Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Rovaniemen kaupunki

Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 Rovaniemen kaupunki

ROVANIEMI TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2019 TALOUSARVIOESITTELY: KÄSITTELY: kaupunginhallitus 24.10.2016 kaupunginvaltuusto 7.11.2016 Kannen kuvat: Ilkka Väyrynen Jouni Laaksomies Aarno Torvinen

S I S Ä L T Ö 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 3 2.1 AVAINLUVUT... 3 2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ... 4 2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ... 21 2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN... 28 2.5 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 34 2.6 JULKINEN TALOUS... 36 2.7 ROVANIEMEN KAUPUNGIN TALOUS... 38 3 KAUPUNKIKONSERNIN STRATEGISEN KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 40 3.1 STRATEGISET PAINOPISTEET... 40 3.2 ROVANIEMI ARKTISENA PÄÄKAUPUNKINA... 41 3.3 TALOUSARVION ORGANISAATIO, RAKENNE JA SITOVUUS... 43 3.4 HENKILÖSTÖLINJAUKSET JA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA... 49 3.5 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA... 52 4 KÄYTTÖTALOUSOSA... 54 4.1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 55 4.2 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTA JA TALOUS... 56 4.3 ALUELAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS... 62 4.4 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 65 4.5 KOULUTUSLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 70 4.6 VAPAA-AJANLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 74 4.7 TEKNISEN LAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 76 4.8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS... 78 5 TULOSLASKELMAOSA... 79 5.1 TULOSLASKELMAN SELOSTUS... 79 5.2 TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 86 5.3 TULOSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 87 6 INVESTOINTIOSA... 88 6.1 KAUPUNGINHALLITUS... 91 6.2 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA... 93 6.3 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 94 6.4 KAUPUNKIKONSERNIN INVESTOINNIT... 97 7 RAHOITUSOSA... 98 7.1 RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNKI... 101 7.2 RAHOITUSLASKELMA KOKO KAUPUNKI... 102 8 KOHDERAHOITTEISTEN TEHTÄVIEN TOIMINTA JA TALOUS... 103 8.1 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUT... 103 8.2 TILALIIKELAITOS... 105 8.2.1 TILALIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT... 107 8.2.2 TULOSLASKELMA TILALIIKELAITOS... 108 8.2.3 RAHOITUS TILALIIKELAITOS... 109

9 KAUPUNGIN KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 110 9.1 MERKITTÄVIMPIEN TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS... 111 9.1.1 NAPAPIIRIN RESIDUUM OY... 111 9.1.2 NAPAPIIRIN ENERGIA JA VESI OY... 113 9.1.3 ROVANIEMEN INFRA OY... 115 9.1.4 ROVASEUDUN MARKKINAKIINTEISTÖT OY... 117 9.1.5 ROVANIEMEN KEHITYS OY... 120 9.1.6 TYÖTERVEYS LAPPICA OY... 122 9.2 MUUT KONSERNIYHTIÖT JA YHTEISÖT... 124 9.2.1 LAPIN ALUETEATTERIYHDISTYS RY... 124 9.2.2 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ... 126 9.2.3 EDURO-SÄÄTIÖ... 128

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouskehitys on ollut pitkään heikkoa. Taustalla ovat muun muassa maailmantalouden kasvun hidastuminen, elektroniikka- ja metsäteollisuuden ongelmat sekä Venäjän talouden taantuma. Lähivuosina talouskehityksen odotetaan hiljalleen elpyvän, mutta kasvu on jäämässä vaimeaksi. Talouden tukipilarina on viime vuosina ollut pitkälti yksityinen kulutus. Kuluvana ja lähivuosina yksityisen kulutuksen rinnalla myös investointien odotetaan jälleen tukevan talouskasvua. Viennin kasvu on sen sijaan jäämässä heikoksi. Vaikka vienti piristyy vähitellen maailmankaupan vanavedessä, se ei kustannus- ja tuotekilpailukykyongelmista johtuen pääse vieläkään täysin vientimarkkinoiden kasvun vauhtiin. Työmarkkinatilanne on pitkän taantuman jäljiltä synkkä. Työllisyysaste ei ole noussut ja työttömyysjaksot ovat pitkittyneet ja rakennetyöttömyys on lisääntynyt. Korkea rakennetyöttömyys hidastaa työttömyyden laskua talouskasvun elpyessä. Siksi työttömyysaste pysyy lähivuosina korkeana. Heikko työmarkkina- tilanne vaikeuttaa kuntatalouden tilaa heikentämällä verotulojen kasvua. Lisäksi kuntien työmarkkina- tukimenot pysyvät korkealla tasolla. Julkisen talouden tila on heikentynyt kuluvan vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Julkinen velka kohosi yli sille EU-säännöksissä asetetun 60 prosentin rajan suhteessa BKT:hen viime vuonna. Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, palveluiden kysynnän kasvu muun muassa työttömyyden lisääntymisen myötä, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä jatkaa kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut. Lainakanta oli vuoden 2015 lopussa noin 17 mrd. euroa. Kuntien velan kasvu on perustunut pääasiassa investointien rahoittamiseen. Kireä taloustilanne on merkinnyt monissa kunnissa myös kunnallisverojen korotuspäätöksiä. Noin kolmannes kunnista eli yhteensä 98 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Myös lähivuosina kuntatalouden näkymät arvioidaan vaikeiksi. Toimintamenojen kasvupaine pysyy tulevina vuosina suurena, sillä palvelutarvetta kasvattavat väestön ikärakenteen muutos, lisääntynyt maahanmuutto ja heikko työmarkkinatilanne. Hitaan talouskasvun vuoksi kuntatalouden verotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi. Mittavista sopeutustoimista huolimatta eivät kuntien tulot riitä kattamaan toimintamenoja ja investointeja. Ilman uusia kuntataloutta vahvistavia toimia nettorahoitustarve myös uhkaa kasvaa vuosikymmenen loppua kohden. Tulojen ja menojen välisen epäsuhdan korjaaminen edellyttää rakenteellisten uudistusten toteuttamista, kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävien toimien toimeenpanoa sekä sitä, että kunnat jatkavat omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Ilman menopaineita hillitseviä rakenteellisia uudistuksia kunnallisveroprosentteihin kohdistuu tulevina vuosina huomattava nostopaine. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,5 prosenttiin, vaikka useat kunnat ovat nostaneet tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2017 kunnallisverojen tilitysten arvioidaan laskevan 1,7 prosenttia. Keskeiset syyt ovat kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset kunnallisveropohjaan ja edelleen heikkona jatkuva työllisyystilanne. Yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan tänä vuonna 7,4 prosenttia. Ensi vuonna yhteisöveron tilitysten määrän arvellaan kasvavan 2,0 prosenttia. Kiinteistöverojen tilitykset nousevat tänä vuonna 2,9 prosenttia. Useat kunnat ovat nostaneet kiinteistöveroprosenttejaan 2016. Vuonna 2017 kasvuksi arvioidaan 6,7 prosenttia. Kokonaisuutena verotulojen tilitysten arvioidaan vuonna 2017 laskevan 0,8 prosenttia. Vuonna 2018 päästään taas 2,2 prosentin kasvuun ja vuodelle 2019 ennustetaan jopa 2,9 prosentin kasvua. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2017 10,8 miljardia euroa ja alenevat 10,6 miljardiin euroon vuonna 2020. Valtionapuja vähentävät muun muassa edellisen ja nykyisen hallituksen päättämät leikkaukset, perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle vuonna 2017 sekä turvapaikanhakijoiden määrän kehitys. Valtionosuuksiin ei myöskään tehdä indeksikorotuksia vuosina 2017-2019. Rovaniemen väestömäärä on jatkanut kasvuaan myös tänä vuonna. Kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto ovat Rovaniemelle positiivisia. Tosin syntyneiden enemmyys ei enää ole viime vuosien tasolla. 1

