössä. Uuden vesientarkkailusuunnitelman mukaisesti toiminnanharjoittaja on tehostanut alueen tarkkailua havaitakseen mahdolliset ympäristövaikutukset. Toiminnasta aiheutuvina ympäristön kannalta keskeisinä riskeinä ja vaikutuksia aiheuttavina tekijöinä arvioidaan olevan myös meluhaitat, pölyn leviäminen hallitsemattomasti, tärinä sekä mahdolliset päästöt vesistöön. Tiedot onnettomuuksien estämiseksi suunnitteluista toimista ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta Hakemuksen mukaan kalliokiviaineksen ottamisesta aiheutuvat riskit ovat hallittavissa louhinnan suunnittelulla, oikealla panostuksella ja räjähteiden hävikin minimoinnilla sekä johtamalla alueella muodostuvat hulevedet laskeutusaltaaseen. Edellä mainittujen riskien ja ympäristövaikutusten hallinnan tueksi NCC Roads Oy:llä on sertifioitu ISO 9001-mukainen toimintajärjestelmä, jonka mukaisesti toimenpiteet suunnitellaan ennakkoon, huomioidaan toimintaan mahdollisesti liittyvät riskit sekä toimenpiteet niiden varalle. NCC Roads Oy:llä on myös sertifioitu ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, jonka mukaisesti toiminnan aiheuttamat ympäristöön liittyvät riskit arvioidaan ja suunnitellaan toimenpiteet niiden varalle. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellytetään suojaimien käyttöä sekä turvasäännösten osaamista ja noudattamista. NCC Roadsin henkilökunta osallistuu työturvallisuuskoulutukseen työsuhteen
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 422 alussa. Alue on rajattu kallioleikkauksien päältä huomiomerkein varustetulla lippusiimalla ja alueen koillisreunassa on hirviaita. Maanvastaanottoalueella on tallentava kameravalvonta. Alueella toimivat aliurakoitsijat on perehdytetty NCC Roadsin toimesta työmaan toimintaan. Jokaisella alueella työskentelevällä on oltava voimassa oleva työturvallisuuskortti ja alueella toimiva aliurakoitsija on saanut aluetta koskevan ohjekansion. Alueen pinta- ja pohjavesien suojelu on otettu huomioon tekemällä alueelle konesuoja, jossa varastoidaan poltto- ja voiteluaineet sekä tankataan työkoneita. Pintavesien suojelua on tehostettu myös johtamalla alueen pintavedet laskeutusaltaaseen ennen kuin ne johdetaan alueen ulkopuolelle. Mahdollisten vesiin pääsevien öljyjen torjuntaa varten alueelle on hankittu erillisiä öljypohjaisten nesteiden imeytyspuomeja. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamaan ja huoltamaan laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemalla toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Mäntsälän kunnan viranomaisille. Työkoneista mahdollisesti aiheutuvat öljypäästöt ovat torjuttavissa työkoneiden hyvällä huollolla. Jos työkoneista kuitenkin tapahtuu ns. tihkuvuotoa (kevyttä polttoöljyä tai hydrauliikkaöljyä) öljyn komponentit sitoutuvat maaainekseen suunnittelualueella ja veteen liukenevat komponentit muodostavat vettä kevyempinä kalvon kohteen hulevesien pinnalle. Hulevesien mukana kulkeutuvat öljykomponentit voivat haihtua riittävän pitkän viipymän aikana, tai ne voidaan tarvittaessa poistaa veden pinnalta öljynerotuspuomeilla. Tihkuvuodoista mahdollisesti kertyvä öljyn määrä on arvioitu pahimmassakin tapauksessa hyvin pieneksi. VAKUUS ASIANMUKAISEN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Maankaatopaikkatoiminnan osalta NCC Roads Oy esittää vakuudeksi 10 000 suuruista pankkitakausta asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. TOIMINNAN ALOITTAMINEN NCC Roads Oy pyytää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti lupaviranomaista määräämään, että toiminta voidaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aloittaa heti lupapäätöstä noudattaen. Perusteena on turvata työn ja toiminnan jatkuminen alueella keskeytymättömänä ja välttää keskeytyksen aiheuttamat taloudelliset tappiot.