KIRJALLINEN KYSYMYS 616/2008 vp Opiskelijan omien tulojen ajoittuminen suhteessa opintososiaalisiin etuuksiin Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijan omien tulojen vaikutus opintorahaan ja asumislisään tutkitaan sen perusteella, onko opiskelija saanut tuloa opiskelukuukauden aikana vai ennen tai jälkeen opintojen. Opiskelija voi ilman omaa vaikutusmahdollisuutta joutua voimassa olevan opintotukilain 17 :n sanamuodon vuoksi menettämään opintotukea. Toisinaan syntyy tilanteita, joissa työnantaja suorittaa palkanmaksun ennen opintojen aloittamiskuukautta tehdystä työstä vasta opiskelukuukauden puolella. Palkanmaksun viivästyminen johtuu työnantajasta, mutta opiskelija joutuu sen vuoksi menettämään opintotukea ja asumislisää. Oikeudenmukaisempi menettely olisi tarkastella kaikkien sosiaalietuuksien tarveharkinnassa sitä, millä ajalla ansainta on tapahtunut, kuin seurata varsinaista palkan suorittamisen päivämäärää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin opiskelijan aseman parantamiseksi huomioimalla nykyistä oikeudenmukaisemmin omat tulot opintososiaalisissa etuuksissa ja ilmeneekö muissa sosiaalietuuksissa samanlaista ongelmaa, ja jos ilmenee, niin miten epäkohdat on tarkoitus poistaa? Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2008 Inkeri Kerola /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 616/2008 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin opiskelijan aseman parantamiseksi huomioimalla nykyistä oikeudenmukaisemmin omat tulot opintososiaalisissa etuuksissa ja ilmeneekö muissa sosiaalietuuksissa samanlaista ongelmaa, ja jos ilmenee, niin miten epäkohdat on tarkoitus poistaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain (65/1994) mukaisen opintotuen myöntämisen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on taloudellisen tuen tarve, jota harkittaessa otetaan huomioon hakijan omat ja hänen vanhempiensa tulot sekä asumislisää myönnettäessä hakijan puolison tulot. Kirjallisessa kysymyksessä viitataan opintotukilain 17 :ään, jossa säädetään opiskelijan omista tulorajoista ja tulojen huomioonottamismenettelystä. Säännöksen perusteella tehdään opintotuen tuloseuranta verotuksen valmistuttua vertaamalla opiskelijan verotuksessa vahvistettuja tuloja ja myönnettyjen tukikuukausien määrää. Opiskelijan veronalaisilla tuloilla tarkoitetaan tuloverolain (1535/1992) mukaisia tuloja. Opiskelijan on esitettävä tulojen saantiajankohdasta selvitys, kun opiskelija aloittaa opinnot tai päättää opintonsa. Opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden tai opintotukeen oikeuttavien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella. Tulojen saantiajankohdan selvittäminen ansainta-ajankohdan sijaan on perusteltua, koska saantiajankohtana tulot ovat opiskelijan käytettävissä ja vaikuttavat opiskelijan todelliseen tuen tarpeeseen. Jos näissä tilanteissa tarkasteltaisiin tulojen ansainta-ajankohtaa, tuloharkinta voisi heijastua jopa tukivuotta seuraavan vuoden opintotukeen, mikä olisi ongelmallista verotuloihin perustuvan vuositulomallin toimivuuden kannalta. Opintotuen tuloharkinta on varsin joustava, koska opiskelija voi säädellä vapaata tuloaan hakemalla opintotukea vain osalle opiskelukuukausista, peruuttamalla jo myönnetyn opintotuen halutuilta kuukausilta tai palauttamalla jo maksettujen tukikuukausien opintorahan ja asumislisän. Opiskelija voi ansaita opintotuen ohella varsin paljon menettämättä silti tukeaan. Viimeksi opiskelijan omia tulorajoja korotettiin 1.1.2008 lukien 30 prosentilla, mikä lievensi tarveharkintaa ja helpottaa opintotuen ja työtulojen yhteensovitusta. Lisäksi vuotta 2009 koskevan talousarvion valmistelun yhteydessä päätettiin, että puolison tulojen huomioonottamisesta luovutaan asumislisää myönnettäessä 1.1.2009 lukien. Asiaa koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Hallitus ei edellä mainituilla perusteilla aio ryhtyä toimenpiteisiin opintotuen tuloharkinnan muuttamiseksi. Muissa sosiaalietuuksissa käytetään etuudesta riippuen erilaisia tulojen huomioonottamismenettelyjä. Esimerkiksi työmarkkinatukea saavan tulot arvioidaan sen mukaan, kuinka paljon niitä työttömyysaikana tulee jatkuvasti olemaan tai minkä tulojen on katsottava vaikuttavan henkilön tulotasoon kyseisenä aikana, vaikka niiden 2