Kaupungin tehostunut kaavoitus, yritysneuvonta ja muu elinkeinoille annettu tuki on ollut tuloksekasta. Vilkas rakennustoiminta ja uuteen nousuun lähtenyt matkailu pitävät kaupungin vireänä ja verotulopohjan kasvun verrattain suotuisana huolimatta koko maata piinaavasta jo vuosia jatkuneesta lamasta. Valitettavasti kaupungin keräämät verot ja saamat valtionosuudet, eivät riitä kattamaan kasvavan kaupungin palvelu- ja investointitarpeita. Erityisesti huolta aiheuttavat kaupungin toimitilojen ja katuverkon kunto. Korjausvelkaa on aivan liikaa ja se kasvaa koko ajan. Rovaniemen kaupungin ongelmana on edelleen verorahoitukseen nähden liian suuri nettomenojen kasvu. Toimintamallit ja palvelurakenne on saatava kevyemmiksi. Palvelut tulisi voida tuottaa nykyistä edullisemmin, jotta välttämättömiin investointeihin jäisi vuosikatetta käytettäväksi. Toimintakatteen kasvu on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta kehitys on ollut liian hidasta. Vuosina 2006-2012 koko kaupungin toimintakate kasvoi keskimäärin 6,7 prosenttia vuodessa. Viimeisenä kolmena vuotena 2012-2015 on kasvu lähes puolittunut ja se on ollut keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. Vuonna 2016 se on edelleen laskussa. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate ei enää kasva, vaan sen arvioidaan laskevan 1,5 prosenttia vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. Suurin syy on Kilpailukykysopimuksen tuoma viiden miljoonan euron vähennys henkilöstömenoihin. Määrärahoille ei muutoinkaan ole tulossa kasvua tähän vuoteen verrattuna. Rovaniemi investoi tulevalla suunnittelukaudella 2017-2019 lähes 60 miljoonalla eurolla. Suurin osa kaupungin investointimäärärahoista 38,2 miljoonaa euroa kohdistuu katuverkon rakentamiseen ja korjaamiseen. Tilaliikelaitos käyttää 16,0 miljoonaa euroa nykyisten toimitilojen korjauksiin ja toiminnallisiin muutoksiin. Uutta tonttimaata hankitaan 5,0 miljoonalla eurolla. Uudisrakennushankkeet on siirretty kaupungin oman yhtiön Markkinakiinteistöjen toteutettavaksi. Vuoden 2017 investointien nettosumma on 17,6 miljoonaa euroa. Tässä eivät ole mukana vuokrarahoilla maksettavat uudisrakennushankkeet. Vuonna 2017 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 246,30 miljoonaa euroa. Veroja tulisi yhteensä 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Kunnallisverojen kertymän on arvioitu laskevan 1,2 prosenttia. Yhteisöverojen osuudelle arvioidaan saatavan kasvua 1,7 prosenttia ja kiinteistöveroille 2,3 prosenttia. Valtionosuuksia vuonna 2017 ennakoidaan saatavan 93,4 miljoonaa euroa eli 3,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Rovaniemen kaupungilla on taseessa kertynyttä ylijäämää 65,5 miljoonaa euroa. Arviolta vuodesta 2016 on tulossa alijäämäinen (-3,5 miljoonaa euroa). Myös taloussuunnitelmavuosille 2017 (- 4,85 miljoonaa euroa) ja 2018 (-4,1 miljoonaa euroa) on esitetty alijäämää. Näin on vaikka määrärahat ensi vuonna laskevat ja vuonna 2018 on sallittu kasvua vain yhden prosentin verran. Huolimatta väestönkasvusta kaupungin henkilöstömäärä on jatkuvassa laskussa. Kehitys on ollut mahdollista tuottavuuden lisäämisellä, palvelusetelitoiminnan kehittämisellä ja onnistuneilla organisaation muutoksilla. Nykyisellään kaupungin henkilötyövuodet ovat n. 3000. Tuleva suunnittelukausi on talouden kannalta raskas. Verotulojen kasvu notkahtaa vuonna 2017 koko maassa. Syynä tähän ovat kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat vähennykset kunnallisveropohjaan. Myös valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat edelleen. Nyt päätettyjen lisäksi on odotettavissa vielä uusia vähennyksiä valtionapuihin. Tulossa ovat siis taloudellisesti vaikeat kaksi vuotta. Vuosi 2019 on vielä suureksi osaksi arvailujen varassa, mutta näyttäisi siltä, että Rovaniemen kaupunki selviää tulevasta muutoksesta voittajana, kunhan tehdään kovasti töitä ja katsotaan eteenpäin valoisin mielin. Uuden rakentamista ja vanhan korjaamista ei saa lopettaa. Pitää vain hakea uusia tapoja toteuttaa asioita ja malttaa luopua vanhoista rakenteista. Tämä koskee kaupungin kaikkea toimintaa. Luottaen omin voimin vauhtiin saadun yrityskasvun työllisyysvaikutuksiin, rakenteellisiin muutoksiin palvelurakenteessa sekä maan hallituksen lupauksiin vähentää kuntien tehtäviä ja korvata kilpailukykysopimuksen kunnille aiheuttama taloudellinen menetys, ei talousarviovuodelle 2017 eikä suunnitteluvuosille 2018-2019 ole esitetty verojen korotuksia alijäämän paikkaamiseksi. Esko Lotvonen kaupunginjohtaja 2

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 2.1 AVAINLUVUT Taulukko 1. Avainluvut. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemi Koko maa Väestö Väkiluku, 2015 61 835 5 487 308 Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %, 2015 0,5 0,3 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2015 16,8 16,3 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, %, 2015 65,6 63,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, %, 2015 17,7 20,5 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %, 2015 0,2 5,3 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, %, 2015 2,4 4,2 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä, 2015-56 0 Syntyneiden enemmyys, 2015 130 2 980 Perheiden lukumäärä, 2015 16 271 1 475 335 Asuminen Taajama-aste, %, 2014 89,3 85,1 Asuntokuntien lukumäärä 2015 30 292 2 634 339 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, %, 2014 35,9 31,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, %, 2015 52,1 40,0 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2014 75,4 70,2 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %, 2014 31,4 29,7 Työmarkkinat Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä, 2014 25 480 2 274 076 Työllisyysaste (18-64-vuotiaista laskettuna), % 2014 65,5 68,0 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, %, 2014 90,8 66,7 Työttömien osuus työvoimasta (18-74-vuotiaista laskettuna), %, 2014 14,8 13,7 Huom. Tilastokeskuksen luvut perustuvat otantaan, joten ne poikkeavat TEM:n luvuista. Eläkeläisten osuus väestöstä, %, 2014 22,3 24,6 Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat sataa työllistä 141,6 140,6 kohti), 2014 Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä, 2014 25 211 2 274 076 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %, 2014 2,2 3,3 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 2014 13,5 20,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 2014 83,2 74,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %, 2014 1,2 1,2 3

