opas hyvään arkeen Sosiaaliturva suomen ms-liiton julkaisuja
sosiaaliturva Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 38 1. painos 2012 ISBN 978-952-9797-63-9 ISBN 978-952-9797-64-6 (pdf) Työryhmä: Lakimies Anu Aalto, OTK Viestintäpäällikkö Minna Heikkilä, FM Järjestösuunnittelija Marketta Kerminen-Tolvanen, fysioterapeutti Erikoissuunnittelija Marju Toivonen, VTM Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen kuntoutussosiaalityöntekijät ja Helsingin MS-neuvolan sosionomit Opas perustuu järjestöjen yhteiseen sosiaaliturvaoppaaseen (www.sosiaaliturvaopas.fi) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön. Taitto: Milla Forstén Kuvitus: Mari Oksanen Paino: Vammalan Kirjapaino Oy 2012 Suomen MS-liitto ry Vaihemäentie 10 PL 15, 21251 Masku puh. (02) 439 2111 tiedotus@ms-liitto.fi www.facebook.com/msliitto www.ms-liitto.fi
sisällys Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa terveyskeskuskäynnit, sairaala- ja hammashoito... 7 kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito... 8 Kelan sairaanhoitokorvaukset yksityisen terveydenhuollon kustannuksien korvaukset... 10 lääkekustannusten korvaukset... 10 matkakustannusten korvaukset... 12 Kuntoutus kuntoutussuunnitelma... 15 kuntoutukseen hakeutuminen... 15 julkisen terveydenhuollon kuntoutus... 16 työterveyshuolto ja kuntoutus... 16 kelan kuntoutus... 16 järjestöjen kuntoutus... 18 ammatillinen kuntoutus... 18 kuntoutusajan toimeentulo... 19 Työllisyyden tukeminen yleistä... 22 tuet työnantajalle... 22 tuet työntekijälle... 24 työkyvyttömyyseläkkeen ja palkan yhteensovittaminen... 24 työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämään jättäminen ajalla 2010 2013... 25
Opiskelu ammatinvalinnan ohjaus... 27 oppilaitokset... 27 opiskelu ammatillisena kuntoutuksena... 27 Vammaistuki ja hoitotuki vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle... 30 eläkettä saavan hoitotuki... 31 Toimeentulo sairauspäiväraha... 34 osasairauspäiväraha... 34 eläkkeet... 35 kansaneläke... 36 työkyvyttömyyseläke... 36 osatyökyvyttömyyseläke... 37 ansiotyö työkyvyttömyyseläkkeellä... 37 takuueläke... 38 toimeentulotuki... 38 Verotus veronmaksukyvyn alentumisvähennys... 40 invalidivähennys... 40 kotitalousvähennys... 41 Liikkuminen alennukset ja avustaminen liikennevälineissä... 43 taksimatkat ja kuljetuspalvelu... 44 oma auto... 45
Asuminen ja itsenäinen suoriutuminen yleinen asumistuki... 50 eläkkeensaajan asumistuki... 50 kunnalta palveluita kotiin... 51 kotikunnan valintaoikeus... 54 apuvälineet... 54 asunnon muutostyöt sekä asunnon käyttöön liittyvät välineet... 55 päivittäistoimintoja helpottavat välineet... 56 korjausavustukset vanhuksille ja vammaisille... 56 palveluasuminen... 57 henkilökohtainen apu... 58 tulkkauspalvelut... 59 päivätoiminta... 59 Asiakkaan asema ja oikeusturva terveydenhuollon asiakkuus... 61 sosiaalihuollon asiakkuus... 62 edunvalvontavaltuutus... 64 muutoksenhaku... 64 muistutus ja kantelu kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa... 66 MS-liiton palvelut ohjaus ja neuvonta... 68 kuntoutuspalvelut... 70 asumispalvelut... 70
6 Asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa (sosiaalihuoltolaki, terveydenhuoltolaki, laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista) Sosiaalitoimen palveluilla tuetaan kotona asumista ja päivittäisistä toimista selviytymistä. Kotikunta vastaa myös kuntalaisten tarvitsemien terveyspalvelujen järjestämisestä.
7 terveyskeskuskäynnit, sairaalaja hammashoito Terveyskeskuksen lääkärinvastaanotolla käynnistä voidaan periä kertamaksu enintään kolmelta käynniltä kalenterivuodessa. Kertamaksujen vaihtoehtona voi olla vuosimaksu. Terveyskeskuksen päivystyskäynniltä voidaan periä päivystysmaksu. Terveyskeskuksessa ei peritä maksua esimerkiksi käynnistä terveydenhoitajan vastaanotolla, laboratorio- tai röntgentutkimuksesta. Hammashoidosta maksu määräytyy perusmaksun ja tehdyn toimenpiteen mukaan. Alle 18-vuotiaalta ei peritä maksua terveyskeskuksen avopalveluista, esimerkiksi lääkärinvastaanottokäynnistä tai hammashoidosta Sairaalahoidosta maksu voidaan periä poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta toimenpiteestä ja vuodeosastohoidosta hoitopäivältä. Sairaalan poliklinikkakäyntimaksu peritään myös alle 18-vuotiaalta. Alle 18-vuotiaalta hoitopäivämaksu voidaan periä enintään seitsemältä päivältä kalenterivuodessa. Sarjahoidosta ja kuntoutushoidosta, esimerkiksi fysioterapiasta, peritään erilliset hoitokertakohtaiset maksut. Maksu voidaan periä enintään 45 hoitokäynnistä kalenterivuodessa. Lääkärintodistukset ovat perusterveydenhuollossa maksuttomia silloin, kun todistus liittyy hoitoon. Muut lääkärintodistukset ovat maksullisia. Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto. Maksukaton täytyttyä avohoidon palvelut saa joko maksutta tai alennetulla hinnalla. Maksukaton täyttymistä täytyy seurata itse. Terveyskeskuksesta tai sairaalasta voi pyytää tätä varten seurantakortin. Jos asiakas on maksanut yli maksukaton, maksujen palauttamista voi anoa takautuvasti. Maksukatto on henkilökohtainen, mutta perheen alle 18-vuotiailta perittävät maksut voidaan yhdistää toisen huoltajan maksuihin. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää tarvittavaa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään asiakkaan tulojen perusteella määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidettavan nettotuloista. Jos hoidettavalla on samassa taloudessa asuva pieni-
8 tuloisempi puoliso, maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Hoidettavan nettotuloista on kuitenkin jäätävä hänen käyttöönsä tietty vähimmäiskäyttövara. kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoito Kunta perii käyntikohtaisen maksun tilapäisestä kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta. Jatkuvasta kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta peritään kuukausimaksu, jonka suuruus määräytyy palvelun määrän, laadun, saajan tulojen ja perhekoon perusteella. Saajan maksukykyä määriteltäessä myös puolison tulot huomioidaan. Joissakin kunnissa on käytössä palveluseteli. Setelin avulla palvelun saaja voi hankkia kodinhoito- ja sairaanhoitopalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Sairaanhoitoon sisältyy kotona toteutettavan pitkäaikaissairauden hoitoon tarvittavien tarvikkeiden jakelu. Hoitotarvikkeet ovat osa hoitopäätöstä ja niiden tarve tulee selvittää potilaan hoitosuunnitelmassa. Hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi diabeetikon hoitovälineet, sidetarpeet, avannetarvikkeet tai vaipat sekä vuodesuojat. Hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavien hoitotarvikkeiden jakelun tulee aina perustua hoitavan lääkärin määrittelemään yksilölliseen tarpeeseen. Jakelu aloitetaan, mikäli hoitotarvikkeiden tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen, yleensä kolme kuukautta. Tarvikkeita annetaan terveyskeskuksesta yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan. Tarvikkeita luovutettaessa arvioidaan aina niiden tarpeellisuus ja asianmukaisuus. Jakelua ja käyttöä seurataan yksilöllisesti. Hoitotarvikkeita saa joko noutaa terveyskeskuksesta tai ne toimitetaan kotiin esimerkiksi kotisairaanhoitokäyntien yhteydessä. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä peritä omavastuuosuutta, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja.
