HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO OPAS VANHEMMALLE

HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO OPAS VANHEMMALLE

Tämä opas on tarkoitettu sinulle, jonka kohdalla lapsen huostaanotto on tullut ajankohtaiseksi. Mielessäsi voi risteillä monenlaisia tunteita, etkä tiedä, mitä huostaanotto oikeastaan tarkoittaa.

HUOSTAANOTTO JA SIJAISHUOLTO HUOSTAANOTTO JA LAPSEN SIJAISHUOLTOON SIJOITTAMINEN PERUSTUVAT LASTENSUOJELULAKIIN. LAIN TARKOITUKSENA ON TURVATA LAPSEN OIKEUS TURVALLISEEN KASVUYMPÄRISTÖÖN, TASAPAINOISEEN JA MONIPUOLISEEN KEHITYKSEEN SEKÄ ERITYISEEN SUOJELUUN. LAPSI OTETAAN SOSIAALIHUOLLOSTA VASTAAVAN TOIMIELIMEN HUOSTAAN JA HÄNEN HOITONSA JÄRJESTETÄÄN OMAN KODIN ULKOPUOLELLA, JOS puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vakavasti lapsen terveyttä ja kehitystä avohuollon tuki ei ole ollut sopivaa, riittävää tai mahdollista huostaanotto ja sijoitus ovat lapsen edun mukaista Jos lapsi on välittömässä vaarassa ja ilman huolenpitoa, esimerkiksi vanhempien runsaan päihteidenkäytön vuoksi tai lapsen oman käyttäytymisen vuoksi, lastensuojelu reagoi välittömästi ja lapselle tehdään kiireellinen sijoitus. Kiireellinen sijoitus kestää 30 vuorokautta, ja sen aikana arvioidaan lapsen tilanne. Sijoituksen aikana päätetään lapsen kotiinpaluusta ja mahdollisista lastensuojelun tukitoimista tai aloitetaan huostaanoton valmistelu. Kiireellistä sijoitusta voidaan jatkaa toiset 30 vuorokautta, jos aika ei ole riittävä tilanteen selvittämiseksi. Huostaanottoa harkittaessa arvioidaan lapsen etua, kasvuolosuhteita, avohuollon tukitoimien riittävyyttä ja lapsen elämäntavan vahingollisuutta eli sitä, miten lapsi omalla toiminnallaan vahingoitaa tervettä kasvuaan ja kehitystään. Huostaanottoa on pidettävä aina viimesijaisena vaihtoehtona. Kasvuolosuhteita arvioidaan laajasti: niillä ei tarkoiteta vain olosuhteita kodin seinien sisäpuolella, vaan koko sitä lapsen elämänpiiriä, joka kuuluu huoltajan valvontaan ja kasvatusvastuuseen. Lapsen kasvuympäristöä arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin: lapsella on pysyvä, turvallinen koti, jossa ei vietetä lapselle sopimatonta elämää lapsella on vakaat kasvuolot ja ennakoitavissa oleva arki

lapsi voi luottaa huoltajiinsa ja heidän lupauksiinsa lapsi saa monipuolisia virikkeitä lapsella on pysyviä ihmissuhteita lapsi voi elää ilman väkivallan pelkoa lapsi ei joudu todistamaan rikollista elämäntapaa tai päihteiden väärinkäyttöä lapsi itse ei vahingoita omalla käyttäytymisellään (rikollisuus, päihteet tms.) omaa turvallisuuttaan ja terveyttään lapsi ei ole vakavassa syrjäytymisvaarassa Huostaanotto valmistellaan yhteistyössä perheen ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Huostaanotto pitää aina perustella ja lapsella sekä vanhemmilla on oikeus tietää perustelut. Heillä on myös oikeus nähdä lasta koskevat asiakirjat. Huostaanottoa varten sosiaalityöntekijät usein pyytävät yhteistyökumppaneilta (esimerkiksi koulu, terapiapalvelut) lausuntoja. Perhe voi myös itse pyytää selvityksiä ja toimittaa ne sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijä arvioi viime kädessä huostaanottoa punnittaessa lausuntojen merkityksen. Vanhemmat ja lapsi saavat ilmaista mielipiteensä asioista ja päätöksistä asian eri vaiheissa ja myös virallisesti; tätä varten varataan kuulemistilaisuus. KUULEMINEN ennen huostaanottopäätöstä kuullaan aina 12 vuotta täyttänyttä lasta, biologisia vanhempia sekä henkilöitä, joiden hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut myös alle 12-vuotiaan lapsen mielipide selvitetään kuulemisesta lähetetään kuultaville kirjallinen kutsu. Mikäli kuultava ei pääse kuulemiseen, on hänellä velvollisuus ilmoittaa esteestä.

