Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2016 21 Liite 1 PALVELUSETELIN KÄYTÖN KEHITTÄMISOHJELMA 2016 2017
SISÄLLYS 1. PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISEN LÄHTÖKOHDAT... 1 2. PALVELUSETELIN KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET... 2 2.1 Palvelusetelien käyttö vuosina 2013 2015... 2 2.2 Palvelusetelituotannon volyymi Mikkelin seudulla vuonna 2016... 3 2.3 Palvelusetelituotannon volyymi ESSOTEn alueella... 3 3. SEUDULLINEN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ... 3 3.1 Toimijoiden tehtävät ja vastuunjako vuosina 2008 2016... 4 3.2 Palvelusetelijärjestelmä ESSOTEssa 1.1.2017 alkaen... 5 4. PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMINEN... 5 4.1 Kehittämistoimenpiteet... 5 5 YHTEENVETO... 7
1. PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen strategisena päämääränä ovat asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut, mihin pyritään mm. monipuolisen kumppanuuden kautta. Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan tavoitteeksi on kirjattu: Palvelusetelin käytön laajentaminen lisää alan yritysten toimintaedellytyksiä ja tuo asiakkaille lisää vaihtoehtoja. Tavoitteeseen pääsemiseksi yhteistoiminta-alueelle tehtiin vuoden 2012 aikana yhteinen toimenpideohjelma palvelusetelijärjestelmän laajentamisesta. Toimenpideohjelmassa määriteltiin yhtenäiset käytännöt yhteistoiminta-alueelle. Työnjako kaupungin kehittämisyhtiö Miset Oy:n (nyk. Miksei Oy:n) ja yhteistoiminta-alueen välillä määriteltiin vuonna 2011 tehdyn arviointitutkimuksen tulosten perusteella. Mikkelin seudulla toteutetun Palvelusetelin vaikuttavuus kuntasektorissa - arviointitutkimuksen suositukset palvelusetelijärjestelmän jatkokehittämiseen ovat seuraavat: - Palvelusetelituotannon kehittäminen kytketään järjestämisvastuuseen ja viedään strategisen päätöksenteon tasolle - Yleistä palvelusetelitiedotusta kuntalaisille lisätään kysynnän vilkastuttamiseksi - Palvelusetelituotannolle linjataan osuus sote-palveluiden kokonaisbudjetista - Kunnallisen palvelusetelitoiminnan kehittäminen ja seudullisen hoivapalveluliiketoiminnan kehittäminen vastuutetaan ja resursoidaan omina kokonaisuuksinaan. Mikkelin palvelutuotantoyksikön tuotantolautakunnan tavoitteissa todetaan: Palvelusetelijärjestelmän laajentaminen lisää alan yritysten toimintaedellytyksiä. Palvelusetelin käytön laajentamisen edellytyksenä on toimiva kumppanuus palveluja tuottavien yritysten kanssa. Palvelusetelin käytöllä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen oman tuotannon ja ostopalveluiden rinnalla on tarkoitus turvata riittävät palvelut asiakkaille. Palvelusetelin käyttöönoton voidaan nähdä parantavan palvelujen saatavuutta, kun lakisääteisiä palveluja tuottaa palvelusetelijärjestelmän ansiosta entistä suurempi palveluntuottajien joukko. Palvelusetelin käyttöalan laajentaminen tiivistää julkisen ja yksityisten palveluntuottajien välistä kumppanuutta ja lisää alan yritysten toimintaedellytyksiä seudulla. Palveluseteli antaa mahdollisuuden paikallisille alan yrityksille hakeutua palveluntuottajiksi ja tehdä yhteistyötä seudun sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Palveluseteli on valmis Raha seuraa asiakasta -malli, jossa raha liikkuu palvelun järjestäjältä sen tuottajalle sähköisesti. 1