2.2 VÄESTÖNMUUTOKSET ROVANIEMELLÄ Kuvio 1. Väkiluku. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2019 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 62 142 62 436 62 715 62 986 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 E2016 E2017 E2018 E2019 Tilastokeskuksen väestöennustetta käytetään perusteltuna väestökehitysarviona Rovaniemen kaupungin alueella. Tilastokeskuksen ennusteen perusteella väestönkasvu jatkuu myös tulevina vuosikymmeninä, millä on vaikutusta niin palvelutuotantoon kuin kaavoitukseenkin. Asukasmäärän kasvaminen kertoo kaupungin elinvoimaisuudesta. Vuoden 2005 lopusta vuoden 2015 loppuun Rovaniemen väestömäärä on kasvanut noin 4 000 henkilöllä. Kuvio 2. Väestöennuste ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Rovaniemen väestönkasvu ikäluokittain 2015-2030 61 838 62 142 62 436 62 715 62 986 63 249 64 465 65 443 1287 1393 1406 1421 1469 1540 1842 2051 3547 3672 3674 3770 3807 3808 4931 6086 6091 6232 6590 6844 7133 7475 7812 7797 27484 27507 27394 27366 27331 27248 26977 26523 9511 9326 9305 9187 9053 8950 8360 8652 2859 2857 2836 2810 2788 2753 3073 3057 6015 6083 6184 6327 6410 6481 6477 6398 5044 5072 5047 4990 4995 4994 4993 4879 2015 E2016 E2017 E2018 E2019 E2020 E2025 E2030 85-75-84 65-74 30-64 20-29 16-19 7-15 0-6 Päivähoitoikäisten lasten määrä pienenee hieman lähivuosina, mutta pysyttelee kuitenkin noin 5000 lapsen lukemissa. Ala- ja yläkouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen ei tapahdu suuria muutoksia. Toisen asteen opiskeluiässä olevien nuorten määrä laskee lievästi 2020-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen ikäluokat alkavat kasvaa. Työikäisten (15-64-vuotiaat) ikäryhmässä tapahtuu laskua lähitulevaisuudessa. Vuonna 2020 ikäryhmä on noin 39 500 asukkaan suuruinen ja vuonna 2030 työikäisiä on jo alle 39 000, kun tällä hetkellä heitä on noin 40 500. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa reilusti väestöennusteen tarkasteluvälillä 2015-2030. Huoltosuhteen kannalta kehitys on haastava, koska työikäisten määrä on hienoisessa laskussa. Muutos on samansuuntainen valtakunnallisesti. Taulukko 2. Väestönmuutos ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Muutos 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- yht. 15-64 2015-2020 -50 466-106 -561-236 1 384 261 253 1 411-957 2015-2030 -165 383 198-859 -961 1 706 2 539 764 3 605-1 610 4

Kuvio 3. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus 150,0 145,0 140,0 135,0 130,0 125,0 120,0 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuoteen 2030 saakka (vuosi 2015=100) 90,0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alle 15-vuotiaat Koko maa 15-64-vuotiaat Koko maa Yli 65-vuotiaat Koko maa Alle 15-vuotiaat Rovaniemi 15-64-vuotiaat Rovaniemi Yli 65-vuotiaat Rovaniemi Kuvio 4. Väestöennuste, indeksi. Lähde: Tilastokeskus Väestökehitys suhteessa vuoteen 2015 ikäluokittain vuosina 2020,2025 ja 2030 (indeksi 2015 = 100) 2020 2025 2030 99,0 99,0 96,7 96,3 94,1 87,9 91,0 99,1 98,2 96,5 107,7 107,7 106,4 107,5 106,9 122,7 128,3 128,0 107,4 139,0 171,6 119,7 143,1 159,4 0-6 7-15 16-19 20-29 30-64 65-74 75-84 85- Yläpuolisissa kuvioissa on esitetty Tilastokeskuksen ennusteeseen perustuva väestönkasvu suhteessa vuoden 2015 tilanteeseen indeksien avulla, mikä mahdollistaa vertailun koko maan tasoon. Jos indeksi olisi esimerkiksi 150, olisi kyseinen ikäluokka 1,5 kertainen vuoden 2015 tilanteeseen nähden kyseisenä vuonna. Ikäihmisten osuus väestöstä tulee kasvamaan lähivuosina. Erityisesti yli 85-vuotiaiden osuuden kasvun vaikutukset palvelutuotantoon tulee ottaa huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa. 5

Kuvio 5. Väestöennuste. Lähde: Tilastokeskus ja Venni (huom. asteikko 60 000-70 000) 70 000 69 000 68 000 67 000 Vaihtoehtoiset väestöennusteet vuoteen 2030 Henkilöä 66 000 65 000 64 000 63 000 62 000 61 000 60 000 2015 E 2020 E 2025 E 2030 Tilastokeskuksen ennuste 61 838 63 249 64 465 65 443 A Trendi 61 838 62 802 63 981 64 976 B Tavoite 61 838 63 598 65 243 66 556 C Nopea 61 838 64 454 66 590 68 246 Yläpuoliseen kuvioon on laskettu Tilastokeskuksen (TK) virallisen, vuoden 2015 väestöennusteen, lisäksi Vennityökalulla erilaisia skenaarioita väestönkasvusta pitkällä tähtäimellä. Laskelmat ottavat huomioon menneen kehityksen ja tulevan asuntorakentamisen sekä Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen. Itse malli on sama kaikille skenaarioille, mutta eroja syntyy parametrien muuntelun kautta. Kartta 1. Väestöennuste 2030. Lähde: AlueOnline Skenaarioista: A Trendi perustuu mallin laskemaan trendiennusteeseen. Se on laadittu menneen kehityksen / TK:n vuoden 2012 ennusteesta saatujen kuolleisuus/hedelmällisyys/nettomuuttokertoimien avulla. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 95 % ja hedelmällisyyden 90 %. B Tavoite on se skenaario, johon kaupunki aktiivisesti tähtää ja joka toimii suunnittelun perustana (kaupunkistrategiassa asetettu väestötavoite). Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 100 % ja hedelmällisyyden 95 %. Maakuntaraja Muutos vuodesta 2014, % -25,0 - -14,0-13,9 - -5,5-5,4-4,5 4,6-29,8 C Nopea perustuu kerrointen kasvattamiseen. Tämä toteutuu, mikäli esimerkiksi elinkeinojen positiivinen kehitys tuo Rovaniemelle muuttoon kasvua. Tulomuuton kerroin on tässä mallissa 105 % ja hedelmällisyyden 100 %. Venni-työkalun alueittaisia väestöennusteita voidaan lisäksi hyödyntää alueittaista väestökehitystä arvioitaessa. Vennin tietojen seuraavassa päivityksessä otetaan huomioon Tilastokeskuksen uusin ennuste sekä muut muuttuneet tekijät. Päivityksen myötä ennusteet tulevat hieman muuttumaan. Viereisessä kartassa on kuvattu väestönmuutos kunnittain vuoteen 2030 mennessä. 6

Kuvio 6. Väestöllinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet Väestöllinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2010-2030 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 69 66 63 58 68 52 65 60 53 47 57 58 60 56 53 54 55 52 50 51 52 53 45 48 49 47 40 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010 2015 E2020 E2025 E2030 Koko maa Rovaniemi Väestöllinen (tai demografinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. (Sotkanet) Huoltosuhde on kasvanut vähitellen viime vuosina. Kasvu jatkuu lähivuosina suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Ero koko maan tasoon kaventuu. Huoltosuhde perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Kartta 2. Demografinen huoltosuhde 2015. Lähde: AlueOnline Kartta 3. Demografinen huoltosuhde 2040. Lähde: AlueOnline (huom. eri asteikko ja ulottuminen vuoteen 2040) Maakuntaraja Maakuntaraja Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 44,0-64,0 64,1-71,0 71,1-77,0 77,1-102,8 Alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat sataa työikäistä (15 64-vuotias) kohti 50-80 81-90 91-106 107-150 7