mikäli kuultava jättää toistuvasti käyttämättä mahdollisuutensa tulla kuulluksi, voidaan huostaanotosta tehdä päätös ilman hänen kuulemistaan kuultava voi käyttää avustajaa tai asiamiestä apunaan lasta kuullaan yleensä ilman vanhempia, mutta hänellä voi olla halutessaan tuttu aikuinen mukana kuulemistilaisuudessa on nähtävillä huostaanottopäätöksen asiakirjat perusteena olevat kuulemisessa kerrotaan huostaanotosta, sen perusteista, kestosta ja huostaanoton oikeusvaikutuksista sekä sijaishuoltopaikasta kuulemisessa kysytään kuultavilta, vastustavatko vai hyväksyvätkö he huostaanoton ja suunnitellun sijaishuoltopaikan Sinulla on oikeus ottaa kantaa kaikkiin asiakirjoihin, mahdollisiin lisäselvityksiin ja kertoa kaikki muut asiat, joilla voi olla vaikutusta huostaanottopäätöksessä. JOS HYVÄKSYT HUOSTAANOTON JA SIJOITUKSEN jos kukaan kuultavista ei vastusta huostaanottoa eikä sijaishuoltopaikkaa, voidaan päätös huostaanotosta tehdä päätöksen tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija ET HYVÄKSY HUOSTAANOTTOA JA SIJOITUSTA jos sinä tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ette hyväksy huostaanottoa, lähetetään hakemus kaikkine asiakirjoineen ja mielipiteineen hallinto-oikeuteen, joka ratkaisee asian. Hallinto-oikeus voi järjestää asiassa suullisen käsittelyn. sosiaalityöntekijä tiedottaa sinua hakemuksen vaiheista voit antaa oman vastineesi suoraan hallinto-oikeudelle

HUOSTAANOTTOPÄÄTÖS saat päätöksen postitse tai sosiaalityöntekijältä voit hakea johtavan viranhaltijan tekemään huostaanottopäätökseen muutosta hallinto-oikeudelta tai tehdä hallinto-oikeuden päätöksestä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän sisällä pidä päätökset tallessa, voit tarvita sitä myöhemmin Päätöstä odottaessa hallinto-oikeus voi omasta tai lapsen tai vanhemman aloitteesta antaa väliaikaismääräyksen lapsen olinpaikasta ja miten lapsen hoito ja kasvatus olisi järjestettävä huostaanottohakemuksen käsittelyn aikana. Jos koet tulleeksi väärinymmärretyksi tai -kohdelluksi asian jossain vaiheessa tai haluat lisätietoa omista oikeuksistasi, voit ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliasiamieheen tai oikeusaputoimistoon. ASIAKASSUUNNITELMA lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on laadittava asiakassuunnitelma, joka perustuu lapsen ja perheen tuen tarpeisiin lapselle tehdään asiakassuunnitelma sitä varten järjestetyssä neuvottelussa mukana voi olla sinun, lapsen ja sosiaalityöntekijän lisäksi myös muita asianosaisia, esimerkiksi valitsemasi tukihenkilö päätöksistä sovitaan yhdessä saat asiakassuunnitelman kirjallisena lapsen asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useamminkin Asiakassuunnitelmaan kirjattavat asiat: lapsen tausta ja tilanne lapsen sijoitushetkellä

lapselle järjestettävä tuki ja apu vanhemmalle ja hoidosta ja kasvatuksesta vastaavalle (esimerkiksi sijaisperhe) järjestettävä tuki ja apu mihin lastensuojelun tukitoimilla pyritään (sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet) miten ja kuinka usein lapsi voi tavata sinua ja läheisiään ja pitää yhteyttä miten yhteistyö sinun, sijaishuoltopaikan ja lasten läheisten kanssa toteutetaan arvioitu sijoituksen kesto Neuvotteluihin kannattaa aina osallistua, vaikka asia tuntuisi vaikealta. Neuvotteluihin kannattaa valmistautua etukäteen. Voit tehdä muistilistan asioista, joista haluat keskustella. Neuvotteluissa sovituista asioista on pidettävä kiinni. Huostaanotetun lapsen vanhemmalle on laadittava oma asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Se voidaan tarvittaessa tehdä yhteistyössä esimerkiksi päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa. Suunnitelman tavoitteena on tukea lapsen vanhempaa huostaanoton aikana. Suunnitelmaan kirjataan samoin kuin lapsenkin suunnitelmaan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä tukitoimet ja palvelut. SIJAISHUOLLON MUODOT Lastensuojelulain hengen mukaan lapsi pyritään ensisijaisesti sijoittamaan perhehoitoon; tavalliseen perheeseen, jossa vanhemmat ovat saaneet riittävän koulutuksen ja valmennuksen tehtäväänsä. Myös lähiverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan selvitetään mahdollisuuksien mukaan. Sijoituspaikka valitaan aina lapsen tarpeita vastaavaksi. Muu sijaishuoltopaikka voi olla lastensuojeluyksikkö tai perhekoti.

