Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Apatiitin alueen pohjavesiselvitys. Loppuraportti. Jouni Pihlaja

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus P32.4/2007/74 Pohjois-Suomen yksikkö Rovaniemi Apatiitin alueen pohjavesiselvitys Jouni Pihlaja

2 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys Tiivistelmä Apatiitin alueen pohjavesiselvitys hanke toteutettiin GTK:n, Venäjän tiedeakatemian Kuolan tiedekeskuksen ja Apatity Vodokanal vesiyhtiön toimesta. Hankkeen rahoitus koostui Ulkoministeriön lähialueyhteistyörahoituksesta, joka kanavoitui Kauppa- ja teollisuusministeriön kautta, sekä venäläisten partnereiden omarahoituksesta. Hankkeen tarkoituksena oli analysoida juomaveden nykytilaa Apatiitin kaupungissa ja toisaalta pohjavesitutkimusten avulla löytää laadullisesti hyvää pohjavettä puhdasvesihuollon raakavesilähteeksi. Myös suomalaisen pohjavesitutkimuksen tietotaidon vienti oli yksi hankkeen pyrkimyksistä. Tutkimustulosten perusteella suuri ja laadukasta pohjavettä sisältävä esiintymä sijaitseekin noin 15 kilometrin etäisyydellä Apatiitin kaupungista. Myös juomavedenlaadun nykytilasta kaupungissa saatiin selkeä kuva hankkeen tutkimusten perusteella. Niin ikään saatiin vahvistettua paikallisten ihmisten luottamusta pohjaveteen perustuvaan puhdasvesihuoltoon nykyisen pintaveteen pohjautuvan järjestelmän sijaan. Hankkeen tulokset ovat käytettävissä suoraan hyödyksi suunniteltaessa siirtymistä pohjaveden hyödyntämiseen puhdasvesihuollossa. Toisaalta tuloksia voidaan myös käyttää sen osoittamiseen, että rahoitusta tarvitaan asian kehittämiseksi. Tällöin länsimaiseen osaamiseen perustuva tutkimus palvelee alueen ihmisiä puolueettomana referenssinä rahoitusta haettaessa, erityisesti länsimaisen lainarahan kyseessä ollessa. Jatkotoimenpiteiksi hankkeen pohjalta voi suosittaa pohjaveden suojelusuunnitelman laatimista alueelle veden laadun säilymisen turvaamiseksi. Myös putkilinjan määrittäminen esiintymältä vesilaitokselle palvelisi pohjaveden käyttöönottoa raakavesilähteenä.

3 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 1 2 HANKKEEN SAAVUTUKSET 1 3 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 2 4 HANKE SUHTEESSA SIDOSRYHMIIN, PAIKALLISIIN UUDISTUSPROSESSEIHIN JA SUOMEN LÄHIALUEYHTEISTYÖN STRATEGIAAN 3 5 TULOSTEN KESTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3 6 TALOUSRAPORTTI 3 7 RISKIT JA KRIITTISET TEKIJÄT 3 8 SUOSITUKSET TULEVIA HANKKEITA JA OHJELMIA VARTEN 4 9 HANKEKUVAUSLOMAKE 5