2. PALVELUSETELIN KÄYTTÖ JA KUSTANNUKSET 2.1 Palvelusetelien käyttö vuosina 2013 2015 TAULUKKO 1. Myönnetyt sähköiset palvelusetelit Mikkelin seudulla vuonna 2013 2015 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Myönnetyt palvelusetelit Jaetut setelit - palautuk 2013 2014 2015 Kangasniemen pty Asiakkaat euroa Asiakkaat euroa asiakkaat euroa Omaishoidon palveluseteli 13 40 200 14 56 800 15 35 097 Lapsiperheiden palveluseteli 25 27 945 8 13 800 7 10 120 Säännöllisen kotihoidon palveluseteli 22 15 469 11 17 865 10 13 948 Tilapäisen kotihoidon palveluseteli 9 807 18 4 555 10 2 660 Matkakustannusten palveluseteli 3 929 3 999 4 647 60 97 351 54 94 019 46 62 472 Mäntyharjun pty Omaishoidon/ hoiva- ja hoitotyö 7 11 160 4 5 400 4 7 500 Säännöllinen kotihoito 26 25 533 29 26 989 21 29 309 Tilapäinen kotihoito 1 040 1 160 0 0 Matkakustannusten palveluseteli 2 059 5 3 179 2 1 920 33 39 792 39 35 727 27 38 729 Pertunmaa Erikoislääkäri- ja erityistyöntekijöiden palvelut 1 95 0 0 Lapsiperheiden tilapäinen kotihoito 1 120 1 120 Mikkelin pty Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 38 24 440 36 38 260 27 23 640 Omaishoito Omaishoidon vapaa kotiin ann. palv. 10 8 282 16 10 352 6 8 007 Omaishoidon vapaa kotiin ann. palv./hirvens. 5 7 800 Lyhytaikaishoito hoivayksikössä 27 51 933 44 74 155 32 69 680 Säännöllinen kotihoito 6 2 519 1 986 0 0 Tilapäinen kotihoito 2 196 8 1 061 0 0 Omaishoidon palveluseteli/hirvensalmi 3 8 100 3 8 700 0 0 48 71 029 72 95 253 43 85 487 Kotihoito Säännöllinen kotihoito 21 66 309 30 77 966 31 85 069 Tilapäinen kotihoito 7 26 348 5 22 043 4 32 963 Matkakorvaus 340 0 0 2 4 450 Tilapäinen kotihoito/hirvensalmi 1 1 800 0 0 28 92 997 36 101 809 37 122 482 Rintamaveteraanien kotiin vietävät avop. 230 62 500 226 82 275 192 115 236 Vanhusten tehostettu palveluasuminen 9 114 422 43 576 696 Vammaisten henkilökohtainen apu 8 9 100 Mikkelin PTY yht 344 250 966 379 432 019 350 932 641 Seutusote yht. 437 388 109 473 561 860 424 1 033 961 2
2.2 Palvelusetelituotannon volyymi Mikkelin seudulla vuonna 2016 Palvelusetelitoiminnalle on suunnattu resursseja talousarviossa vuonna 2016 seuraavasti: - Mikkelin palvelutuotantoyksikkö (PTY) yhteensä 763 700 : lapsiperheiden tilapäinen kotihoito 40 600, säännöllinen ja tilapäinen kotihoito 85 700, omaishoitajan sijaispalvelu 113 400, vammaisten henkilökohtainen apu: Mikkeli 20 000, Hirvensalmi 5 000. - Mäntyharju PTY 42 400 : lapsiperheiden tilapäinen kotihoito, säännöllinen ja tilapäinen kotihoito - Kangasniemi PTY 50 000 : lapsiperheiden tilapäinen kotihoito, omaishoitajan sijaispalvelu - Pertunmaa PTY 23 000 : lapsiperheiden tilapäinen kotihoito, terveydenhuollon seteli 2.3 Palvelusetelituotannon volyymi ESSOTEn alueella Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) perustettiin 1.3.2016 ja varsinainen tuotanto alkaa 1.1.2017. Sopimus sisältää maakunnallisesti kahdeksan kunnan perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisen. Asukasluvultaan alue on noin 104 000 henkilöä. Vuonna 2014 em. alueella hankittiin ostopalveluina yksityisiä sote-palveluja lähes 88 miljoonalla eurolla ja palvelusetelin kautta vain 1,2 miljoonalla eurolla. Palvelusetelin käytön kehittämiselle olisi siis hyvin tilaa. 3. SEUDULLINEN PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄ Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelusetelipalvelut pyritään tuottamaan seudullisesti yhdenmukaisesti. Seudullisen palvelusetelijärjestelmän toimijoina ovat yhteistoiminta-alueen palvelutuotantoyksiköt, palvelutuottajat (yritykset, säätiöt ja rekisteröidyt yhdistykset), kunnalta palvelupäätöksen saaneet asiakkaat, maksujärjestelmätuottaja Smartum Oy sekä Mikkelin seudun kehitysyhtiö Miksei Oy. Palvelusetelitoiminnalle on leimallista sähköisten järjestelmien hyödyntäminen palveluiden järjestämiseksi. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoyksiköissä myönnetään vain sähköisiä palveluseteleitä, jotka luodaan sähköisessä palvelusetelijärjestelmässä lukuun ottamatta Pertunmaan erikoissairaanhoidon ja erityistyöntekijöiden palveluseteliä. Sähköinen palvelusetelijärjestelmä on verkkopankin tavoin toimiva internetpohjainen järjestelmä, joka mahdollistaa setelin monipuolisen käytön. Sähköinen palveluseteli voidaan määrittää yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Lisäksi järjestelmä pystyy tuottamaan tärkeää käyttötietoa palvelusetelistä sekä helpottaa palvelusetelien myöntämisen ja käytön seurantaa ja raportointia. Yritykset ja rekisteröidyt yhdistykset, jotka on hyväksytty tuottamaan palvelusetelillä tuotettavia palveluja, löytyvät seudullisesta palveluntuottajarekisteristä. Palveluntuottajarekisteri löytyy verkosta osoitteesta www.klemmari.info. Palveluntuottajat 3
löytyvät palvelusetelityypeittäin rekisteristä. Palvelusetelikohtainen palveluntuottajalista on myös tulostettavissa asiakkaille paperisena. Palvelusetelitoiminta perustuu eri toimijoiden yhteistyöhön. Palveluseteliprosessin tarkastelu on tärkeää, sillä toimijoita on runsaasti. Tehtävät ja roolit pitää harkita ja sopia selkeästi ja niitä pitää tarkastella kriittisesti jatkuvasti toiminnan edetessä. 3.1 Toimijoiden tehtävät ja vastuunjako vuosina 2008 2016 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta (ml. johtoryhmä) vastaa palvelusetelitoiminnan strategisista linjauksista, kuten palvelusetelitoiminnan laajuudesta seututasolla ja yleisistä toimintaperiaatteista ja päättää palveluseteleiden arvoista, palvelukriteereistä ja palveluntuottajien hyväksymisen edellytyksistä. Sosiaali- ja terveysjohtaja hyväksyy palveluntuottajat. Tuotantolautakunnat/palveluntuotantoyksiköt päättävät palvelutuotantoyksikön palvelusetelitoiminnasta järjestäjälautakunnan palveluseteliä koskevien linjausten mukaisesti. Tuotantolautakunnat linjaavat palvelusetelitoiminnan resursseista talousarviosuunnitelman/käyttösuunnitelman yhteydessä. Tulosalueen/-yksikön esimies vastaa palvelusetelitoiminnan käyttöönoton valmistelusta kuten palvelun tuotteistamisesta ja hinnoittelusta sekä palvelusetelin myöntämisen kriteerien valmistelusta ja vastaa palvelusetelitoiminnan organisoinnista ja tiedottamisesta tulosalueella/-yksikössä. Esimies valmistelee palveluntuottajien hyväksymispäätökset sosiaali- ja terveysjohtajalle yhdessä Miksein edustajan kanssa. Esimies laatii palvelupäätöksen asiakkaan valittua palvelusetelin palvelun järjestämiseksi. Palveluohjaaja/toiminnanohjaaja tekee päätöksen asiakkaan palvelutarpeesta ja esittelee asiakkaalle mahdollisuuden valita palveluntuottaja. Palveluohjaaja luo sähköisen palvelusetelin maksujärjestelmään ja myöntää palvelusetelin asiakkaalle sekä valvoo palvelun toteutumista ja laatua. Palveluohjaaja neuvoo asiakkaita palveluseteliasioissa. Seudullinen palvelusetelitiimi vastaa toiminnan kehittämisestä niin, että palveluseteli on asiakkaalle todellinen ja valinnanvapauden mahdollistava vaihtoehto. Tiimin tehtävä on linjata palvelusetelikäytäntöjä seudulla ja kehittää niitä. Palvelusetelitiimi toimii tärkeänä kehittämisen foorumina palvelutuotantoyksiköiden sekä Miksei Oy:n välillä. Tiimi tuottaa seudun toimijoille tietoa palvelusetelin käytöstä ja kehittymisestä. Seudullisen palvelusetelitiimin ja sen puheenjohtajan nimeää Mikkelin seudun sosiaali- ja terveysjohtaja. Miksei Oy osallistuu maakunnalliseen palvelusetelitoiminnan kehittämiseen yrityspalvelujen näkökulmasta. Se vastaanottaa palveluntuottajahakemukset, tarkastaa palveluntuottajien taustatiedot palveluntuottajien hyväksymistä varten ja ylläpitää lakisääteistä palveluntuottajarekisteriä hyväksytyistä palveluntuottajista. Miksei Oy vastaa palveluntuottajien neuvonnasta ja koulutuksesta palveluseteliasioissa sekä tukee palveluntuottajayritysten liiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämistä. Se toimii myös aktiivisena linkkinä sosiaali- ja terveystoimen avainhenkilöiden ja yrittäjien välillä sekä osallistuu palvelusetelipalveluihin liittyvään viestintään ja markkinointiin. 4