Kuvio 7. Väestönmuutokset. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen väestönmuutostekijät vuosina 2006-2015 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto -216-182 -128-73 -28-56 -3 0 20 133 146 130 200 214 212 316 273 254 308 204 223 235 307 252 182 239 212 252 203 183 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2015 yhteensä 130 henkilöä. Luonnollisen väestönlisäyksen lisäksi Rovaniemen väestönlisäys perustuu maahanmuuttoon. Maan sisäisessä muutossa Rovaniemi on kärsinyt viime vuosina tappiota. Kartta 4. Väkiluvun muutos 2000-2015. Lähde: AlueOnline Tilastotietojen perusteella kuntien välistä muuttovoittoa Rovaniemelle tuovat erityisesti 19- ja 20-vuotiaiden ikäryhmät, kun taas kuntien välistä muuttotappiota kertyy erityisesti 22-30-vuotiaiden ikäryhmissä. Kyseistä muuttoliikettä selittää se, että Rovaniemi on merkittävä opiskelukaupunki. Luonnollinen väestölisäys = elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrän erotus Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = kunnasta ulkomaille muuttaneiden ja ulkomailta kuntaan muuttaneiden erotus Maakuntaraja Muutos (%) -30,5 - -15,0-14,9-0,0 0,1-10,0 10,1-73,5 Oikeanpuoleisessa kartassa on kuvattu pitkän aikavälin väkiluvun muutokset kunnittain. Seuraavalla sivulla on esitetty lähiaikojen väestömuutoksia kuvaavia karttoja. 8

Kartta 5. Väkiluvun muutos 2015. Lähde: AlueOnline (huom. muista poiketen vain yksi vuosi) Kartta 6. Luonnollinen väestönlisäys 2013-2015. Lähde: AlueOnline Maakuntaraja Muutos (%) -4,8 - -1,6-1,5 - -1,0-0,9-0,0 0,1-2,5 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -18,3 - -7,7-7,6 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,3 Kartta 7. Kuntien välinen nettomuutto 2013-2015. Lähde: AlueOnline Kartta 8. Nettomaahanmuutto 2013-2015. Lähde: AlueOnline Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -23,7 - -9,0-8,9 - -4,0-3,9-0,0 0,1-15,4 Maakuntaraja Promillea väestöstä, vuosien keskiarvo -2,2-0,5 0,6-1,5 1,6-2,5 2,6-22,5 9

Kartta 9. Rovaniemen suuralueet ja niiden väestömäärät 31.12.2015. Lähde: Rovaniemen kaupunki ja Tilastokeskus 2 168 664 53 064 2 893 1 397 588 Väestömäärä on kasvanut erityisesti Rovaniemen keskuksen alueella. Seuraavilla sivulla on esitetty ikäluokittainen väestökehitys suuralueilla. 10

Taulukko 3. Väestökehitys ikäluokittain suuralueilla ja koko Rovaniemellä. Lähde: Tilastokeskus Rovaniemen keskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 4 361 4 475 4 523 4 585 4 582 4 486 125 2,9 7-15 5 076 5 049 5 030 5 032 5 073 5 258 182 3,6 16-19 3 036 2 953 2 852 2 765 2 575 2 538-498 -16,4 20-29 8 585 8 778 8 792 8 792 8 880 8 942 357 4,2 30-64 23 161 23 155 23 226 23 301 23 391 23 466 305 1,3 65-74 3 961 4 208 4 370 4 535 4 712 4 969 1 008 25,4 75-84 2 566 2 642 2 670 2 788 2 836 2 893 327 12,7 85-767 853 930 982 1 015 1 083 316 41,2 51 513 52 113 52 393 52 780 53 064 53 635 2 122 4,1 Rovaniemen keskuksen tilastoalueittaiset väestötiedot löytyvät sivulta 13 alkaen. Sodankyläntien suuralue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 35 35 35 38 34 29-6 -17,1 7-15 40 42 39 38 38 32-8 -20,0 16-19 22 27 20 13 19 18-4 -18,2 20-29 45 46 43 35 28 27-18 -40,0 30-64 386 386 378 370 353 350-36 -9,3 65-74 120 119 102 101 111 108-12 -10,0 75-84 69 70 82 84 77 79 10 14,5 85-14 13 12 16 21 21 7 50,0 Ounasjoen suuralue 731 738 711 695 681 664-67 -9,2 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 123 147 142 145 152 152 29 23,6 7-15 232 229 214 200 187 171-61 -26,3 16-19 81 82 92 91 94 93 12 14,8 20-29 131 129 106 105 96 99-32 -24,4 30-64 1 159 1 119 1 090 1 059 1 050 1 024-135 -11,6 65-74 308 336 345 358 370 382 74 24,0 75-84 195 199 197 198 205 190-5 -2,6 85-35 37 41 44 49 57 22 62,9 Alakemijoen suuralue 2 264 2 278 2 227 2 200 2203 2 168-96 -4,2 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 260 265 267 250 244 236-24 -9,2 7-15 353 330 331 334 346 339-14 -4,0 16-19 150 133 142 137 120 130-20 -13,3 20-29 235 236 211 214 206 199-36 -15,3 30-64 1 441 1 421 1 428 1 426 1 403 1 399-42 -2,9 65-74 251 256 276 277 300 320 69 27,5 75-84 180 189 193 198 195 186 6 3,3 85-70 70 66 68 77 84 14 20,0 2 940 2 900 2 914 2 904 2 891 2 893-47 -1,6 11

Ranuantien suuralue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 54 54 50 52 52 49-5 -9,3 7-15 59 63 60 60 60 60 1 1,7 16-19 44 38 35 29 24 18-26 -59,1 20-29 47 41 35 42 45 43-4 -8,5 30-64 326 323 328 329 312 299-27 -8,3 65-74 63 60 60 59 68 74 11 17,5 75-84 33 32 37 39 38 41 8 24,2 85-4 7 7 8 7 4 0 0,0 Yläkemijoen suuralue* 630 618 612 618 606 588-42 -6,7 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 69 68 69 71 70 66-3 -4,3 7-15 142 141 138 128 127 116-26 -18,3 16-19 54 55 55 51 52 51-3 -5,6 20-29 82 97 86 74 74 78-4 -4,9 30-64 746 736 741 737 703 682-64 -8,6 65-74 206 213 217 214 207 212 6 2,9 75-84 159 157 157 157 148 155-4 -2,5 85-33 24 28 31 44 37 4 12,1 1 491 1 491 1 491 1 463 1 425 1 397-94 -6,3 * Yläkemijoen suuralue sisältää myös Oikaraisen tilastoalueen. Väestö, Rovaniemi** 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 4 917 5 063 5 114 5 182 5 174 5 044 127 2,6 7-15 5 946 5 891 5 856 5 847 5 890 6 015 69 1,2 16-19 3 420 3 312 3 222 3 110 2 929 2 859-561 -16,4 20-29 9 285 9 496 9 443 9 406 9 473 9 511 226 2,4 30-64 27 472 27 375 27 437 27 495 27 511 27 484 12 0,0 65-74 4 918 5 201 5 381 5 559 5 797 6 091 1 173 23,9 75-84 3 205 3 293 3 338 3 466 3 529 3547 342 10,7 85-927 1006 1086 1150 1 248 1 287 360 38,8 60 090 60 637 60 877 61 215 61 551 61 838 1 748 2,9 ** Sisältää myös tuntemattomat Väestö muuttaa keskustaan ja keskustan lähialueille. Rovaniemen keskuksen suuralueen väestönkasvu on ollut tarkastelujaksolla 31.12.2010-31.12.2015 noin neljä prosenttia. Suhteessa eniten asukkaitaan on menettänyt Sodankyläntien suuralue, jonka väestömäärä on vähentynyt kyseisellä tarkastelujaksolla noin yhdeksän prosenttia. Koko Rovaniemen väestömäärä on lisääntynyt lähes kolme prosenttia. Muutosprosenteissa näkyy lisäksi väestön ikääntyminen. Seuraavilla sivulla on esitetty Rovaniemen keskuksen tilastoalueittaiset väestötiedot. 12

