LIITE 1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Kunnallisvalitus Katariinantori 6 53100 Lappeenranta saimaa@sll.fi 21.05.2012 (kunnallisvalitus uudelleen, oikai- Kouvolan hallinto-oikeus suvaatimuksen Oikeustalo jälkeen PL 401, 12.7.2013) kauppiaankatu 43 C 45101 Kouvola kouvola.hao@oikeus.fi KUNNALLISVALITUS ASIA Kunnallisvalitus koskien Lappeenrannan kaupungin teknisen lautakunnan päätöstä 157 18.04.2012 METSÄSUUNNITELMAT 2012-2021 RAUHA-TIURUN ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE sekä ko. päätöksen valmisteluprosessia. Päätös tuli julkisesti nähtäville 25.04.2012.. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri jättää kunnallisvalituksen edellä mainitusta päätöksestä niillä perusteilla, että 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä 2 päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa. 3. päätös on muuten lainvastainen. Päätösmenettelystä johtuen katsomme, että päätöstä ei voi hyväksyä. Päätöksen sisällössä ei ole huomioitu asianosaisten mielipiteitä ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa päätökseen on estetty. Tehtyihin kannanottoihin/lausuntoihin ei ole annettu vastauksia. Päätöksen sisällöstä on annettu päätöksen sisällön vastaista tietoa asianosaisille ja kuntalaisille laajemmin. Päätöksen tekijöillä ei ole myöskään ollut riittävästi tasapuolista tietoa päätöksenteon perustana. Esitämme päätöksen kumoamista ja asian ottamista uudelleen käsittelyyn huomioiden asianosaisten lausunnot päätösehdotuksiin. Esitämme myös toimenpidekieltoa päätöstä koskevalle alueelle, kunnes kunnallisvalitus on käsitelty PERUSTELUT Lappeenrannan kaupunki tilasi Kaakkois-Suomen metsäkeskukselta metsäsuunnitelman vuosille 2012-2021 kaupungin omistamille metsäalueille: Rauha-Tiuru ja Joutsenon saaret. Rauha-Tiurun alueen metsäsuunnitelman pinta-ala on 200 hehtaaria ja saarisuunnitelman pinta-ala on 150 hehtaaria.
Lisäksi valmisteltiin molemmille alueille suunnittelijan ehdotuksen lisäksi kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa: vähäisen metsänkäsittelyn ehdotus ja voimakkaan metsänkäsittelyn ehdotus. Esitysten tultua nähtäväksi niihin jätettiin kolme lausuntoa: Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n lausunto 25.1.2012 (Liite 2) Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen lausunto 13.4.2012 (Liite 3) Miriensis Oy:n lausunto 2.4.2012 (Liite 4) Kaikki kolme esitettyä metsäsuunnitelmaa rakentuvat kuviopohjaiselle metsänkäsittelylle metsiköiden ikäryhmän mukaisesti sisältäen harvennus- ja avohakkuita. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt on merkitty suunnitelmaan ja ne jäävät metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Kaikki kolme metsäsuunnitelmaesityksiin annettua lausuntoa esittävät metsäsuunnitelman vaihtoehdoksi luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelman laatimista. Alueet on yleiskaavassa ensisijaisesti merkitty lähivirkistysalueeksi (VL), retkeilyja ulkoilualueeksi (VR), urheilu- ja virkistysalueeksi (VU), ja osittain maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta (MU). Lisäksi alueella on kaavamerkintöjä, jotka määräävät säilyttämään kohteiden ympäristöarvot (kohdemerkinnät: 4, 6, 13, 23, 28, 48, 50). Voimassaoleva yleiskaava on vahvistettu 28.5.2007. Lausunnoissa esitetään perusteluiksi, että Rauha-Tiurun alue on tärkeää ulkoilu- ja virkistysaluetta, jolla on merkittäviä luontoarvoja ja lisäksi alueella on matkailutoimintaa, jonka menestymisen ehtona on arvokkaan luontoalueen säilyttäminen. Näistä syistä aluetta ei tule käsitellä talousmetsänhoidon periaattein kuten avohakkuilla, joita on esitetty kaikkiin metsäsuunnitelmavaihtoehtoihin. Tarkempi esitys ja perustelut löytyvät Etelä-karjalan luonnonsuojelupiirin lausunnosta 25.1.2012 liite 2. Teknisen lautakunnan jäsenen Virpi Junttilan pyynnöstä kiinteistö- ja mittaustoimen teknisen toimen kaksi edustajaa olivat keskustelemassa 17.4.2012 alueen suunnitelmista Virpi Junttilan ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtajan Juha Juutin ja piirin metsävastaavan Anitta