9 Kelan sairaanhoitokorvaukset (sairausvakuutuslaki ja -asetus) Kela korvaa osan kustannuksista, joita aiheutuu yksityisen terveydenhuollon antamasta sairauden hoidosta. Lisäksi Kela korvaa sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon antamasta sairauden hoidosta aiheutuneita matkakustannuksia.
10 yksityisen terveydenhuollon kustannuksien korvaukset Asiakas maksaa aina itse tietyn omavastuuosuuden yksityislääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, hammashoidon kuluista sekä tutkimuksen ja hoidon kuluista. Kelan korvaus maksetaan korvaustaksojen perusteella. Yksityislääkärin palkkiosta, tutkimuksen ja hoidon kustannuksista Kelan korvaus on vain tietty prosenttiosuus taksasta. Kelan sairausvakuutuskorvausta ei saa lainkaan esimerkiksi yksityisten laitosten toimistomaksuista, leikkaussalimaksuista, hoitopäivä- tai poliklinikkamaksuista eikä ennaltaehkäisevän hoidon maksuista. Korvausta voi hakea yksityislääkärin kirjoittamien lääkärinlausuntojen palkkioista, kun lausunto on kirjoitettu lääkekorvausta tai sairauspäivärahaa varten ja todistuksista, jotka Kela on pyytänyt lisäselvityksiä varten. lääkekustannusten korvaukset Kelan korvausta voi hakea lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, joita lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon, mutta kaikki reseptilääkkeetkään eivät kuulu Kelan korvauksen piiriin. Lääkkeitä korvataan apteekin suorakorvauksena enintään kolmeksi kuukaudeksi ostokertaa kohden. Terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauden ehkäisemiseksi määrättyjen lääkkeiden kuluja ei korvata. Korvausryhmät Reseptilääkkeiden peruskorvaus on 42 prosenttia. Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tähän korvausryhmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi hakea erityiskorvattavuutta lääkärin B-lausunnolla. Osa kalliista lääkkeistä on rajoitetusti peruskorvattavia. Peruskorvauksen voi saada tällöin ainoastaan hakemalla sitä B-lääkärinlausunnolla Kelasta.
11 KORVAUSRYHMÄT Peruskorvaus Alempi erityiskorvaus Ylempi erityiskorvaus 42 % lääkkeen hinnasta 72 % lääkkeen hinnasta 100 %. Samalla kertaa ostetusta lääkkeestä maksetaan kolmen euron omavastuu. Reseptilääkekustannuksilla on vuotuinen maksukatto. Maksukaton täytyttyä Kela korvaa lopun lääkkeen hinnasta. Asiakkaan maksettavaksi jää joka ostokerralta 1,50 euron omavastuuosuus kustakin lääkkeestä. Lisäkorvausta voi hakea Kelasta myös jälkikäteen. Maksukattoa eivät kerrytä ne lääkkeet, joista ei saa Kelan korvausta. Sähköinen resepti Sähköinen resepti eli eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri tekee sähköisesti ja tallentaa tietokantaan, Reseptikeskukseen. Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Tiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 2,5 vuotta. Potilas saa lääkäriltä potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Se helpottaa asiointia apteekissa. Kela-kortti on edelleen esitettävä apteekissa lääkkeitä ostettaessa, jotta saa sairausvakuutuskorvauksen. Täysi-ikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan osoitteessa www.kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Sähköinen resepti otetaan käyttöön vaiheittain eri alueilla.
12 matkakustannusten korvaukset Kelan korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle ja kuntoutukseen. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan vain mikäli tutkimuksesta tai hoidosta saa Kelan sairausvakuutuskorvausta. Korvaus maksetaan yleensä matkasta lähimpään tutkimus- tai hoitoyksikköön halvimman kulkuneuvon mukaan. Myös omalla autolla tai taksilla tehty matka korvataan, jos asiakkaan terveydentila tai liikenneolosuhteet edellyttävät sitä. Julkiseen terveydenhuoltoon tai Kelan kuntoutukseen yleisillä kulkuneuvoilla tehdyn matkan korvausperusteeksi riittää pelkkä matkakorvaushakemus. Jos matka tehdään taksilla tai muulla erityiskulkuneuvolla tai matkan pituus on yli 50 km, hakemuksen liitteeksi tarvitaan kuitti ja hoitopaikan perustelu ajoneuvon tarpeesta. Terveydenhuollon ammattilainen voi kirjoittaa taksin tai erityiskulkuneuvon käyttöön joko yhdelle matkakerralle oikeuttavan tai toistaiseksi voimassaolevan todistuksen julkiseen terveydenhuoltoon tehtäviä matkoja varten. Saattajan matkakulut korvataan sillä edellytyksellä, että hoitohenkilökunta on katsonut saattajan hoitoon osallistumisen tarpeelliseksi. Saattaja hakee korvausta aina saatettavan henkilön nimissä. Matkat Kelan kustantamaan avo- ja laitoskuntoutukseen korvataan Kelan tekemän kuntoutuspäätöksen perusteella. Matkakorvaushakemukseen liitetään kummankin kuntoutuksen osalta palveluntuottajan laatima osallistumistodistus. Matkat korvataan myös esimerkiksi järjestöjen toteuttamille sopeutumisvalmennuskursseille, jos kurssille on hakeuduttu lääkärin kirjallisella lähetteellä, jossa on suositus kurssille hakeutumisesta. Edellytyksenä on myös, että kurssiohjelmassa on lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja, erikoishammasteknikko tai psykologi) antamaa hoitoa, tutkimusta tai hoidon opastusta. Matkakorvaushakemuksen liitteenä tulee olla kurssiohjelma ja osallistumistodistus, jossa on kurssin järjestäjän merkintä siitä, kenen lääkärin lähetteeseen sopeutumisvalmennuskurssi perustui ja kopio kuntoutuspäätöksestä.