Taulukko 4. Väestökehitys ikäluokittain Rovaniemen keskuksen tilastoalueilla. Lähde: Tilastokeskus Keskustatoimintojen tilastoalue* 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 165 195 182 188 192 198 33 20,0 7-15 117 122 123 136 143 159 42 35,9 16-19 196 225 220 206 153 151-45 -23,0 20-29 1 189 1 241 1 252 1 298 1 325 1347 158 13,3 30-64 1 432 1 503 1 493 1 522 1 614 1648 216 15,1 65-74 418 452 463 465 467 464 46 11,0 75-84 458 464 456 457 468 461 3 0,7 85-126 130 144 149 149 156 30 23,8 Rantaviirin tilastoalue 4 101 4 332 4 333 4 421 4 511 4584 483 11,8 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 450 447 417 453 439 435-15 -3,3 7-15 412 403 396 397 388 412 0 0,0 16-19 332 323 385 372 280 311-21 -6,3 20-29 1964 2017 2059 2103 2165 2190 226 11,5 30-64 2311 2295 2339 2348 2312 2329 18 0,8 65-74 449 461 473 483 502 530 81 18,0 75-84 295 300 313 332 327 329 34 11,5 85-79 89 89 87 97 112 33 41,8 6292 6335 6471 6575 6510 6648 356 5,7 Ratantauksen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 447 452 439 474 504 490 43 9,6 7-15 462 439 461 457 485 494 32 6,9 16-19 395 393 348 360 343 341-54 -13,7 20-29 1572 1642 1627 1698 1737 1781 209 13,3 30-64 3 113 3 109 3 151 3 218 3 249 3265 152 4,9 65-74 741 776 789 830 861 896 155 20,9 75-84 689 690 694 713 738 757 68 9,9 85-232 259 302 320 345 346 114 49,1 7 651 7 760 7 811 8 070 8262 8370 719 9,4 Pullinpuolen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 150 141 130 132 135 161 11 7,3 7-15 226 231 218 201 186 187-39 -17,3 16-19 169 149 156 154 167 137-32 -18,9 20-29 268 267 291 300 299 299 31 11,6 30-64 985 982 972 986 988 1015 30 3,0 65-74 185 183 190 174 170 170-15 -8,1 75-84 101 101 90 104 111 113 12 11,9 85-31 35 31 31 30 30-1 -3,2 2 115 2 089 2 078 2 082 2 086 2112-3 -0,1 13

Ounasrinteen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 354 344 336 308 294 270-84 -23,7 7-15 350 341 329 348 358 383 33 9,4 16-19 197 174 153 155 135 136-61 -31,0 20-29 482 449 428 406 393 385-97 -20,1 30-64 1 528 1 466 1 424 1 396 1 375 1383-145 -9,5 65-74 219 246 244 252 273 302 83 37,9 75-84 54 62 83 85 92 96 42 77,8 85-7 8 7 6 10 11 4 57,1 3 191 3 090 3 004 2 956 2930 2966-225 -7,1 Pöykkölän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 282 277 337 363 361 334 52 18,4 7-15 368 351 359 372 373 403 35 9,5 16-19 187 177 172 169 165 158-29 -15,5 20-29 212 228 267 264 263 277 65 30,7 30-64 1 302 1 288 1 361 1 387 1 410 1450 148 11,4 65-74 91 111 131 150 178 188 97 106,6 75-84 51 49 49 56 55 56 5 9,8 85-8 9 13 14 17 18 10 125,0 2 501 2 490 2 689 2 775 2822 2884 383 15,3 Lapinrinteen tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 129 131 140 128 125 125-4 -3,1 7-15 165 163 159 148 145 130-35 -21,2 16-19 88 75 81 76 78 79-9 -10,2 20-29 188 206 192 180 169 173-15 -8,0 30-64 769 743 781 770 768 729-40 -5,2 65-74 132 143 159 179 194 209 77 58,3 75-84 31 32 35 41 44 47 16 51,6 85-1 3 6 6 5 5 4 400,0 1 503 1 496 1 553 1 528 1528 1497-6 -0,4 Karinrakan tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 481 517 523 539 569 551 70 14,6 7-15 573 578 559 565 539 554-19 -3,3 16-19 355 351 309 281 287 259-96 -27,0 20-29 882 875 858 806 786 765-117 -13,3 30-64 3 021 3 054 2 982 2 973 2 972 2937-84 -2,8 65-74 568 606 633 647 658 692 124 21,8 75-84 260 264 263 272 275 278 18 6,9 85-62 64 73 83 92 105 43 69,4 6 202 6 309 6 200 6 166 6178 6141-61 -1,0 14

Ounasmetsän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 117 133 136 142 123 116-1 -0,9 7-15 157 150 154 163 168 172 15 9,6 16-19 165 160 153 145 134 145-20 -12,1 20-29 397 440 429 379 367 364-33 -8,3 30-64 948 936 941 945 957 929-19 -2,0 65-74 121 136 141 145 146 173 52 43,0 75-84 64 83 89 94 98 96 32 50,0 85-40 67 68 67 72 60 20 50,0 2 009 2 105 2 111 2 080 2065 2055 46 2,3 Koskenkylän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 90 86 99 100 106 91 1 1,1 7-15 154 149 149 146 145 148-6 -3,9 16-19 69 67 60 64 58 56-13 -18,8 20-29 41 46 48 53 55 56 15 36,6 30-64 412 408 403 405 411 418 6 1,5 65-74 48 44 52 48 50 53 5 10,4 75-84 33 34 28 34 36 33 0 0,0 85-3 5 9 8 8 8 5 166,7 850 839 848 858 869 863 13 1,5 Saarenkylän tilastoalue* 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 1010 1011 1028 997 957 923-87 -8,6 7-15 1278 1300 1263 1246 1230 1259-19 -1,5 16-19 572 532 516 479 488 478-94 -16,4 20-29 927 906 902 862 851 832-95 -10,2 30-64 4 921 4 889 4 840 4 769 4 683 4659-262 -5,3 65-74 763 808 853 918 967 1033 270 35,4 75-84 402 430 441 464 445 476 74 18,4 85-142 149 155 179 153 192 50 35,2 10 015 10 025 9 998 9 914 9774 9852-163 -1,6 Ylikylän tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 541 603 630 650 673 698 157 29,0 7-15 561 562 605 611 679 734 173 30,8 16-19 223 237 212 210 190 196-27 -12,1 20-29 367 377 377 386 411 405 38 10,4 30-64 1 721 1 780 1 870 1 909 1 987 2056 335 19,5 65-74 135 148 151 152 157 169 34 25,2 75-84 70 75 77 81 83 86 16 22,9 85-15 18 14 16 19 20 5 33,3 3 633 3 800 3 936 4 015 4199 4364 731 20,1 15