Miikkulaisen kanssa. Näissä keskusteluissa teknisen toimen viranhaltija, metsätalouspäällikkö Risto Laukas totesi, että suunnittelijan esittämä vaihtoehto on ainoa mahdollinen. Hän totesi, että hänellä ei ole vastattavaa lausuntoihin, ne eivät ole mahdollisia ja ovat myös metsälain vastaisia. Hänen näkemyksensä mukaan lausunnoissa ei ole konkreettisia muutosesityksiä Lausunnon ehdotusta luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelman laatimisesta hän ei katsonut sellaiseksi. Teknisessä lautakunnassa asia on ollut esityslistalla 30.11.2011 ja 4.4.2012, mutta kummassakin kokouksessa asia jätettiin pöydälle. Teknisen lautakunnan kokouksessa 18.4.2012 tekninen johtaja Jussi Salo esitteli hyväksyttäväksi suunnittelijan laatimaa suunnitelmaa seuraavasti:
Tekninen lautakunta hyväksyy Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen suunnittelijan ehdotukset metsäsuunnitelmiksi Rauha-Tiurun alueelle ja Joutsenon saarille ja oikeuttaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen hoitamaan ja hakkaamaan metsiä näiden suunnitelmien mukaisesti kuitenkin niin, että Miriensis OY:n ja kaupungin sopimusalueella vuosittaiset hoito- ja hakkuutyöt sovitaan yhdessä suunnitelmien ensimmäisellä viisivuotiskaudella eli vuoden 2016 loppuun asti. Päätösehdotuksen vaihtoehtona olleet lausunnot oli toimitettu lautakunnan jäsenille, mutta niitä ei missään vaiheessa esitelty lautakunnan jäsenille, niitä ei käsitelty eikä niistä annettu vastauksia lausuntoja esittäneille tahoille. Teknisen lautakunnan kokouksessa lautakunnan jäsen Virpi Junttila ehdotti: Suunnitelmaa ei hyväksytä, vaan se palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että metsäsuunnitelman sijaan tehdään luonto- ja virkistyskäyttösuunnitelma yhdessä lausunnon antaneiden tahojen (Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistys, Miriensis Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto) kanssa. Suunnitelman taloudellisena tavoitteena on nollatulos, eli kaupunki ei odota siltä tuloja. Virpi Junttilan esitys raukesi kannattamattomana. Kokouksen puheenjohtaja totesi teknisen johtajan esityksen tulleen päätökseksi. Virpi Junttila jätti päätökseen eriävän mielipiteen: Jätän eriävän mielipiteen, sillä asian käsittelyssä ei ole millään lailla huomioitu lausunnon antaneiden tahojen kannanottoja, lausuntoihin ei ole perehdytty, eikä niihin ole annettu vastineita. Lisäksi tehty metsäsuunnitelma ei ota huomioon alueen virkistysarvoja, metsien monimuotoisuutta (eri asia kuin kasvu ja tilavuus) ja matkailullisia tavoitteita. Metsäsuunnitelma -päätöksessä on sisäänkirjoitettuna, että neuvotteluja metsäsuunnitelman toteuttamisesta käydään kaupungin kaupallisen sopimuskumppanin Miriensis Oy:n kanssa vuoteen 2016. Avoimeksi jää metsienkäsittelyn toteuttaminen ko. vuoden jälkeen. Muiden lausunnon antajien kanssa ei vastaavaa suunnitelmaa esitetty toteutettavaksi. Tämä saattaa lausunnon antajat eriarvoiseen asemaan sekä siirtää vallan tekniseltä lautakunnalta virkamiehille. Edellä selostetusta päätösprosessista ilmenee, että asianomaisilla tahoilla ei ole ollut todellista vaikutusmahdollisuutta päätöksentekoon, kuten kunnallislaki edellyttää. Myöskään lautakunnan jäsenten mahdollisuus todelliseen harkintaan ei ole voinut toteutua, sillä päättäjillä ei ollut asiaa käsiteltäessä riittäviä tietoja päätöksen perustaksi Kuntalaki 17.3.1995/365, 27, Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa;
6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua Päätöksestä ei käy ilmi, eikä myöskään asiaa tiedusteltaessa ole selvinnyt, onko kaupungin tarkoitus hakea maisematyölupaa metsänkäsittelyyn. Päätökseen asia ei sisälly. Päätöstä seuraavana päivänä 19.4.2012 pidettiin Joutseno -raadin tilaisuus. Joutseno -raati on Lappeenrannan kaupungin alueellinen asukasfoorumi. Tämän tilaisuuden ajankohdan päätti kaupungin virkamies. Tilaisuuden ajankohdasta ilmoitettaessa ei asukkailla ollut tietoa teknisen lautakunnan kokouksen ts. päätöksenteon ajankohdasta, mutta kokouksen sisällöstä oli sovittu eli tarkoituksena oli