3.2 Palvelusetelijärjestelmä ESSOTEssa 1.1.2017 alkaen Mikkelin kaupungilla ja Miksei Oy:llä on yhteistyösopimus 31.12.2016 saakka koskien palvelusetelijärjestelmää. Yhteistyö on ollut toimivaa. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän tulee omassa valmistelussaan huomioida palvelusetelijärjestelmän kehittäminen, mahdollinen laajentaminen sekä tehtävät ja vastuunjako 1.1.2017 alkaen. Palvelusetelijärjestelmä koskettaa kaikkia tulosalueita mukaan lukien erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelusetelijärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseksi valmistelu- ja koordinaatiovastuu tulee palvelusetelitiimin ja palvelusetelin käytön kehittämistyöryhmän mielestä nimetä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymää valmistelevalle taholle. 4. PALVELUSETELIN KÄYTÖN LAAJENTAMINEN Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa on yhtenäistetty palvelusetelipalveluita tuotantoyksiköiden välillä vuodesta 2012 lähtien siten, että palvelusetelipalvelut ovat olleet asiakaskriteereiltään, palvelusisällöltään ja palvelusetelin arvon määräytymisperusteilta samat kaikissa palvelutuotantoyksiköissä vuoden 2013 alusta lähtien. Käytössä olevat palvelusetelipalvelut vaihtelevat palvelutuotantoyksiköiden välillä perustuen väestön erilaisiin palvelutarpeisiin. Palvelutuotantoyksikkökohtaiset palvelusetelikäytännöt löytyvät vuoden 2016 palvelusetelikäsikirjasta. Palvelusetelin käyttömahdollisuuksia on laajennettu joka vuosi uusilla palvelusetelipalveluilla (2-4/vuosi). Vuonna 2015 palvelusetelin piiriin tulivat lääkinnällisen kuntoutuksen avofysioterapiapalvelut (kaksi erilaista seteliä). Uusia palveluntuottajia kirjattiin 11. Vuonna 2016 otetaan käyttöön päiväkotihoidon palveluseteli. 4.1 Kehittämistoimenpiteet Kustannustietoisuuden lisääminen, kustannuslaskelmat vertailukelpoisiksi Yksi tärkeimmistä tavoitteista palveluseteliin liittyen on palvelutuotantoyksiköiden oman tuotannon kustannusten selvittäminen siten, että tiedot ovat vertailukelpoiset palvelusetelipalvelun kustannusten kanssa. Palvelusetelijärjestelmän laajentamisen edellytyksenä on, että palvelusetelillä tuotetut palvelut ovat vähintään yhtä kustannustehokkaita kuin palvelutuotantoyksiköiden oma palvelutuotanto. Palveluntuottajarekisterin uudistaminen vastaamaan käyttäjien tarpeita Klemmari.info on toiminnaltaan palveluntuottajarekisterinä vanhentunut eikä se enää palvele käyttäjiä kovin hyvin. Palvelusetelituotannon laajetessa on ehdottomasti voitava uudistaa verkkopalvelua, josta kaikki palveluntuottajat löytyvät. Verkkorekisterin on palveltava sekä palvelusetelin myöntäjiä että etenkin palveluja tarvitsevia asiakkaita. Rekisterin on oltava selkeä ja helppokäyttöinen kaikille osapuolille eikä se saa missään tapauksessa olla liian raskas ja monimutkainen. Palvelusetelituotteiden ja käytäntöjen yhtenäistäminen maakunnassa 5
Pyritään laajentamaan palvelusetelin käyttöä maakunnan tasolla käyttäen hyväksi maakunnasta löytyviä hyviä käytäntöjä ja malleja. Toimitaan niin, että palveluseteli tulisi mahdollisimman laajasti ja yhtenäisin käytännöin käyttöön maakunnassa Uusien palveluseteleiden käyttöönottaminen Uusia palveluseteleitä otetaan käyttöön palveluissa, joissa niille on tarvetta ja joissa palvelusetelin käyttäminen on järkevää. Palvelusetelin käytön mahdollisuudet selvitetään ainakin seuraavissa palveluissa: Terveyspalvelut Lasten akuuttihoidon palveluseteli Lääkäripalvelujen palveluseteli (ml. palvelutalot) Sosiaalipalvelut Ateriapalvelujen palveluseteli Tukipalveluseteli (esim. pyykinpesu, pihatyöt, virkistystoiminta ja asiointiavustaminen) Kotikuntoutuksen