Alakorkalon tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 96 93 85 74 73 65-31 -32,3 7-15 150 154 160 155 155 150 0 0,0 16-19 41 46 46 53 53 48 7 17,1 20-29 59 51 42 37 40 47-12 -20,3 30-64 419 422 421 425 422 406-13 -3,1 65-74 44 48 50 49 47 45 1 2,3 75-84 20 17 18 22 27 28 8 40,0 85-6 3 3 4 3 4-2 -33,3 835 834 825 819 820 793-42 -5,0 Kaukon tilastoalue 2 010 2 011 2 012 2 013 2014 2015 2010-2015 Muutos- % 0-6 49 45 41 37 31 29-20 -40,8 7-15 103 106 95 87 79 73-30 -29,1 16-19 47 44 41 41 44 43-4 -8,5 20-29 37 33 20 20 19 21-16 -43,2 30-64 279 280 248 248 243 242-37 -13,3 65-74 47 46 41 43 42 45-2 -4,3 75-84 38 41 34 33 37 37-1 -2,6 85-15 14 16 12 15 16 1 6,7 615 609 536 521 510 506-109 -17,7 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Seuraavalla sivulla on esitetty Rovaniemen tilasto- ja pienaluejaot. Aluejakoihin ja niihin perustuviin väestötietoihin voi tutustua tarkemmin Rovaniemen nettisivuilla osoitteessa: http://www.rovaniemi.fi/fi/palvelut/kuntainfo/vaesto-ja-ennuste 16

Kartat 10 ja 11 Rovaniemen tilastoalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartat 12 ja 13 Rovaniemen pienalueet. Lähde: Rovaniemen kaupunki 17

Kuvio 8. Väestökehitys tilastoalueittain. Lähde: Tilastokeskus Väestömuutokset Rovaniemen tilastoalueilla 2010-2015 Keskustatoimintojen tilastoalue* Rantaviirin tilastoalue Ratantauksen tilastoalue Pullinpuolen tilastoalue Ounasrinteen tilastoalue Pöykkölän tilastoalue Lapinrinteen tilastoalue Karinrakan tilastoalue Ounasmetsän tilastoalue Koskenkylän tilastoalue Saarenkylän tilastoalue* Ylikylän tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Kaukon tilastoalue Niesin tilastoalue Olkkajärven tilastoalue Lohinivan tilastoalue Meltauksen tilastoalue Sinetän tilastoalue Songan tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue Ranuantien tilastoalue Auttin tilastoalue Vanttauskosken tilastoalue Oikaraisen tilastoalue -3-225 -6-61 -163-42 -109-41 -26-13 -44-25 -14-51 -86-42 -44-46 -4 46 13 85 5 356 383 483 719 731-400 -200 0 200 400 600 800 *Pohjoiskeskuksen pienalueen siirto osaksi Saarenkylän tilastoaluetta on korjattu myös aiempiin vuosiin. Vuodesta 2010 vuoteen 2015 väestönlisäys on ollut suurinta keskustassa ja sen lähialueilla. Lähellä keskustaa sijaitsevista alueista Ounasrinne on menettänyt eniten asukkaitaan. Ylikylän tilastoalueen väestömäärä on kasvanut eniten. 18

Kartta 14. Rovaniemen aluelautakuntajako. Lähde: Rovaniemen kaupunki Aluelautakunnat jatkavat toimintaansa 31.5.2017 saakka. Uudesta toimintamallista ei vielä ole lopullisia päätöksiä. Ounasjoen alue on suuraluejaossa yhtä aluetta, mutta aluelautakuntajaossa se jakaantuu Yläounasjoen ja Alaounasjoen aluelautakunta-alueisiin. Oikarainen ei kuulu Yläkemijoen aluelautakunta-alueeseen, mutta se kuuluu Yläkemijoen suuralueeseen. 19

Taulukko 5. Aluelautakuntakylät ja niiden väestö Lähde: Tilastokeskus Sodankyläntien suunta 2011 2012 2013 2014 2015 Alakemijoki 2011 2012 2013 2014 2015 Niesi 26 21 20 20 20 Hirvas 746 744 747 763 801 Tiainen 72 67 70 61 63 Rautiosaari 643 621 614 598 587 Ylinampa 99 95 96 91 86 Pisa 54 54 51 54 58 Alanampa 62 64 58 54 53 Muurola 1039 1069 1072 1040 999 Perunkajärvi 68 68 62 60 55 Leive 62 71 69 74 65 Misi 71 72 70 75 71 Petäjäinen 185 192 193 202 217 Vikajärvi 187 183 182 185 181 Jaatila 171 163 158 160 166 Vika 24 22 20 17 17 Yhteensä 2900 2914 2904 2891 2893 Olkkajärvi 129 119 117 118 118 Yhteensä 738 711 695 681 664 Ranuantien suunta 2011 2012 2013 2014 2015 Kivitaipale 271 274 280 274 273 Yläounasjoki 2011 2012 2013 2014 2015 Välijoki 137 133 126 124 115 Lohiniva 71 68 70 66 62 Narkaus 168 160 168 166 157 Porokari 48 49 47 50 46 Siika-Kämä 42 45 44 42 43 Jääskö 20 20 20 20 20 Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 42 40 40 38 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 71 72 69 66 Yhteensä 618 612 618 606 588 Meltaus 175 166 151 160 172 Marrasjärvi 79 70 66 69 62 Yläkemijoki 2011 2012 2013 2014 2015 Patokoski 159 159 159 154 156 Pajulampi 54 52 49 48 46 Yhteensä 669 645 625 628 622 Pirttikoski 107 116 117 107 107 Autti 111 108 108 93 89 Alaounasjoki 2011 2012 2013 2014 2015 Juotasniemi 136 142 131 128 129 Marraskoski 168 164 169 169 168 Pekkala 97 97 90 87 88 Tapionkylä 280 264 257 259 250 Vanttauskoski 220 216 218 220 206 Sinettä 631 639 636 631 625 Vanttausjärvi 87 83 88 91 90 Mäntyjärvi 32 31 32 30 25 Viirinkylä 99 98 100 105 95 Sonka 218 207 195 203 201 Tennilä 103 97 95 92 91 Lehtojärvi 280 277 286 283 277 Yhteensä 1014 1009 996 971 941 Yhteensä 1609 1582 1575 1575 1546 Aluelautakuntakylien väestö yhteensä ja osuus koko Rovaniemen väestöstä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 7 413, 12,1 % 7 352, 11,9 % 7 254, 11,7 % Väestö on vähentynyt tarkastelujaksolla 2011-2015 aluelautakuntien alueilla; Sodankyläntie (-10 %), Yläounasjoki (-7 %), Alaounasjoki (-4 %), Alakemijoki (-0,2 %), Ranuantie (-5 %) ja Yläkemijoki (-7 %). 20

