Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Kadut ja ympäristö Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Huhtikuu 2015 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2014
PAIKALLISLIIKENTEEN VUOSIRAPORTTI 2014 Päivämäärä 14.4.2015 Laatija Mika Piipponen Hyväksyjä Kuvaus Birgitta Nakari Lappeenrannan kaupunkiliikenteen ja siihen liittyvän palveluliikenteen vuosiraportti vuodelta 2014, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia paikallisliikenteen kehittämiseksi. Raportin lopussa on paikallisliikenteen seurannan mittarit. Viite Joukkoliikenteen puitesopimus Ramboll Kotkantie 6 (1.krs) 48200 Kotka P +358 400 417 236 F +358 20 755 7281 www.ramboll.fi
VUOSIRAPORTTI 2014 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 1 1.1 Lappeenrannan alueen joukkoliikenne 1 1.2 Matkustajamäärä 1 1.3 Lipputuki 2 1.4 Paikallisliikenteen uudistus 1.5.2014 alkaen 3 1.5 Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet 4 1.6 Ostoliikenne 4 1.7 Keskeiset toimenpide-ehdotukset 5 2. Taustaa 6 2.1 Liikennetarjonta 6 2.1.1 Lappeenrannan alueen liikenne 6 2.1.2 Paikallisliikenteen reitit 6 2.1.3 Joutsenon taajamien bussireitit 7 2.1.4 Lähiliikenteen liikennesuunnat 8 2.1.5 Palvelulinjat Lappeenrannassa 8 2.2 Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet 10 2.2.1 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma 10 2.2.2 Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti 11 2.2.3 Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä 11 2.2.4 Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä 12 2.2.5 Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke 12 2.2.6 Paikallisliikennealueen PALI-liikenne 13 2.2.7 Sopimuskuljetusten muuttaminen kaikille avoimeksi liikenteeksi 13 2.2.8 Lappeenrannan Bussilähdöt aikataulupalvelu 13 2.2.9 Lappeenrannan matkakeskus 14 2.2.10 Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi 14 2.3 Lappeenrannan tukemat lipputuotteet 15 2.4 Asiakaspalaute 18 2.4.1 Nettikysely 18 2.4.2 Kaupungin palautepalvelu 19 2.5 Kaupungin kuljetuskustannukset 20 2.6 Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi 20 2.7 Valtion tuki 21 2.8 Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna 2014 21 3. Matkustus 22 3.1 Paikallisliikenteen linjakohtainen matkustus 22 3.2 Matkojen määrä tuotteittain 23 3.2.1 Yleistä 23 3.3 Tuotekohtainen kehitys 24 3.3.1 Kaupunkikortti 24 3.3.2 Seutulippu 25 3.3.3 Opiskelijakortti 25 3.3.4 Nuorisokortti 26 3.3.5 Lasten kaupunkikortti 27 3.3.6 Lastenvaunut 28 3.3.7 Veteraanit 28 3.3.8 Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti 29 3.3.9 Paikallisliikenteen 22 M sarjakortit 30
VUOSIRAPORTTI 2014 3.3.10 Vaihtolippu 30 3.4 Tuotteiden markkinaosuudet 31 3.5 Matkojen määrä myyntikertaa kohden 31 4. Ostoliikenne 33 4.1 Yhteenveto kaupungin ostamasta liikenteestä v. 2014 33 4.2 Matkustusmäärät ostoliikenteessä 33 4.3 Ostoliikenteen kustannukset 33 4.4 Ajomäärät 34 4.5 Ostoliikenteen tunnuslukuja 34 5. Kaupungin maksama lipputuki 35 5.1 Yleistä lipputuesta 35 5.1.1 Lipputuen määrä 35 6. Ennusteet jatkokehityksestä 36 6.1 Alustava kustannusarvio vuodelle 2015 36 7. Toimenpide-ehdotukset 37 7.1 Lipputuotteet 37 7.2 Maaseudun palveluliikenne 37 8. Mittarit 38
