Pääluokka 23 VALTIONEUVOSTON KANSLIA Selvitysosa: Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvina pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa; Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeisistä horisontaalisista ja institutionaalisista asioista; valtioneuvoston viestinnästä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittamisesta; valtioneuvoston organisoinnista, hallituksen toiminnasta ja valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten järjestämisestä; valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleisestä omistajapolitiikasta;valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta päätöksenteon tueksi; valtioneuvoston yhteisestä tilannekuvasta, varautumisesta ja turvallisuudesta sekä häiriötilanteiden hallinnan yleisestä yhteensovittamisesta; valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen toiminta- ja taloussuunnittelun, hankintatoimen, talous- ja henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen sekä matkahallinnon ohjauksesta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta; valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisestä tietohallinnosta, mukaan lukien ulkoasiainhallinnon ulkomaanedustustojen tieto- ja viestintäteknisistä peruspalveluista, ja asiakirjahallinnosta sekä niihin liittyvästä hyvän tiedonhallintatavan ja yhteentoimivuuden ohjauksesta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta sekä arkistonmuodostajan tehtävistä; valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisen verkkopalvelun ja sisäisen verkkoviestinnän kehittämisestä ja yhteensovittamisesta; valtioneuvoston ja sen ministeriöiden toimitila-asioista; valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisistä sisäisistä palveluista. Valtioneuvoston kanslian toiminnassa noudatettavia arvoja ovat asiantuntemus, avoimuus, dynaamisuus ja vastuullisuus. Toimintaympäristö Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät kulloinkin voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä. Yhteiskunnassamme vallitsee luottamus. Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin Ukrainan kriisin seurauksena. Keskinäisriippuvuus ja uudet turvallisuusuhat, kuten kyberuhat ja hybridivaikuttaminen sekä ilmastonmuutoksen seuraukset edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista varautumista ja valmiutta. Suomella on rikas kieli- ja kulttuuriperintö ja vaalimme kaksikielistä Suomea perustuslain ja arvojemme mukaisesti. Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Vaikutamme aktiivisesti eruooppalaiseen ja globaaliin toimintaympäristöön. Valtioneuvosto hyväksyi 5.9.2013 yleisistunnossaan periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta. Periaatepäätöksessä on määritelty tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistuksen toimenpidekokonaisuudet ja täsmennetty kunkin vastuuministeriöt. Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on huolehtia toimeenpanon kokonaiskoordinaatiosta ja toimeenpanon seurannasta. Uudistuksen toimenpidekokonaisuuksia ovat rakenteelliset uudistukset ja tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset sekä uudistuksen toimeenpano ja seuranta. Uudistus toteutetaan vuosina 2017. 10.8. 13:51 Sivu 1
Valtioneuvoston hallintoyksikkö johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiä hallinto- ja palvelutoimintoja, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia paitsi rakenteissa myös prosesseissa ja toimintakulttuurissa. Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Pääministerin toiminnan tukeminen valtioneuvoston johtamisessa: Hallituspolitiikan keskeiset tavoitteet toteutuvat ja hallitus pystyy päättämään tarvittavista politiikkatoimista hyvän tiedon pohjalta ja oikea-aikaisesti kaikissa tilanteissa. Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti, aktiivisesti ja tuloksellisesti. Valtion yritysvarallisuutta hoidetaan tuloksellisesti ja ammattitaitoisesti. Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja sekä Suomen maakuvaa koskevat julkisrahoitteiset toiminnot on organisoitu tehokkaasti ja tuloksellisesti. Valtioneuvoston päätöksenteon tukeminen tutkimus- ja selvitystiedolla. Valtioneuvoston yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen käyttöönoton vakiinnuttaminen ja niiden yhtenäisyyden lisääminen. Oikeuskanslerinvirasto Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet. Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa. Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 48 946 146 421 166 786 20 365 14 01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 603 114 712 128 384 13 672 12 02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (määräraha) 5 176 6 744 5 700-1 044-15 10.8. 13:51 Sivu 2