2.3 TYÖTTÖMYYS, TYÖLLISYYS JA TYÖPAIKAT ROVANIEMELLÄ Kuvio 9. Työttömät ja työttömyysaste. Lähde: Toimiala Online Työttömien määrä ja työttömyysaste Rovaniemellä 2006-2015 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 3 889 14,2 % 3 384 3 403 12,4 % 12,3 % 4 638 4 489 4 256 3 967 3 796 3 725 3 507 14,7 % 15,3 % 15,5 % 14,0 % 13,3 % 12,3 % 13,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 2 000 10,0 % 1 500 1 000 5,0 % 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0,0 % Työttömiä Työttömyysaste Yllä olevasta kuviossa on esitetty työttömien määrän ja työttömyysasteen kehitys (vuoden keskiarvo) vuosina 2006-2015. Luvut ovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia. Ne poikkeavat hieman Tilastokeskuksen luvuista, jotka perustuvat otantaan. Kartta 15. Työttömyyden muutos 2015-2016 (maaliskuu). Lähde: AlueOnline Vuoden 2009 matalasuhdanteen jälkeen työttömien määrä laski, kunnes vuodesta 2012 alkaen määrä on kasvanut. Vuoden 2015 aikana työttömyyden kasvu oli maltillista ja sama kehitys on jatkunut vuonna 2016. Viereisessä kartassa on kuvattu työttömyyden muutos kunnittain vuoden 2015 maaliskuusta vuoden 2016 maaliskuuhun. Rovaniemellä työttömyyden kasvu on ollut useimpia kuntia suurempi (ToimialaOnlinen mukaan 0,8 prosenttiyksikköä). Kaupunkistrategian tavoitteena on ollut, että työttömyysaste on enintään 10 % vuonna 2016. Tavoite ei ole toteutunut. Muutos (%-yksikköä) Maakuntaraja -6,7 - -1,0-0,9-0,0 0,1-0,5 0,6-4,0 Vuoden 2015 työmarkkinatuen kuntaosuus oli 5 267 449 ja arvio vuoden 2016 osalta on noin 5 400 000. Työmarkkinatuen kuntaosuus perustuu vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen rahoitusuudistukseen, joka sisälsi myös muutoksen, jossa valtio alkoi rahoittaa perustoimeentulotukea 50 %. Vuoden 2014 alkaen kuntien rahoitusosuutta muutettiin siten, että kunnat maksavat työmarkkinatuesta yli 300 työttömyyspäivän osalta 50 % ja yli 1000 päivän osalta 70 %. Loppuosuudet maksaa valtio. 21

Kuvio 10. Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys. Lähde: Toimiala Online 1600 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys 2006-2015 (ka.) 1400 1 349 1 341 1200 1 132 1000 800 955 737 630 724 787 840 925 600 400 637 572 557 653 712 584 624 736 720 712 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yli vuoden työttömänä Alle 25-v. työttömät Nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat työttömät) pieneni niukasti vuonna 2015. Vuoden 2016 aikana nuorisotyöttömien määrä on pysytellyt lähellä edellisvuoden lukemia. Kartta 16. Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta. Maaliskuu 2016. Lähde: AlueOnline Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut viime vuosina jyrkästi. Kasvu kuitenkin pysähtyi vuoden 2014 kesällä ja tasaista vaihetta kesti hieman yli vuoden. Loppuvuodesta 2015 alkanut lievän kasvun vaihe on jatkunut vuonna 2016. Työttömyyttä pyritään alentamaan osallistumalla muun muassa erilasiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Pitkäaikaistyöttömyyden hillitsemiseen keskittynyt Monet-kuntakokeiluhanke päättyi vuonna 2015. Nuorisotyöttömyyteen on pureuduttu erityisesti Nuorten Ohjaamo -hankkeessa, jossa nuoria ohjataan tarvittavien palvelujen pariin. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus työvoimasta (%) Maakuntaraja 0,0-3,0 3,1-4,0 4,1-5,0 5,1-9,4 Kaupunkistrategian tavoitteena on, että sekä nuorisotyöttömyys että pitkäaikaistyöttömyys alenevat. Nuorisotyöttömyyden kasvu on pysähtynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu. 22

Kuvio 11. Rakennetyöttömyys. Lähde: Toimiala Online Rakennetyöttömyys 2006-2015 (ka.) 1 400 1 216 1 202 1 200 1 000 1 128 945 874 992 992 924 1 001 1 106 1 123 1 184 800 600 902 826 765 773 869 879 859 942 400 197 200 175 205 248 210 216 251 286 285 200 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Nuoret työnhakijat 25-49v työnhakijat Yli 50v työnhakijat Rakennetyöttömyys on ollut viime vuosina kasvussa erityisesti yli 25-vuotiaiden ikäluokissa. Rakennetyöttömät yhteensä = yhteismäärä pitkäaikaistyöttömien, rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien, palveluilta työttömäksi jääneiden ja palveluilta palveluille siirtyneiden määristä. Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet. Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä. Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden sijoitus on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin. Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, kokeiluissa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksissa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. aktiivipalveluissa. (ToimialaOnline) 23

Kuvio 12. Virallinen työllisyysaste. Lähde: Tilastokeskus 70% Virallinen työllisyysaste Rovaniemellä vuosina 2006-2014 60% 60,2 % 61,6 % 61,3 % 59,6 % 60,9 % 62,1 % 62,0 % 61,6 % 62,3 % 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kartta 17. Työllisyysaste 2014. Lähde: AlueOnline Työllisyysaste (työllisten osuus ikäluokasta) kehittyi positiivisesti vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen kehityksessä näkyvät vuoden 2008 taloudellisen taantuman vaikutukset. Työllisyysaste kasvoi vuonna 2014. Yläpuolisen kuvion työllisyysaste on laskettu 15-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä on virallinen tapa laskea työllisyysaste. Oheisessa kartassa ja seuraavalla sivulla työllisyysaste on laskettu 18-64-vuotiaista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan, joten luvut voivat poiketa hieman työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysluvuista. Rovaniemen kaupunkistrategian tavoite on, että työelämäosallisuus vahvistuu. Maakuntaraja 18 64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä (%) 54,8-63,0 63,1-67,0 67,1-72,0 72,1-88,1 24

Kuvio 13. Työllisyysaste 18-64-vuotiasta ikäluokittain. Lähde: Tilastokeskus Työllisyysaste 18-64-vuotiaista laskettuna vuosina 2006-2014 75,0 % 70,0 % 65,0 % 64,2 % 65,7 % 65,4 % 63,5 % 64,5 % 65,7 % 65,3 % 64,9 % 65,5 % 60,0 % 55,0 % 50,0 % 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 70,0 % 69,0 % 68,0 % 67,0 % 66,0 % 65,0 % 64,0 % 63,0 % 62,0 % 61,0 % 60,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työllisyysaste miehet Työllisyysaste naiset Työllisyysaste molemmat sukupuolet Useissa lähteissä työllisyysaste on laskettu virallisen luokituksen lisäksi myös 18-64-vuotiaiden ikäluokasta, mikä antaa todellisemman kuvan työllisten osuudesta, sillä mukana ei ole alaikäisten ikäluokkia, joista suurin osa on 2. asteen opiskelijoita. Tässä tarkastelussa Rovaniemen työllisyysaste on hieman suurempi kuin virallisessa luokituksessa. Kehityskulku on kuitenkin samankaltainen virallisen laskelman kanssa. Kartta 18. Työllisten määrän muutos 2013-2014. Lähde: AlueOnline Yläpuolisen kuvioon on kuvattu 18-64-vuotiaden työllisyysasteen lisäksi työllisyysaste sukupuolittain. Merkillepantavaa on, että vuoden 2006 jälkeen naisten työllisyysaste on selkeästi kasvanut, kun taas miesten työllisyysaste on pienentynyt. Vuonna 2014 Rovaniemellä oli 25 480 työllistä; työllisten määrä kasvoi yli 200 henkilöllä edellisestä vuodesta. Maakuntaraja Muutos (%) -9,2 - -3,0-2,9 - -1,5-1,4-0,0 0,1-9,1 Oikeanpuoleisessa kartassa on esitetty työllisten määrän muutos 2013-2014. Rovaniemi on niiden harvojen kuntien joukossa, jossa työllisten määrä on kasvanut. 25