13 Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehdyillä matkoilla on omavastuuosuus yhdensuuntaiselta matkalta. Matkakustannuksilla on vuotuinen maksukatto. Jos maksukatto ylittyy kalenterivuoden aikana, Kela korvaa ylittävän osan kokonaan. Matkakustannukset voivat olla henkilön omia, hänen saattajansa tai hänen perheenjäsenensä kustannuksia. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Asiakas voi valtuuttaa taksin hakemaan sairausvakuutuksen matkakorvausta puolestaan allekirjoittamalla valtakirjan. Silloin asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden. Valtakirjamenettely vaihtuu suorakorvaukseen vuosien 2011 2013 aikana. Tällöin Kelan korvaamat matkat tilataan keskitetystä tilausnumerosta. Asiakas näyttää taksinkuljettajalle Kela-korttinsa ja maksaa matkasta ainoastaan omavastuuosuuden. Asiakkaan tulee säilyttää terveydenhuollosta saamansa todistus oikeudesta taksin käyttöön. Kela voi pyytää sitä myöhemmin. Jos asiakas tilaa matkan muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta, on hänen maksettava koko matkan hinta ja haettava sen jälkeen matkakorvausta Kelasta. Matka tulee tilata oman sairaanhoitopiirin tilausnumerosta, kun on saanut vastaanottoajan tai viimeistään matkaa edeltävänä päivänä ennen klo 16. Myös kiireellisissä tapauksissa matkan voi tilata tilausnumerosta. Matkalle voi pyytää oman kotikunnan taksia. Tilausnumeroon soitettaessa asiakkaalta kysytään henkilötietojen lisäksi mm. apuvälineistä. Samassa kyydissä voi olla useita matkustajia. Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkailla on kuitenkin niin sanotun vakiotaksin käyttöoikeus: tällöin matkat tilataan suoraan taksinkuljettajalta eikä matkoja yhdistellä. Lisätietoa suorakorvausmenettelystä saa Kelasta.
14 Kuntoutus (terveydenhuoltolaki, laki ja asetus Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista, asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta, työeläkelait, laki vammaisetuuksista, laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) Kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn ja toimintakyvyn säilyminen ja paraneminen sekä mahdollisimman itsenäinen elämä. Kuntoutusta järjestävät esimerkiksi julkinen terveydenhuolto, Kela ja työeläkelaitokset.
15 kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelma on kuntoutumisen toteuttamiseksi laadittu kirjallinen asiakirja. Se on lakisääteinen edellytys tiettyjä etuuksia haettaessa. Kuntoutussuunnitelma on tärkeä tehdä aina pitkäaikaissairaan tulevaisuutta suunniteltaessa. Kuntoutussuunnitelma tehdään kuntoutujan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmaa on tarvittaessa muutettava tai uudistettava. Kuntoutujalla tulee olla selkeä käsitys siitä, kuinka suunnitelma etenee ja kenellä on vastuu sen eri vaiheiden toteutumisesta. KUNTOUTUSSUUNNITELMA Kuntoutussuunnitelmassa on määriteltävä kuntoutujan nykytila, kuntoutujan oma sitoutuminen kuntoutukseen sekä kuntoutuksen tavoitteet, muodot ja keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Kuntoutuksen toteutumista ja tarvetta tulee seurata ja arvioida. kuntoutukseen hakeutuminen Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä asiakas itse, sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, Kela, vakuutusyhtiö tai TEtoimisto. Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Kelan vaikeavammaisen kuntoutusta haettaessa tarvitaan lisäksi kirjallinen kuntoutussuunnitelma.
16 julkisen terveydenhuollon kuntoutus Terveyskeskukset ja sairaalat vastaavat sairaanhoitoon välittömästi liittyvästä lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Lääkinnällistä kuntoutusta ovat esimerkiksi apuvälinepalvelut, fysioterapia, kuntoutusohjaus ja laitoskuntoutus. Kuntoutujien, jotka eivät ole vaikeavammaisia, ja yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden kuntoutus on pääosin julkisen terveydenhuollon vastuulla. työterveyshuolto ja kuntoutus Työterveyshuolto on keskeinen tekijä kuntoutustarpeen ja työkyvyn selvittämisessä sekä kuntoutukseen ohjaamisessa. Työkykyä voidaan arvioida esimerkiksi työkokeiluin ja työaikamuutoksin. Työeläkelaitokset järjestävät tietyin edellytyksin ammatillista kuntoutusta työntekijöille, joilla on terveydentilan perusteella odotettavissa työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. kelan kuntoutus Kela järjestää ja korvaa alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Muille lääkinnällinen kuntoutus on harkinnanvaraista. Kela järjestää ja korvaa myös ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille. Kelan kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Kelan on selvitettävä kuntoutustarve niiltä henkilöiltä, joille on maksettu sairauspäivärahaa yli 60 päivää, ja tiedotettava heille kuntoutusmahdollisuuksista 150 sairauspäivärahapäivän jälkeen.
17 Kelan kuntoutusta haettaessa liitteeksi tarvitaan julkisen terveydenhuollon lääkärin tekemä kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmasta pitää ilmetä kuntoutustarve sekä kuntoutuksen perusteena oleva sairaus tai vamma ja sen aiheuttamat haitat. Kelan vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutushakemuksen liitteeksi tarvitaan kirjallinen julkisen terveydenhuollon tekemä kuntoutussuunnitelma. Kuntoutussuunnitelmassa on kuvattava sairaus tai vamma ja sen aiheuttamat toimintakyvyn rajoitukset, kuntoutuksen sisältö, sen tavoitteet ja keinot, kuntoutujan motivoituminen ja aikaisemman kuntoutuksen saavutukset. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava maininta, jos omaisen on tarpeellista osallistua kuntoutuskurssille. Kela järjestää ja korvaa vaikeavammaiselle lääkinnällisenä kuntoutuksena erityisasiantuntemukseen ja osaamiseen perustuvia, tehostettuja ja yksilöllisesti suunniteltuja laitos- tai avohoitokuntoutusjaksoja. Kun vaikeavammainen asiakas täyttää 65 vuotta, vastuu kuntoutuksen järjestämisestä siirtyy Kelalta kotikunnan terveydenhuollolle.