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 1 000 0 20. Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (määräraha) 510 867 867 0 22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) 5 000 6 400 11 400 5 000 78 29. Arvonlisäveromenot (määräraha) 3 657 16 698 19 435 2 737 16 10. Omistajaohjaus 22 700 1 700 1 700 0 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 22 700 1 700 1 700 0 20. Poliittisen toiminnan avustaminen 34 000 32 000 29 635-2 365-7 50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) 34 000 32 000 29 635-2 365-7 30. Oikeuskanslerinvirasto 3 717 3 699 3 640-59 -2 01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 717 3 699 3 640-59 -2 90. Muut menot 1 655 2 640 4 640 2 000 76 21. Kunniamerkit (määräraha) 555 640 640 0 26. Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v) 1 100 2 000 4 000 2 000 100 Yhteensä 111 019 186 460 206 401 19 941 11 Henkilöstön kokonaismäärä 320 600 650 1 1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosi on 575 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 37 henkilötyövuotta sekä 34 erityisavustajaa ja 4 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin. 01. Hallinto Selvitysosa: Tavoitteena on: 1) Pääministerin käytössä on valtioneuvoston johtamisessa tarvittavat tiedot ja välineet sekä yhteen sovitettu valtioneuvoston strateginen viestintä. Valtioneuvoston kanslia huolehtii pääministerin ja hallituksen toiminnan teknisistä ja juridisista puitteista ja viestinnän toimimisesta. 2) Hallituksen päätöksenteko-, yhteensovittamis- ja seurantaprosessien toimivuus sekä tutkimustiedon tuottaminen hallitukselle ja tiedon hyödyntäminen taataan kaikissa olosuhteissa. 3) Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta 5.9.2013 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpano. 10.8. 13:51 Sivu 3
4) Vahvistetaan tulevaisuus- ja ennakointinäkemyksen tuottamista sekä vahvistetaan digitalisaatioon, normien purkamiseen ja sääntelyn uudistamiseen sekä kokeilutoimintaan liittyvää koordinaatiota. 5) Suomen kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä vahvistava EU-politiikka. Tämän lisäksi tavoitteena on EU-oikeudellisten asioiden koordinoidumpi hoitaminen valtioneuvostossa sekä EU:ssa esille nousevien asioiden vaikutusten systemaattinen ja ennakoiva inti. 6) Valtioneuvoston kanslialla on vastuu ja keskeinen rooli valtioneuvoston toiminnan yhtenäistämisessä ja sisäisten toimintatapojen kehittämisessä. Inhimillinen pääoma Valtioneuvoston kanslian inhimillisen pääoman osalta henkilöstösuunnittelun tavoitteena on oikein mitoitettu ja osaava henkilöstö, joka työskentelee ilmapiiriltään innostavassa työyhteisössä, jonka tuloksia seurataan ja jonka toimintaa kehitetään asetettujen tavoitteiden mukaisesti vuosittain. Inhimillisen pääoman mittarit ovat valtion sisäisesti yhtäläiset. Työyhteisön kehittämisen tukena käytetään myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa sekä toiminnallista tasa-arvoryhmää. Tasaarvotavoitteita edistetään rekrytoinneissa. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien määrä 320 600 650 Osaaminen (koulutustasoindeksi) 5,5 5,5 5,5 Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,5 3,5 3,7 johtajuusindeksi 3,4 3,5 3,7 osaamisen johtamisindeksi 3,5 3,5 3,5 työolojen johtamisindeksi 3,8 4,0 4,0 sairaspoissaolot työpäivää/htv 7 7 7 Innostava johtaminen ja esimiestyö johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä 3,2 3,5 3,7 töiden yleinen organisointi työyhteisössä 3,3 3,5 3,8 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen/indikaattorit tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus 3,0 3,5 3,7 esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua töissä 3,2 3,5 3,7 Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa 3,3 3,5 3,9 työn innostavuus ja työssä koettu ilo 3,6 3,7 3,7 01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 128 384 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 10.8. 13:51 Sivu 4