VUOSIRAPORTTI 2014 1 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Lappeenrannan alueen joukkoliikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; 1.5.2014 alkaen kokonaan kaupungin kilpailuttamaa ja Autolinjat Oy:ltä ostamaa liikennettä, jossa kaupunki maksaa liikennöintikorvauksen ja saa kaikki lipputulot. Liikenteen suunnitteluvastuu on kaupungilla. Lähiliikenne; kaupungin rajojen sisäpuolella pääosin ns. ostoliikenteenä ajettavaa, kaikille avointa joukkoliikennettä, joka ajetaan busseilla, pikkubusseilla tai 1+8 takseilla. Kaukoliikenne; avointa, kaupungin rajat ylittävää, markkinaehtoista linja- tai ELY-keskuksen ostamaa liikennettä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella. Palveluliikenne alkoi Lappeenrannassa vuonna 1998. Lappeenrannan saama joukkoliikenteen valtionapu säilyi ennallaan, 662.160 eurossa vuoden 2013 tavoin. Vuonna 2012 tuki oli 558.468. 1.2 Matkustajamäärä Lappeenrannan kaupungin tukemilla lipputuotteilla matkustus on noussut vuoden 1998 549.730 matkasta vuoden 2014 1.090.264 matkaan. Kasvu on ollut 540.534 matkaa (+98,3 %). Kuva: Kaupungin tukemien lippujen matkamäärien pidempiaikainen kehitys tuotteittain. Valtionapuun oikeutettujen lipputuotteiden osalta muutokset ovat olleet seuraavia: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Kaupunkikortti 309 045 318 926 363 688 388.247 369.839-18.408-4,7 % Opiskelijakortti 232 351 267 254 297 811 284.707 306.339 21.632 +7,6 % Nuorisokortti 157 805 148 572 173 166 206.103 218.461 12.358 +6,0 % 44 M/opiskelija 73 480 76 912 98 076 97.152 87.604-9.548-9,8 % Lapsen kortti 9 915 11 349 15 929 25.159 33.176 8.017 +31,9% 22 M/aikuinen 0 0 0 0 5.340 5.340
VUOSIRAPORTTI 2014 2 22 M/+65 v 0 0 0 0 9.969 9.969 22 M/opiskelija 0 0 0 0 10.707 10.707 22 M/4-16 v. 0 0 0 0 5.008 5.008 Yhteensä 782 596 823 013 948 670 1 001 368 1.046.443 45.075 +4,5 % Aikuisten kaupunkikortilla matkustus väheni 4,7 % (-18.408 matkaa) kun opiskelijoiden edellisvuotinen lasku korjaantui 7,6 % kasvulla (+21.632 matkalla). Kasvua oli myös nuorisokortilla (+6,0 %) ja lapsen kortilla (+31,9 %). Osa opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttäjistä siirtyi 22 matkan kortin käyttäjäksi kun uudet kaupungin tukemat 22 matkan aikuisen, opiskelijan nuoren ja 65 v. täyttäneiden kortit otettiin käyttöön 1.5.2014 alkaen. Kaupunkikorttien käyttöalue laajeni vuoden 2009 alusta, kun Joutseno liittyi Lappeenrantaan, samoin kun Ylämaa liittyi 2010 alusta. Kuva: Paikallisliikenteen (numeroidut linjat) kokonaismatkustus sisältäen myös kertalippumatkustuksen. Lappeenrannan paikallisliikenteessä tehtiin vuonna 2014 kaikkiaan 1.552.563 matkaa, eli 100.880 matkaa (+6,9 %) edellisvuotta enemmän. 1.3 Lipputuki Lipputuella tarkoitetaan sitä rahamäärää, jolla Lappeenrannan kaupunki tukee lipun ostajaa, eli liikennöitsijälle maksettavan tariffin ja asiakkaan maksaman hinnan välistä erotusta. Lappeenrannan kaupunki saa osan enintään 50 % - maksamastaan lipputuesta takaisin valtion maksamana tukena. Vuonna 2013 kaupunki sai valtion tukeen oikeuttaviin lipputuotteisiin tukea 31,7 % (v.2012 29,6 %.) Kaikkien tuotteiden osalta tuki oli 29,6 % (v.2012 27,1 %). Vuoden 2014 osalta lipputukiosuus ei ole enää vertailukelpoinen hankintamallin muutoksesta johtuen. 1.5.2014 alkaen Lappeenrannan kaupunki ei maksa liikennöintisopimuksen perusteella ajettavasta paikallisliikenteestä lipputukea vaan ostaa liikennesuoritteen ja saa itselleen lipputulon. Lipputukea maksetaan kuitenkin edelleen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ostamassa liikenteessä sekä siirtymäajan liikennöintisopimuksilla ajettavassa liikenteessä tehdyistä matkoista. Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupunki tuki seuraavien lipputuotteiden ostoa: Kaupunkikortti *) Opiskelijan kaupunkikortti *) Nuorison kaupunkikortti *) Alle 12 v. lapsen lippu *)