18 Kelan harkinnanvarainen kuntoutus Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta pääasiassa työikäisille, joilla vamma tai sairaus haittaa työkykyä. Harkinnanvaraista kuntoutusta voivat joissain tapauksissa saada myös työelämän ulkopuolella olevat yli 65-vuotiaat. Harkinnanvaraista kuntoutusta voi olla esimerkiksi laitoskuntoutusjakso tai sopeutumisvalmennuskurssi. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla myös työtä helpottavien apuvälineiden hankkimista silloin, kun työnantaja tai terveydenhuolto ei vastaa kyseisten apuvälineiden hankinnasta. Haettaessa harkinnanvaraista kuntoutusta on hakemukseen liitettävä lääkärinlausunto B. VAIKEAVAMMAISEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN EDELLYTYKSET Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvan haitan vuoksi huomattavia vaikeuksia selviytyä arkielämän toiminnoista kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella. Kuntoutuksen saamiseksi sairauden, vian tai vamman aiheuttamasta haitasta pitää aiheutua vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve. Kuntoutuksen saamisen lisäedellytys on, että hakija saa joko korotettua tai ylintä vammaistukea tai korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Kuntoutujan on oltava alle 65-vuotias. järjestöjen kuntoutus Potilas- ja vammaisjärjestöt järjestävät sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuskursseja. Kuntoutusta rahoittavat Kela, Raha-automaattiyhdistys ja julkinen terveydenhuolto. Järjestöjen kuntoutuksesta ja siihen hakeutumisesta saa lisätietoja järjestöistä ja Kelasta.
19 ammatillinen kuntoutus Ammatillista kuntoutusta järjestetään henkilölle, jonka työkyky on sairauden tai vamman vuoksi oleellisesti heikentynyt. Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden (noin viisi vuotta) vajaakuntoisten henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat työeläkelaitokset. Niiden kuntoutusmuotoja ovat esimerkiksi työkokeilu, työhön valmennus ja uudelleenkoulutus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Kela järjestää ja korvaa ammatillista kuntoutusta vajaakuntoisille henkilöille, joilla on lyhyt tai rikkonainen työhistoria. Lisäksi edellytetään, että työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai työkyvyttömyys uhkaa. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan työ- ja ansiokykyä. Ammatillisena kuntoutuksena voidaan järjestää mm. kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, ammatillista koulutusta ja työhönvalmennusta. TE-toimistot järjestävät ammatillista kuntoutusta pääasiassa työttömille tai työttömyysuhan alaisille vajaakuntoisille henkilöille. Se voi olla esimerkiksi ammatinvalinnanohjausta tai työvoimakoulutusta. Vajaakuntoisille on tarvittaessa järjestettävä työkunnon arviointia ja työ- ja koulutuskokeiluja. kuntoutusajan toimeentulo Kelasta voi hakea kuntoutusrahaa toimeentulon turvaamiseksi kuntoutuksen ajalla. Kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutuksen päämääränä on työelämään pääseminen, siellä pysyminen tai sinne paluu. Mikäli vakuutusyhtiö korvaa kuntoutuksen, se vastaa myös kuntoutusajan toimeentulosta. Kelan kuntoutusrahaan on oikeutettu 16 67-vuotias kuntoutuja ajalta, jolloin hän on kuntoutuksen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Myöntämisen edellytyksenä on kuntoutuspäätös. Kuntoutusrahaa voivat
20 saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset. Kuntoutusrahassa on järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltäneiden sosiaaliturvaetuuksien mukaan vaihteleva omavastuuaika 0 30 päivää, jolloin kuntoutuja ei ole oikeutettu kuntoutusrahaan. Kuntoutusraha on pääsääntöisesti samansuuruinen kuin Kelan sairauspäiväraha. Veronalaista kuntoutusrahaa maksetaan enintään kuudelta päivältä viikossa. Kela voi myöntää nuoren kuntoutusrahaa 16 19-vuotiaalle nuorelle vajaakuntoiselle ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, jos sairaus, vika tai vamma heikentää olennaisesti hakijan työkykyä ja ammatinvalintamahdollisuuksia. Nuorella tulee olla kotikunnassa laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka toimitetaan Kelaan. Jos suunnitelmaan kuuluu tutkinto, kuntoutusrahaa maksetaan koulutuksen päättymiseen asti iästä riippumatta. Kelan ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahan suuruus on 75 prosenttia työtuloista ja vähintään kuntoutusrahan vähimmäismäärän suuruinen. Jos henkilö saa kuntoutusrahaa vähimmäismäärän, hänelle voidaan maksaa harkinnanvaraisesti verotonta ylläpitokorvausta. Sillä voidaan korvata kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, kuten esimerkiksi matkakustannuksia. Ylläpitokorvausta maksetaan lähinnä avomuotoisen kuntoutuksen ajalta. Työeläkelaitokset maksavat kuntoutusrahaa aktiivisen ammatillisen koulutuksen ajalta. Kuntoutusrahan suuruus on hakijan laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Osakuntoutusrahaa voidaan maksaa henkilölle, joka jatkaa osittain ansiotyötään ammatillisen kuntoutuksen ohessa. Työeläkelaitos voi myöntää kuntoutujalle harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi kuntoutukseen pääsyn odotusajalta tai kuntoutusjaksojen väliajalta, jos kuntoutuja ei saa sairauspäivärahaa tai työttömyyspäivärahaa. Työeläkelaitos voi korvata myös muita kuntoutuksesta aiheutuvia kustannuksia, kuten matka- tai opiskelukustannuksia.
21 Työllisyyden tukeminen (laki julkisista työvoimapalveluista, laki muutosturvasta, laki sosiaalisista yrityksistä, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, työehtosopimuslaki, työsopimuslaki, työterveyshuoltolaki, työturvallisuuslaki, yhdenvertaisuuslaki, työelämän tietosuojalaki) Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä ja työssä pysymistä tuetaan monin tavoin. Tukitoimia voidaan kohdentaa sekä työnantajalle että työntekijälle tai harjoittelijalle.
22 yleistä Työnantaja voi saada taloudellista tukea vajaakuntoisen työnhakijan palkkaamiseen ja työolosuhteiden järjestelyihin. TE-toimistot ja julkinen terveydenhuolto tarjoavat palveluja vammaisille ja pitkäaikaissairaille työttömille työnhakijoille. TE-toimisto voi tarvittaessa järjestää kuntoutussuunnittelun tueksi työkyvyn arviointitutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja sekä työhönvalmennusta. Työkyvyn ollessa uhattuna työnhakijalla voi olla oikeus Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Tällöin työkokeiluun tai esimerkiksi uuteen ammattiin opiskeluun voi saada tukea Kelasta. Työssä oleville palveluja tarjoavat työterveyshuolto ja työeläkelaitokset, joiden keskeisenä tehtävänä on työkyvyn tukeminen ja työkyvyttömyyden ehkäiseminen. Työterveyshuolto järjestää tarvittaessa työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän välillä ns. kolmikantaneuvottelun, jossa pohditaan ratkaisuja työssä jatkamisen tueksi. Työnantaja voi saada taloudellista tukea järjestelyihin. Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta, esimerkiksi työkokeiluja erilaisissa tehtävissä omalla työpaikalla. tuet työnantajalle Palkkatuki TE-toimisto voi myöntää palkkatukea työantajalle, joka palkkaa avoimille työmarkkinoille työllistymättömän vajaakuntoisen työnhakijan. Tuki voidaan myöntää työsopimussuhteiseen työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Palkkatukea voidaan terveydellisistä syistä myöntää osaaikaiseen työhön, muutoin työajan pitää olla vähintään 85 prosenttia. Palkkatuki muodostuu perusosasta ja lisäosasta, jonka määrä on 60 90 prosenttia perustuesta. Palkkatukea on haettava aina ennen työsuhteen solmimista. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti ja oikeus palkkatukeen tulee selvittää lähimmästä TE-toimistosta.