4 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys 1 1 HANKKEEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Juomaveden laatuongelmat Muurmannin alueella kuten muuallakin Luoteis-Venäjällä ovat alati kasvava ongelma. Putkilinjastot ovat monin paikoin vanhoja ja huonokuntoisia eikä niitä ole taloudellisen tilanteen vuoksi mahdollista parantaa. Hankkeen kohdealueena olleen Apatiitin kaupungin osalta tilanne on siinä mielessä tyypillinen: hanavesi on juomakelvotonta, juomavesi on lähtöisin samasta järvestä, johon kaupungin jätevedet vieläpä puutteellisesti käsiteltyinä johdetaan. Toki järvi on iso, Imandra-Järvi, mutta ratkaisu on kuitenkin pitkällä tähtäimellä kestämätön. Siirtyminen pohjaveden käyttöön muuttaisi tässä suhteessa tilannetta merkittävästi. 2 HANKKEEN SAAVUTUKSET Hankkeen tarkoituksena oli kiteytetysti ilmaistuna analysoida juomaveden nykytilaa Apatiitin kaupungissa ja toisaalta pohjavesitutkimusten avulla löytää laadullisesti hyvää pohjavettä puhdasvesihuollon raakavesilähteeksi. Myös suomalaisen pohjavesitutkimuksen tietotaidon vienti oli yksi hankkeen pyrkimyksistä. Hankesuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin päästiinkin toteuttajien näkökulmasta hyvin. Veden laatua tutkittiin seurantana venäläisten toimesta ja suomalaisen tutkimusryhmän toimesta tutkittiin vertailunäytteitä niin pohjavedestä, pintavedestä kuin hanavedestäkin. Tuloksena saatiin kokonaiskuva puhdasvesihuollon tämänhetkisestä tilasta ja juomaveden terveysvaikutuksista. Venäläisten aiemmin suorittamien tutkimusten ja tämän hankkeen tulosten perusteella hyvä pohjavesilähde on olemassa kohtuullisen matkan päässä Apatiitin kaupungin vesilaitokselta. Etäisyys vesilaitokseen on noin 15 kilometriä ja korkeudeltaan alue on kaupungin yläpuolella, jolloin gravitaatio hoitaa veden kulkeutumisen käyttäjille. Koepumppaustietojen perusteella vettä on saatavissa riittävästi ja analysoitujen pohjavesinäytteiden laatu niin ikään osoittautui pääsääntöisesti hyväksi. Hankkeen käytännön toimenpiteet olivat seuraavat: Kick off meeting Rovaniemellä Sovittiin projektin pelisäännöt, seurantajaksot, toimien aikataulut, allekirjoitettiin partnerisopimus Maaperäkartoitus Samalla määritettiin maatutkaluotauksen kohdealueet ja pohjaveden näytteenottopaikat seuraavaa maastoreissua varten Suomalainen kokemus pohjaveden hyödyntämisestä vesihuollossa Esitelmiä kick off -meetingin aikana Vierailut Rovaniemen vesilaitoksella ja Apatity Vodokanal -vesiyhtiön asiantuntijoiden kouluttaminen Apatity Vodokanalin tiloissa Esitelmiä ja pohjavesinäytteenoton demonstrointia sekä maatutkaluotauksen esittely Geofysiikan maastotyöt

5 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys 2 Saatiin tietoa maaperän kerrosrakenteista, pohjaveden pinnan tasosta ja parhaimmillaan myös maaperän alapuolisesta kallionpinnasta Hankkeessa hyödynnettiin myös venäläisten tekemiä seismisiä luotauksia ja ennen kaikkea kairauksia referenssitietoina maatutkaluotaukseen Pohjavesinäytteenotto Samaan aikaan kuin geofysiikan maastotyöt eli toisen tutkimusryhmän toimesta Otettiin vesinäytteet alueelle asennetuista pohjavesiputkista, sopivista lähteistä, pintavesiesiintymistä ja kaupungin hanavedestä Vesinäytteiden laboratorioanalyysit GTK:n laboratoriossa näytteenoton jälkeen Vertailunäytteet analysoitiin Apatity Vodokanal yhtiön toimesta Apatiitin laboratoriossa Maastotöiden tarkastelukokous Rovaniemellä Analysoitiin yhteistyössä väliraporttia, kenttätöiden tuloksia ja tarkasteltiin tuloksista laadittuja GIS-malleja Sovittiin viimeisten työvaiheiden tarkasta työnjaosta a palvelevat hankeosiot Pohjaveden ja pintaveden vertailu raakavesilähteinä Apatiitin vesihuollolle Suositusten laatiminen juomaveden laadun parantamiseksi Apatiitissa Partnerit raportoivat omat työosuutensa tulokset, jotka koottiin yhteen Loppukokous Apatiitissa Esiteltiin ja hyväksyttiin loppuraportin osiot Hankkeessa käytetyt taloudelliset resurssit koostuivat UM:n lähialueyhteistyörahoituksesta ( ), joka kanavoitui hankkeeseen KTM:n kautta. Lisäksi venäläiset partnerit rahoittivat hanketta eurolla. Henkilöresurssit koostuivat GTK:n pohjavesiasiantuntijoista sekä Venäjän tiedeakatemian Kuolan tiedekeskuksen ja Apatity Vodokanal vesiyhtiön henkilökunnasta. Venäläiset partnerit ostivat myös alihankintana palveluita muiltakin yrityksiltä. 3 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Hankkeella on positiivinen vaikutus alueen yhteisöön, koska nyt on tiedossa nykyaikaisin, luotettavin menetelmin tutkittu pohjavesiesiintymä raakavesihuollon puhdasvesilähteeksi. Toisaalta nyt toteutettu puhdasvesihuollon nykytilan selvitys antaa tietoa siitä, mitkä ongelmat ovat ajankohtaisia juuri nyt.

