Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke 2533004. Loppuraportti 2008-2011. Ulpu Väisänen

Geologian tutkimuskeskus Pohjois-Suomen yksikkö Arkistoraportti 28/2011 30.09.2011 Rovaniemi Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset, hanke 2533004 Loppuraportti 2008-2011 Ulpu Väisänen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijat Ulpu Vaislinen KUV AILULEHTI PilivamiliirJ I Dnro 30.9.2011 Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja GTK Raportin nimi Pohjois-Suomen maaperatiedonkeruuja sovellukset, hanke 2533004 Loppuraportti 2008-2011 Tiivistelmil Hankkeessa tehtiin vuosina 2008-2011 maaperatiedonkeruuta, geologista kartoitusta, pohjavesi- ja maaainestutkimuksia, maa-ainesrekisterin paivitysta ja soveltavia tutkimuksia. Tutkimukset palvelevat maankayton suunnittelua, maan-ainesten kayttoa, pohjavesihuoltoa ja Pohjois-Suomen matkailua kestavan kehityksen pohjaltao Maaperatiedonkeruun pohjana oli vuosina 2007-2008 tehty maaperatiedonkeruun tarveselvitys. Maaperatiedonkeruun aineistoista on laadittu karttoja, niiden selitykshi ja erilaisia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin, kuten kaavoitukseen, ymparistonhuoltoon ja matkailuelinkeinon kehiwimiseen. Hankkeen keskeisia tehtavhi on ol1ut keskeneraisten kartoitusaineistojen Hiydentiiminen, tallennus GTY:eenja karttojen valmistaminen. Kartoituksen merkittavia tuotteita ovat geologiset retkeilykartatja opaskiijat,jotka palvelevat matkailijoita eri puolilla Pohjois- Suomea. Maa-ainesrekisterin paivitysta varten tutkittiinja kartoitettiin Pohjois-Suornen kaytt6keipoisten maa-ainesten, kuten hiekan, soranja moreenin m~hiriiaja iaatua, sekii niiden riithivyytta kaythijien tarpeidenja kestaviin kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksissa huomioitiin maa-ainesten otonja muun maankiiyton, kuten pohjavedenotonja -suojelun yhteensopivulls. Hankkeessa tehtiin harju- ja moreeniainesten inventointiaja perustutkimusta sekii maa-ainesten saatavullsselvityksia, taselaskelmia seka tuotettiin tietoa eri tyyppisten maaainesmuodostumien levinneisyydeshi. Sadevesi-ja luminaytteiden keraysta tehtiin yhteisty6ssa ESY:n kanssa isotooppitutkimusta varten, joka on Dsa kansainvalista IAEA:n (International Atomic Energy Association) ilmastotutkimusta GNIP (Global Network for Isotopes in Precipitation). Hankkeessa on ollut lisaksi useita muitakin osatehtavhi, jotka on esitelty raportissa. Asiasanat (kobde, menetelmiit jne.) Maapera, pohjavesi, maa-ainekset, kartoitus, geologinen retkeilykartta, ymparistonhuolto, kestava kehitys Maantieteellinen alue (maa, liilini. kunta, kylii, esiintyma) Pohjois-Suomi Karttalchdct 2444,2541,2542,2543,2732, 2743,3422,3524,3532, 3534,3541,3641,3834, 4524,4613, 4614.4812 Muut tiedot Hankkeen asettaja: GTK, johtoryhma Hankepaallikko: Ulpu Vaisanen Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Arkistoraportti 2812011 Kokonaissivunriilirii Kieli Hinta Julkisuus 23 Suomi Julkinen Yksikko ja vastuualue Hankctunnus PSY,502 2533004 0 selvennys Allekitjoitusinimcn sclvcnnys!/.- - ~ ~ViiiS~~ GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF ANLAND GTK

Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO. 1 2 HANKKEEN LIITTYMINEN GTK:N TUTKIMUSOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISEEN 2 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA SEURANTAMITTARIT... 3 4 VUODEN 2008 TOIMINTA... 4 4.1 Tavoitteet. 4 4.2 Tulokset... 5 5 VUODEN 2009 TOIMINTA... 6 5.1 Tavoitteet. 6 5.2 Tulokset... 7 6 VUODEN 2010 TOIMINTA... 8 6.1 Tavoitteet. 8 6.2 Tulokset... 9 7 VUODEN 2011 TOIMINTA... 10 7.1 Tavoitteet. 10 7.2 Tulokset... 12 8 JULKAISUT 13 9 KARTAT.. 15 10 RAPORTIT.. 15 11 LEHTIARTIKKELIT. 16 12 ESITELMÄT 16 13 KOULUTUS, NEUVOTTELUT, SIDOSRYHMÄSUHTEET 17 KIRJALLISUUSLUETTELO

1 1 JOHDANTO Hanke Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset 2533004 kuuluu GTK:n maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavuusalueeseen, liittyen pohjavesi ja kiviainekset-tutkimusohjelmaan. Hanke alkoi 1.1.2008 ja päättyy 31.12.2011. Se on osa valtakunnallista maaperätiedonkeruuohjelmaa. Maaperätiedonkeruun tärkeimmät painopisteet ovat geologinen kartoitus ja maa-ainesrekisterin päivitys. Geologisen kartoituksen, päivitetyn maa-ainesrekisterin ja soveltavien tutkimusten aineistot palvelevat maankäytön suunnittelua, Pohjois-Suomen matkailua, pohjavesihuoltoa sekä ympäristönhuoltoa kestävän kehityksen pohjalta. Hankkeessa tuotettiin tietoa maaperästä, sen koostumuksesta ja raaka-ainevaroista sekä pohjavedestä. Maaperägeologisia tietoaineistoja kerättiin GTK:n tietokantoihin, ja tietoja päivitettiin ja käytettiin erilaisiin soveltaviin tarkoituksiin. Hankkeen päätehtäviä oli tarvelähtöisen tiedonkeruun tuloksena syntyvän numeeristetun maaperäkartoitustiedon tuottaminen Pohjois-Suomen alueelta. Aineistoista laadittiin karttoja, niiden selityksiä ja erilaisia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin, kuten maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen, pohjavesi- ja ympäristönhuoltoon ja matkailuelinkeinon kehittämiseen. Hankkeen keskeisiä tehtäviä oli myös keskeneräisten aineistojen käsittely, viimeistely ja tallennus geotietoytimeen sekä karttojen valmistaminen. Kartoituksen merkittäviä tuotteita ovat geologiset retkeilykartat ja opaskirjat, jotka palvelevat matkailijoita eri puolilla Pohjois-Suomea. Kartoitettavien alueiden valinnassa otettiin huomioon vuosina 2007 ja 2008 tehdyn maaperätiedonkeruun tarveselvityksen tulokset, sekä yhteiskunnan tarpeet erityisesti kaavoituksen ja ympäristönhuollon tehtävissä. Osana tarveselvityskartoitusta ovat mahdolliset tarpeet pohjavesialueiden tutkimiseksi Pohjois-Suomessa (rakennekartoitukset, 3D-mallinnus). Tarpeet koko Suomessa ovat selkeästi tulleet esille tarveselvityskartoituksissa. Maa-ainesosatehtävä koostuu maa-ainestutkimuksiin liittyvistä tehtävistä ja maa-ainesrekisterin päivityksestä, kuten maa-ainestietojen ajantasaistamisesta, maa-ainestilinpidosta sekä asiantuntijapalveluista GTK:n ja maanmittaustoimistojen sopimuksen mukaisesti Pohjois-Suomessa. Ajantasaistaminen tehtiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Tielaitoksen 1970-luvulla yhteistyössä tekemään Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityöhön. Tulokset ovat Pohjois-Suomen osalta valtaosaltaan vanhentuneita, minkä vuoksi aineistoa ei voida käyttää maa-ainestilinpitoon ilman tietojen saattamista ajan tasalle. Maa-ainestietojen revidointia jatkettiin tärkeimmillä markkinaalueilla, jotta aineistot saatiin päivitettyä. Myös maa-ainesrekisterin päivitys ja soveltavat tutkimukset palvelevat maankäytön suunnittelua, Pohjois-Suomen matkailua, pohjavesihuoltoa sekä ympäristönhuoltoa kestävän kehityksen pohjalta. Maa-ainesrekisterin päivitystä varten tutkittiin ja kartoitettiin Pohjois-suomen käyttökelpoisten maa-ainesten, kuten hiekan, soran ja moreenin määrää ja laatua sekä niiden riittävyyttä käyttäjien tarpeiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksissa huomioitiin maaainesten oton ja muun maankäytön, kuten pohjavedenoton ja suojelun yhteensopivuus. Hankkeessa tehtiin harju- ja moreeniainesten inventointia ja perustutkimusta sekä maa-ainesten saatavuusselvityksiä, taselaskelmia sekä tuotettiin tietoa eri tyyppisten maa-ainesmuodostumien levinneisyydestä. Hankkeen osatehtävänä oli vuonna 2009 maaperän yleiskartoitus 1:200 000, joka oli vuosina 2003-2008 erillinen, valtakunnallinen hanke, hankepäällikkönä PSY:ssä Pauliina Liwata. Maaperän valtakunnallista yleiskartoitusta koordinoi 1.1.2003 alkaen Tapio Väänänen ISY:stä.