23 TE-toimisto voi myöntää työnhakijalle palkkatukisetelin, jolla työnhakija voi omaehtoisessa työnhaussa osoittaa, että työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea. Tuki työolosuhteiden muutoksiin Työolosuhteiden muutoksista on ensisijaisesti vastuussa työnantaja ja tietyissä tilanteissa Kela sekä vakuutuslaitokset. Työnantajan on suoritettava kohtuullisia mukautuksia työpaikalla vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työssä pysymisen ja työllistymisen mahdollistamiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työnantajan taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimenpiteiden toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. Kela kuitenkin vastaa vaikeavammaisten työn kannalta välttämättömistä kalliista ja vaativista henkilökohtaisista apuvälineistä. Työolosuhteiden järjestelytuki TE-toimisto voi myöntää työnantajalle hakemuksen perusteella työolosuhteiden järjestelytukea työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin, esimerkiksi koneisiin, välineisiin ja menetelmiin tehtäviin muutoksiin sekä toisen työntekijän tarjoamaan apuun. Tätä tukea voidaan hakea joko työsuhteen alkaessa tai myöhemmin työntekijän työssä selviämisen tukemiseksi. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja työterveyshuollon tai työsuojeluviranomaisen arvio tuen välttämättömyydestä. Lisäksi työnantaja voi hakea erillistä järjestelytukea toisen henkilön tarjoaman avun osalta. Järjestelytuen määrä on enintään 2 500 euroa työntekijää kohden. Vaikeavammaiselle tuki on enintään 3 500 euroa. Uusien koneiden, laitteiden tai kalusteiden hankintaa voidaan tukea enemmänkin, jos todelliset kustannukset ovat enimmäismääriä suuremmat. Toisen työntekijän antamasta avusta uudessa työssä työnantaja voi saada 250 euroa kuukaudessa vuoden ajan. Vaikeavammaiselle annettavasta toisen työntekijän avusta tuki on 350 euroa kahden vuoden ajalta.
24 Tuki yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle Kelan elinkeinotuen tarkoituksena on tukea sairaan tai vammaisen yrittäjyyden aloittamista ja työvälineiden hankintaa. Tukea työvälineiden hankkimiseen voidaan myöntää myös jo yrittäjänä toimivalle, mikäli välineet ovat sairauden tai vamman takia perusteltavissa ja ne tulevat yrittäjän henkilökohtaiseen käyttöön. Tuki on enintään 80 prosenttia hyväksytystä kustannusarviosta ja enintään 17 000 euroa. Mikäli yrittäjä kuuluu työeläkekuntoutuksen piiriin, voi työolosuhteiden järjestelyihin ja esimerkiksi työtä helpottaviin koneisiin ja laitteisiin hakea elinkeinotukea myös työeläkelaitokselta. tuet työntekijälle Kuntoutusraha ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan yleensä työntekijälle. Jos työnantaja maksaa palkkaa esimerkiksi työkokeilun ajalta, kuntoutusraha maksetaan työnantajalle. Vaikeavammainen työntekijä voi hakea apuvälinetukea Kelasta, kun kyseessä ovat kalliit apuvälineet ja välttämättömät tekniset erityislaitteet. Jos työmatkojen kulkeminen omalla autolla tai julkisilla käy vaikeavammaiselle hankalaksi, voi kunnan vammaispalveluista hakea kuljetuspalveluja työmatkoja varten. Vaikeavammaisella on myös oikeus henkilökohtaiseen avustajaan työssä tai opiskelussa. työkyvyttömyyseläkkeen ja palkan yhteensovittaminen Kansaneläkettä saavat voivat eläkkeen rinnalla ansaita takuueläkkeen verran sen vaikuttamatta eläkkeeseen. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkettä saavilla on oikeus hankkia palkkatuloja vähintään takuueläkkeen verran riippuen yksilöllisestä ansiorajasta.
25 työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämään jättäminen ajalla 2010 2013 Ansiorajan ylittyessä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalla on mahdollisuus hakea eläkkeen lepäämään jättämistä. Eläkkeen voi jättää lepäämään yhtäjaksoisesti 3 24 kuukauden ajaksi. Eläkkeen lepäämisen aikana ansiorajoja ei ole. Kun ansiot laskevat alle ansiorajan, eläke jatkuu entisen suuruisena ilman työkyvyn arviointia. Mikäli työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle on myönnetty eläkettä saavan hoitotukea, hänelle myönnetään ylin vammaistuki siksi ajaksi, kun eläke on lepäämässä. Työstä eläkkeen rinnalla tai eläkkeen levätessä kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansioista. Lisäkertymän voi hakea myöhemmin vanhuuseläkkeeseen.
26 Opiskelu (laki julkisista työvoimapalveluista, laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta, laki aikuiskoulutuksesta, työeläkelait, laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista) Sairastua voi jo ennen kuin ammatinvalintaa on tehty. Tällöin sairauden tuomat haasteet on syytä ottaa huomioon uraa suunnitellessa ja opiskelupaikkaa valitessa.