käsitellä Rauha-Tiurun alueen ja Joutsenon saarten metsäsuunnitelmaa. Kaupungin edustajien lisäksi puheenvuoro oli pyydetty Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Majavalta. Hän totesi puheenvuorossaan turhauttavaksi sen, että päätös oli jo tehty, kun sitä koskevaa asiaa käsitellään. Tilaisuuden tarkoitus kumoutui, kun kokoontuminen tapahtui päätöksenteon jälkeen. Tapahtumien järjestys teki näin mitättömäksi asukkaiden/ asukasfoorumin mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon tässä tilaisuudessa. Joutseno -raadin kokouksessa sekä lehdille (kuten Joutseno -lehti) metsätalouspäällikkö Risto Laukas antoi teknisen lautakunnan päätöksestä tietoa, joka on ristiriidassa päätetyn kanssa ja osin hän kieltäytyi informoimasta päätöksen sisällöstä. Kokouksen kulku on nauhoitettu ja nauhoitus on käytettävissä. Tilaisuudessa Risto Laukas vakuutti useaan kertaan, että hyväksytyssä suunnitelmassa ei ole avohakkuita. Hyväksytty metsäsuunnitelma kuitenkin tosiasiallisesti sisältää avohakkuukuvioita sekä Rauha-Tiurun alueella että suunnitelmassa olevissa Joutsenon saarissa. Näin teknisen lautakunnan jäsenet ovat päättäneet muuta kuin kaupungin virkamies informoi heidän päättäneen. Lisäksi kysyttäessä saarten käsittelystä, Risto Laukas totesi, että hänellä ei ole niitä koskevia metsäsuunnitelmia mukanaan eikä hän siksi voi informoida asiasta. Kuitenkin käytössä olivat sekä muut sähköisesti tallennetut tiedot että paperiversiot. Katsomme tämän tietoiseksi salaamiseksi ja osoitukseksi, siitä että osa päätöksenteosta käsitellään lautakunnan ulkopuolella eli kuntalaisten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ja Tiurun asukasyhdistys näkevät, että teknisen lautakunnan päätös tulee kumota ja asia on valmisteltava uudelleen, sillä 1. päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- Teknisen lautakunnan päättäessä asiasta ei lausuntoihin ole perehdytty eikä niitä ole käsitelty ja tämän seurauksena tekninen lautakunta ei ole kyennyt käsittelemään asiaa neutraalisti ja kuntalaisten parasta ajatellen - Päätös tehtiin kokouksessa vuorokautta aikaisemmin kuin päätöksen valmisteluun liittynyt Joutsenon asukasfoorumi pidettiin kaupungin sopimana ajankohtana. 2. päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa - Päätöksenteon yhteydessä ei ole käsitelty siihen esitettyjä muistutuksia, niitä ei ole huomioitu eikä niihin ei ole annettu vastauksia. Täten on sekä estynyt asianosaisten näkökantojen huomioiminen että vaarantunut demokraattinen päätöksenteko. - Teknisen lautakunnan päätöksestä Lappeenrannan kaupungin metsätalouspäällikkö Risto Laukas on antanut päätöksen kanssa ristiriitaista tietoa asukkaille ja salannut tietoa Joutsenon asukasfoorumissa. 3. päätös on muuten lainvastainen - Päätös on sidottu kaupungin taloudellisen kumppanin Miriensin kanssa käytäviin neuvotteluihin jättäen asukkaat ulkopuolelle. Muiden lausunnon antajien kanssa ei vastaavaa suunnitelmaa esitetty toteutettavaksi. Tämä saattaa kuntalaiset ja lausunnon antajatahot eriarvoiseen asemaan ja estää kuntalaisten vaikuttamisen toteutukseen Katsomme, että jos Lappeenrannan teknisen lautakunnan 18.4.2012 tekemän päätöksen mukaisesti ryhdyttäisiin metsäsuunnitelman täytäntöönpanoon, olisi näkemyksemme päätöksenteon ja käsittelyn virheellisyydestä turha. Vaadimme siksi Rauha-Tiurun ja Joutsenon saarten päätöksessä koskevalle alueelle toimenpidekieltoa kunnes valituksemme on käsitelty. Kuten Kunnallislain 98 :ssä todetaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Metsäsuunnitelma koskee aluetta, jonka virkistys-, maisema- ja luontoarvot ovat hyvin tärkeitä kuntalaisille. Tällaiselle alueelle eivät sovi suunnitelmassa esitetyn kaltaiset talousmetsien metsänkäsittelytoimenpiteet. Tämä on kaikkien lausuntojen yhteisenä linjana. Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen asukkaiden hyvinvoinnille. Kunnilla on erityisvastuu myös luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan (Kuntalaki 1, Luonnonsuojelulaki 6 ). Nämä tavoitteet edellyttävät kunnalta hyvää hallintomenettelyä.