2 Maaperän yleiskartoitus 1:200 000 tuotti ajantasaista ja alueellisesti kattavaa tietoa Suomen maankamarasta. Tällainen valtakunnallisesti kattava maaperäkartta-aineisto on Suomesta puuttunut, miljoonamittakaavaista karttaa lukuun ottamatta. Maaperän yleiskartoituksen tavoitteena oli ensimmäisen version tekeminen koko maan kattavasta yleiskartasta ja tietokannasta. Yleiskartoituksessa huomioitiin eri tarpeet, jolloin syntyvästä karttatietokannasta on johdettavissa asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Jo kartoitettujen alueiden aineisto tehtiin yleistämällä numeerisesti sieltä olemassa oleva 1:20 000 ja 1:100 000 maaperäkartoitusaineisto. Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisrahoitteisen Maannoskartoitushankkeen kanssa (MTT, GTK, METLA). Vuonna 2009 tehtiin Pohjois-Suomen alueelta valmiiksi yleiskartta-aineiston tarkastus ja korjaus ja aineistojen siirto GTY:een. Sadevesi- ja luminäytteiden keräystä tehtiin yhteistyössä ESY:n kanssa isotooppitutkimusta varten, joka on osa kansainvälistä IAEA:n (International Atomic Energy Association) ilmastotutkimusta GNIP (Global Network for Isotopes in Precipitation). Hankkeen yhdessä osatehtävässä tutkittiin pohjavesiä Pohjois-Suomessa ja Oulun-Kuusamon alueilla. Tutkimuksessa selvitettiin maa- ja kallioperän sekä ilmaperäisen laskeuman vaikutusta pohjaveden koostumukseen. Hankkeen yhdessä osatehtävässä tutkittiin maaperän kulumiskestävyyttä ja geologisten tekijöiden vaikutusta maaston kulumiseen erilaisissa geologisissa ympäristöissä. Tutkimusten perusteella laadittiin luokitus retkeilyreittien kunnon arvioimiseen. Tutkimuksia tehtiin erityisesti luontomatkailuun painottuneilla alueilla Pohjois-Suomessa. Tutkimus on edennyt väitöskirjan käsikirjoitusvaiheeseen ja aiheesta on valmistunut useita julkaisuja. Pohjaveden laatua tutkittiin Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan kohteista vuoden 2008 loppuun saakka. Tutkimusta tehtiin toisen hankkeen puitteissa jo 1990-luvulta lähtien, osana kansainvälistä pohjaveden yhdennetyn seurannan tutkimusta yhteistyössä ESY:n kanssa. Tutkimus oli YK:n Euroopan Talouskomission (ECE) ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen alainen kansainvälinen seurantaohjelma (GTK:n vastuuhenkilö Tarja Hatakka, ESY). 2 HANKKEEN LIITTYMINEN GTK:N TUTKIMUSOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN KEHITTÄMISEEN Hankkeen kuuluminen GTK:n maankäyttö ja rakentaminen vaikuttavuusalueeseen, liittyen pohjavesi ja kiviainekset-tutkimusohjelmaan, on pohjana hankkeelle. Hankkeen tehtävät tukevat GTK:n ympäristöosaamista ja luovat pohjaa maksulliselle tutkimustoiminnalle. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa geologista perustietoa yhteiskunnan tarpeisiin Pohjois- Suomessa. Kartoituksessa, maa-aines- ja pohjavesitutkimuksissa sekä soveltavissa tutkimuksissa keskityttiin Pohjois-Suomen talouselämän kannalta tärkeiden kasvualueiden, taajamien, liikenneväylien sekä matkailu- ja retkeilyalueiden ympäristöön. Hankkeen tuottamaa tietoutta voidaan hyödyntää maakunnallisessa, seudullisessa ja kunnallisessa kaavoituksessa, maa-ainesten käytön alueellisessa suunnittelussa ja seurannassa sekä luonnonvarojen käytön suunnittelussa. Peruskartoitusaineisto, maa-ainestietojen ajantasaistaminen ja tärkeiden alueiden kartoitus ja tarveselvitykset sekä pohjavesitutkimukset ovat välttämättömiä maankamaran ja sen luonnonvarojen kestävälle käytölle. Hankkeen tärkeimpiä tehtäviä oli lisäksi täydentää ja korjata keskeneräiset maaperäkartoitusaineistot, tallentaa tiedot GTY:een ja tarkastaa sinne tallennetut tiedot.

3 Maa-ainestaseiden tilinpidon edellytys on, että jäljellä olevan aineksen laatu ja määrä tunnetaan riittävällä tarkkuudella, jotta vuosittaisten ottomäärien perusteella tiedetään, paljonko ainesta kyseisessä muodostumassa on vielä jäljellä. Hiekka- ja sora-aineistojen saattaminen ajantasalle on tärkeää, mistä syystä aineisto on revidoitava. Tärkeitä alueita ovat Kemi-Tornion, Rovaniemen ja Kuusamon alueet, missä tarve on suuri sekä maa- ja kiviaineksen oton että muiden maankäyttömuotojen perusteella. Muita tärkeitä alueita ovat Kemijärven alue sekä Pohjois-Suomen matkailukeskukset, missä rakennustoiminta on valtakunnallisessakin mittakaavassa vilkasta. Hankkeen intressi- ja sidosryhmiä: - Maankäytön ja rakentamisen viranomaiset valtakunnan, maakuntien, seutukuntien ja kuntien tasolla - Yritykset ja liikelaitokset suunnittelu- ja ympäristöasioissa - Matkailu- ja retkeilyalan organisaatiot - Ympäristöministeriö (esim. rahoittaa tilinpidon järjestämistä) - Alueellisista ympäristöasioista vastaavat viranomaiset - MTT - Metsäsektori (Metsähallitus, METLA, sekä metsänomistajat ja heidän yhteenliittymänsä) - Puolustusvoimat - Maa-ainesalan yritykset - Energia-alan yritykset - Kaivannaisteollisuus - Museot - Yliopistot ja muut oppilaitokset - SGU, NGU, Kuolan tiedeakatemia - Lupa- ja valvontaviranomaiset, maanomistajat ja maa-ainesten ottajat, joita maaainestutkimukset palvelevat maa-ainesten oton suunnittelussa ja seurannassa. - Toiminta-alueen elinkeinoelämä - Maakunta-, seutukunta- ja kuntatason suunnitteluviranomaiset - Maankäyttöön liittyviä töitä tekevät konsulttitoimistot 3 HANKKEEN TAVOITTEET JA SEURANTAMITTARIT Hankkeen yleisenä tavoitteena oli yhteiskunnallinen hyöty maankamaran ja sen luonnonvarojen kestävässä käytössä. Tavoitteena oli myös tuottaa valtakunnallinen yhtenäinen maaperän yleiskartta-aineisto digitaalisessa muodossa. Hankkeen päämääränä oli koota ja ylläpitää kattavaa tietovarastoa Pohjois-Suomen maaperästä ja pohjavedestä sekä tuottaa siitä maaperäkarttoja tiedostoina tai tulosteina, karttalehtiselityksiä sekä sovelluksia maaperätutkimuksista. Tutkittavien alueiden valinnan perusteena olivat maaperätiedonkeruun tarveselvitykset. Hankkeen päämääränä oli saattaa keskeneräiset aineistot valmiiksi, tehdä karttalehtialueiden reunavertailut, tallentaa aineistot GTY:een ja tarkistaa ne.