1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteisiin hallinto- ja palvelutehtäviin 2) talousneuvostosta, ruotsinkielenlautakunnasta, arvonimilautakunnasta tai muista vastaavista lautakunnista aiheutuviin kuluihin. Selvitysosa: Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 34 055 32 624 128 584 Bruttotulot 675 25 450 Nettomenot 33 380 32 599 128 134 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 493 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 716 Edustustilojen vuokrien hinnankorotus 201 Lainsäädännön vaikutusinti (HO) 250 Ministeriöiden kulunvalvontahankkeen loppuunsaattamisen poistuminen -500 Perustietotekniikan yhtenäistäminen 2 700 Siirto momentille 23.01.02-75 SM Kirkkokatu 12 peruskorjaus; siirto momentilta 26.01.01 250 TEM Aleksanterinkatu 4-10 peruskorjaus; siirto momentilta 32.01.01 350 Vanhan hallituksen virkamiespalvelujen poistuminen -285 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 24.01.01 (12 htv) 5 278 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 25.01.01 (2 htv) 849 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 26.01.01 (5 htv) 894 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 27.01.01 (3 htv) 714 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 28.01.01 (5 htv) 1 512 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 29.01.01 (5 htv) 1 234 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 30.01.01 (3 htv) 1 032 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 31.01.01 (3 htv) 777 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 32.01.01 (7 htv) 2 077 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 33.01.01 (5 htv) 1 488 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 35.01.01 (3 htv) 770 VNHY:n perustamisesta aiheutuva siirto momentilta 35.01.04 24 VN linna A ja B peruskorjaus; siirto momentilta 28.01.01 200 Yhteinen asianhallinta / hankinnat 195 Yhteinen sähköinen työpöytä 30 Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -51 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -5 639 Palkkaliukumasäästö -109 Palkkausten tarkistukset 40 Toimintamenojen tuottavuussäästö -154 Toimintamenosäästö (HO ) -450 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirron palautus momentilta 28.20.01) 2 10.8. 13:51 Sivu 5
Vuokramenojen indeksikorotus 653 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -585 Yhteensä 13 672 talous 128 384 000 I lisätalous talous 114 712 000 tilinpäätös 33 603 000 02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (määräraha) Momentille myönnetään 5 700 000 euroa. Henkilöstön määrä on enintään 53, josta 14 valtioneuvoston jäsentä, 4 valtiosihteeriä ja 34 erityisavustajaa. Selvitysosa: Momentilta maksetaan ministereiden palkkio (Palkkiolaki 1096/2006), poliittisten valtiosihteerien ja ministerien erityisavustajien palkat sivukuluineen. Pääministerin matkat ja vieraanvaraisuus maksetaan momentin 23.01.20 määrärahoista. Pääministerin erityisavustajien matkat maksetaan momentilta 23.01.20 ja muut menot valtioneuvoston kanslian toimintamenomäärärahoista. Valtioneuvoston kansliassa toimivien muiden ministereiden kanslian toimialasta johtuvat matkat ja vieraanvaraisuus maksetaan momentilta 23.01.20 samoin kuin muun ministerin yksinomaan valtioneuvoston kanslian toimialalla toimivan erityisavustajan matkat. Muiden ministereiden ja heidän erityisavustajiensa sekä valtiosihteeriensä matkat, työterveys, koulutus- ja muut vastaavat menot maksetaan sijoitusministeriöiden toimintamenomäärärahoista. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman edellyttämät muutokset sisältäen viiden prosentin laskun poistuminen ministereiden palkkioista. Valtiosihteereiden palkkakustannukset on esitetty hallituksen vaihtumiseen saakka ja niiden määrärahat siirretään muilta ministeriöiltä taulukon mukaisesti. Momentin mitoituksessa on muutoksena huomioitu hallitusneuvotteluissa päätetty ministereiden, valtiosihteereiden ja erityisavustajien lukumäärän vähennys. HO:n mukainen ministereiden, valtiosihteerien ja poliittisten avustajien määrän vähennys -1 983 Ministereiden 5 %:n palkkioiden lasku poistuu 39 Siirto momentilta 23.01.01 75 Siirto momentilta 26.01.01 75 Siirto momentilta 27.01.01 75 Siirto momentilta 28.01.01 150 Siirto momentilta 29.01.01 75 Siirto momentilta 30.01.01 75 Siirto momentilta 32.01.01 150 Siirto momentilta 33.01.01 150 10.8. 13:51 Sivu 6