VUOSIRAPORTTI 2014 3 Etelä-Karjalan seutulippu *) Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti *) Veteraanilippu Lastenvaunujen ja rattaiden kanssa matkustavat Vaihtolippu Paikallisliikenteen 22 M sarjakortit (aikuinen, opiskelija, nuori, +65) *) = valtionapuun oikeuttava lipputuote Näiden tuotteiden lisäksi kaupunki alensi 1.5.2014 alkaen paikallisliikennealueella kertalippujen hintaa sekä 22 M sarjakorttien (aikuinen, +65 v, opiskelija sekä nuoret ja lapset). Kaupungin maksama lipputuki ilman valtion osuutta oli vuonna 2014 887.883 euroa (vuonna 2013 yhteensä 1.546.062 ), eli vähennystä 42,6%. Matkakohtaisesti tuki putosi 0,79 euroon/matka vuoden 2013 1,63 /matka sijaan. Selityksenä tähän on se, että paikallisliikenteessä ei enää 1.5.2014 jälkeen maksettu lipputukea uudesta hankintamallista johtuen. 1.4 Paikallisliikenteen uudistus 1.5.2014 alkaen Lappeenrannan kaupunki kilpailutti ensimmäisenä keskisuurena kaupunkina paikallisliikenteensä palvelusopimusasetuksen mukaisena ja allekirjoitti 13.9.2013 paikallisliikenteen liikennöintisopimuksen Autolinjat Oy:n kanssa. Sopimuskausi alkoi 1.5.2014. Uudistuksen myötä kaupunki on voinut hinnoitella vapaasti paikallisliikenteen tuotteet ja toteuttaa kampanjointia eri kohderyhmille ilman tulonsiirtoa yrittäjälle. Marraskuussa 2014 toteutetun vuosittaisen paikallisliikenteen asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä kysyttiin kaupunkilaisilta erityisesti uudistukseen liittyviä mielipiteitä. Tulosten perusteella uudistus onnistui erinomaisesti: 1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo 14. Paikallisliikenteen kertalippujen hinnan alennus ja hiljaisen ajan alennuksen käyttöönotto oli erinomainen 6 13 35 96 285 435 4,47 uudistus, vaikka se lisäsi kaupungin kustannuksia 15. Paikallisliikenteen 20 matkan sarjakortti (aikuiset, 65- v. täyttäneet, opiskelijat ja nuoret) oli erinomainen 11 22 135 140 119 427 3,78 uudistus 18. Paikallisliikennekalusto on aiempaa selvästi siistimpää 19 42 161 146 59 427 3,43 17. Paikallisliikennekaluston uusiutuminen näkyy selvästi katukuvassa 20 61 151 133 65 430 3,38 19. Paikallisliikennebussista löytyy aina istumapaikka 34 67 115 145 68 429 3,34 16. Lappeenrannan joukkoliikenteen w w w -sivut ja aikatauluvihko ovat aiempaa selkeämpiä ja niistä saa 29 57 162 128 54 430 3,28 aiempaa paremmin tietoa 20. Olen jo käyttänyt paikallisliikenteen QR-koodia etsiessäni aikataulutietoja Lappeenrannan paikallisliikenteestä 346 36 25 5 9 421 1,33
VUOSIRAPORTTI 2014 4 Erityisesti paikallisliikenteen kertalipun hinnanalennus ja hiljaisen ajan tariffin käyttöönotto olivat kaupunkilaisten mieleen. Myös 22 matkan sarjakortin käyttöönotto ja eläkeläisalennus saivat hyvää palautetta. Erityisesti aikataulutiedon saannin helpottamiseksi älypuhelinten avulla lanseerattu QR-koodin käyttö ei vielä ole tavoittanut kuin pienen osan kaupunkilaisista. 1.5 Lappeenrannan kaupunkiliikenteen haasteet Lappeenrannan kaupungin joukkoliikenteessä on nyt voimakasta nostetta. Pääosin vuoden 2011 aikana työstettiin poliittisten päättäjien, virkamiesten ja konsultin yhteistyönä kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma, jossa kuvataan visio 2020, määritetään palvelutasovyöhykkeet ja ylipäätään kehityssuunta joukkoliikenteelle. Asetetut tavoitteet alkoivat konkretisoitua paikallisliikenteen osalta 1.5.2014 kun siirryttiin bruttomallilla hankittuun liikenteeseen ja toteutettiin kertalippujen hinnan alennukset sekä uudet 22 M lipputuotteet, kokonaan uutena ryhmänä eläkeläiset. Paikallisliikenteen matkustajamäärä on kasvanut uudistuksen voimassa ollessa noin 10 %. Valtakunnallisen Waltti-lippu- ja tariffijärjestelmän viivästyminen on Lappeenrannan kannalta haaste: paikallisliikennealueelle on voitu 1.5.2014 alkaen tarjota uudistuksia, mutta muun kaupungin alueen osalta joudutaan odottamaan Walttia ja erityisesti sen arvokorttisovellutuksen tuomia lisämahdollisuuksia. Myös Imatra-Joutseno-Lappeenranta liikenne on haaste; sitä hallinnoi Kaakkois-Suomen ELYkeskus, mutta vuorot ajetaan pelkästään Imatran ja Lappeenrannan toimivaltaisten viranomaisten alueella. Pidemmällä aikajänteellä olisikin perusteltua arvioida Imatran ja Lappeenrannan alueiden yhdistämistä yhdeksi seudulliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, johon olisi ilmeisesti perusteltua liittää myös ainakin osa Taipalsaaren ja Lappeenrannan välisestä liikenteestä. 