27 ammatinvalinnan ohjaus TE-toimistot tarjoavat ammatinvalinnan ohjausta. Työhallinnon verkkosivuilta löytyy ammatinvalinnan testejä. TE-toimistosta voi myös varata ajan ammatinvalinnan psykologille, joka auttaa henkilökohtaisesti kartoittamaan omia vahvuuksia ja soveltuvuutta eri aloille. Lisätietoja saa osoitteesta www.mol.fi. oppilaitokset Suurin osa sairastuneista pystyy opiskelemaan tavallisissa oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjän edistämään yhdenvertaisuuden toteutumista vammaisten henkilöiden ja erilaisten oppijoiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi. Erityisjärjestelyjä voidaan tehdä koskien esimerkiksi koe- ja opetustilanteita, apuvälineitä, materiaaleja tai palveluja. Ammatillinen erityisopetus on suunnattu esimerkiksi sairauden tai vamman takia erityistä tukea ja järjestelyjä tarvitseville opiskelijoille. Erityisopetus voidaan järjestää myös tavallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Tällöin opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Lisätietoa erityisoppilaitoksista saa osoitteesta www.edu.fi, www.koulutusnetti.fi, ja www.valteri.fi. opiskelu ammatillisena kuntoutuksena Jos sairaus rajoittaa ammatinvalintaa tai edessä on alan vaihtaminen, koulutusta voi hakea ammatillisena kuntoutuksena. Nuorten kohdalla ammatilliseen kuntoutukseen hakeudutaan Kelan kautta. Kelan kuntoutusrahaa voi saada sekä keskeneräisten opintojen loppuun saattamiseksi
28 että uuteen ammatilliseen koulutukseen. Lisätietoja saa Kelasta. Tukea työelämässä olevien uudelleenkoulutukseen voi hakea työnantajan eläkevakuuttajalta ammatillisena kuntoutuksena.
29 Vammaistuki ja hoitotuki (vammaisetuuslaki ja -asetus) Vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaissairaiden itsenäistä selviytymistä arjessa.
30 vammaisetuuksien hakeminen Vammaisetuuksia haetaan Kelasta. Hakemuksen lisäksi on toimitettava lääkärinlausunto C tai muu lääkärinlausunto, jossa kuvataan hakijan sairauden tai vamman aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen sekä hänen avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeensa. vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle Vammaistukea maksetaan jokapäiväisen elämän, työssäkäynnin ja opiskelun helpottamiseksi 16 vuotta täyttäneelle sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka työkyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen, kun sairaus heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään, selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden tai vamman tulee itsessään aiheuttaa erityiskustannuksia sekä aiheuttaa lääketieteellisin perustein arvioitavissa olevaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai erityisiä kustannuksia. Vammaistukea voidaan myöntää työssäkäyvälle, opiskelevalle tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalle. Vammaistuki on verotonta tuloa. ERITYISKUSTANNUKSET Erityiskustannuksia ovat tarpeelliset ja ylimääräiset kustannukset, jotka sairaus tai vamma aiheuttaa. Niitä ovat esimerkiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, kotitaloustöistä aiheutuneet kustannukset, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kustannukset sekä ylimääräiset matkakustannukset. Kustannuksia on oltava vähintään kuuden kuukauden ajalta.
31 Vammaistuen tasot: perusvammaistuki, korotettu vammaistuki ja ylin vammaistuki Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia, henkilö saattaa olla oikeutettu perusvammaistukeen. Perusvammaistukea ei kuitenkaan myönnetä pelkän haitan tai pelkkien erityiskustannusten perusteella. Erityiskustannuksia tulee olla ainakin vähintään perusvammaistuen verran kuukaudessa. Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu huomattavaa haittaa, huomattavia erityiskustannuksia tai tarvetta säännölliseen ohjaukseen, valvontaan tai toisen henkilön antamaan apuun henkilökohtaisissa toiminnoissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella viikoittain, henkilö saattaa olla oikeutettu korotettuun vammaistukeen. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen toimintoja. Korotettu vammaistuki voidaan myöntää pelkkien erityiskustannusten perusteella, mutta niitä on oltava ainakin tuen verran. Ylimpään vammaistukeen on oikeutettu vaikeasti vammainen henkilö. Tukea voidaan myöntää myös huomattavien erityiskustannusten vuoksi, mutta kustannuksia tulee olla ainakin tuen verran kuukausittain. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö on työssä tai työmarkkinoiden käytettävissä. Siksi hänellä ei ole oikeutta eläkettä saavan hoitotukeen, vaan hänelle voidaan myöntää vammaistukea. eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuella tuetaan sairaan tai vammaisen kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Lisäksi se korvaa sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Toimintakyvyn tulee olla heikentynyt vähintään vuoden ajan. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus heikentää henkilön kykyä huolehtia itsestään, tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tulee aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai erityisiä kustannuksia.
32 Eläkettä saavan hoitotukea voidaan myöntää 16 vuotta täyttäneelle Suomessa asuvalle eläkettä tai vastaavaa tuloa saavalle. Hoitotuki on verotonta tuloa. Eläkettä saavan hoitotuen tasot Perushoitotukeen on oikeus henkilöllä, joka vähintään viikoittain tarvitsee apua henkilökohtaisissa toiminnoissaan tai ohjausta ja valvontaa niissä. Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan mm. pukeutumista, peseytymistä, liikkumista ja sosiaalisen vuorovaikutuksen toimintoja. Avun, ohjauksen ja valvonnan tarve pelkästään kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta tukeen. Perushoitotukea voidaan myöntää myös pelkästään erityiskustannuksien perusteella, jos niitä on keskimäärin perushoitotuen verran kuukaudessa. Korotettuun hoitotukeen on oikeus, jos tarvitsee jokapäiväisesti aikaa vievää apua useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa tai säännöllisen ohjauksen ja valvonnan tarve. Lisäksi korotetun hoitotuen voi saada myös erityiskustannusten perusteella, jos sairaus aiheuttaa niitä huomattavan määrän ja vähintään tuen verran kuukausittain. Ylimpään hoitotukeen on oikeus henkilöllä, joka tarvitsee ympärivuorokautisesti toisen henkilön apua hoitoon ja valvontaan. Sitä voi saada myös erityiskustannusten perusteella, jos niitä on vähintään tuen verran kuukausittain. Hoitotuki on verotonta tuloa.
33 Toimeentulo (sairausvakuutuslaki ja -asetus, kansaneläkelaki ja -asetus, työeläkelait, laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä, laki takuueläkkeestä, toimeentulotukilaki) Henkilön, jolle sairaus, vika tai vamma aiheuttaa ohimenevän tai toistaiseksi jatkuvan työkyvyttömyyden, toimeentulon turvaa sairauspäiväraha tai eläke. Toimeentulotuki turvaa jokapäiväisistä menoista selviytymisen, jos sairauspäiväraha, eläke tai varat eivät ole riittäviä.