4 Hankkeen tavoitteena oli myös tuottaa tietoa maa-ainestilinpidon tarpeisiin, maa-ainesten käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti, ottaen huomioon myös muut maankäyttömuodot. Vanhan, 1970-luvulla tehdyn arviointityön tulokset ovat valtaosaltaan vanhentuneet, koska aineistoa ei ole päivitetty. Laajoja harjualueita on käytännössä kaivettu kokonaan pois. Toisaalta maaperätiedonkeruun, -kartoituksen ja -tutkimusten yhteydessä on löytynyt uusia muodostumia, joita ei ole täydennetty maa-aineskantaan. Hankkeen päämääränä oli tuottaa ajantasaistettua tietoa käyttöön saatavista maa-aineksista. Tasetiedon avulla maa-ainesten ottoa on mahdollista ohjata ja seurata siten, että kiviainesten käyttö olisi ympäristö- ja tekniset näkökohdat huomioiden mahdollisimman taloudellista ja noudattaisi kestävän käytön periaatetta. Järjestelmä palvelee lupa- ja valvontaviranomaisia, maanomistajia sekä maa-ainesten ottajia maa-ainesten oton suunnittelussa ja seurannassa. Hankkeen päämääränä oli myös tuottaa tutkimustietoa ja sen sovelluksia yhteiskunnan käyttöön kaikessa maankäytön suunnitteluun sekä luonnonvarojen käyttöön liittyvissä asioissa. Tavoitteena oli saada aikaan päivitetty maa-aineskanta, jossa on tiedot esiintymien rajauksista ja pohjavedenpinnan yläpuolisista kokonaismassamääristä. Revidoidun maa-aineskannan tiedot yhdistettynä ympäristöhallinnolta saatavien ottotietojen kanssa antaa mahdollisuuden tilinpitoon. Päämäärän seurantamittarina on selvitys, miten yhteiskunta, eri sidosryhmät sekä yksittäiset karttojen ja muun tiedon käyttäjät hyötyvät hankkeen tuloksista, sekä heiltä saatu palaute. Hankkeen auditoinnissa saatu palaute on myös tärkeä seurantamittari. Päämäärän toteutumista voidaan seurata maa-ainesrekisterin tallennustilanteesta, moreenitietokannan tilanteesta sekä määräaikaisraporteista ja julkaisuista. Yleisen tavoitteen seurantamittarina on geologisen tiedon lisääntyvä käyttö. Sen toteutumista voidaan seurata geologisen perustiedon ja sen sovellusten hyödyntämisessä yhteiskunnassa, mm. julkaistujen karttojen määrällä ja niiden myyntimäärillä sekä sovellusten käytöllä. Maaainestaseiden tilinpidon toteutuminen sekä maa-ainesrekisterin ja moreenitietokannan sisältämä tietojen määrä ja niiden käyttö ovat myös seurantamittareita. 4 VUODEN 2008 TOIMINTA 4.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruun tarveselvityksen teko Q2 mennessä. Maaperätiedonkeruu ja geologinen kartoitus Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Syötteen kansallispuiston alueella sekä Kemin seudulla. Syötteen alueella (kl. 3532 ja 3541) tavoitteena tehdä maaperäkartoitusta 200 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, jonka tavoitteena on tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1:50 000 Syötteen matkailu- ja kansallispuiston alueelta. Työn valmistuu vuonna 2010 ja kartan ja opaskirjan painaminen ja julkistamisen ovat vuonna 2011. Geologinen retkeilykartta käsittää 334 km 2 :n laajuisen alueen. Päätös aloittaa Syötteen geologisen retkeilykartan teko tehtiin vuoden 2008 alussa, koska Oulangan-Rukan maastotyöt olivat keskeytyneet kesällä 2007 Metsähallituksen maastotutkimusluvasta tehdyn valituksen johdosta. Töiden suunniteltiin jatkuvan Oulangan-Rukan alueella myöhemmässä vaiheessa, kun asia on hoidettu kuntoon. Kemin alueelta (kl. 2541 09, 10 ja 11) maaperäkartoituksen tarkistukset, keskeneräisten karttojen numeeristaminen ja aineistojen tallennus GTY:een, GTY:een tallennettujen tietojen tarkistaminen sekä Pohjois-Suomen maaperäkarttalehtien rajavertailujen teko.

5 Tavoitteena oli julkistaa numeerisena 6 kpl 1:20 000 ja/tai 1:50 000 mittakaavaista maaperäkarttaa, vastuuhenkilöinä kunkin karttalehden kartoituksesta vastuussa oleva geologi. Julkistettavat kartat valittiin yhteiskunnan tarpeiden mukaan ensisijaisesti tiheästi asutuilta alueilta, kansallispuistoista tai matkailukeskusten ympäristöistä. Pohjavesitutkimukset ja näytteenotto kartoitettavilla alueilla. Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan alueella pohjavesinäytteenotto 4 kertaa vuodessa. Sadevesi- ja luminäytteiden otto Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevasta keräimestä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkuu. Tutkimusaineistojen käsittelyä ja tulkintaa, julkaisujen teko. Maa-ainestietojen revidointityö toteutetaan Pohjois-Suomen tärkeimmillä markkina-alueilla, jotta tilinpidon käyttöön saataisiin mahdollisimman pian ajantasaistetut varantotiedot. Muodostumien ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan Länsi-, Keski- ja Pohjois- Lapin alueilla. Tavoitteena on noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkistus. Vuonna 2003 aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä ja Kemi-Tornio-alueilla, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koekuoppatutkimuksia (kaivinkone) sekä kairauksia. Kuluneiden viiden vuoden aikana on revidoitu vain pieniä alueita johtuen hankkeen resurssien sitoutumisesta muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Myös geotietoytimen maa-aineskäyttöliittymän valmistumisen viivästyminen useilla vuosilla on estänyt maaaineskannan ominaisuustietojen tallennuksen. Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat valmiit kartat ja karttalehtiselitykset, julkaisut, raportit, esitelmät ja posterit sekä tallennetut maaperä-, maa-aines- ja pohjavesitiedot. Valmiista maaperätietokannasta voidaan tulostaa haluttuja karttatuotteita erilaisiin tarpeisiin. GTK:n tulossopimuksen tavoitteet hankkeelle: - Ruka-Oulanka-alueen maaperäkartoitus, 250 km 2 - Toimialan maaperän tiedonkeruun tarveselvityksen päivitys, valmis Q2 - Keskeneräisten maaperän peruskarttojen julkaiseminen, 6 kpl, Q4 4.2 Tulokset Maaperätiedonkeruuta ja kartoitusta tehtiin Pudasjärvellä ja Taivalkoskella Syötteen matkailu- ja kansallispuistoalueella 130 km 2. Syy Ruka-Oulanka-alueen kartoituksen siirtämisestä Syötteen alueelle on esitetty kappaleessa 4.1 Tavoitteet. Lisäksi kartoitettiin keskeneräisiä alueita Kemin läheisyydessä (kl. 2541 11) ja tarkistettiin aikaisemmin kartoitettuja alueita ja karttojen raja-alueita. Maaperäkartoitusresurssit pienenivät huomattavasti v. 2008, syynä Maaperän yleiskartoitus 1:200 000-hankkeen priorisointi ja kartoitusresurssien ohjaaminen siihen. Digitointiresursseja ei myöskään ollut käytettävissä keskeneräisten maaperäkarttojen 1:20 000 tekemiseen. Maaperäkartta 1:20 000 ja sen selitys (Liminganjärvi 2443 09) valmistui ja julkistettiin.