1.6 Ostoliikenne Lappeenrannan ostoliikennekustannukset muodostuvat paikallis-, palvelulinja- ja lähiliikenteen ostoista, joiden kokonaiskustannus oli vuonna 2014 kaikkiaan 1,8 M. Paikallisliikenteen ostojen osuus on nettona 1.074.716, palvelulinjojen 86.211 84 386,03 (+2,2%) ja Vainikkalan PSA:n mukaisen koulu-, asiointi- ja junaliikenteen syöttöliikenteen 197.225 (+23,3%). km/v Matkat Alijäämä Alijäämä /matka Alijäjäämä/k m Matkoja/k m Lähiliikenne/ linjataksi 213 244 45 793 227 660 4,97 1,07 0,21 Paikallisliikenne/linjataksi 70 958 33 746 135 826 4,02 1,91 0,48 Maaseudun PALI-liikenne 61 799 1 525 67 890 44,52 1,10 0,02 Pali 1 ja 2 (kaupunki) 13 167 4 247 18 321 4,31 1,39 0,32 Vainikkala 129 216 38 730 197 225 5,09 1,53 0,30 Autolinjat/maaseutu 8 973 48 980 5,46 Vento/maaseutu 21 924 99 032 4,52 Autolinjat, paikkuri 1 552 563 1 074 716 0,69 Yhteensä 1 707 501 1 869 650 1,09 Vainikkalan liikenteen alijäämä on kasvanut vuodessa 37.284 (+23,3%). Toinen ongelmakohta on maaseudun palveluliikenne: alijäämä yhtä tehtyä matkaa kohden on 44,52, joka vastaa 25 km:n yhden henkilön taksimatkaa.
VUOSIRAPORTTI 2014 5 1.7 Keskeiset toimenpide-ehdotukset Vuoden 2015 osalta keskeisimmät joukkoliikenteen kehittämistehtävät liittyvät Walttijärjestelmän käyttöönottoon. Paikallisliikenteen osalta kesäaikatauluista karsitaan vuorot, joissa on keskimäärin alle yksi matkustaja. Kustannussäästöjä tulisi hakea lisäksi Vainikkalan liikenteestä, erityisesti Allegro-junan syöttöliikenteestä ja viikonloppuliikenteestä siten, että alueen palvelutaso on suhteessa väestömäärään. Toinen selvitettävä säästökohde on maaseutuliikenteen palvelulinjat: onko mahdollista siirtyä kutsuliikenteeseen tai muuten tehostaa kaluston käyttöä. Nyt ajetaan 50 km yhtä matkustajaa kohden, joka viittaa siihen, että mukana on täysin tyhjiä vuoroja.
VUOSIRAPORTTI 2014 6 2. TAUSTAA 2.1 Liikennetarjonta 2.1.1 Lappeenrannan alueen liikenne Lappeenrannassa kaupungin alueella tapahtuva, kaikille avoin joukkoliikenne ryhmitellään kolmeen osaan: Paikallisliikenne; Kaupungin taajama-alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöi pääsääntöisesti Autolinjat Oy Lappeenrannan kaupungin myöntämillä liikenneluvilla. Lisäksi kaupunki ostaa Tilausliikenne Pekiltä linjan 4 sekä ostoliikenteenä hoidettavat kesäliikenteet ja talviajan ilta- ja viikonloppuliikenteet. Myös muutamia aikaisen aamun vuoroja ostetaan muilta yrittäjiltä. 1.5.2014 alkaen kaupunki on ostanut koko paikallisliikenteen Autolinjat Oy:ltä ns. bruttomallilla Lähiliikenne; Lappeenrannan kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuvaa, kaikille avointa liikennettä, joka hankitaan pääosin ns. ostoliikenteenä. Maaseudun liikenteen muutos linjaautoilla ajetusta linjaliikenteestä pikkubusseilla tai 1+8 taksilla ajetuksi ostoliikenteeksi, alkoi 1980-luvun loppupuolella. Kaukoliikenne; Kaikille avointa joukkoliikennettä, jonka reitti ylittää kaupungin maantieteellisen rajan riippumatta linjan pituudesta tai siitä, onko kyse vakio- tai pikavuoroliikenteestä. Vuorot liikennöidään siirtymäajan liikenteenä, reittiluvan mukaisena liikenteenä tai ELY:n ostamana käyttöoikeussopimus- tai bruttosopimusliikenteenä. Lisäksi liikenne kattaa ostoliikenteenä ajettavan, kaikille avoimen palveluliikenteen, jolla on kaksi reittiä keskusta-alueella ja seitsemän reittiä maaseutualueella. 