Jos Kouvolan hallinto-oikeus näkee tarpeelliseksi, olemme valmiita suulliseen kuulemiseen. Liitteet: 1 Valitusosoitus 25.4.2012 2 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n lausunto 25.1.2012 3 Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen lausunto 13.4.2012 4 Miriensis Oy:n lausunto 2.4.2012 5 Teknisen lautakunnan päätös 18.4.2012 Lappeenrannassa 21.5.2012 Eini Kosonen Etelä-Karjalan luonnonsuojelu- piirin sihteeri Juha Juuti Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen hallitus on tutustunut Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin Kunnallisvalitukseen ja yhtyy siinä esitettyihin näkemyksiin ja perusteluihin. Lappeenrannassa 21.5.2012 Kari Puolakka Tiurun Asukas- ja ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Majava Tiurun asukas- ja ympäristöyhdistyksen varapuheenjohtaja
Liite 1
Liite 2 Lausunto Lappeenrannan Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry kaupungin metsäsuunnitelmasta Katariinantori 6 2012 2021 Rauha-Tiuru alueelle 53900 LAPPEENRANTA ja Joutsenon saarille Lappeenrannan kaupunki, teknisen toimen kirjaamo PL 38 53101 Lappeenranta LAUSUNTO LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN METSÄSUUNNITELMASTA 2012 2021 RAUHA-TIURU ALUEELLE JA JOUTSENON SAARILLE Metsäsuunnitelma koskee aluetta, jonka virkistys-, maisema- ja luontoarvot ovat hyvin tärkeitä sekä alueen asukkaille että matkailijoille. Tällaiselle alueelle eivät sovi esitetyn kaltaiset talousmetsien metsänkäsittelytoimenpiteet. Alueelle on rakentumassa Euroopan mittakaavassa merkittävä matkailualan keskittymä, jonka toimintaedellytyksiä ei tule heikentää alueen metsiä ja saaria talousmetsämäisesti käsitellen, sillä luonnontilaiset metsät ovat kaikkein tärkeimpiä rentoutumisen ja virkistäytymisen paikkoja 1 niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin. Metsäsuunnitelman sijaan alueelle tulee laatia luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelma, joka tukee paremmin luonnon monimuotoisuuden säilymistä, alueen asukkaiden virkistäytymistä ja matkailuyrittäjien tarpeita. Alueen kautta kulkee kaukovaellusreitti E10, mikä vain lisää luonto- ja maisema-arvojen säilyttämisen tärkeyttä. Metsäsuunnitelma on laadittava uudelleen ja otettava ensisijaiseksi lähestymistavaksi asukkaiden ja matkailijoiden virkistystarpeet, viihtyvyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Uusi suunnitelma tulee laatia yhteistyössä asukasyhdistysten, matkailuyrittäjien ja luontojärjestöjen kanssa. ALUEEN METSIEN RAKENNE JA LUOKITTELU LUONNONARVOLUOKKIIN Metsien rakenne Rauha-Tiuru alueen ja Joutsenon saarien metsät voidaan jakaa puuston rakenteen, iän ja lajiston mukaan kolmeen luokkaan, joilla kuvataan metsien luonto- ja virkistysarvoja. Luontoarvoiltaan arvokkaimmat metsät ovat iäkkäimpiä (ikäluokat yli 95v ja 94-80v), erirakenteisia ja monimuotoisia metsiä. Näitä nuoremmat metsät (ikäluokat 79 70 ja 69-45v) ovat hyvässä kehitysvaiheessa ja kytkevät arvokkaimpia metsäalueita toisiinsa parantaen näin lajien mahdollisuuksia siirtyä alueelta toiselle, mikä on tärkeää monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Nuorimmat metsät (ikäluokissa 44-25v ja 24-0v) vaativat aiempien metsähoitotoimenpiteiden johdosta luonnonhoitotoimenpiteitä, joilla puulajisuhteita ja ikärakennetta pyritään muokkaamaan luonnontilaisen metsän kaltaisiksi. 1 Taajamametsät ovat korvaamattoman arvokkaita ympäristöjä asukkaiden hyvinvoinnille. Tuoreissa tutkimuksissa 80% ihmisistä pitää tärkeänä luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja toteaa metsän olevan mieluisin paikka rentoutumiseen, rauhoittumiseen ja virkistäytymiseen. Metsät ovat ihmisten mielissä selvästi mieluisampia virkistäytymisen paikkoja kuin rakennetut puistot ja hoidetut viheralueet. Helsingin yliopiston metsäekonomian laitoksen tutkimusraportti n:o 55 ISBN 978-952-10-5293-4.