6 Toimialueen maaperätiedonkeruun tarveselvityksen päivitys valmistui Q2 mennessä. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaan kuukausittain. Pohjavesinäytteet otettiin suunnitelmien mukaan Kuusamon Pesosjärven yhdennetyn seurannan kohteista 4 kertaa. Maa-ainestoimintoina on tehty lähinnä vain tilaustutkimuksia. Varsinaista suunniteltua toimintaa ei ole voitu toteuttaa johtuen resurssien sitoutumisesta muihin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Hankkeen julkaisut, valmistuneet kartat, raportit, lehtiartikkelit, esitelmät, koulutus ja muu toiminta on esitetty raportin lopussa. 5 VUODEN 2009 TOIMINTA 5.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruuta ja geologista kartoitusta tehdään Syötteen kansallispuistossa ja matkailualueella (karttalehdet 3532 ja 3541) yhteensä 190 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, jonka tavoitteena on tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1:50 000 Syötteen kansallispuistosta ja matkailualueelta. Työt valmistuvat v. 2010 ja kartta painetaan v. 2011. Maastotarkistuksia ja täydentävää kartoitusta tehdään Kemin-Tornion alueella keskeneräisten karttojen saamiseksi julkaisukuntoon. Maaperäkartoista 1:20 000 tehdään valmiiksi ja julkistetaan 5 kpl (kl 2541 06, 09, 10, 11, 12) sekä 2 kpl maaperäkarttoja 1:50 000. Julkistettavat kartat on valittu yhteiskunnan tarpeiden mukaan ensisijaisesti tiheästi asutuilta alueilta. Maa-ainestutkimuksissa Pohjois-Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityön yhteydessä kertyneen aineiston ja muodostumien ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan Länsi-, Keski- ja Pohjois-Lapin alueilla, tavoitteena noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkastus. Kuluneiden viiden vuoden aikana on revidoitu vain pieniä alueita johtuen hankkeen resurssien sitoutumisesta muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Myös geotietoytimen maa-aineskäyttöliittymän valmistumisen siirtyminen useilla vuosilla on estänyt maa-aineskannan ominaisuustietojen tallennuksen. Vuonna 2003 aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä sekä Kemin- Tornion alueella, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koekuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainesten tilinpidon kehittämiseen. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevalla keräimellä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkuu. Tutkimusaineistojen käsittelyä ja tulkintaa, raportointia ja julkaisujen tekoa. Vuoden 2009 toimintasuunnitelmaan liitettiin osatehtävänä Maaperän yleiskartoitus 1:200 000, joka toimi aiempina vuosina omana hankkeenaan, mutta jäi kesken hankkeen päätyttyä 31.12.2008. Maaperän yleiskartoitus 1:200 000-hankkeen pilottivaiheessa v. 2002 luotiin yleismittakaavaista maaperäaineistoa kl. 2733 alueelta (Kierinki) tarvittavien aineistojen ja resurssien selvittämiseksi. V. 2003 tuotteistettiin ISY:n ja ESY:n kanssa menetelmät, joilla voidaan tuottaa

7 yhtenäistä aineistoa. Jo kartoitettujen alueiden aineisto tehtiin yleistämällä numeerisesti sieltä olemassa oleva 1:20 000 1:100 000 maaperäkartoitusaineisto. Kartoittamattomilta alueilta tuotettiin maaperäkuvioaineistoa pääosin karttatulkinnalla käyttäen GIS- ja kuvankäsittelytekniikoita. MML:n maastotietokantaa yleistämällä luotiin pohjataso, joka tarkennettiin mineraalimaiden osalta muista lähteistä saatavilla paikkatietoaineistoilla (GTK, SYKE, METLA, MTT). Turve jaettiin kahteen syvyysluokkaan radiometristä matalalentoaineistoa käyttäen. Suurin osa PSY:n alueen kartoituksesta oli ns. uustuotantoa. Lähtökohtana oli pyrkimys käyttää hyväksi kaikki olemassa oleva numeerinen paikkatietoaineisto 1:400 000 maaperäaineiston tarkentamiseksi. Koska työrutiineja ja menetelmiä oli parannettu ja kehitelty eteenpäin v. 2004-2006, jouduttiin hankkeen aloitusvuoden aineistot tuottamaan uudelleen v. 2008 jälkeen. Kartoitus eteni 1:400 000 karttalehdittäin. Aineistojen käsitteleminen suuralueina vähensi yleistys- ja uustuotantoprosessin ajojen määrää sekä karttalehtien välistä rajakorjailua. Aineistot Kilpisjärvi kl. 18, Enontekiö kl. 28, Inari kl. 48 ja Utsjoki kl. 39, 49 valmistuivat v. 2008 loppuun mennessä. V. 2003 tuotettu aineisto poikkesi tuotantomenetelmiltään ja tämän vuoksi laadultaan hankkeen muista aineistoista. Aineisto oli käsiteltävä ja digitoitava uudelleen v. 2009. Uudelleen editointi käsitti karttalehden 26 eli 8 % koko PSY:n maaperän yleiskartta-aineistosta. V. 2009 tavoitteena on tehdä yleiskartta-aineiston tarkastukset ArcMap-sovellukseen laaditulla käyttöliittymällä epäloogisuuksien ja virheiden korjaamiseksi. PSY:ssä tarkastettavia 1:200 000- mittakaavaisia karttalehtiä on 46 kpl. Tarkastajien kommenttien ja korjausehdotusten perusteella aineisto editoidaan. Lopullinen aineisto sekä maastosta gps:llä (v. 2003-2006) ja maastotallentimilla (v. 2007-2008) kerätyt havainnot siirretään GTY:een. Metadatakuvausohjeistuksen laatiminen aloitetaan yhdessä muiden yksiköiden kanssa. Havainnot ja tulokset tallennetaan GTY:een. Karttatiedot tallennetaan tarkistettuina numeerisina tiedostoina. V. 2009 aikana tavoitteena olevat yleiskartta-aineiston konkreettiset tulokset ja/tai tärkeimmät välitulokset: - Metadatakuvausohjeistuksen laatiminen ja asiasanojen määrittely (ESY, ISY, LSY, PSY) - Karttalehden 26 aineisto digitoidaan uudelleen - Maastohavainnot sekä tarkastettu ja korjattu aineisto siirretään GTY:een - Version 1.0 tuotteistaminen ja version 2.0 määrittely (ESY, ISY, LSY, PSY) GTK:n tulossopimuksen tavoitteet hankkeelle: - Maaperän yleiskartta-aineiston tarkistus yksikön vastuun osalta, tarkistettu Q2 mennessä. - Keskeneräisten kartoitusaineistojen viimeistely, valmis Q4. - Maa-ainesrekisteritietojen päivitys ja tallennus suunnitelman mukaisesti Perämeren kaaren alueella, valmis Q4. 5.2 Tulokset Syötteen geologisen retkeilykartta-alueen kartoitus, tavoitteena 190 km 2, saatiin valmiiksi. Keskeneräisiä maaperäkarttoja 1:20 000 saatiin valmiiksi ja julkistettiin 11 kpl (toimintasuunnitelmassa 5 kpl) ja maaperäkarttoja 1:50 000 julkistettiin 2 kpl (toimintasuunnitelmassa 2 kpl). Ke-