2.1.2 Paikallisliikenteen reitit Linja Reitti 1 Yliopisto Keskusta - Kanavansuu Mustola/Kiiskinmäki neljä autoa, kahden tunnin kierros, 30 min vuoroväli 2 Kivisalmi Keskusta - Hovinpelto kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli 3 Yliopisto -Matkakeskus- Keskusta Kivisalmi kolme autoa, 90 minuutin kierros, 30 min vuoroväli ajetaan vain aamu- ja iltaruuhkassa 3K Kivisalmi Kesämäki yksi auto, ajetaan kaksi koululaislähtöä aamu- ja iltapäiväruuhkassa 4 Karhuvuori Keskusta Mäntylä yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli ruuhkassa toinen auto -> 30 min vuoroväli iltaisin ja sunnuntaisin pienkalustolla 5 Yliopisto Keskusta Matkakeskus kaksi autoa, tunnin kierros, 30 min vuoroväli 9 Keskuspuisto Pikisaari Kariniemi yksi auto, tunnin kierros, tunnin vuoroväli 10 Ruoholampi Keskusta Elokuussa 2012 aloitettu ostoliikennelinja, yksi auto, M-P-vuorona klo 7-10 ja 14-17 välillä tunnin kierrolla ajettava ympärivuotinen vuoro.
VUOSIRAPORTTI 2014 7 Paikallisliikenteen reittikartta: 2.1.3 Joutsenon taajamien bussireitit Kuva: Joutsenon kirkonkylän ja Korvenkylän keskustaajamien bussireitit
VUOSIRAPORTTI 2014 8 2.1.4 Lähiliikenteen liikennesuunnat Linja A B C D E Reitti Ylämaan tien suunta: Lappeenranta Pulsa Lappeenranta Koulupäivinä 7 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 2 vuoroa ajetaan linjataksina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 3 vuoroa. Korkea-ahontien suunta: Lappeenranta - Korkea-aho - Tani Lappeenranta Koulupäivinä 8 vuoroa, joista yksi vain tiistaisin. Näistä 3 vuoroa ajetaan linjataksina ja 3 palvelulinjana. Koulujen loma-aikana keskiviikkoisin linjataksina ja palvelulinjana 4 vuoroa. Vaalimaantien suunta: Lappeenranta - Hytti - Simola - Rikkilä Lappeenranta Koulupäivinä 13 vuoroa, joista 3 linjataksina ja yksi linjataksilla vain tiistaisin ajettavana palvelulinjana. Koulujen loma-aikana ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksina. Lisäksi keskiviikkona 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin ja sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa. Viipurintien suunta: Lappeenranta - Vainikkala Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 13 vuoroa, joista 5 linjataksina ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi perjantaisin 1 linjataksivuoro. Koulujen loma-aikana ma-pe 9 vuoroa, joista 5 linjataksivuoroja ja 2 palvelulinjana ajettavaa linjataksivuoroa. Lauantaisin 5 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 5 linjataksivuoroa Nuijamaantien suunta: Lappeenranta Nuijamaa - Lappeenranta Koulupäivinä, ma-pe 7 vuoroa, joista 1 linjataksilla. Koulupäivinä, perjantaisin, lisäksi 3 linjataksivuoroa Koulujen loma-aikana, ma-pe 5 vuoroa joista 3 linjataksia ja 2 linjataksilla ajettavaa palvelulinjaa. Lisäksi ma, ke ja pe ajetaan 2 vuoroa. Lauantaisin 6 linjataksivuoroa Sunnuntaisin 4 linjataksivuoroa Lappeenranta Hanhijärvi Hanhikemppi Koulupäivinä 2 ostoliikenteenä pikkubussilla Lappeenranta Partala Ravo Soskua Koulupäivinä, ma-pe 3 vuoroa joista 2 linjataksivuoroina. Lappeenranta Joutseno Imatra arkipäivisin 29 edestakaista vuoroa lauantaisin 13 edestakaista vuoroa sunnuntaisin 18 edestakaista vuoroa 2.1.5 Palvelulinjat Lappeenrannassa Palveluliikenne alkoi Lappeenrannan paikallisliikennealueella vuonna 1998. Alussa linjoja oli 5, mutta vähäisen matkustajamäärän vuoksi määrä putosi kahteen. Palvelulinjoja paikallisliikenteessä ajetaan yhdellä matalalattiaisella, niiaavalla pikkubussilla. Linjoja ajetaan reitin ja aikataulun mukaisesti, mutta auto noutaa tarvittaessa erityisesti vanhukset ja vaikeavammaiset kotipihalta reitin varrella. Ajoreitti on muutenkin joustavampi kuin normaalilla bussireitillä. Reitin poikkeamistarpeesta ilmoitetaan palvelulinjaa ajavalle liikennöitsijälle viimeistään edellisenä päivänä.