Siirto momentilta 35.01.01 75 Yhteensä -1 044 talous 5 700 000 talous 6 744 000 tilinpäätös 5 175 842 03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Euroopan unionin toimielimissä toimivien suomalaisten kansallisten asiantuntijoiden palkkaus- ja sosiaaliturvakustannusten maksamiseen 2) eräissä tapauksissa tiettyjen päivärahojen maksamiseen sellaisille kansallisille asiantuntijoille, joille Euroopan unioni ei maksa korvauksia. Selvitysosa: Tarkoitus on, että hallinnonalat voivat täydentää soveltuvista toimintamenomäärärahoistaan kansallisten asiantuntijoiden rahoittamista, jos keskitetty rahoitus ei riitä kattamaan kaikkia tarpeellisina pidettyjen asiantuntijoiden kustannuksia. talous 1 000 000 talous 1 000 000 tilinpäätös 1 000 000 20. Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat (määräraha) Momentille myönnetään 867 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Eurooppa-neuvoston kokouksista sekä pääministerin ja muiden kansliassa toimivien ministerien matkoista aiheutuvien menojen maksamiseen 2) pääministerin ja muiden valtioneuvoston kansliassa toimivien ministerien valtioneuvoston kanslian toimialasta johtuvaan vieraanvaraisuuteen 3) pääministeriä ja muita kansliassa toimivia ministereitä välittömästi avustavien henkilöiden ja turvamiesten sekä muun ministerin yksinomaan valtioneuvoston kanslian toimialalla toimivan erityisavustajan matkustusmenojen korvaamiseen. Selvitysosa: Momentin nimikettä muutettu vastaamaan momentin sisältöä. talous 867 000 talous 867 000 tilinpäätös 510 456 10.8. 13:51 Sivu 7
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 11 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) valtioneuvoston ja sen ministeriöiden selvitys- ja tutkimustoimintaan 2) selvitys- ja tutkimustoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen 3) valtionavustusten maksamiseen tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja muille vastaaville tutkimustoimintaa harjoittaville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää enintään kahdeksan henkilötyövuotta vastaavan valtioneuvoston kanslian henkilöstön palkkausmenojen maksamiseen, josta enintään kolme henkilötyövuotta hallituksen strategisia tavoitteita edistävän kokeilutoiminnan koordinointiin. Määrärahaa saa käyttää myös määräaikaisen enintään 80 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Momentille saa nettobudjetoida virastolle työnantajana maksetut tulot. Selvitysosa: Siirto momentilta 28.30.02 69 Siirto momentilta 29.40.03 17 Siirto momentilta 30.20.01 570 Siirto momentilta 30.30.01 14 Siirto momentilta 30.40.01 157 Siirto momentilta 30.60.01 734 Siirto momentilta 30.70.02 91 Siirto momentilta 31.50.01 330 Siirto momentilta 32.20.01 196 Siirto momentilta 32.20.02 1 578 Siirto momentilta 32.20.05 39 Siirto momentilta 33.02.03 58 Siirto momentilta 33.03.04 582 Siirto momentilta 33.03.50 332 Siirto momentilta 35.01.04 233 Yhteensä 5 000 talous 11 400 000 I lisätalous talous 6 400 000 tilinpäätös 5 000 000 10.8. 13:51 Sivu 8
29. Arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 19 435 000 euroa. Selvitysosa: Momentilta maksetaan pääluokan kaikki arvonlisäveromenot. Siirto momentilta 24.01.29 830 Siirto momentilta 25.01.29 137 Siirto momentilta 26.01.29 122 Siirto momentilta 27.01.29 107 Siirto momentilta 28.01.29 240 Siirto momentilta 29.01.29 183 Siirto momentilta 30.01.29 162 Siirto momentilta 31.01.29 119 Siirto momentilta 32.01.29 327 Siirto momentilta 33.01.29 227 Siirto momentilta 35.01.29 125 Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 8 Tasomuutos 150 Yhteensä 2 737 talous 19 435 000 talous 16 698 000 tilinpäätös 3 656 851 10. Omistajaohjaus Selvitysosa: Tavoitteena on: 1) Yhtiöiden kehittäminen ja pitkäjänteisen kasvun tukeminen eli koordinoidumpi omistajaohjaus. Tavoite toteutetaan kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksen käytäntöjen ja yhteistyön koordinoinnilla ja kehittämisellä. 