8 min-tornion alueen täydennyskartoitus siirtyi vuodelle 2010 töiden priorisoinnin ja resurssien puutteen takia. Syötteen kartoitustyöt, pohjavesitutkimukset ja kaivinkonemontutus tehtiin näytteenottoineen ja näytteet analysoitiin. Karttalehtien rajavertailut tehtiin valmiiksi, osin yhteistyössä LSY:n kanssa. PSY:n julkaistut/julkistetut maaperäkartat 1:20 000 (97 kpl) ja 1:50 000 (14 kpl) käännettiin uuteen pdfmuotoon ja tallennettiin. Maa-perän yleiskartta-aineistojen 1:200 000 tarkistukset ja korjaukset saatiin valmiiksi marraskuussa 2009 ja tiedot siirrettiin SDE:hen. Karttalehti 26 digitoitiin uudelleen. Kaikki tiedot tallennettiin GTY:een. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaisesti kuukausittain. Tutkimus Geologisten tekijöiden vaikutus maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatkui. Tavoitteista saavutettiin 25 %. Maa-ainestutkimuksiin varattuja resursseja ei ollut käytettävissä muiden, kiireellisempien hankkeen osatehtävien tai muiden hankkeiden takia (Mormi, Tuura). Hankkeen julkaisut, valmistuneet kartat, raportit, lehtiartikkelit, esitelmät, koulutus ja muu toiminta on esitetty raportin lopussa. 6 VUODEN 2010 TOIMINTA 6.1 Tavoitteet Syötteen geologisen retkeilykartan ja opaskirjan suunnittelu, teko ja painatus. Maaperätiedonkeruuta ja geologista kartoitusta jatketaan Oulangan-Rukan alueilla. Oulangan- Rukan alueesta tehtävän geologisen retkeilykartan tiedonkeruusta on tehty 40 %. Työt ovat olleet keskeytyneinä vuodesta 2007. Maaperäkartoitusta tehdään Oulangan alueella noin 200 km 2. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, tavoitteena tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1:50 000 Rukan matkailualueelta ja Oulangan kansallispuiston alueelta. Kartoitustyöt valmistuvat v. 2011 ja kartta ja opaskirja painetaan v. 2012. Kemin-Tornion seudulla tehdään täydennyskartoitusta, joka jäi kesken v. 2009 töiden priorisoinnin takia. Keskeneräisiä karttoja numeeristetaan ja aineistoja tallennetaan GTY:een ja tallennetut tiedot tarkistetaan. Pohjois-Suomen maaperäkarttalehtien rajavertailut tehdään loppuun. Kemin-Tornion alueelta julkistetaan 5 kpl maaperäkarttoja 1:20 000 (viimeiset keskeneräiset maaperäkartat 1:20 000). Maaperäkarttoja 1:50 000 viimeistellään 2 kpl. Sadevesi- ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevalla keräimellä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Pohjois-Suomen hiekka- ja soravarojen arviointityön yhteydessä kertyneen aineiston ominaisuustietojen tallentamista maa-aineskantaan jatketaan, tavoitteena noin 300 muodostuman tietojen päivitys ja tarkistus. V. 2003 aloitettua revidointityötä jatketaan Oulun seutukunnan ympäristössä ja Kemi-Tornion alueilla, missä sekä maa- ja kiviainesoton että muiden maankäyttömuotojen perusteella tarve on suurin. Revidointityö tehdään noin 15 peruskarttalehden alueella. Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään tarvittaessa maatutkaa, seismisiä luotauksia, koe-

9 kuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainestilinpidon kehittämiseen. 6.2 Tulokset Syötteen geologisen retkeilykartan alueella tehtiin kairausten avulla täydentäviä maaperätutkimuksia ja -kartoitusta. Tutkimukset toteutettiin yhteisesti P. Saralan hankkeen kanssa. Koko retkeilykartan alueen, yhteensä 334 km 2, kartoitus saatiin valmiiksi. Retkeilykartan aineiston käsittely, kartan ja opaskirjan teko ja painatus saatiin valmiiksi. Julkistamistilaisuus pidettiin Iso- Syötteen opastuskeskuksessa 15.12.2010. Maaperäkartoitusta ja tiedonkeruuta tehtiin Oulangan-Rukan alueella tavoitteen mukaisesti noin 200 km 2. Kartoituksen lisäksi tehtiin ilmakuvien prosessointia, aineistojen käsittelyä, pohjavesitutkimuksia, näytteenottoa ja analysointia. Maastotutkimuksia Kuusamossa Oulangan alueella. Oulangan-Rukan sekä Syötteen alueiden maaperätutkimusaineistojen (havainto- ja profiilipisteet, kalliopaljastumat) käsittelyä tietokannoissa ja tallentamista GTY:een jatkettiin. Täydennyskartoitusta tehtiin Kemin-Tornion seudulla. Aineistojen viimeistelyä ja tallennusta GTY:een ja maaperäkarttalehtien reunavertailut tehtiin seuraavien karttalehtien alueilta: Kittilä 2732 2 (1:50 000), Maksniemi 2541 10 ja Kirvesaapa 2541 11 (1:20 000). Kemin-Tornion karttojen täydennyskartoitus toteutui vain osittain kahden kartoittajan ollessa lähes koko kenttäkauden maksullisissa tilaustöissä. Toteutuminen 70 %.

10 Sadevesi- ja luminäytteiden keräys isotooppitutkimuksia varten (GTK/ESY ja IAEA) tehtiin suunnitelmien mukaisesti kuukausittain. Maa-ainestoiminnoista (ominaisuustietojen päivitys, tarkistus ja tallennus maa-ainestietokantaan, n. 300 muodostumaa, ja maa-ainesten tilinpidon kehittäminen) toteutui 20 %. Osatehtävään varatut resurssit jouduttiin ohjaamaan muihin maankäyttöä palveleviin hankkeisiin (Mormi ja Tuura). Syötteen geologinen retkeilykartta ja opaskirja julkaistiin v. 2011. Kuvassa osa kartasta ja opaskirjan kansilehti. 7 VUODEN 2011 TOIMINTA 7.1 Tavoitteet Maaperätiedonkeruuta jatketaan Rukan-Oulangan matkailualueella ja kansallispuistossa. Työ on osa kolmevuotista kartoitustyötä, tavoitteena tuottaa aineisto, josta tehdään geologinen retkeilykartta 1:50 000 ja opaskirja. Maastotyöt valmistuvat vuonna 2011, kartta ja opaskirja painetaan v. 2012. Kartoitustyö aloitettiin v. 2007, jolloin 40 % suunnitellusta retkeilykartta-alueesta saatiin kartoitettua. Kartoitus jouduttiin tällöin keskeyttämään toistaiseksi, mutta sitä jatkettiin vuonna 2010, minkä loppuun mennessä oli kartoitettu 65 % suunnitellusta alueesta. Maaperätiedonkeruu, kartoitus ja pohjavesitutkimukset suoritetaan loppuun Q3 mennessä.