VUOSIRAPORTTI 2014 9 Lappeenrannan palvelulinjat keskusta-alueella ovat Linja Reitti P1 Kiiskinmäki/Muukontie Sulkuvartijankatu Mustolankatu Pitkäkatu - Läntinen kanavatie Hovinkatu Hakalinkatu Kartanontie Asemakatu Kauppakeskus/Lauritsala - Karjalantie Väinämöisenkatu Joukahaisenkatu Onninkatu - Kisakatu Lepolankatu Armilankatu Mutkakatu Kauppatori (ma) Puhakankatu/Marketit (to) Myllymäki/Marketit. P3 Saarenkatu Piiluvankatu Kivistönkatu Voisalmentie Sammaltie Saratie Niittyvillantie Voisalmentie - Mäkitervakontie Kivisalmenkatu Maininkikatu Kaariniementie Kivisalmenkatu Tyysterniementie Happotie - Tyysterniementie Tukkikatu Vanha Happotie Taipalsaarentie - Snelmaninkatu Valtakatu Kauppatori (ti) Puhakankatu/Marketit (pe) Myllymäki/Marketit Armilan terveyskeskus (tarvittaessa) Maaseudulla Myös Lappeenrannan maaseutualueella on palveluliikennettä, jota hoidetaan kaupungin ostoliikenteenä, autojen ollessa pääosin 1+8 henkilön takseja tai pikkubusseja. Näissä ei ole matalalattiaa. Palvelu on tarkoitettu lähinnä vanhuksille ja muuten huonosti liikkuville. Linjoilla on kiinteät aikataulut ja vakioreitit, joista tehdään poikkeamia pyynnöstä. Linja Reitti Simola Korkea-aho Nuijamaa Rapattila Tani Pulsa Hytti Korkea-aho Rapattila Lappeenranta
VUOSIRAPORTTI 2014 10 Simola Rikkilä Simola - Tani 2.2 Kaupunkiliikenteen kehityshankkeet 2.2.1 Joukkoliikennepoliittinen ohjelma Lappeenrannan kaupungin joukkoliikennepoliittinen ohjelma koottiin pääosin vuoden 2011 aikana. Vain kuulemiset ja varsinainen päätösprosessi jäivät vuodelle 2012. Ohjelma on luonut selkeän pohjan parhaillaan meneillään olevalle, Lappeenrannan paikallisliikennehistorian merkittävimmälle muutosten sarjalle, jossa liikenteen hankintamalli muuttui, lipputuotteet uudistuvat ja palvelutasoa nostetaan sopimusvelvoitteiden ja kannustimien sekä seurannan kautta. Lappeenrannan joukkoliikenteen visio 2020 Joukkoliikenteen suosiota kasvatetaan. Asiakaspohjaa vahvistetaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä suuntaamalla väestön kasvu ja uudisrakentaminen keskusta-alueille ja joukkoliikennevyöhykkeelle. Palveluja parannetaan lisäämällä nopeaa, erityisesti työmatkoille soveltuvaa tarjontaa, kehittämällä liityntä- ja vaihtoyhteyksiä, parantamalla keskeisempiä pysäkkejä ja säilyttämällä matkustamisen hinta edullisena. Kaupungin lakisääteisiä kuljetuksia järkeistetään ja ohjataan mahdollisimman laajasti joukkoliikenteeseen. Palvelutasovyöhykkeet 2014 alkaen Strategiset päämäärät 2020 Strategiset päämäärät täsmentävät visiota ja kertovat tulevaisuuden suhteen tehdyistä valinnoista. Ne ilmaisevat, millainen Lappeenrannan joukkoliikenne on vuonna 2020, kun strategia on toteutunut. Visio ja strategiset päämäärät kertovat yhdessä strategian olennaisen sisällön. YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveellisemmäksi. 1. Joukkoliikenteen kysyntää kasvatetaan 2. Palveluliikenteellä tuetaan kotona asumista 3. Liikenteen päästöjä vähennetään
VUOSIRAPORTTI 2014 11 ASIAKKUUDEN HALLINTA JA PA LVELUKYKY Henkilö- ja joukkoliikennepalvelujen käyttö helpommaksi. 4. Asiakaspalvelun laatua kehitetään 5. Toteutetaan joukkoliikenteen kehittämishankkeita ja vastataan tuleviin kehitämishaasteisiin 6. Varmistetaan sujuvat matkaketjut TALOUS Joukkoliikennepalvelujen taso vastaa kysyntää. 7. Kaupungin rahankäyttö joukkoliikenteeseen ja muihin henkilökuljetuksiin optimoidaan 8. Oikeudenmukaisella taksapolitiikalla vastataan eri asiakasryhmien tarpeisiin 9. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan riittävällä rahoituksella OSAAMINEN, UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Joukkoliikenne positiiviseen nosteeseen. 10. Asiakaspalvelun tasoa parannetaan (liikennöitsijät, Matkahuolto, neuvonta) 11. Kaluston laatua ja toimintavarmuutta parannetaan 12. Kaupungin tuottamilla palveluilla tuetaan liikennöitsijöitä laadukkaiden palvelujen tuottamisessa (pysäkit, talvikunnossapito, joukkoliikennesivut ja info) PROSESSIT JA RAKENTEET Tavoitteiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. 13. Liikenteen hankintaprosessit toteutetaan siten, että aito kilpailu toteutuu ja palveluntuottajien osaaminen sekä innovaatiot hyödynnetään 14. Päätöksentekoa tuetaan tehokkaalla seurannalla ja raportoinnilla 15. Alaa kehitetään johdonmukaisesti 2.2.2 Paikallisliikenteen kilpailutus ja uuden liikenteen käyttöönottoprojekti Kevään 2013 aikana kilpailutettiin koko Lappeenrannan paikallisliikenne. Kaikki kolme kohdetta voitti Autolinjat Oy, jonka kanssa solmittiin liikennöintisopimus syyskuussa 2013. Uuden sopimuksen mukainen liikennöinti aloitettiin 1.5.2014. 2.2.3 Suurten ja keskisuurten kaupunkien yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä Lappeenrannan kaupunki oli mukana 29.5.2013 perustamassa Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy:tä. Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Oy on kuntien ja valtion yhteinen IT-palvelu- ja hankintayhtiö. Sen toiminta kattaa yli 20 keskeisintä kaupunkiseutua ympäri Suomea. Yhtiön tarkoituksena on hankkia, kehittää ja ylläpitää joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistä lippu- ja maksujärjestelmää. Liikenneinsinööri Birgitta Nakari on jäsenenä yhtiön hallituksessa. Kehitettävän maksujärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa yhden matkakortin käyttö valtakunnallisesti eri joukkoliikennemuodoissa. Yhtiön avulla voidaan parhaiten toteuttaa valtakunnallisesti yhteensopivaa joukkoliikennejärjestelmää ensisijaisesti lippu- ja maksujärjestelmän eli yhteisen matkakortin avulla, mutta jatkossa myös informaatiopalvelujen ja brändäyksen keinoin. Joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten hankkimaan lippu- ja maksujärjestelmän tavoitteena on Ensimmäisessä vaiheessa hoitaa työssäkäyntialueiden maksujärjestelmien tarpeet Seuraavissa vaiheissa työssäkäyntialueiden välisen liikenteen tarpeet sekä yhteiskäyttöisyys Maksaminen samalla matkakortilla on helppoa koko seudun alueella Joustavan ja oikeudenmukaisen hinnoittelu Viranomaiselle riittävästi helppokäyttöistä ja ajantasaista tietoa Mahdollisuus matkustaa myös toisen viranomaisen alueella
VUOSIRAPORTTI 2014 12 Yhteinen järjestelmä on riippumaton ja säästää kuntien kustannuksia, kun yksittäisten kaupunkien ei tarvitse hankkia ja ylläpitää omaa järjestelmää. Järjestelmä vastaa kustannuksiltaan nykyisiä järjestelmiä, sillä tällä hetkellä maksujärjestelmän kustannukset sisältyvät toimittajan lipputuotteisiin ja palkkioihin. Yhteinen järjestelmä tuottaa tietoa liikenteen suunnitteluun ja päätöksenteon tueksi sekä edistää tehokasta julkisen rahoituksen kohdentamista. Lisäksi se mahdollistaa liikennepalveluiden tasapuolisen kilpailuttamisen ja helpottaa liikennöitsijöiden alalle tuloa ja osallistumista tarjouskilpailuihin. 