2) Omistaja-arvon kasvattaminen. Tavoite toteutuu, kun valtion osakesalkun sijoitetun pääoman tuotto kasvaa. Valtion suoraan omistamien pörssiyhtiöiden arvonkehitys on sen toimialaindeksiä parempi. 3) Edelläkävijyys yritysvastuuasioissa. Tavoite toteutetaan siten, että kaikki valtio-omisteiset yhtiöt raportoivat yritysvastuuasioista ja ovat ottaneet yritysvastuuasiat osaksi liiketoimintastrategiaansa. 4) Molempien sukupuolien 40 prosentin edustus määräysvaltayhtiöiden hallituksissa. 5) Osinko-, pääomanpalautus- ja myyntituloutukset budjettitalouteen. Momentille 13.03.01 idaan tuloutettavaksi yhteensä 1,1 mrd. euroa. 88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 700 000 euroa. 10.8. 13:51 Sivu 9
Määrärahaa saa käyttää: 1) niiden osakkeiden merkintähinnan maksamiseen, joita valtio merkitsee valtioenemmistöisten yhtiöiden tai valtion osakkuusyhtiöiden osakeannissa taikka uusia valtio-omisteisia yhtiöitä perustettaessa 2) muiden omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä valtion osakemyynteihin ja omistajaohjaukseen liittyvien, muiden kuin toimintamenomomentille kuuluvien menojen maksamiseen 3) osakeyhtiölain (624/2006) 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien, kuten vaihtovelkakirjalainojen, merkitsemiseen tai johdannaissopimuksista aiheutuvien välittömien menojen maksamiseen. Jos merkintä perustuu lainaan, osakkeiksi muutettavissa oleva laina saa olla vakuudeton. Selvitysosa: Omistus- ja yritysjärjestelyistä ja osakemyynneistä aiheutuvia tai niihin liittyviä menoja ovat järjestelyistä ja toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvien kustannusten lisäksi sellaiset kauppahinnan osittaiset palautukset, jotka perustuvat kauppakirjassa oleviin hinnantarkistusta tai myyjän maksettavaksi tulevia korvauksia koskeviin sopimusehtoihin. Omistajaohjaukseen liittyviä menoja ovat osakkeiden ja arvo-osuuksien hallinnointikustannukset, valtion tarvitsemien neuvonantaja- ja koulutuspalvelujen kustannukset, hallitusjäsenten rekrytointiin ja koulutukseen liittyvät kustannukset, omistajaohjauksen toimiala- ja yritysjärjestelyosaamisen ylläpitämiseen liittyvät kustannukset sekä omistajaohjauksen kansainväliseen yhteistyöhön ja omistajien keskinäiseen yhteistyöhön liittyvät kustannukset. Yhteensä 0 talous 1 700 000 talous 1 700 000 tilinpäätös 22 700 000 20. Poliittisen toiminnan avustaminen Selvitysosa: Valtiovalta kuuluu perustuslain mukaan kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Puolueilla on Suomen poliittisessa järjestelmässä vakiintunut asema. Johtuen puolueiden merkittävästä asemasta valtiollisessa toiminnassa on niiden asemasta ja puoluetoiminnan tukemiseen tarkoitetun määrärahan jakamisesta säädetty puoluelailla. Puoluerahoitus sisältää yleisen tuen puolueiden toimintaan sekä tuen puolueiden tiedotustoimintaan ja viestintään. 50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 29 635 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää puoluelain (10/1969) 9 :n sekä puolueiden toiminnan tukemiseen myönnettävistä avustuksista annetun asetuksen (27/1973) 1 :n mukaisesti avustuksiin eduskunnassa edustettuina oleville puolueille niiden säännöissä ja yleisohjelmissa määritellyn julkisen toiminnan tukemiseen. Määrärahasta 29 486 825 on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden poliittisen toiminnan 10.8. 13:51 Sivu 10
tukemiseen sekä puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen. Tästä 5 prosenttia on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 5 prosenttia puolueille niiden piirijärjestöjen toimintaan samojen perusteiden mukaisesti kuin edellä mainitut avustukset. Määrärahasta saa käyttää 148 175 euroa avustuksena Ahvenanmaan maakuntahallitukselle poliittisen toiminnan ja tiedotustoiminnan tukemiseen Ahvenanmaan maakunnassa. Selvitysosa: Momentin perustelujen päätösosassa on huomioitu oikeusministeriön vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön tarkistamista käsitelleen työryhmän (29/) esitykset puolueen poliittisen toiminnan tukemisen sekä tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemisen yhdistämisestä. Jatkossa naistoiminnan ja piirien toiminnan tuki säilytetään samalla tasolla kuin aiemmin muuttamalla kiintiöityä määrää 5 prosentiksi yhdistetystä tuesta. Aiemmin vastaava osuus oli 10 prosenttia puolueiden poliittisen