LAPSEN OIKEUDET SIJAISHUOLLON AIKANA Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus muun muassa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja. Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sosiaaliviranomaiset, sijaishuoltopaikka ja lapsen vanhemmat. Kaikki osapuolet ovat velvollisia toimimaan lapsen oikeuksien toteutumiseksi. SIJAISHUOLLON RAJOITUSTOIMENPITEET Joskus sijaishuollossa voidaan joutua käyttämään rajoitustoimenpiteitä lapsen turvallisen kasvun ja kehityksen tueksi. Rajoitustoimenpiteiden käyttö perustuu lastensuojelulakiin, ja niiden käytön pitää olla perusteltua. Rajoitustoimenpiteitä ovat yhteydenpidon rajoittaminen, aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus ja henkilönkatsastus, omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen ja luovuttamatta jättäminen, kiinnipitäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen, eristäminen ja erityinen huolenpito. Rajoitustoimenpiteitä saa käyttää ainoastaan laitoshuollossa (perhekodit yms.); perhehoidossa voidaan rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa. Joskus on lapsen edun mukaista toteuttaa rajoitustoimenpide, jota vanhempi saattaa vastustaa: esimerkiksi yhteydenpidon rajoittaminen. Yhteydenpidon rajoittamisesta täytyy olla kirjallinen päätös, mikäli asiasta ei ole päästy sopimukseen asiakassuunnitelmaneuvottelussa. SIJAISHUOLTOPAIKAN MUUTTAMINEN Lapsen sijaishuoltopaikkaa voidaan muuttaa huostaanoton aikana, jos siihen on perusteltu syy. Syy voi olla esimerkiksi se, että perhekotiin kiireellisesti sijoitetulle pienelle lapselle etsitään sijaisperhe, tai sijaishuoltopaikka ei muusta syystä ole lapselle sopiva. Sijaishuoltopaikka muutetaan vain harkiten, koska lapsi kärsii useista muutoksista. Sijaishuoltopaikan muuttamisesta tehdään erillinen päätös, jonka valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

HUOSTAANOTON PÄÄTTYMINEN huostaanotto on tarkoitettu aina viimesijaiseksi ja väliaikaiseksi ratkaisuksi purkamisen lähtökohtana on lapsen etu purkamista tai jatkamista harkitaan vuosittain huostaanoton purkamista voivat hakea lapsi tai vanhemmat (sosiaalityöntekijälle kirjallinen hakemus jossa perustelut) huostaanottopäätös voidaan purkaa perheen tilanteen muututtua sellaiseksi, että lapsi voi palata kotiin huostaanoton päättymisen harkintaan vaikuttavat mm. sijoituksen kesto, lapsen suhde sijaisvanhempiin, sijoituksen tavoitteiden saavuttaminen, lapsen kehityksen edistyminen, vanhempien mahdollisuudet vastata lapsen tarpeisiin, kasvuympäristön turvallisuus ja vakaus lapselle sekä purkamisen/jatkamisen vaikutukset lapseen sosiaalityöntekijän velvollisuus on kertoa sinulle, miten asioiden pitää muuttua huostaanotto purkautuu viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. ITSENÄISTYMISVARAT Kodin ulkopuolisen sijoituksen aikana lapselle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvaroja kertyy, kun kunta perii vanhemmilta sosiaali-ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesti etuuksia (esim. elatustuki, opintotuki, eläke) hoidon korvaukseksi kunnalle. Itsenäistymisvaroja kertyy saadusta etuudesta 40 % joka kuukausi. Itsenäistymisvaroja maksetaan suunnitellusti ja sovitusti lapsen tarpeiden mukaisesti hänen täytettyään 18 vuotta. Sijaishuollon aikaisesta tulon perinnästä tehdään erillinen valituskelpoinen päätös. Mikäli lapselle ei sijaishuollon aikana ole kertynyt itsenäistymisvaroja, tuetaan itsenäistymistä taloudellisesti kunnan varoista.