34 sairauspäiväraha Kela maksaa sairauspäivärahaa 16 67-vuotiaalle hakijalle, jos hän on sairautensa vuoksi työkyvytön ja hän on ollut työssä vähintään kolmen kuukauden ajan ennen sairastumistaan. Hakijalla on oikeus päivärahaan kymmenen päivän omavastuuajan jälkeen. Jos kolmen kuukauden työedellytys ei täyty ennen sairastumista, omavastuuaika on 55 päivää. Päiväraha on ansiosidonnainen verotettava etuus, jota maksetaan arkipäiviltä. Sairauspäivärahan suuruus määräytyy yleensä verotuksessa vahvistetun vuosityötulon mukaan. Kela saa verotustiedot suoraan verottajalta. Sairauspäivärahaa voi saada vaikka ei olisi lainkaan työtuloja. Tällöin päiväraha maksetaan vähimmäispäivärahan suuruisena. Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 päivältä. Sitä maksetaan arkipäiviltä eli maanantaista lauantaihin. Sairauspäiväraha on verotettavaa tuloa. Kun hakijan oikeus sairauspäivärahaan päättyy mutta työkyvyttömyys jatkuu, on haettava työkyvyttömyyseläkettä. Jos sairauspäivärahajakso on päättynyt eikä eläkettä ole myönnetty, on syytä ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi toimeentulon turvaamiseksi. Näin on syytä toimia, vaikka työsuhde olisi vielä voimassa. osasairauspäiväraha Kelan maksaman osasairauspäivärahan tarkoituksena on tukea aiemmin kokoaikaisesti työskennelleen 16 67-vuotiaan työntekijän paluuta työhön ja työssä pysymistä. Osasairauspäivärahassa on omavastuuaika, jos sitä haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa. Muutoin omavastuuaikaa ei ole. Työskentelyn voi aloittaa vasta omavastuuajan jälkeen. Työajan on vähennyttävä 40 60 prosenttia aiemmasta. Osasairauspäivärahan suuruus on puolet sairauspäivärahasta. Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää ja enintään 72 arkipäivää. Osasairauspäiväraha on verotettavaa tuloa.
35 eläkkeet Suomen eläkejärjestelmä koostuu työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä. Työeläke on omien ansioiden mukaan kertyvä eläke. Kansaneläke on vähimmäisturva. Se turvaa toimeentulon sille, jolle ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai jonka kertynyt työeläke on pieni. Kelan maksama eläke on kansaneläke. Työeläkelaitos maksaa työeläkkeen. Eläkettä on haettava joko Kelasta tai työeläkelaitoksesta. Kummankin järjestelmän etuuksiin kuuluvat mm. vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke ja perhe-eläke. Eläkejärjestelmät poikkeavat toisistaan. Vanhuuseläke mahdollistaa ikääntyneen jäämisen pois työelämästä osa-aikaisesti tai kokonaan. kansaneläke Kansaneläkettä voi saada Suomessa asuva henkilö, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke jää pieneksi. Kansaneläke vähenee työeläkkeen kasvaessa. Lisäksi sen suuruuteen vaikuttaa henkilön 16 65 ikävuoden välillä Suomessa asuman ajan pituus. Kela maksaa eläkkeensaajille lapsikorotusta alle 16-vuotiaasta lapsesta. Lapsikorotuksen voivat saada kansaneläkettä, työ- ja virkasuhteeseen perustuvaa työkyvyttömyyseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä saavat henkilöt. Lapsikorotus maksetaan jokaisesta omasta tai puolison Suomessa asuvasta alle 16-vuotiaasta lapsesta, joka elää samassa taloudessa.
36 työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkettä voi Kelasta saada 16 65-vuotias, joka ei sairauden, vian tai vamman vuoksi kykene ansaitsemaan toimeentuloaan. Kansaneläkkeenä saatavan työkyvyttömyyseläkkeen suuruus on kiinteä, mutta muut eläketulot vähentävät sitä. Työeläkejärjestelmässä omaan työssäoloaikaan ja ansioihin perustuva työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 18 62-vuotialle. Molemmissa järjestelmissä eläke voi olla toistaiseksi myönnetty työkyvyttömyyseläke tai määräajaksi myönnetty kuntoutustuki. Eläkettä haettaessa työkykyä arvioidaan lääkärinlausunnon perusteella. Arvioinnissa huomioidaan myös hakijan ikä, ammatti, koulutus, asuinpaikka ja mahdollisuudet saada ammattitaitoaan vastaa työtä. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi työeläkkeensaajan täyttäessä 63 vuotta ja kansaneläkkeensaajan 65 vuotta. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE JA KUNTOUTUSTUKI Työkyvyttömyyseläke korvaa pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukea voi saada, kun mahdollisuuksia kuntoutua työkykyiseksi selvitetään tai kun on kuntoutuksessa. osatyökyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläkkeen voi saada ainoastaan työeläkelakien mukaisena eläkkeenä. Sen suuruus määräytyy eläkkeensaajan oman työssäoloajan ja ansiotulojen mukaan. Osatyökyvyttömyyseläke on tarkoitettu henkilölle, joka pystyy edelleen sairaudestaan huolimatta jatkamaan ansiotyötä. Osatyökyvyt-
37 tömyyseläkkeen voi saada myös työtön, joka voisi sairaudestaan huolimatta tehdä työtä. Hän voi saada osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla työttömyyspäivärahaa vähennettynä. Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään toistaiseksi tai osakuntoutustukena määräajaksi. Sen määrä on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Oikeudesta osatyökyvyttömyyseläkkeeseen voi hakea ennakkopäätöksen, joka on voimassa yhdeksän kuukautta. ansiotyö työkyvyttömyyseläkkeellä Työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita eläkkeen lisäksi vähintään takuueläkkeen määrän kuukaudessa ilman, että sillä on vaikutusta maksettavaan eläkkeeseen. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava voi ansaita enemmänkin. Tarkka summa ilmoitetaan eläkepäätöksessä. Jos ansiot ylittävät rajan, eläkkeen voi jättää lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Lepäämässä olevaa eläkettä aletaan maksaa uudelleen, jos työteko päättyy tai ansiotulot jäävät alle edellä kuvatun rajan. takuueläke Takuueläke turvaa Suomessa asuvalle vähimmäiseläkkeen. Sitä on haettava Kelasta. Sen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut henkilön saamat eläkkeet. Perhesuhteet eivät vaikuta sen suuruuteen. Eläkkeensaajan ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus eivät pienennä takuueläkettä. Myöskään eläkettä saavan hoitotuki, eläkkeensaajan asumistuki ja omaishoidontuki eivät vaikuta sen määrään. Takuueläke voi vähentää yleistä asumistukea ja toimeentulotukea. Takuueläkettä ei makseta, jos hakija saa pelkästään osa-aikaeläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai perhe-eläkettä.
38 toimeentulotuki Jos henkilön tulot ja varat ovat riittämättömiä jokapäiväisiin menoihin, hänellä voi olla oikeus toimeentulotukeen, jota haetaan kunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Perusosalla hakijan pitää kattaa lähes kaikki arjen kulut, täydentävä toimeentulotuki on suunnattu ainoastaan erityiskustannuksiin, kuten sairaus- ja lääkekuluihin.