Kuvio 14. Työpaikat. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2014 Vuonna 2014 työpaikkoja oli yhteensä 25 211; kasvua edelliseen vuoteen 131 työpaikkaa. 2175 9 % 3113 12 % Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2015 yrityksiä oli 3637. Nousua edelliseen vuoteen oli 0,3 %. (Lähde: Tilastokeskus) 12102 48 % Valtio Kunta 7153 28 % 625 3 % Tilastokeskuksen suhdannepalvelujen tilastojen perusteella Rovaniemen yritysten liikevaihto kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2015. Kasvua oli kaikilla seurattavilla toimialoilla; teollisuudessa, rakentamisessa, kaupanalalla ja matkailussa. Henkilöstömäärä laski 0,5 prosenttia vuonna 2015 (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu). Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Kuvio 15. Työpaikat toimialoittain. Lähde: Tilastokeskus Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina 2010-2014 Kartta 19. Toimipaikat/1000 asukasta 2016. Lähde: AlueOnline 296 307 314 1 129 1 130 294 286 1 075 1 182 1 388 9 905 9 925 9 992 9 984 9 971 Maakuntaraja Toimipaikkoja/1 000 asukasta 40,7-58,0 58,1-67,0 67,1-78,0 78,1-166,0 9 709 9 842 9 781 9 617 9 608 3 588 3 648 3 493 3 397 3 400 637 627 601 606 558 2010 2011 2012 2013 2014 Alkutuotanto Yksityiset palvelut Muut palvelut Jalostus Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon 26

Kuvio 16. Taloudellinen huoltosuhde. Lähde: Tilastokeskus Taloudellinen huoltosuhde Rovaniemellä ja koko maassa vuosina 2006-2014 180 160 140 120 100 144 128 137 138 124 124 145 140 138 139 142 142 134 137 141 131 129 132 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Rovaniemi Koko maa Vuodesta 2006 vuoteen 2014 taloudellinen huoltosuhde on pysynyt Rovaniemellä tasaisena. Koko maan taso on lähentynyt Rovaniemen tasoa. Kartta 20. Taloudellinen huoltosuhde 2014. Lähde: AlueOnline Koska eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina, tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta huoltosuhde pysyy nykyisellä tasolla. Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. (Findikaattori) Taloudellisen huoltosuhteen laskua pidetään positiivisena ja tavoiteltavana ilmiönä ja nousua negatiivisena (Tilastokeskus). Maakuntaraja Työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät sataa työllistä kohti 86-140 141-160 161-190 191-245 27

2.4 YHDYSKUNTARAKENTAMINEN Rovaniemellä valmistuneet asunnot 2006-2015 Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot 600 500 400 244 311 300 200 100 214 31 150 52 229 230 29 208 71 46 146 125 26 187 311 36 167 48 194 233 210 239 37 92 10 133 112 112 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kuvio 17. Valmistuneet asunnot. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kartta 21. Asuntotuotanto 2014. Lähde: AlueOnline Maankäytön toteuttamista ohjaa maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma 2013-2016 (MAATO). Ohjelmassa on yhdistetty asuntopoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma ja yhdyskuntatekninen työohjelma. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmassa osoitetaan asuntotuotantotavoitteiden ja elinkeinojen tarvitsema tonttivaranto ja tonttien luovutusaikataulu. MAATO:ssa määritellään yleis- ja asemakaavojen toteuttamisjärjestys ja osoitetaan vuosittaiset yleis- ja asemakaavojen toteuttamista edellyttävät investointitarpeet. Kaavavarannolla tarkoitetaan lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien / asuntojen määrää. Tonttivarannolla tarkoitetaan kaavoitettuja tontteja, joiden investoinnit ovat valmiina. Vuosina 2007-2015 valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 oli erityisesti kerrostalojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastanut. Vuonna 2015 tapahtui pientä laskua rakentamisen kokonaismäärässä verrattuna edelliseen vuoteen. Maakuntaraja Valmistuneet asunnot/ 1 000 asukasta 0,0-1,0 1,1-2,5 2,6-5,0 5,1-19,1 Vuosien 2006-2015 välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 164 asuntoa, rivitaloasuntoja 41 ja kerrostaloasuntoja 219 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja on valmistunut keskimäärin 423 asuntoa. 28

Taulukko 6. Kaavavaranto ja jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kaavavaranto Jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat Rovaniemen kaupungin tavoite Kahden vuoden kaavavaranto Vuosittain jaettavien tonttien / rakennuspaikkojen määrä Pientaloalueet AO, AP 170 tonttia tai rakennuspaikkaa 85 erillispientaloasuntoa Rivitalotontit ja -asunnot, AR ja ARK 10 AR tai AKR- tonttia, eli noin 60 asuntoa 5 AR tai AKR- tonttia eli noin 30 asuntoa. Kerrostaloasunnot, AK 690 kerrostaloasuntoa 345 kerrostaloasuntoa Teollisuustontit, T 72 teollisuustonttia 36 teollisuustonttia Liiketontit, K 10 liiketonttia 5 liiketonttia Yleisten rakennusten tontit, Y Erityisryhmille keskimäärin 2 tonttia, 92-98 asuntoa erityisryhmille keskimäärin 1 tonttia/ vuosi, 46-49 asuntoa Matkailulle varatut tontit, RM Yleiskaavoilla tuotettavat rakennuspaikat (kaupungin mailla) Matkailulle laaditaan ajantasaiset asemakaavat Kaupungin tavoite on, että kaavoituksella varmistetaan kahden vuoden kaavavaranto. Vuosittain kaavoitetuilla alueilla tulee olla taulukon mukaisesti jaettavissa olevia asuntoja / tontteja, jotta tonttitarjonta voidaan turvata. Rovaniemellä oli 7.9.2016 vireillä 12 yleiskaavaa, ja vuonna 2015 hyväksyttiin yhteensä 4 yleiskaavaa Kartat 22 ja 23: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 mukaiset suunnitteilla olevat yleiskaavat. Hyväksytty: KH 25.5.2015, 209. Lähde: Rovaniemen kaupunki Kysynnän mukaan 20 rakennuspaikkaa 10 rakennuspaikkaa 29 1. Valionrannan ja Koskipuiston sekä Antinpuiston yk 2. Yliopiston yk 3. Ounasrinne- Pöykkölä kaavarunko /yleiskaavan tarkistus 4. Meltauksen oyk 5. Norvajärven oyk 6. Virkistysalueiden yk 7. Napapiirin yk/ kaavarunko 8. Eteläkeskus 9. Kolpene 10. Pöykkölän lumimaa ja ratsastuskeskus 11. Vennivaaran laajennus / mäntyvaara 12. Ranuantien suunta oyk 13. Alakorkalo (Teollisuusalue) 14. Lainassaari 15. Vitikanpään oyk 16. Oikaraisen oyk 17. Sinettäjärvi 18. Vennivaara-Mellalampi 19. Saarenkolmio VT4 /länsipuoli 20. Niskanperän oyk 21. Maakuntakaavan mukainen lanssialue + teollisuusalue 22. Vanttauskoski 23. Rautiosaaren oyk 24. Ylikylä-Nivanvaaran oyk 25. Paavalniemen oyk