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 423 Hakija esittää hakemuksessaan 20 000 aloitusvakuutta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu sekä Mäntsälän että Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla 18.2. 21.3.2013 välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä. Luvan vireilläolosta on ilmoitettu Mäntsälä -lehdessä 15.2.2013. Tiedossa oleville asianosaisille on ilmoitettu hakemuksesta kirjeellä ja heille on varattu tilaisuus tulla kuulluksi. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Hakemusalue on tarkastettu 20.9.2012. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa Uudenmaan ELY-keskukselta, Mäntsälän kunnanhallitukselta, Mäntsälän kunnan maankäyttölautakunnalta ja Gasum Oy:ltä. Uudenmaan ELY-keskus esittää 23.5.2013 päivätyssä lausunnossa seuraavaa: Uudenmaan ELY-keskus on 23.5.2013, UUDELY/97/07.01/2013 antanut lausuntonsa hakemuksen kohteena olevan alueen maa-aineslupahakemuksesta. ELY-keskus viittaa em. lausuntoonsa ja esittää lisäksi seuraavan: Uudenmaan ympäristökeskus on 10.6.2006 DNro UUS-2005-Y-443-111 myöntänyt kyseiselle alueelle ympäristöluvan maankaatopaikkatoiminnalle. Maankaatopaikalle saa vastaanottaa rakennustoiminnasta tulevaa puhdasta ylijäämämaata kaikkiaan 900 000 tonnia. Päätös on voimassa toistaiseksi. Jos maankaatopaikkatoimintaa jatketaan vuoden 2013 jälkeen, on luvan hakijan toimitettava hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle 31.12.2013 mennessä. Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on 6.11.2008 249 myöntänyt ympäristöluvan kyseiselle alueelle kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle kokonaismäärän ollessa 2 000 000 m 3 ktr. Vuosittain louhitaan maksimissaan 500 000 m 3 ktr. Päätös on voimassa 10 vuotta. ELY-keskus katsoo, että ympäristölupaan tulee sisällyttää määräykset, joilla varmistetaan, etteivät melulle, pölylle ja tärinälle annetut ohjearvot ylity lähimmässä häiriintyvissä kohteissa sekä polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden varastoinnista ja käytöstä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 424 Pölyntorjuntaan ei saa käyttää suolaa eikä muitakaan lisäaineita (esim. pakkasenestoainetta). Pitempiaikaisessa toiminnassa kerättävien ja käsiteltävien valumavesien määrää voidaan pienentää esim. kattamalla öljyjen, polttoaineiden ja työkoneiden säilytyspaikat sekä koneiden tankkauspaikat. Mahdolliset öljy- ja polttoainevahingot on siistittävä koko alueella välittömästi poistamalla likaantunut maa ja kuljettamalla se asianmukaiselle vastaanottopaikalle. Siistimisvelvoite on asetettava koskemaan kaikenlaisia ja - kokoisia vuotoja ja "läikkymisiä". Kaluston, jota ottamisalueella käytetään, on oltava hyväkuntoista ja tämä tulee määrätä koskemaan myös kuljetuskalustoa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan ottotoiminnan pohja- ja pintaveteen kohdistaman riskin suuruuteen voidaan vaikuttaa myös sijoittamalla kaluston seisotus, tankkaus ja huolto sekä poltto- että voiteluaineet niille erikseen varatulle alueelle, josta aineiden pääsy maaperään on estetty. Suunnitelma ja toiminta alueella ovat oltava sellaiset, että niiden perusteella saadaan täysi varmuus siitä, ettei hanke aiheuta ympäristönsuojelulain tarkoittamaa ympäristön pilaantumista eikä myöskään pohja- ja pintavesien pilaantumisen vaaraa. Mäntsälän maankäyttölautakunta toteaa 17.4.2013 lausunnossa, ettei se pidä suunniteltua maa-ainesten ottoa pohjaveden pinnan alapuolelta ympäristön kannalta kestävänä, eikä varsinkaan sitä, että vedenpinnan alle sijoitettaisiin muualta tuotuja vieraita aineksia, jopa rakennusjätettä. Gasum Oy on 14.3.2013 päivätyssä lausunnossaan tuonut esille, että