39 Verotus (tuloverolaki ja -asetus) Pitkäaikaissairaan on mahdollista saada verovähennyksiä tuloverotuksessaan.
40 verovähennyksen hakeminen Tuloverotuksessa on mahdollista saada verovähennyksiä. Näiden saamiseksi verovelvollisen on esitettävä verottajalle vähennyksen tekemistä ja tarvittaessa kirjallinen selvitys vaatimuksen tueksi. veronmaksukyvyn alentumisvähennys Jos henkilön tulot ja varat ovat esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai elatusvelvollisuuden vuoksi oleellisesti vähentyneet, hän voi vaatia veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Yksinomaan sairaudesta aiheutunut veronmaksukyvyn alentuminen voi olla vähennysperusteena silloin, kun henkilön ja hänen perheensä sairauskustannusten määrä ylittää 700 euron rajan. Vähennysoikeuteen vaikuttavat lisäksi puolison tulot. Vähennys on harkinnanvarainen, vaikka edellytykset täyttyisivätkin. Verovelvollisen ja hänen perheensä yhteenlaskettujen sairauskustannusten määrä verovuonna tulee olla vähintään 700 euroa ja samalla 10 prosenttia puhtaiden ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä. Vähennys ansiotuloista, joista on vähennetty tulonhankkimiskulut, on enintään 1 400 euroa. invalidivähennys Invalidivähennykseen on oikeutettu henkilö, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta. Haitta-asteen on oltava vähintään 30 prosenttia. Täyden vähennyksen saa henkilö, jonka haitta-aste on 100 prosenttia. Vähennyksen saamiseksi tulee verottajalle toimittaa ensimmäisellä kerralla lääkärintodistus, josta pysyvä haitta-aste ja sen alkamisajankohta ilmenevät.
41 Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan henkilön haitta-aste on 100 prosenttia ja osaeläkettä saavan 50 prosenttia ilman eri selvitystä. Valtionverotuksessa täyden vähennyksen määrä on 115 euroa. Kunnallisverotuksessa täysi vähennys on 440 euroa. kotitalousvähennys Kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävän kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön, kunnossapito- ja perusparannustyön sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyön kustannukset voi osittain vähentää verotuksessa. Vähennysoikeus koskee myös oman tai puolison vanhempien kodissa tai vapaa-ajan asunnossa teetettävää työtä. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Kotitalousvähennyksenä voidaan vähentää 15 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkan sivukulut tai 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on verovelvollista kohti 2000 euroa vuonna 2012. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuu. Vähennys myönnetään vain, jos työn suorittava yritys tai yrittäjä kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Vähennystä ei voi saada, jos vähennykseen oikeutettu henkilö on saanut samaa työsuoritusta varten esimerkiksi omaishoidontukea tai kunnan myöntämän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelin.
42 Liikkuminen (ajoneuvoverolaki, autoverolaki, vammaispalvelulaki) Pitkäaikaissairaiden liikkumista helpottavat lakisääteiset tukitoimet ja eri toimijoiden vapaaehtoisuuteen perustuvat alennukset.
43 alennukset ja avustaminen liikennevälineissä Useat julkisen liikenteen toimijat antavat eläkeläisille ja liikuntavammaisille alennuksia matkan hinnasta. Toimijoiden alennuksen toteutustavat vaihtelevat huomattavasti. Rautatieliikenteessä ja lentoliikenteessä on lakisääteinen velvoite avustaa liikuntavammaista matkustajaa. Muut julkisen liikenteen toimijat järjestävät avustamisen haluamallaan tavalla. Linja-autot Täydellä tai määräaikaisella eläkkeellä olevat alle 65-vuotiaat henkilöt voivat saada alennusta 30 prosenttia yli 80 kilometrin pituisista yhdensuuntaisista linja-automatkoista. Alennuksen saa kuvallisella Kela-kortilla, työeläkekortilla ja Matkahuollon eläkeläiskortilla, 65 vuotta täyttäneet saavat alennuksen pelkällä henkilöllisyystodistuksella. Liikuntavammainen henkilö voi saada paikallisliikenteen matkoista invalidialennusta, mutta käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain. Lisätietoa saa kunnan liikennelaitokselta ja liikennöitsijältä. Junat, laivat ja lentokoneet Eläkkeensaajat voivat saada junalipusta eläkeläisalennuksen, joka on 50 prosenttia lipun hinnasta. Alennuksen saamiseksi 65 vuotta täyttäneiden on todistettava ikänsä. Alle 65-vuotiaat saavat alennuksen kuvallisella Kela-kortilla, työeläkekortilla ja VR:n E-kortilla. VR:n henkilökunta avustaa pyydättäessä junaan nousemisessa tai junasta poistumisessa. Saattajalla on oikeus matkustaa maksutta. Avustajapalvelu on tilattava etukäteen. Lisätietoa junien vammaispalveluista saa VR:ltä. Myös laivayhtiöt voivat tarvittaessa helpottaa matkustajan pääsyä laivaan ja laivasta pois. Lisätietoa saa laivayhtiöiden myyntipalveluista. Eläkkeensaajat voivat saada alennusta myös lennoista. Jos matkustaja tarvitsee lentokentällä apua, siitä on hyvä ilmoittaa etukäteen. Lisätietoa alennuksista saa lentoyhtiöistä. Avustamisesta lentokentällä saa lisätietoa lentoyhtiöistä, lentoasemilta sekä lentoasemia ylläpitävältä Finavialta.
44 taksimatkat ja kuljetuspalvelu Kunnan sosiaalitoimi korvaa vaikeavammaiselle vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita, esimerkiksi taksimatkoja. Kunnan on järjestettävä kohtuulliset kuljetuspalvelut sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluina on järjestettävä välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Vaikeavammainen henkilö saa itse päättää, montako kuljetuspalvelumatkoista käyttää asuinkunnassa ja montako lähikunnissa. Kuljetuspalveluja on oltava käytettävissä kaikkina viikonpäivinä ja eri vuorokaudenaikoina. Välttämättömillä työhön ja opiskeluun liittyvillä matkoilla tarkoitetaan pääsääntöisesti matkoja kotoa työ- tai opiskelupaikalle sekä takaisin kotiin. Näitä matkoja kunnan on korvattava tarpeellinen määrä. Laissa ei ole asetettu vähimmäis- eikä enimmäismäärää. Kuljetuspalveluista voidaan periä maksu, joka saa olla enintään paikkakunnan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu kohtuullinen maksu. Kuljetuspalvelujen tilaamisesta ennakkoon taksiyrittäjä ei saa periä niin sanottua ennakkotilausmaksua. Saattajan tarpeesta on ilmoitettava haettaessa kuljetuspalvelua kotikunnasta. Saattajapalvelu on järjestettävä esimerkiksi silloin kun taksinkuljettajan antama apu ei ole riittävää. Saattajapalvelu on maksutonta. Lisätietoja saa kotikunnan sosiaalitoimesta. Kunta myöntää kuljetuspalvelua myös sosiaalihuoltolain perusteella. Kunta voi järjestää yksilöllisiä kuljetuspalveluja henkilöiden itsenäisen