Koko Rauha-Tiuru ja Joutsenon saarten metsäsuunnitelma-alueella on metsämaata yhteensä 338 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa reilu neljännes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita vajaa neljännes. Rauha-Tiuru alueen metsämaan jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokkaan, metsämaan kokonaispinta-ala 338 ha Mantereen metsämaata on kaikkiaan189 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on yli puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa vajaa viidennes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita noin neljännes alueen metsämaasta. Mantereen metsien jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokkaan, metsämaan kokonaispinta-ala 189 ha
Saarialueiden metsämaata on vastaavasti 149 ha, josta luonnonarvoiltaan arvokasta aluetta on vajaat puolet ja hyvässä kehitysvaiheessa yli kolmannes sekä luonnonhoitotoimenpiteitä vaativia alueita viidennes alueen metsämaasta. Saarialueen metsien jakautuminen luonnonarvoiltaan kolmeen luokaan, metsämaan kokonaispinta-ala 149 ha Metsäalueiden luokittelu luonnonarvoluokkiin Suomen tuoreimmassa luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa arvioitiin, että Etelä-Suomen metsäluontotyypeistä 75 % on uhanalaisia. Tämän lisäksi metsien käyttöön liittyvässä tutkimuksessa selvitettiin lajien uhanalaistumisen syitä ja havaittiin, että metsien käyttöön liittyvät tekijät ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy yhteensä 606 lajille eli 74 % kaikista uhanalaisista metsälajeista. Tarkemmin eriteltynä metsälajien uhanalaistumiseen on vaikuttanut erityisesti lahopuun määrän väheneminen, puulajisuhteiden muutokset sekä vanhojen metsien ja kookkaiden puiden harvinaistuminen metsätaloustoimien myötä.2 Luokittelun apuna käytimme edellä mainittuja tuoreimpia tutkimustuloksia, kun arvioimme metsäalueiden arvokkuutta. Määrittelimme alueet kolmeen luokkaan, jossa ensimmäisenä on luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet (ikäluokat yli 95v, 94-80v) ja toisena hyvässä kehityksessä olevat alueet (ikäluokat 79-70v, 69-45v) sekä kolmanneksi luonnonhoitotoimenpidealueet (ikäluokat 44-25v, 24-0v). 1. Luonnonarvoiltaan arvokas metsämaa Luonnonarvoiltaan arvokkailla alueilla esiintyy tavanomaisia metsiä monipuolisempi ja rikkaampi lajisto. Metsien rakenteiden ja lajihavaintojen perusteella voidaan arvioida metsäalueiden arvokkuutta ja määrittää niiden luonnonarvoluokat. Arvokkaiksi alueiksi on määritelty ne alueet, jotka ovat puulajeiltaan monipuolisia, erirakenteisia ja sisältävät monipuolista lahopuuta sekä iäkkäitä puita. Näiltä alueilta on myös havaintoja uhanalaisista ja harvalukuisista lajeista. 2 http://www.luonnontila.fi/fi/indikaattorit/metsat/me13-uhanalaiset-lajit Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, ISBN 978-952-11-3025-0
Arvokkaiksi määritellyiltä alueilta on havaintoja uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista, silmälläpidettävistä ja EU-direktiivi -lajeista. Alustavien selvitysten pohjalta näiltä metsäalueilta on havaintoja ainakin 10 uhanalaisesta ja erityisesti suojeltavasta lajista, 9 silmälläpidettävästä lajista sekä 13 EU-direktiivilajista. Loppusyksyllä 2011 ja vuodenvaihteessa 2011 2012 tehtyjen muutaman tunnin tutustumisten yhteydessä teimme havaintoja männynkäävästä ja punahäivekäävästä, jotka ovat vanhojen metsien indikaattorilajeja. Näiden indikaattorilajien löytyminen osoittaa, että metsissä on säilynyt luonnontilaisuutta ja että ne ovat turvanneet alueen lajiston jatkuvuutta ja monimuotoisuutta. 2. Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa Luonnonarvoiltaan hyvässä kehitysvaiheessa olevat alueet ovat arvokkaita alueita nuorempia, mutta niiden rakenteessa ja lajistossa on jo nyt nähtävissä kehitystä lajirikkauden lisääntymiseen ja edelleen alueiden ikääntyessä lajien kirjo tulee kasvamaan, kun arvokkaiden alueiden lajisto pääsee siirtymään ja levittäytymään alueilta toisille. Nämä kehitysvaiheessa olevat alueet ovat tärkeitä ekologisia käytäviä arvokkaiden iäkkäimpien metsänosien yhdistäjinä ja lajiston monimuotoisuuden parantajina. 3. Luonnonhoitotoimenpidealue Nämä alueet ovat nuorehkoja metsiä ja taimikoita, jotka vaativat puulajisuhteiden ja rakenteiden muuttamista luonnontilaisen metsän suuntaan. On kuitenkin muistettava hoitotoimenpiteitä tehtäessä, että taimikoita ei saa harventaa liikaa, jotta metsän mikroilmasto ja pensaikoista riippuvaisten lajien elinolosuhteet eivät muuttuisi liikaa. Taulukkoon 1 on koottu mantereen metsien eri luonnonarvoluokkiin jaetut metsäkuviot. 1 Luonnonarvoiltaan arvokas metsä Kuviot 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 14, 15, 16, 17, 21, 22, 23,24, 25, 27, 28, 29, 31, 32, 33, 36, 37, 38, 39, 40, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 54, 56, 57, 58, 59, 61, 62, 63, 66, 67, 72, 76, 78, 79, 84, 85, 86, 88,89, 90, 92, 93, 97, 98, 99, 102, 107, 110, 111, 119, 120, 121, 125, 126, 127, 128, 129 2 Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa Kuviot 13, 18, 19, 49, 50, 55, 60, 64, 68, 69, 75, 80, 91, 94, 105, 106, 108, 109, 113, 114, 115, 116, 118, 123, 130 3 Luonnonhoitotoimenpidealue Kuviot 1, 2, 3, 11, 12, 20, 26, 30, 34, 35, 41, 51, 52, 53, 65, 70, 71, 73, 77, 81, 82, 83, 87, 95, 96, 100, 101, 103, 104, 112, 117, 122, 124 Taulukko 1, Mantereen metsäkuvioiden sijoittuminen eri luonnonarvoluokkiin Vastaavasti taulukkoon 2 on koottu saarialueen metsien luonnonarvoiltaan eri luokkiin kuuluvat metsäkuviot. 1 Luonnonarvoiltaan arvokas metsä Kuviot 2, 3, 4, 6, 9, 10, 12, 13, 14, 17, 18, 22, 26, 30, 32, 33, 41, 43, 47, 53, 54, 57, 59, 62, 63, 64, 65, 66, 70, 72, 77, 78, 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87, 92, 94, 98 2 Luonnonarvot hyvässä kehitysvaiheessa Kuviot 1,7, 11, 15, 16, 19, 24, 25, 28, 29, 36, 44, 45, 46, 48, 49, 51, 52, 55, 56, 58, 60, 61, 67, 68, 69, 71, 74, 75, 76, 100, 101 3 Luonnonhoitotoimenpidealue Kuviot 8, 20, 21, 23, 27, 31, 34, 35, 37, 38, 39, 40, 42, 50, 73, 88, 89, 90, 91, 93, 95, 96, 97, 99, 102 Taulukko 2, Saarten metsäkuvioiden sijoittuminen eri luonnonarvoluokkiin Metsäalueiden kuviotiedot kartalla luonnonarvoluokittain eri väreillä erotettuina
Mantereen kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Masteensaari, Ruissaari ja Mietinsaari
Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Muukonsaari, Poikasaari ja Suomensalo Saarialueiden kuviotiedot luonnonarvoluokittain väreillä ilmaistuna. Keski-Lyly ja Satamosaari