palveluseteli Asiakastietouden lisääminen palvelusetelipalveluiden kehittämiseksi Miksei Oy toteuttaa tutkimuksen palvelusetelien jakamisesta ja käytöstä johtamisen näkökulmasta. Tutkimus toteutetaan opinnäytetyönä, joka valmistuu kesällä 2016. Lisäksi meneillään on Suomen yrittäjien tilaama opinnäytetyö, missä tutkitaan palvelusetelin käytön yleistymisen kannustimia ja esteitä valtakunnallisesti. Mikkelin seutu on mukana tutkimuksessa. Tutkimustuloksia hyödynnetään palvelusetelitoiminnan kehittämiseksi entistä toimivammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Palveluseteli valinnanvapauden välineenä tiedotustoiminnan tehostaminen Keskeinen palvelusetelistä tiedottamisen kanava on asiakkaan informoiminen palveluohjauksen yhteydessä. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että palveluohjaukseen osallistuvat henkilöt tuntevat palveluseteleiden käyttömahdollisuudet riittävästi. Yleistä tietoisuutta palveluseteleiden sisällöistä ja käyttömahdollisuuksista lisätään. Tämä voi tapahtua vaikkapa yhteistyössä yhdistysten ja päivätoiminnan toimijoiden kanssa. Asiakkaille suunnattu palveluseteliesite päivitetään vuosittain ja sitä pidetään esillä ja jaettavana asiakaspalvelupisteissä. Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen kotisivuilla on tiedot palvelusetelipalveluista. Hyväksytyt palveluntuottajat löytyvät verkosta www.klemmari.info. Palvelusetelin käytön kehittämisohjelman päivittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin käytön kehittämisohjelmassa kuvataan seudullisen palvelusetelitoiminnan kehittämisen suuntaviivat. Pitkäjänteisen kehittämistyön turvaamiseksi kehittämisohjelmaa ehdotetaan päivitettäväksi vuosittain. Kehittämisohjelman päivittämisestä vastaa vuoden 2016 loppuun seudullinen palvelusetelitiimi. 6
5 YHTEENVETO Palvelusetelin kehittämis- ja toimenpideohjelmalla on neljä keskeistä tavoitetta: 1) palveluseteliasiakkaita, seteleiden myöntäjiä sekä palveluiden tuottajia palveleva uudistettu palveluntuottajarekisteri, josta asiakkaan palvelukokonaisuus ja sen tuottajat löytyvät helposti ja nopeasti jokaisen käyttäjän näkökulmasta 2) palvelusetelikäytäntöjen yhtenäistäminen maakunnallisiksi ja palveluseteleiden (Raha seuraa asiakasta mallin) käytön selkeä lisääminen maakunnan tasolla 3) riittävän ja yhtenäisen kustannustiedon selvittäminen oman tuotannon ja palvelusetelituotannon vertailemiseksi palvelutuotantoyksiköissä 4) palvelutuotantoyksikköjen resurssiohjaus palvelusetelillä tuotettaviin palveluihin ja raskaiden kilpailutusprosessien vähentyminen siirryttäessä ostopalveluista laajempaan palvelusetelien käyttöön. Palvelusetelijärjestelmän laajentamista ehdotetaan selvitettäväksi ja valmisteltavaksi vuosina 2016 17 seuraaviin palveluihin: 1) Ateriapalvelujen palveluseteli, 2) tukipalveluseteli, 3) kotikuntoutuksen seteli, 4) lasten akuuttihoidon seteli ja 5) lääkäripalveluiden seteli esim. palvelutaloissa asuvien asiakkaiden tarpeisiin. Ateriapalvelujen palvelusetelillä on todettu olevan kiireellisin tarve erityisesti vanhuspalveluissa. Toimenpiteitä palvelusetelijärjestelmän edelleen kehittämiseksi: - sähköisen palvelusetelijärjestelmän kehittäminen vastaamaan myös terveyspalveluiden vaatimuksia - omarahoitteisten palveluiden tuominen esille julkisen sektorin palvelua täydentämään - asiakastietouden lisääminen palvelusetelipalveluiden kehittämiseksi - palveluseteliä koskevan tiedotustoiminnan tehostaminen - palvelusetelijärjestelmän uudistaminen vastaamaan terveyspalveluiden tarpeita (mm. lähetteiden kirjaaminen ja potilastiedon siirto). - lisäksi palveluseteleiden sisällön määrittelyä tulee tarkentaa niin, että ne vastaavat mahdollisimman laajasti käyttötarkoitustaan. 7