toiminnan tukemisen määrärahasta. Hallitusohjelman mukainen poliittisen toiminnan tukemisen säästö -2 365 Yhteensä -2 365 talous 29 635 000 talous 32 000 000 tilinpäätös 34 000 000 30. Oikeuskanslerinvirasto Selvitysosa: Oikeuskansleri seuraa, että asiat ratkaistaan valtioneuvostossa laillista järjestystä ja voimassa olevia säännöksiä noudattaen. Valvonnassa tarkastetaan yleisistuntojen ja tasavallan presidentin istuntojen esittelylistat ennakolta siten, että havaitut virheet voidaan korjata. Tavoitteena on, että valvonta ei sinänsä hidasta tai hankaloita valtioneuvoston toimintaa. Viikoittain tarkastetaan kaikki lista-asiat. Vuonna tarkastettiin 2 127 lista-asiaa. Kanteluasioiden osalta tavoitteena on käsitellä asiat mahdollisimman nopeasti ja antaa oikeita, asianmukaisesti perusteltuja ja laadukkaita ratkaisuja. Vuosittain pyritään ratkaisemaan vähintään sama määrä asioita kuin mitä on saapunut. Kanteluasiat saapuneet 2 215 2 200 2 200 ratkaistut 2 443 2 200 2 200 Saapuneiden kanteluiden määrissä on ollut suurta vuosittaista vaihtelua. Vuonna kanteluasioiden käsittelyajan mediaani oli 5,1 viikkoa ja keskiarvo 18,8 viikkoa. Vuonna ns. seuraamusratkaisujen osuus on ollut 16 % selvittämistoimia edellyttäneistä kanteluasioista. Omat aloitteet ja tarkastukset aloitteet 12 15 15 10.8. 13:51 Sivu 11
tarkastukset 8 10 10 Omista aloitteista ja tarkastus- ja tutustumiskäynneistä aiheutui vuonna yhteensä 13 seuraamusta. Rangaistustuomioiden tarkastus 3 286 5 000 5 000 Oikeusrekisterikeskus lähettää annettujen ohjeiden mukaisesti muodostuvan otoksen rangaistustuomioista tarkastettavaksi. Rangaistustuomioiden tarkastuksen perusteella pantiin vuonna vireille 66 asiaa. Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta saapuneet 588 600 600 tutkitut 690 600 600 01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 640 000 euroa. Selvitysosa: OKV/VN-linnan remontin kertamenot (väistötila/muutto) 10 Palkkaliukumasäästö -19 Palkkausten tarkistukset 8 Toimintamenojen tuottavuussäästö -18 Toimintamenosäästö (HO ) -40 Yhteensä -59 talous 3 640 000 talous 3 699 000 tilinpäätös 3 717 000 90. Muut menot 10.8. 13:51 Sivu 12
21. Kunniamerkit (määräraha) Momentille myönnetään 640 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion virkamiehille ja muille lunastuksetta annettavien kunniamerkkien kustannusten korvaamiseen. talous 640 000 talous 640 000 tilinpäätös 555 445 26. Suomi 100 (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 4 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valmistelun edellyttämän enintään kuuden henkilötyövuoden palkkaus- ja muihin kuluihin 2) hankintoihin tai harkinnanvaraisten valtionavustuksien maksamiseen kuluista, jotka aiheutuvat juhlavuoden suunnittelusta ja toteutuksesta Valtuus Mikäli vuoden valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osuudesta tehdä sitoumuksia vielä vuonna. Selvitysosa: Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden suunnittelu, toteutus ja järjestelyt suhteutetaan juhlavuoden arvoon ja merkitykseen. Tavoitteena on, että juhlavuoden suunnittelun ja valtakunnallisen yhteisen toteutuksen kustannukset katetaan valtion talouson varattavilla määrärahoilla vuosina 2018. Suomen valtiollisesta itsenäistymisestä tulee vuonna 2017 kuluneeksi 100 vuotta. Juhlavuoden ohjelma rakennetaan teemalla Yhdessä eri toimijoiden kanssa. Valmistelussa ovat mukana yhteiskunnan eri osa-alueet eri puolilla Suomea. Satavuotisjuhlavuoden vietto kattaa koko Suomen ja se huomioidaan myös kansainvälisessä toiminnassa. Juhlavuoden ohjelmasisällön tavoitteena on syventää ymmärrystä koko itsenäisyyden ajasta ja kansakunnan kehityksestä, Suomen ja suomalaisuuden merkityksestä nykypäivänä sekä kansakunnan tulevaisuuden haasteista ja uudesta suunnasta. Valtioneuvoston kanslian asettaman hankkeen sihteeristön tehtävänä on valmistella juhlavuotta koskevat ehdotukset työtä ohjaavalle juhlavuoden hankkeen hallitukselle. Juhlavuoden tapahtumien toteutuksessa pääsääntönä on hankintamenettely. Määrärahaa voidaan harkinnan mukaan osin käyttää juhlavuoden eri toimijoiden toteuttamasta ohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen harkinnanvaraisena valtionavustuksena. talous 4 000 000 talous 2 000 000 tilinpäätös 1 100 000 10.8. 13:51 Sivu 13