METSÄSUUNNITELMA ON VAIHDETTAVA LUONNONHOITO- JA VIRKISTYSKÄYTTÖSUUNNITELMAKSI Alueen asukkaiden ja sinne tulevien matkailijoiden ja viihtyvyys ja virkistystarpeet sekä ympäristön maisemalliset arvot on asetettava etusijalle, kun suunnitellaan toimenpiteitä tämän alueen metsissä. Luonnon monimuotoisuuden parantaminen on tärkeä ja aina huomioonotettava tekijä kaikessa nykyaikaisessa metsien hoidon suunnittelussa ja erityisesti tämäntyyppisten alueitten metsäsuunnitelmissa. Rauha-Tiuru alueen ja Joutsenon saarten metsistä 50 % on jo nyt luonnonarvoiltaan arvokkaita ja monimuotoisuutta ylläpitäviä ja 27 % metsistä on hyvässä kehitysvaiheessa luomassa monimuotoisuudelle jatkuvuutta ekologisten käytävien muodossa. Lähtökohdat ovat siis hyvät. Metsäsuunnitelman mukaiset toimenpiteet heikentävät merkittävästi asukkaiden ja matkailijoiden virkistäytymismahdollisuuksia, viihtyvyyttä, alueen maisemakuvaa ja luonnon monimuotoisuutta. Metsäsuunnitelma tulee siis vaihtaa luonnonhoito- ja virkistyskäyttösuunnitelmaksi, joka palvelee paremmin alueen asukkaiden ja matkailijoiden tarpeita ja edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä, viihtyvyyttä ja virkistäytymismahdollisuuksia. Alueen hoitosuunnitelmassa luonnonhoitotoimenpidealueilla metsien rakennetta tulee hoitaa niin, että metsien puulajisuhteet ja ikäjakauma palautuvat luonnontilaisen kaltaisiksi, jolloin metsät muuttuvat pidemmällä aikavälillä peitteellisiksi erirakenteiseksi ja monimuotoisiksi metsiksi. Peitteellinen erirakenteinen metsä ehkäisee hyvin melua ja pölyhaittoja sekä luo näkösuojaa asutuksen ja liikenneväylien välissä. Peitteelliset metsät ovat myös hyviä suoja- ja turvapaikkoja eläimille ja parantavat luonnon monimuotoisuutta. Luonnonarvoiltaan ja puustoltaan hyvässä kehitysvaiheessa olevilla metsäalueilla voidaan tehdä sellaisia pienimuotoisia hoitotoimenpiteitä, joilla edistetään lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja parannetaan alueen monimuotoisuusarvoja. Luonnonhoitotoimenpiteitä suoritettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että säilytetään metsän kerroksellisuus, erirakenteisuus ja kaikki järeät, vanhat puut. Erityisesti kookkaat, iäkkäät puut luovat metsään tunnelmaa ja henkivät vihreää rauhaa metsässä liikkujan mieleen. Tällaiset puut ovat metsässä liikkujalle mittaamattomasti arvokkaampia osana metsämaisemaa kuin tukkipuina. Luonnonarvoiltaan hyvässä kehitysvaiheessa ja arvokkaiden alueiden kytkeytymisvyöhykkeillä tulee edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä pitämällä metsä mahdollisimman luonnontilaisen kaltaisena ja erirakenteisena. Keskeistä on edistää luontaisen sekametsän muodostumista niille alueille, joilla aiemmin on harjoitettu tehometsätaloutta. Kaikilla arvoalueilla tulee suosia lahopuun muodostumista ts. keloutuvat ja lahoavat puut pitäisi säilyttää. Kuoleva ja kuollut puu: kelot, pökkelöt ja eri-ikäiset maapuut tarjoavat elinympäristöjä koloissa pesiville linnuille ja lahopuulla viihtyville hyönteisille ja sienille. Kaikki nämä monipuolistavat metsän lajikirjoa ja tuovat tervetullutta eloa taajamametsään. Turhista toimenpiteistä pidättäytyminen tuo myös kustannussäästöjä. Kookkaat, vanhat puut ovat tärkeitä maisemaelementtejä ja edistävät ilmastonmuutoksen hidastamista sillä vanhat metsät sitovat hiiltä jopa 40 kertaa enemmän kuin nuoret talousmetsät. Luonnonarvoiltaan arvokkailla metsäalueilla ei tule suorittaa minkäänlaisia hakkuita tai puuston poistoja. Vain poluille, latuverkostolle ja kulku-urille kaatuneet tai kaatumisvaarassa olevat puut voidaan poistaa ja siirtää kulkureitin ulkopuolelle parantamaan lahopuusta riippuvaisten lajien elinolosuhteita ja monimuotoisuutta.