alueella sijaitsee 2 kpl DN 500 54 BAR korkeapaineista maakaasulinjaa. Lausunnossa esitetään, että suoritettaessa louhinta- ja räjäytystöitä 30 metriä lähempänä putkilinjoja on työn suorittajan saatava lupa Gasumilta työn suorittamiseen ja suunniteltaessa laajamittaista louhintatoimintaa lähempänä kuin 100 metriä putkilinjasta on maakaasun siirtoputkistoon asennettava laitteisto toiminnasta aiheutuvan tärinän seuraamista varten. Lisäksi lausunnossa esitetään, että läjitettäessä ylijäämämaita kaasuputkien läheisyyteen, on varmistettava etteivät maamassat liiku tai aiheuta muuta vaaraa maakaasuputkille. Myös vesien johtuminen täytyy suunnitella kaasuputkien kannalta niin, etteivät maa-ainekset poistu virtaavan veden mukana maakaasuputken ympäriltä. Kaasuputkilinjoilla ei saa liikkua raskailla työkoneilla eikä niiden päälle varastoida rakennustarvikkeita tai maa-aineksia. Mahdollisista kaasuputkilinjojen ylityksistä raskailla ajoneuvoilla on sovittava erikseen. Lausuntoon on liitetty Gasum Oy:n louhintaohje sekä Tukesin, Gasum Oy:n ja Suomen Kaasuyhdistys ry:n ohje koskien työskentelyä maakaasulinjalla tai sen välittömässä läheisyydessä.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 425 Gasum edellyttää, että lausunto liitteineen on oltava urakoitsijan käytössä työmaalla. Jos toimintaa tarkentavia suunnitelmia tehdään, on Gasumilta pyydettävä lausunto maakaasulinjojen osalta. Suoritettaessa maanrakennustöitä viittä (5) metriä lähempänä kaasuputkistoa on Gasum Oy:n valvoja kutsuttava paikalle. Liikennevirasto on 18.2.2013 päivätyssä lausunnossaan ottanut hakemukseen kantaa rautateiden näkökulmasta ja esittänyt, että louhittaessa rautatien läheisyydessä tulisi julkaisussa B19 louhintatyöt rautatien läheisyydessä esitetyt näkökohdat ottaa huomioon. Lisäksi lausunnossa esitetään, että tehtävien toimenpiteiden vaikutus pohjaveden pintaan ja muodostettavien läjitysalueiden stabiilisuus tulee myös selvittää ja eliminoida niiden mahdollinen vaikutus ratapenkereeseen. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta on jätetty 7 muistutusta/mielipidettä. Perhe N on 14.2.2013 päivätyssä mielipiteessään toivonut, ettei NCC Roads Oy:n Ohkolan nykyiselle toiminnalle anneta lupaa laajentua. Lisäksi he ovat jo pitkään toivoneet toiminnan loppuvan kokonaan ja että heidän mielipiteensä otetaan huomioon päätöksiä tehdessä. He perustelevat kantaansa mm. pitkällä kokemuksella louhinta- ja murskaustoiminnan heille aiheuttamista tärinä- ja pölyhaitoista, toiminnasta aiheutuvan liikenteen useilla erilaisilla vaikutuksilla, toimintaa koskevan valvonnan puutteilla ja vaikeudella, toiminnan sijoittumisella luokitellulle pohjavesialueelle, jo tapahtuneella alueen pohjaveden laadun huonontumisella, toiminnan aiheuttamalla pohjaveden pilaantumisriskillä, ulkoilu- ja marjastusmaastojen tuhoutumisella ja epätietoisuudella toiminnan vaikutuksista eläimistöön. Muistutus on otsikoitu koskemaan Ohkolan kierrätysterminaalin arviointiohjelmaa. RL on 28.2.2013 päivätyssä muistutuksessaan tuonut esille toiminnasta hänelle aiheutuvia haittoja kuten melua ja tärinää sekä erilaisia päästöriskejä ja toivoo muistutuksensa tulevan huomioon otetuksi lupahakemusta käsiteltäessä. Hän kertoo asuinkiinteistöllään olevan porakaivo, jonka vuoksi hänen erityisenä huolenaiheenaan on toiminnasta pinta- ja pohjavesiin kohdistuvan saastumisriskin. Hän pitää vakavasti otettavana riskitekijänä myös veden loppumista kaivosta. Muistutuksessa on nostettu esille haittatekijöitä ja päästöriskejä oleellisesti lisäävinä asioina toiminnan pitkäkestoisuus, valtavat kiviainesmäärät sekä muistuttajan asianosaisena oleminen Louhintahiekka Oy:n samanlaista toimintaa koskevassa ympäristölupahakemusasiassa. JH on 10.3.2013 päivätyssä muistutuksessaan vaatinut, ettei ympäristölupaa, eikä aloituslupaa toiminnalle tule myöntää. Hän perustelee kantaansa mm. sillä, että louhinta-alue ulottuisi lähimmillään alle 400 metrin päähän heidän kiinteistöltä ja louhinta aiheuttaisi kiinteistön rikkoutumisen mahdollisuuden sekä kohtuuttomia haittoja mm. tärinän, pölyn ja melun osalta, eikä näitä