6 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys 3 4 HANKE SUHTEESSA SIDOSRYHMIIN, PAIKALLISIIN UUDISTUSPRO- SESSEIHIN JA SUOMEN LÄHIALUEYHTEISTYÖN STRATEGIAAN Välittömänä hyötynä hankkeen sidosryhmille on selkeästi käyttökelpoisen pohjavesiesiintymän löytyminen potentiaalisen välimatkan päässä kaupungista. Hanke edisti myös alueen uudistusprosesseja siinä mielessä, että sen avulla venäläiseen yhteisöön saatiin iskostettua aiempaa voimakkaammin ajatus pohjaveden hyödyntämisestä puhdasvesihuollossa. Hanke edisti myös Suomen lähialueyhteistyön strategiaa erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon osalta, mutta myös välillisesti viranomaisyhteisyön kehittämisen vahvistajana. 5 TULOSTEN KESTÄVYYTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Poliittista tukea hanke sai jo hakemusvaiheessaan, jolloin aluehallinto ilmaisi näkevänsä hankkeen toteuttamisen tärkeäksi. Loppuraportin valmistuttua se esiteltiin venäläisten partnereiden toimesta myös Moskovassa keskushallinnon edustajille pyrkimyksenä parantaa rahoituksen saantimahdollisuuksia puhdasvesihuollon kehittämiseen alueella. Varmaa onkin, että investointeihin on tämän hankkeen ansiosta jatkossa helpompi saada rahoitusta, kun referenssinä on länsimaiseen, pitkälliseen pohjaveden hyödyntämiskulttuuriin perustuva tutkimus alueen puhdasvesihuollon kehittämismahdollisuuksista. Alueellisten sidosryhmien kiinnostusta ja sitoutumista ei ole syytä epäillä, koska tällä hetkellä kaupungin hanavesi on juomakelvotonta. Toisaalta kiinnostusta asiaan osoittaa myös heidän osallistumisensa hankkeen rahoitukseen. Tähän hankkeeseen, kuten luonnonvarojen kartoittamiseen yleensäkin, pätee kestävyyden suhteen se tosiasia, että kerran tutkittu esiintymä on olemassa reservinä niin kauan, kunnes se hyödynnetään. Siinä mielessä tällainen tutkimushanke ei koskaan mene hukkaan, vaan tulokset ovat käytettävissä myöhemminkin, ellei välitöntä kiinnostusta / mahdollisuuksia hyödyntämiseen ole. 6 TALOUSRAPORTTI Hankkeen talousraportti on toimitettu rahoittajille hankkeen päätyttyä. Hanke pysyi suunnitelman mukaisessa budjetissa. 7 RISKIT JA KRIITTISET TEKIJÄT Asiaan liittyvä välitön käytännön riski on, että hyväksi todettu pohjavesiesiintymä saastuu ihmistoiminnan vaikutuksesta käyttökelvottomaksi. Kaupungin alueella on voimakasta kaivannaisteollisuutta kaivoksista rikastamoihin. Alueen maankäyttöä ohjaamaan tulisi pohjavesiesiintymän suhteen laatia pohjaveden suojelusuunnitelma, jossa riskit kartoitettaisiin ja sitä kautta ryhdyttäisiin toimenpiteisiin pilaantumisen estämiseksi.