UHKAAKO HYÖNTEISTUHO METSIÄ? Monissa keskusteluissa ja lehtikirjoituksissa on tuotu esille, että metsiä pitää hoitaa, jotta myrsky ja tuhohyönteiset eivät aiheuttaisi tulonmenetyksiä metsänomistajille. Asiaa on perusteltu sillä, että tuhohyönteiset voivat levitä myrskytuhokohteesta ympäröiviin metsiin ja tuhota metsän puustoa laajaltakin alueelta. Perusteluksi on esitetty myös, että ilmaston lämpenemisen myötä hyönteistuhoriski kasvaa, kun jotkin kaarnakuoriaislajit (kirjanpainaja) voivat lisääntyä toisenkin kerran kesässä. Tämä esitetty näkökanta pätee vain, jos myrskytuhokohteen lähimetsät ovat yksipuolisia, käsiteltyjä talousmetsiä ja niiden kunto on heikentynyt. Monimuotoiset, eri puulajeja sekä eri-ikäisiä puita sisältävät, peitteelliset metsät eivät ole yhtä alttiita laajoille myrskytuhoille, eivätkä tuhohyönteisten tuhoille, kuin monotoniset talousmetsät. Tuuli ei pääse pureutumaan peitteellisen metsän sisään yhtä voimakkaasti kuin käsiteltyyn talousmetsään. Monimuotoisissa, lajirikkaissa metsissä yksittäinen laji, kuten kirjanpainaja, ei pääse runsastumaan liiaksi ja aiheuttamaan laaja-alaisia tuhoja, sillä lajien välinen kilpailu ja luontaiset viholliset pitävät kaarnakuoriaiskannat kurissa. Kuoriaisten tehokkaisiin vähentäjiin kuuluvat myös kolopuiden asukkaat esim. tikat ja tiaiset, joiden kannat ovat sitä runsaammat, mitä enemmän lahopuuta löytyy. Toisaalta myrskytuho on luontainen häiriö, joka luo tilaa monenlaiselle uudelle elämälle: hyönteisille, sienille, uusille puille Lajien monimuotoisuus ylläpitää lajien välistä tasapainotilaa, kun metsät ovat monipuolisia, peitteellisiä ja lajirikkaita. Lisäksi nämä metsät hidastavat ilmastonmuutosta sitoessaan hiiltä moninkertaisesti enemmän kuin yksipuoliset talousmetsät. Rauha-Tiuru alueen ja saarten metsistä 77 % on niin monipuolisia ja lajirikkaita, että niiden hoitaminen mahdollisten hyönteistuhojen takia ei ole perusteltua. Nämä metsät ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta ja mahdolliset tuulenkaadot vain parantavat lahopuusta riippuvien lajien elinolosuhteita, jatkuvuutta ja lajirikkautta. LOPPUYHTEENVETO Esitetty metsäsuunnitelma on itse asiassa lähes pelkästään hakkuusuunnitelma, jossa on laskettu puuston arvo ja tuotto. Esitetyssä suunnitelmassa käsittely on jäänyt kuviotasolle, joka on liian pieni yksikkö kuvaamaan aluekokonaisuuksien liittymistä toisiinsa. Virkistysarvot muodostuvat laajemmista metsäalueista ja niiden yhteyksistä toisiinsa. Suunnitelmassa on unohtunut tärkein: taajamien läheisyydessä sijaitsevat metsät ovat korvaamattoman arvokkaita mahdollisimman luonnontilaisina metsinä tarjoamassa monipuolisia hyvinvointi- ja ympäristöpalveluita ja kauneuselämyksiä. Näille ekosysteemipalveluille osataan jo laskea numeerisia arvoja ja luvut ovat hätkähdyttävän suuria. Tämän alueen metsät ja maisemat ovat tärkeitä myös alueelle tulevien matkailijoiden viihtyvyydelle ja siten matkailuyritysten menestykselle. Metsäluonnon monimuotoisuus ja ekologinen kestävyys ovat perusehtoja metsien jatkuvuudelle. Kaupunkiluonnon suojelu on itseisarvo. Virkistysarvot ja suojavaikutukset eivät ole mahdollisia ilman luonnon säilymistä.
Lisätietoa kuntametsien suunnitteluun liittyen: Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaiksi, 2011, ISBN 978-951-96662-2-8 julkaistaan ainoastaan pdf-tiedostona. Tekijä Uudenmaan ympäristöpiiri 2011. Pdf-tiedoston voi ladata osoitteesta: http://www.sll.fi/uusimaa/kuntametsat Monimuotoisuuden ja metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen kuntien virkistysmetsissä ja valtion retkeilyalueilla, Metlan työraportti 113, 2009 Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos, tutkimusraportti 2009 n:o 55 Suomen metsät ja metsäpolitiikka kansalaisten näkemyksiä ISBN 978-952-10-5293-4 Kuntametsien suunnittelun tiekartta hankkeen loppuraportti, Metlan työraportti 68, 2008 http://www.metla.fi /julkaisut/workingpapers/2008/mwp068.htm ISBN 978-951-40-2079-7 (PDF) METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet, 2008, ISBN 978-952-11-3162-2 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, 2008, ISBN 978-952-11-3025-0 Puijon metsäalueen hoidon ja käytön vuorovaikutteinen suunnittelu, (pdf) Kuopion kaupunki 27s, 2008 Taajamametsien hoito, 1992, ISBN 951-96371-3-3 Lappeenrannassa 25.1.2012 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry Juha Juuti, puheenjohtaja Eini Kosonen, sihteeri
Liite 3
Liite 4
Liite 5