11 Keskeneräisten maaperäkarttojen viimeistelyä jatketaan. Maaperäkartoista 1:50 000 viimeistellään yksi kartta v. 2011. Keskeneräisiä maaperäkarttoja 1:20 000 on Kemin-Tornion seudulta 3 kpl. Tarpeelliset maastotarkistukset ja täydentävä kartoitus tehdään näillä karttalehtialueilla, mikäli on käytettävissä resursseja. Valmiit aineistot tallennetaan GTY:een ja liitetään valtakunnalliseen digi MP25 kartta-aineistoon, josta tehdään tarvittavia tuotteita. Muilta osin työt keskeneräisten aineistojen kanssa päätetään hoitamalla aineistojen tallennus ja arkistointi. Maaperätiedonkeruun ja tutkimusaineistojen käsittelyä ja tallennusta tietokantoihin jatketaan. Yhteistyötä Metsähallituksen kanssa jatketaan. Tavoitteena on liittää Pyhä-Luoston kansallispuiston alue kansainväliseen Geopark-verkostoon. Tutkimusta maa- ja kallioperän sekä ilmaperäisen laskeuman vaikutuksesta pohjaveden koostumukseen Pohjois-Suomen alueella jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Tutkimusta geologisten tekijöiden vaikutuksesta maaston kulumiseen ja luontopolkujen kulumiskestävyyteen Pohjois-Suomessa jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Stratigrafia- ja kronologisten tutkimusaineistojen käsittelyä jatketaan (julkaisukäsikirjoituksen tekoa). Maa-ainestutkimuksissa on tavoitteena tehdä maa-aineskannan päivityksiä yhteensä 9000 km 2 :n suuruisella alueella (3000 km 2 Kemi-Torniossa, 3000 km 2 Rovaniemellä sekä 3000 km 2 Kuusamossa). Muodostumien rakenteen selvittelyssä käytetään maatutkaa, koekuoppatutkimuksia kaivinkoneella sekä kairauksia. Osallistutaan maa-ainesten tilinpidon kehittämiseen. Havainnot ja tulokset tallennetaan GTY:een. Karttatiedot tallennetaan tarkistettuina numeerisina tiedostoina. Pohjois-Suomen maa-ainesmuodostumien tietojen tallennusta maa-aineskantaan jatketaan sekä päivitetään siellä olevia tietoja myytävän tasetiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. Työprosessien kuvaukset, kokousmuistiot, työohjeet ja aineistot tallennetaan hankkeen mpy-palveluun. Sadeveden ja luminäytteiden keräys jatkuu Rovaniemellä. Näytteet otetaan kerran kuukaudessa GTK:n toimitalon katolla sijaitsevasta keräimestä GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Hankkeen osatehtävässä valmistellaan ja toteutetaan vuoden 2011 kesäkuussa pidettävä IN- QUA:n Peribaltic-työryhmän kokous ja ekskursio. Hankkeen loppuraportti v. 2008-2011 valmistuu Q3 mennessä. Tulossopimuksen tavoitteet: - Ruka-Oulanka kansallispuiston geologinen kartoitus valmistuu Q3. Kartoitettava alue 280 km 2. - Kemin-Tornion alueen maaperäkartoitukset viimeistellään ja liitetään valtakunnalliseen digimp 25:een, Q4.

12 Oulangan jylhiä maisemia geologisen retkeilykartan alueella. 7.2 Tulokset Rukan-Oulangan geologisen retkeilykartta-alueen (kansallispuisto ja matkailualue) kartoitus ja pohjavesitutkimukset valmistuivat Q3 mennessä. Kartoitetun alueen koko on 280 km 2. Retkeilykartan ja opaskirjan aineiston kokoaminen ja työstäminen jatkuvat loppuvuonna 2011, tavoitteena kartan ja opaskirjan painatus ja julkistaminen v. 2012. Maaperäkartta Kittilä 2732 2 (1:50 000) on täydennetty, viimeistelty ja tallennettu GTY:een. Valmiit kartta-aineistot on tallennettu GTY:een ja ne liitetään valtakunnalliseen digi MP25 kartta-aineistoon keskitetysti Espoossa.

13 Kemin-Tornion keskeneräisten maaperäkartta-aineistojen viimeistely ja tallennus: toteutuminen 25 %. Keskeneräiset maaperäkartta-aineistot tallennetaan PSY:ssä GEO DATA:an, kansioon Keskeneräiset Q4 mennessä (Raija Pietilä). Aineistoja käyttöön otettaessa ko. kartan vastuullinen geologi tarkistaa niiden käyttökelpoisuuden. Maa-ainestietojen päivitystä maa-ainestietokantaan tehty Kittilästä 55 karttalehden (1:20 000) alueelta. Sadevesi- ja luminäytteiden keräystä jatkettiin GTK/ESY:n ja IAEA:n (International Atomic Energy Association) isotooppitutkimuksia varten. Toteutunut suunnitelmien mukaan. Maaperätiedonkeruun ja tutkimusaineistojen käsittelyä ja tallennusta kartoitetuilta alueilta tietokantoihin jatkettiin. Maaperäkartoitukseen Kemin-Tornion alueelle ei ollut resursseja muiden osatehtävien, hankkeiden ja tilaustöiden vuoksi. Lisäksi yksi kartoittaja siirtyi kesällä GTK:sta toisen työnantajan palvelukseen. Kaikki muut kartoitusresurssit käytettiin Oulangan-Rukan geologisen retkeilykarttaalueen maastotöihin. Maaperätiedonkeruuaineistojen tallennus pyritään saamaan valmiiksi suunnitelmien mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Valmiit maaperäaineistot tallennetaan GTY:een ja digi MP25:een keskitetysti Espoossa. INQUA Peribaltic Working Group-kokous ja ekskursio toteutettiin Pohjois-Suomessa 12.- 17.6.2011. Kokouksen ja ekskursion toteuttajat ja osallistujat P. Johansson, J. Pihlaja ja P. Sarala. 8 JULKAISUT Sarala. P., Lehtinen, K. & Väisänen, U. 2007. Geologiset indikaattorit. Teoksessa: Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M.L. (toim.) Matkailualueiden kestävyyden indikaattorit. Lapin yliopisto, Arktisen keskuksen tiedotteita 52, 32-40. Julkistettu v. 2008. Lehtinen, K. 2008. Geological factors affecting erosion rate in Northern Finlands nature trails. Abstract, 33 rd IGC 2008 (International Geological Congress), Oslo. DataCD. Pihlaja, J. & Kupila, J. 2008. Aquifer properties in Malaya Belaya Valley. Abstract, 33, 33 rd IGC 2008 (International Geological Congress), Oslo. DataCD. Pihlaja, J. 2008. Quaternary deposits in the Ylikiiminki region. In: Lisicki, S. (Scientific editor), Quaternary of the gulf of Gdańsk and lower Vistula regions in northern Poland: Sedimentary environments, stratigraphy and palaeogeography. International Field Symposium of the INQUA Peribaltic Group, Frombork, September 14-19, 2008. Polish Geological Institute, 42-43. Kupila, J. 2009. Local aquifer studies as a part of water supply improvement from groundwater deposit in Malaya Belaya river valley, Apatity, Russia. HydroEco 2009, 2 nd International Multidisciplinary Conference of Hydrology and Ecology, 20.-24.4.2009, Wien, Itävalta. Poster-esitys ja abstrakti kongressijulkaisussa. Räisänen, J., Hirvasniemi, H., Kupila, J., Lauri, L., Molkoselkä, P., Silen, P. & Valkama, J. 2010. Syöte. Geologinen retkeilykartta 1:50 000. Geological outdoor map. Geologian tutkimuskeskus.