7 Apatiitin alueen pohjavesiselvitys 4 Riskinä/kriittisenä tekijänä alueella on myös se, että rahoitusta tarvittaviin puhdasvesihuollon kehittämistoimenpiteisiin ei saada järjestettyä. Tällä hetkellä tilanne on sen kaltainen, että korjauksiin ryhdytään vain, jos joku paikka pettää. 8 SUOSITUKSET TULEVIA HANKKEITA JA OHJELMIA VARTEN Tutkimuksen kohteena olleeseen pohjavesiesiintymään liittyen hankkeesta ilmeni kaksi tarpeellista käytännön jatkotoimenpidettä. Ensinnäkin pohjavesialueelle tulee laatia suojelusuunnitelma vesivarannon puhtauden turvaamiseksi. Toisaalta optimaalisen putkilinjan määrittäminen maaperätutkimusten avulla esiintymältä vesilaitokselle antaisi nykyistä paremmat mahdollisuudet hakea rahoitusta raakavesilähteen muuttamiseksi Imandra-järvestä kyseiselle pohjavesialueelle, kun olisi selkeät, toteuttamiskelpoiset suunnitelmat asian suhteen. Tämä edellyttäisi maaperän detaljikartoitusta, maatutkausta ja referenssikairauksia, jotta paras mahdollinen putkilinjan paikka voitaisiin määrittää.

8 ULKOASIAINMINISTERIÖ LÄHIALUEYHTEISTYÖN YKSIKKÖ (ITÄ-24) 9 HANKEKUVAUSLOMAKE VASTUUMINISTERIÖ: KTM HANKKEEN NIMI: Assessment of groundwater supply option for Apatity region Apatiitin alueen pohjavesiselvitys UUSI HANKE X KÄYNNISSÄ OLEVAN HANKKEEN TUNNUS HANKKEEN TOIMIALA: Puhdasvesihuolto HANKKEEN KESTO: KOHDEMAA: Venäjä Venäjän alueet, joille hanke kohdistui: Kuolan niemimaa, Apatiitin kaupungin lähiympäristö SUOMALAINEN TOTEUTTAJAORGANISAATIO: Geologian tutkimuskeskus GTK KOHDEMAAN VASTUUORGANISAATIO: Kola Science Center / Mining Institute KOHDEMAAN TOTEUTTAJAORGANISAATIO: KSC / Mining Institute ja Apatity Vodokanal -vesiyhtiö MINISTERIÖN RAHOITUSESITYS UM:LLE (euroa): KOHDEMAAN RAHOITUSOSUUS (euroa): % hankkeen kokonaiskustannuksista: 33 % MUUT RAHOITTAJAT (euroa): LYHYT KUVAUS HANKKEESTA: Tavoitteet: Keskeisimpänä projektin tavoitteena oli analysoida juomaveden nykytilaa Apatiitin kaupungissa ja toisaalta pohjavesialueilla suoritettavien tutkimusten avulla löytää paikat, joita voidaan hyödyntää puhdasvesihuollon raakavesilähteinä. Tärkeimmät toimenpiteet: -pohjavesialueita koskevan olemassa olevan aineiston kerääminen -juomaveden laadun nykytilan analysointi -maastokartoitus ja geofysikaaliset tutkimukset -paikkatietojärjestelmään pohjautuvan (GIS) mallin laatiminen potentiaalisimmista pohjavesiesiintymistä -pohjaveden laadun analysointi em. esiintymistä -yhteenveto tutkimustuloksista ja loppuraportin laadinta