JÄLKIHUOLTO Huostaanoton päättymisen jälkeen lapsella/nuorella on oikeus jälkihuoltoon 21-vuotiaaksi asti. Jälkihuolto tarkoittaa lastensuojelun tukitoimien tarjoamista, eli muun muassa sosiaalityöntekijän tukea ja ohjausta, tukea opintoihin, työllistymiseen tai asunnon hankintaan, tukea taloudelliseen tilanteeseen. Jälkihuollon palvelut ovat vapaaehtoisia. Jälkihuollossa tehdään jälkihuoltosuunnitelma nuoren ja vanhempien sekä sijaishuoltopaikan kanssa tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren selviämistä sijaishuollosta itsenäiseen elämään palvelut järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan KUN LAPSI EI ASU KOTONA On tärkeää muistaa, että vanhemmuutesi ei lopu huostaanottoon. Olet edelleen lapselle tärkeä isä tai äiti. Huoltajuuteen huostaanotto ei tuo muutoksia olet edelleen lapsen huoltaja. Huoltajana sinulla säilyy tiedonsaantioikeus esimerkiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhemmuus muuttuu erilaiseksi, mutta sinun ja lapsesi suhde on aina erityinen. Voit pyytää apua ja tukea tilanteeseesi. Sijoituksen jälkeen, lapsen ollessa perhehoidossa, toimitte rinnakkaisina vanhempina sijaisvanhempien kanssa. Jokaisella vanhemmalla on oma tärkeä tehtävänsä. On tärkeää, että biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien yhteistyö toimii. Keskustelu lapsen kasvatuksesta on merkityksellistä molemmille vanhemmille. Lapsen oloa helpottaa, jos annat hänelle luvan kiintyä sijaisvanhempiinsa. Puhu lapsen kuullen asiallisesti sijaisvanhemmista ja -paikasta sekä huostaanotosta. Kaikkien vanhempien kunnioitus toisiaan kohtaan ja sen näyttäminen auttavat myös lasta.

Kun lapsi ei asu kotona ja huostaanottopäätös on voimassa, sosiaalitoimi päättää lapsen olinpaikasta, hoidosta, kasvatuksesta ja valvonnasta, opetuksesta, terveydenhuollosta ja muusta huolenpidosta sosiaalitoimella on kuitenkin velvollisuus toimia laajasti yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa ja ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu antaa lapsen passiin suostumuksen tai lausunnon, mikäli passin myöntäminen on lapsen edun vastaista ilmoittaa lapsen huostaanotosta väestötietojärjestelmään. Lapsen osoitteesta sosiaalitoimi, vanhemmat ja sijaishuoltopaikka voivat sopia keskenään. Sijaisvanhemmat tai sijoituspaikan työntekijät päättävät lapsen päivittäisestä hoidosta, huolenpidosta, kasvatuksesta (esim. pukeutuminen, arjen asiat) Sinulla on oikeus päättää lapsen nimestä, kansallisuudesta ja uskonnosta toimia lapsen edunvalvojana mm. taloudellisissa asioissa osallistua lapsen asioita koskevaan päätöksentekoon mm. lapsen kouluopetuksen järjestämisestä tai terveydenhoidosta lapsen huoltajalla on huostaanoton aikana oikeus saada tietoa lapsensa asioista sekä pitää lapseen yhteyttä sovitulla tavalla, mikäli se ei ole lapsen edun vastaista Mikäli vanhempi ei kykene huolehtimaan lapsen taloudellisista asioista lapsen edun mukaisesti, sosiaalitoimi hakee lapselle edunvalvojan.