14 Räisänen, J., Johansson, P., Karinen, T., Lauri, L., Sarala, P., Valkama, J. & Väisänen, U. 2010. Syöte. Geologinen retkeilykartta, Opaskirja. Geological outdoor map, Guidebook. Geologian tutkimuskeskus. 35 s. Kupila, J. 2010. GPR Survey as a part of land-use planning in Levi, Finnish Lapland. Congress EGU General Assembly 2010, 2.-7.5.2010, Wien, Itävalta. Poster-esitys ja abstrakti kongressijulkaisussa. Kupila, J. & Pihlaja, J. 2011. Geological 3D-models in urban infrastructure construction: studies in Levi ski resort, Finnish Lapland. EGU 2011 Congress (European Geosciences Union, General Assembly 2011), Wien, Itävalta 3.-8.4.2011. Poster-esitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa (Internet ja CD). Pihlaja, J. & Kupila, J. 2011. Testing of different soil combination as substrates in golf courses in the cold climate environment: new results. EGU 2011 Congress (European Geosciences Union, General Assembly 2011), Wien, Itävalta 3.-8.4.2011. Poster-esitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa (Internet ja CD). Räisänen, J. & Väisänen, U. 2011. Impacts of Geological Factors on Biodiversity of the Syöte area. FCES 2011 Finnish Conference of Environmental Sciences, Turku 5.-6.5.2011. Posteresitys ja posterin abstrakti kongressin yhteisjulkaisussa: FCES 2011, Proceedings, 163-165. Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P. 2011. Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone. INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, 12-17 June 2011. Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland. 142 p. Helmens, K. & Johansson, P. 2011. Environmental conditions and climate at Sokli (northern Finland) during early MIS 3 (~ 50 ka): Revising earlier concepts on glacial and vegetation dynamics and climate in northern Fennoscandia during the Middle Weichselian. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, 12-17 June 2011. Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland, 96-97. Pihlaja, J. & Kupila, J. 2011. An example of applied Quaternary geology project: Testing of different soil combinations as substrates in slalom slopes and golf courses. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, 12-17 June 2011. Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland. 125. Sarala, P., Väliranta, M. & Eskola, T. 2011. Climatic conditions during the deposition of the Middle Weichselian inter-till deposit in Petäjäselkä, northern Finland. In: Late Pleistocene glacigenic deposits from the central part of the Scandinavian Ice Sheet to Younger Dryas End Moraine zone (ed. by Johansson, P., Lunkka, J.P. & Sarala, P.) INQUA Peribaltic Working Group meeting and excursion northern Finland, 12-17 June 2011. Excursion guide and abstracts. Rovaniemi: Geological Survey of Finland. 131. Väisänen, U. 2011. Water Quality and Factors Affecting it in a Closed Mine in Northern Finland. Poster-esitys ja posterin abstrakti symposiumin yhteisjulkaisussa: 25 th International Applied Geochemistry Symposium, 22.-26.8.2011, Rovaniemi, Finland. Programme and Abstracts, p. 139-140.

15 9 KARTAT Johansson, P. & Väisänen, U. 2008. Liminganjärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 2443 09 ja karttalehtiselitys. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. 2009. Ala-Paakkola. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 2542 10. Geologian tutkimuskeskus. Mäkinen, K. 2009. Yli-Paakkola. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 2542 11. Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R. & Väisänen, U. 2009. Kemijärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 3641 04. Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R. & Väisänen, U. 2009. Isokylä. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 3641 07. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. 2009. Pajuniemi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 2444 06. Geologian tutkimuskeskus. Nenonen, J. 2009. Nikkilänaapa. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 2543 04. Geologian tutkimuskeskus. Pihlaja, J. 2009. Lylykkäänjärvi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 3422 09. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. 2009. Ranua. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 3524 04. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. 2009. Taivalkoski. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 3534 06. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. & Nenonen, J. 2009. Sarmitunturi. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti 3834 1. Geologian tutkimuskeskus. Johansson, P. & Nenonen, J. 2009. Sulkusjärvi. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti 4812 2. Geologian tutkimuskeskus. Sutinen, R., Liwata, P., Musta, V. & Piekkari, M. 2010. Kiistala. Suomen geologinen kartta 1:50000, maaperäkartta, lehti 2743 1. Valmistuneet maaperäkartat tallennettaviksi GTY:een: Mäkinen, K., Hirvasniemi, H., Molkoselkä, P. & Musta, V. 2010. Maksniemi. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 2541 10. Mäkinen, K., Hirvasniemi, H., Molkoselkä, P. & Musta, V. 2010. Kirvesaapa. Suomen geologinen kartta 1:20 000, maaperäkartta, lehti 2541 11. Sutinen, R. & Liwata, P. 2011. Kittilä. Suomen geologinen kartta 1:50 000, maaperäkartta, lehti 2732 2. Geologian tutkimuskeskus. 10 RAPORTIT Väisänen, U. 2008. Geologian tutkimuskeskuksen Pohjois-Suomen yksikön maaperätiedonkeruun tarveselvityksen päivitys. Selvitys GTK:n sisäiseen käyttöön. 7 s. ja 8 liites.

16 Väisänen, U., Kukkonen, M. & Kouri, P. 2008. Hankeraportti v. 2007 Nicaragua-projektista. 13 s. Toimitettu Ulkoasiainministeriöön ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon YKL ry. Väisänen, U., Kukkonen, M., Kouri, P. & Ihalainen, P. 2008. Raportti nicaragualaisten asiantuntijoiden kongressi- ja vastavierailumatkasta Suomeen 12.-26.10.2008. 4 s. Toimitettu Ulkoasiainministeriöön ja Ympäristöasiantuntijoiden keskusliittoon YKL ry. Väisänen, U. 2011. Pohjois-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset. Hankkeen 2533004 loppuraportti v. 2008-2011. Arkistoraportti 28/2011. Geologian tutkimuskeskus. 19 s. 11 LEHTIARTIKKELIT Groth, A. & Väisänen, U. 2008. Ympäristötietous Nicaraguassa. PLAN 2/2008, s. 12-13. Väisänen, U. 2008. Syötteen alueesta tehdään geologinen retkeilykartta. Kaleva 23.5.2008. Iijokiseutu 26.5.2008. Väisänen, U. 2010. Geologinen retkeilykartta Oulangan ja Rukan alueelta. Koillissanomat 27.5.2010. Väisänen, U. & Autio, S. 2010. Lehdistötiedote Syötteen geologisesta retkeilykartasta ja opaskirjasta. Väisänen, U. 2011. Geologinen retkeilykartta Oulangan ja Rukan alueille. Koillissanomat 26.5.2011. 12 ESITELMÄT Väisänen, U. 2009. Groundwater and factors affecting its quality. Pidetty 19.1.2009 seuraavissa oppilaitoksissa: YCMOU (Yashwantrao Chavan Maharashtra Open University), Nashik, Maharashtra, Intia. K.T.H.M. College (K.R.T. Arts, B.H. Commerce and A.M. Science College), Nashik, Maharashtra, Intia. Väisänen, U. 2010. Pohjavesitutkimukset Pohjois-Suomessa. Pohjavesitutkimusten kehittämis- ja suunnittelupäivä PSY/LSY, Rovaniemi 28.1.2010. Mäkinen, K. 2010. Geodiversity in Finland. The Finnish-Estonian Working Group on nature Conservation-työryhmän kokous Geological Diversity and Nature Protection Areas. Koli 2.6.2010. Johansson, P. 2010. GTK:n geologiset retkeilykartat ja luontomatkailu. Syötteen opastuskeskus 15.12.2010. Räisänen, J. 2010. Syötteen geologisen retkeilykartan ja opaskirjan esittely. Syötteen opastuskeskus 15.12.2010. Johansson, P. 2011. Environmental conditions and climate at Sokli (northern Finland) during early MIS 3 (~ 50 ka): Revising earlier concepts on glacial and vegetation dynamics and climate in northern Fennoscandia during the Middle Weichselian. INQUA Peribaltic Working Groupkokous 15.6.2011, Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä.