Ministerin vastaus KK 616/2008 vp Inkeri Kerola /kesk saamisaika poikkeaisi työttömyysajasta. Tuloksi luetaan myös sellaiset tulot, jotka on saatu tai saadaan muuna kuin työttömyysaikana, mutta joiden katsottava kertyvän työttömyyden kestäessä ja jotka siten vaikuttavat työttömän ja hänen puolisonsa tulotasoon tänä aikana. Toimeentulotukea myönnettäessä tuloina otetaan huomioon tukea hakevan henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot tiettyjä etuuksia ja vähäisiä ansiotuloja kuitenkaan huomioimatta. Lisäksi huomioon ei oteta vähintään 20:tä prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Sosiaaliturvan ja työtulojen yhteensovittamista koskevat asiat kuuluvat hallituksen asettaman sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtäviin. Hallitus edellyttää, että sosiaaliturvauudistuksen kokonaislinjaukset ovat valmiita vuoden 2008 loppuun mennessä ja komitean työn tulee olla valmis vuoden 2009 loppuun mennessä. Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2008 Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 616/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola/cent : Har regeringen för avsikt att vidta åtgärder för att förbättra läget för de studerande genom att beakta de studerandes egna inkomster på ett mer rättvist sätt än vad som är fallet inom nuvarande förmånssystem för studerande och om det förekommer liknande problem i samband med andra sociala förmåner, så hur avser regeringen att avlägsna dessa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med lagen om studiestöd (65/1994) är ett av de centrala villkoren för beviljande av studiestöd att det föreligger ett ekonomiskt behov för det. I behovsprövningen beaktas därför såväl den sökandes som hans eller hennes föräldrars inkomster, samt för bostadstilläggets del även makens inkomster. I det skriftliga spörsmålet hänvisas till 17 i nämnda lag, som innehåller bestämmelser om inkomstgränser för studerandens egna inkomster och hur inkomsterna ska beaktas. Enligt paragrafen följs den studerandes inkomster upp då beskattningen är klar, så att de i beskattningen bestyrkta inkomsterna för den studerande ställs i relation till de månader för vilka studiestöd har lyfts. Med studerandes skattepliktiga inkomster avses de inkomster som faller under inkomstskattelagen (1535/1992). Den studerande ska lägga fram en utredning över när inkomsterna erhållits samma år studierna inleds eller har erhållits samma år som studierna avslutas. Inkomster som erhållits samma år studierna inleds, men före den månad då studierna inleds, eller som har erhållits samma år som studierna avslutas, men efter den månad då examen avläggs, eller efter att de studier som berättigar till studiestöd har slutförts, beaktas inte till den del fribeloppet skulle överskridas på grund av dem. Motiveringen till att utredningen görs för den tid då den studerande fått studiestöd och inte för den tid inkomsten förvärvats är att det är inkomsterna i det förra fallet som utgör den studerandes disponibla inkomster och som påverkar hans eller hennes faktiska behov av studiestöd. Om man i stället skulle välja att utgå från tiden för inkomsternas förvärvande, skulle det till och med kunna inverka på studiestödet under påföljande år, vilket vore problematiskt med tanke på att beskattningen baserar sig på den beskattningsbara årsinkomsten. Behovsprövningen av inkomster för att få studiestöd är rätt flexibel, och den studerande kan reglera fribeloppet genom att ansöka om studiestöd bara för en del av studiemånaderna, genom att för önskade månader säga upp ett studiestöd som redan beviljats eller genom att betala tillbaka studiepenningen och bostadstillägget för stödmånader som redan förbrukats. Det fribelopp som den studerande har att förtjäna utöver studiestödet utan att gå miste om detta är rätt väl tilltaget. Inkomstgränsen för studerandes egna inkomster höjdes förra gången den 1 januari 2008 med 30 procent, vilket lindrade behovsprövningen och gör det lättare att sammanjämka studiestödet med förvärvsinkomsterna. Därtill beslöts det under beredningen av statsbudgeten för 2009 att behovsprövningen av makens inkomster för beviljandet av bostadstillägg slopas från och med den 4
Ministerns svar KK 616/2008 vp Inkeri Kerola /kesk 1 januari 2009. Regeringens proposition behandlas som bäst i riksdagen. Av ovanstående skäl ämnar regeringen inte vidta några åtgärder för att ändra behovsprövningen av studiestödet. Behovsprövningen för andra sociala förmåner varierar beroende på vilken förmån det gäller. De inkomster som beaktas för att erhålla arbetsmarknadsstöd beror till exempel på hur stora den sökandes inkomster fortsättningsvis kommer att vara under den tid han eller hon är arbetslös och på de inkomster som bedöms påverka hans eller hennes inkomstnivå under ifrågavarande tid, vilket även inkluderar inkomster han eller hon erhållit vid en annan tidpunkt. Med inkomster avses även sådana inkomster som erhållits eller erhålls vid en tidpunkt som inte sammanfaller med tiden av arbetslöshet, men som samlas under denna tid och därigenom påverkar den arbetslöses och hans eller hennes makes inkomstnivå. Vid beviljande av utkomststöd beaktas däremot den sökandes eller ifrågavarande persons familjemedlemmars disponibla inkomster, med undantag av vissa förmåner och ringa förvärvsinkomster, dock så att de senare inte överstiger 150 euro i månaden. En sammanjämkning av socialskyddet och förvärvsinkomsterna är en av de frågor som ska utredas av kommitté för en reform av socialskyddet som regeringen tillsatt. Kommittén förutsätts ha utarbetat reformen i stora drag i slutet av 2008 och vara färdig med sitt arbete i slutet av 2009. Helsingfors den 29 september 2008 Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin 5