KRIISI Huostaanotto on kriisi sekä sinulle että lapselle. On tärkeää kohdata omat sekä lapsen tunteet ja saada puhua niistä avoimesti. Jokainen näyttää ja kokee kriisin vaiheet yksilöllisesti. Sosiaalityöntekijällä on valmiuksia kohdata kriisissä oleva ihminen ja hän ohjaa sinut tarvittaessa kriisityön ammattilaiselle. Kriisi etenee vaiheittain ja siitä selviytyminen edellyttää asioiden läpikäymistä. Kriisissä: sokkivaiheeseen kuuluu mm. järkytystä, surua, tuskaa, sekavuutta, tunteettomuutta, fyysisiä oireita. Et pysty uskomaan, mitä on tapahtunut. Vaihe kestää yleensä muutamasta päivästä viikkoihin. reaktiovaiheeseen kuuluu paljon erilaisia tunteita, kuten surua, suuttumusta, vihaa ja vastaan panemista. Alat ymmärtää tapahtunutta ja sen merkityksiä. Vaihe voi kestää useita kuukausia. käsittelyvaiheessa on yleistä epätoivon ja masennuksen tuntemukset. Elämä voi tuntua tyhjältä ja vaikealta. Haluaisit välillä unohtaa kaiken tapahtuneen tai muuttaa elämääsi. Käsittelet kuitenkin asioita tiedostamattakin ja näin prosessi etenee. Vaihe kestää useita kuukausia. sopeutumisvaiheeseen kuuluu uudelleen suuntautuminen ja asioiden hyväksyminen. Voimakkaat tunnereaktiot alkavat tasaantua. Arki alkaa näyttää helpommalta ja rinnakkainen vanhemmuus tuntuu hyvältä asialta lapsen kehityksen kannalta. Kestää noin vuoden päästä sopeutumisvaiheeseen.

MITÄ TEHDÄ/MUISTAA Pidä kiinni lapsesi kanssa sovituista tapaamisista. Lapsi odottaa tapaamisia sekä yhteydenpitoasi ja saa näin kokea olevansa sinulle tärkeä. Jos jätät menemättä tapaamiseen, lapsi pettyy ja kokee sen hylkäämisenä. Muista ilmoittaa, jos olet esimerkiksi sairas. Osallistu lasta koskeviin neuvotteluihin/asiakassuunnitelmapalavereihin, siten voit parhaiten vaikuttaa asioihin. Neuvotteluihin osallistumalla osoitat, että olet kiinnostunut lapsen asioista ja valmis tekemään töitä sen eteen, että tilanne kohenee. Neuvotteluihin kannattaa osallistua, koska niissä voit ilmaista mielipiteesi lasta koskevista asioista. Neuvotteluihin kannattaa osallistua, vaikka et hyväksyisi huostaanottoa tai olisit eri mieltä lasta koskevista asioista. Vanhemmuuttasi voit toteuttaa monin eri tavoin, kuten niin, että tuet lasta koulunkäynnissä ja harrastuksissa. Ole kiinnostunut kaikista lapsen asioista. Pidä huoli omasta jaksamisestasi. Älä jää yksin mietteittesi kanssa. Hae apua vaikkapa sosiaalityöntekijän avustuksella, hänellä on velvollisuus järjestää sitä. Tilanteessasi voit tarvita kriisiapua tai terapiaa. Kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja internetin kautta voit saada vertaistukea.

LINKKEJÄ/INFOA/TUKEA Peruspalvelukuntayhtymä Kallion perheneuvola- ja terapiapalvelut: Perheneuvola (08) 419 5729 (ajanvaraus ja puhelintunti ma pe klo 12 13) Terapiakeskus (mielenterveys- ja päihdepalvelut) (08) 419 5320 Oikeusaputoimisto: (029) 566 1300 (Haapajärvi) ja (029) 566 1350 (Ylivieska) Sosiaaliasiamies, Taukokangas: (044) 4794 716 (ti klo 8-11 ja to klo 13-15) Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202 (arkisin klo 9 7, viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15 7) Tukea huostaan otettujen lasten vanhemmille: www.voikukkia.fi Kriisikeskus netissä, vertaistukea: www.tukinet.net Lastensuojelun keskusliitto: Uskomme sinuun, usko sinäkin Aikuisen opas: www.lskl.fi Lastensuojelun käsikirja, hyödyllistä tietoa selkokielellä työntekijöille, vanhemmille: www.sosiaaliportti.fi Lastensuojelulaki: www.finlex.fi Tietoa lastensuojelusta: www.lastensuojelu.info Sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten vanhempien ja omaisten vertaistukiyhdistys Sukupuu ry: www.sukupuu.fi Yhden vanhemman perheiden liitto: www.yvpl.fi

LÄHTEITÄ Oulun Diakonissalaitos, HOPE-palvelu. Yhdessä eteenpäin OPAS lapsen huostaanoton kokeneille. 2009 Pitkänen, Miia. Vastuun paikka! Vanhempien tukeminen lapsen huostaanotossa. Socca ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja nro 26, 2011. Pdf -tiedosto: www.socca.fi Räty, Tapio. Lastensuojelulaki: Käytäntö ja soveltaminen. Edita, Helsinki 2011 Ppky Selänteen/Pirjo Kiviojan kokoaman oppaan pohjalta muokattu 11/2014