17 Pihlaja, J. 2011. An example of applied Quaternary geology project: Testing of different soil combinations as substrates in slalom slopes and golf courses. INQUA Peribaltic Working Groupkokous 15.6.2011, Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä. Sarala, P. 2011. Climatic conditions during the deposition of the Middle Weichselian inter-till deposit in Petäjäselkä, northern Finland. INQUA Peribaltic Working Group-kokous 15.6.2011, Kevon tutkimusasema, Utsjoki. Posteriesitelmä. 13 KOULUTUS, NEUVOTTELUT, SIDOSRYHMÄSUHTEET Videoneuvottelut maa-ainestilinpidosta 8.1.2008 ja maa-ainestutkimuksista 24.1.2008 (K. Mäkinen). Maa-ainestutkimusten valtakunnallinen kokous ja geotietoliittymän käyttöönottokoulutus 12.- 14.2.2008 Rovaniemellä. Osallistujat: K. Mäkinen, J. Pihlaja ja R. Pohjola. Osallistuminen maaperätiedonkeruun työpajaan Kuopion Kurkimäessä 15.-16.5.2008 (P. Johansson, P. Liwata, J. Räisänen, U. Väisänen). Pohjavesiohjelmaa valmisteleva videoneuvottelu 28.8.2008. GTK:n eri yksiköistä n. 20 osallistujaa, PSY:stä U. Väisänen. Kokoonkutsujana J. Leveinen, kokouksen aiheina pohjavesitutkimusten tavoitteet ja kehittäminen GTK:ssa. Osallistuminen valtakunnallisille riskinarviointikoulutuspäiville Kuopiossa 19.-20.11.2008 (U. Väisänen). Tilaisuuden järjestäjä Kuopion yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus. Kuopiossa koottavaan Tornatorin tilaukseen selvitetty Kemin-Tornion alueilla heidän omistamillaan mailla olevien maa-ainesmuodostumien sorapotentiaalia (K. Mäkinen) v. 2008. Nicaragua-projektien (5 erillistä projektia v. 1997-2007) yhteistyökumppaneiden vastavierailu Suomeen 12.-26.10.2008. Kolmen nicaragualaisen asiantuntijan vastavierailu- ja kongressimatka toteutettiin UM:n myöntämän rahoituksen turvin. Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry avusti kuluissa. Vierailuohjelman tutustumiskäynnit ja neuvottelut: UM/Kehitysyhteistyöosasto/Lasse Keisalo, Karibian ja latinalaisen Amerikan asioista vastaava lähetystöneuvos, GTK/ESY ja PSY, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT/Jokioinen ja Helsingin yliopisto. Osallistuminen 21.-23.10.2008 Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan 100-vuotisjuhlaseminaariin, aiheina mm. kehittyvien maiden maaja metsätalouden ongelmat ja kehittäminen (Challenges of Agricultural, Forestry and Food Sciences in a Globalising World). Vastavierailun nicaragualaiset asiantuntijat: - Osvaldo Roa Gamboa, Ing., M.Sc., Universidad Autónoma de Nicaragua, Managua, Nicaragua - Fidel Guzmán Guillén, Ing., M.Sc., Universidad Nacional Agraria, Managua, Nicaragua - Luis Balmaceda Murillo, Ing., M.SC., Universidad Nacional Agraria, Managua, Nicaragua Vierailun käytännön järjestelyistä vastasivat: U. Väisänen, P. Kouri ja M. Kukkonen. Järjestelyihin osallistuivat myös GTK, Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry, MTT ja Helsingin yliopisto. Neuvottelut intialaisen INSEED-organisaation kanssa (Bijoy Joseph, geologi, Ph.D. ja Sangita Kulathinal, Ph.D.) yhteistyöprojektista Intiassa. Projektisuunnitelman ja rahoitusanomuksen tekoa 6 kk:n projektia varten v. 2009-2010. Projektin teemana ympäristöongelmat, maaperän, pin-

18 ta- ja pohjavesien saastuminen, tiedon levitys oppilaitoksissa sekä maaseudun asukkaille ympäristöongelmista ja ympäristöhuollosta. Opetustilaisuuksien pitäminen RAMK:issa kaivostyönjohtajakoulutuskurssilla: Kaivosten ympäristövaikutukset ja riskit 27.11.2008 ja YVA-menettely kaivosalueilla 1.12.2008 (U. Väisänen). Sertifiointikoulutus SYKE:ssä. Maaperänäytteiden oton vertailu ja maaperänäytteenotto pilaantuneilta maa-alueilta. Osallistuja H. Hirvasniemi 21.1.2009. Lapin ympäristökeskukselle luovutettu lausunto 28.2.2009: Lausunto Kemijoen, Tornionjoen ja Tenon, Näätämönjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmista ja niihin liittyvistä taustamateriaaleista (U. Väisänen), osana SYKE:n koko Suomen vesienhoitosuunnitelmiin liittyvää lausuntokierrosta. Tähän liittyen pidetty 2 videoneuvottelua GTK:n kaikkien yksiköiden kesken 26.1.2009 ja 12.2.2009. Osallistuminen 9. Geokemian päiville, GTK, Otaniemi, 25.-26.3.2009 (U. Väisänen, R. Pohjola). Osallistuminen SYKE:n järjestämään pohjavesikoulutuspäivään, Kokkola, 5.5.2009 (U. Väisänen). Osallistuminen konferenssiin FCES 09 (9 th Finnish Conference of Environmental Sciences), Lahti, 14.-15.5.2009 (U. Väisänen). Osallistuminen Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokoukseen 25.5.2009 (U. Väisänen). Lapin vesienhoitosuunnitelmien ja niistä saatujen lausuntokierroksen palautteiden käsittely. Osallistuminen III valtakunnallisille riskinarviointipäiville, 17.11.2009, Kuopion yliopisto (U. Väisänen). Aineistokäyttöjärjestelmäkoulutuspäivät Kuopiossa 26.-27.1.2010. Osallistujat K. Mäkinen, J. Kupila, J. Pihlaja, A. Taivalkoski-Peltoniemi ja R. Pohjola. Pohjavesitutkimusten kehittämis- ja suunnittelupäivä 28.1.2010 GTK:n yksiköiden kesken, vastuuhenkilönä Jarkko Okkonen LSY:stä. Tilaisuudessa mukana PSY:stä Maankäyttö ja ympäristö-toimialan henkilöstöä ja LSY:stä Olli Breilin ja Jarkko Okkonen. Pohjavesitutkimusten tilannekartoituskokous. Hydrogeologisen koulutustilaisuuden pitäminen RAMK:in kaivostyönjohtajakurssilla 4.3.2010 (U. Väisänen). Tilinpidon kehittämiskokoukset eri yksiköiden kesken helmi- ja maaliskuussa. Videoneuvottelut, K. Mäkinen. Osallistuminen hanke- ja sopimuskoulutukseen, GTK/PSY 13.4.2010 (U. Väisänen ja J. Pihlaja). Osallistuminen kongressiin EGU General Assembly 2010, 2.-7.5.2010, Wien, Itävalta (J. Kupila). Osallistuminen Bioenergian Lappi-seminaariin, 11.5.2010, Rovaniemen ammattikorkeakoulu RAMK (U. Väisänen). Ympäristönäytteenottajien täydennyskoulutus sertifioiduille näytteenottajille. GTK:n järjestämä koulutus GTK:n kaikille yksiköille, 18.5.2010, Hämeenlinna (H. Hirvasniemi ja R. Pohjola). Pohjaveden mallinnuskoulutus 25.-28.5.2010, Kuopio (J. Kupila). Länsi-Lapin maakuntakaavatyöhön liittyvä kokous 17.6.2010. Osallistujat K. Mäkinen ja insinööritoimisto SITO:n edustajat. Keskustelun aiheina GTK:n osuus työssä, joka käynnistyy syksyllä 2010.