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 11.6.2013 426 haittoja voida poistaa lupamääräyksillä. Hän pitää pohjaveden pilaantumisen vaaraa ilmeisenä, jos pohjavesialueella olevalle louhokselle, jolla otto on ulotettu pohjavesipinnan alapuolelle, sallittaisiin ulkopuolelta tuotujen maiden läjitys. Lisäksi hän perustelee kantaansa louhoksen pienellä ja mutkaisella yksityistieyhteydellä suhteessa suuriksi nouseviin liikennemääriin. Esimerkiksi lapset kouluun kulkiessaan eivät voi käyttää tietä turvallisesti. Hän haluaa tuoda merkillepantavana asiana esille, että myöntämällä aloituslupa mitätöidään asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lupa-asiassa, eikä haettaessa uusia ympäristölupia samalle alueelle saa aina myöntää aloittamislupaa. RH ja BH vastustavat 18.3.2013 saapuneessa muistutuksessaan kaikenlaisia lisälupia alueelle. He perustelevat kantaansa mm. jo ylikuormitetun Saharintien liikennemäärien kasvulla, lähiasukkaiden porakaivojen ja pohjaveden kasvavalla pilaantumisvaaralla räjäytysten myötä sekä nyt jo olemassa olevilla valtavilla pöly- ja meluhaitoilla. HT, NH, TH, VH ja JH vaativat 19.3.2013 saapuneessa muistutuksessaan, ettei NCC Roads Oy:lle tule myöntää toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. He perustelevat kantaansa mm. sillä, että ympäristövaikutusten arvioinneissa on vielä paljon puutteita, joihin pitää saada luotettava selvitys ja ratkaisu sekä esittää haittojen vähentämiskeinot ja suunnitelmat niiden toteuttamiseksi. Erityisesti vaikutusalueen asukkaiden kaivot (veden puhtaus ja riittävyys) sekä liikenneturvallisuus on taattava. Muut elinoloihin vaikuttavat haittatekijät on minimoitava, mm. räjäytysten tärinän vaikutus pidempiaikaisilla mittauksilla. On myös selvitettävä vaikutukset ylimääräisten vesien laskemisesta Ohkolan jokeen, esim. Talvivaaran kaltainen tulvatilanne. He muistuttavat lopuksi, että pohjaveden tason alapuolella tapahtuva louhinta on erittäin riskialtista toimintaa ja pienikin häiriö saattaa aiheuttaa suuria vaikutuksia. EV ja MV kertovat 21.3.2013 saapuneessa muistutuksessaan olevansa luomutilallisia Ohkolanjoen varrella ja he haluavat huomioon otettavaksi asioita, jotka mietityttävät heitä hankkeen kohdalla. He tiedustelevat mm. lisääntyvätkö melu, pöly ja tärinä sekä onko pölyn osalta hiukkasmittauksia tehty. Pohjavesien osalta he kysyvät mm., pysyykö alueen talousvesikaivojen vedenlaatu hyvänä ja riittääkö niissä vesi, muuttuuko pohjavesitilanne suurien kaivu- ja täyttömäärien jälkeen. He kertovat muistutuksessa havaintonsa, jonka mukaan jo parinkymmenen viime vuoden aikana on ollut havaittavissa pohjaveden pinnan laskua. Pintavesien osalta he tiedustelevat mm., pysyykö Ohkolanjoen vesitilanne entisellään ja säilyykö joen virkistysarvo, pysyvätkö joenvarren Natura-alueen luontoarvot ennallaan, mitä alueelta Ohkolanjokeen johdettavat vedet sisältävät ja valvotaanko asiaa mitenkään, lisääntyykö joen vesimäärä hulevesien johdosta ja tuleeko NCC:n alueelle mitään hulevesien keräily-/ viivytys-/ saostusratkaisuja. Lisäksi he ovat huolissaan alueelle vastaanotettavien ylijäämämaiden puhtaudesta ja kuinka niiden puhtautta valvotaan sekä sellaisen tilanteen pohja-, pintavesi- ja luontovaikutuksista, jossa maa-ainekset eivät olisikaan valvonnasta huolimatta puhtaita. He ovat tuoneet muistutuksessaan esille myös maa-ainesten mukana toiminta-