2.2.4 Jäsenyys Suomen Paikallisliikenneliitto ry:ssä Lappeenrannan kaupunki liittyi uudistuneen Suomen Paikallisliikenneliitto ry:n jäseneksi. Suomen Paikallisliikenneliitto ry on joukkoliikenteen järjestämisestä vastaavien kaupunkien ja kaupunkiseutujen viranomaisten joukkoliikenteen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Liiton tärkeimmät toiminta-alueet ovat vaikuttaminen julkiseen valtaan päin paikallisliikenteen kannalta tärkeissä kysymyksissä sekä joukkoliikennetietouden ja ammattitaidon syventäminen. Paikallisliikenneliiton palveluihin kuuluu julkaisujen, suunnitteluohjeiden sekä koulutustilaisuuksien tuottaminen ja järjestäminen. Paikallisliikenneliiton varsinaiset jäsenet ovat Helsingin seudun liikenne (HSL), Hämeenlinnan, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Oulun, Porin ja Salon kaupungit sekä Tampereen ja Turun joukkoliikenneyksiköt. Paikallisliikenneliiton jäsenyhteisöjen järjestämässä joukkoliikenteessä kuljetettiin vuonna 2011 yhteensä 430 miljoonaa matkustajaa, joka on yli 80 % Suomen maajoukkoliikenteen matkoista. 2.2.5 Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen (JOMYR) hanke Projektin tavoitteena oli selvittää, mitä edellytyksiä Lappeenrannan ja Imatran seuduilla olisi kehittää maankäyttöä paremmin joukkoliikenteen järjestämistä sekä käyttöä tukevaksi. Erityisesti haettiin pitkän aikavälin näkemystä siitä, miten alueen maankäyttöä tulisi kehittää, jotta se tukisi joukkoliikenteen käyttöä sekä taloudellista joukkoliikenteen järjestämistä alueella. Parhaiksi keittämispaikoiksi joukkoliikenteen kannalta nähtiin erityisesti Lappeenrannan keskusta lähialueineen, Skinnarila, Voisalmensaari ja Lauritsala sekä Imatralla keskusta lähialueineen sekä yhteysväli keskustasta Vuoksenniskaan. Työn perusskenaario A perustuu nykyisen aluerakenteen ja joukkoliikennetarjonnan vahvistamiseen. Kehittämisen painopistealueita ovat Lappeenrannan ja Imatran keskustat ja muut keskeiset alueet. Muita keskuksia kehitetään lähinnä paikallis- tai kyläkeskuksina. Taajamajunaskenaario B perustuu uuden taajamajunayhteyden toteutumiseen, jossa mahdollisina asemapaikkoina olisivat Luumäki, Lappeenranta, Lauritsala, Joutseno, Imatra ja Vuoksenniska. Pääpaino on näiden asemanseutujen voimakkaassa kehittämisessä. Muiden alueiden kehittäminen on mahdollista vasta asemanseutujen riittävän lisärakentamisen jälkeen ja niiden aluerakenteellinen merkitys saattaa heikentyä asemanseutujen kustannuksella. Vahvan rajayhteyden skenaariossa C pääpaino on olemassa olevan rakenteen vahvistamisessa sekä rajanylityksiin liittyvien alueiden kehittämisessä. Imatra-Svetogorsk, Nuijamaa ja Vainikkala vahvistuisivat paikallisina keskuksina.
VUOSIRAPORTTI 2014 13 Joukkoliikenteen käyttäjämäärien ja käyttötalouden kannalta eivät skenaariot A ja C eroa merkittävästi toisistaan. Molemmissa vuosittaisten matkojen määrä nousisi Imatralla yhteensä noin 160.000 matkalla eli matkustajamäärä kaksinkertaistuisi. Lappeenrannassa matkamäärä nousisi noin 350.000 matkalla, joten kasvua olisi noin viidennes nykyiseen. Skenaariossa B joukkoliikenteen matkamäärät kasvaisivat Imatralla 420.000 matkalla ja Lappeenrannassa 540.000 matkalla. Vastaavasti Lappeenrannan ja Imatran yhteenlasketut joukkoliikenteen järjestämiskustannukset (A) nousisivat noin 2,6 miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon/vuosi (+1,76 /lisämatka). Skenariossa B sen sijaan kustannukset lähes kaksinkertaistuisivat nykyisestä (+2,60 /lisämatka). Hankkeella on yhteys myös Lappeenrannassa toteutettavaan Joukkoliikenteen huomioon ottaminen kaavoituksessa projektiin. 2.2.6 Paikallisliikennealueen PALI-liikenne Loppusyksystä 2013 aloitettiin palvelulinjojen lisäämiseen tähtäävä selvitystyö, joka päätyi Skinnarilan alueen ja Kuusela-Mäntylä alueen lisävuoroihin, sekä keskusta-alueen reittien osittaiseen uudistukseen. Selvitystyö keskeytettiin kun Eksote ilmoitti, että se ei näe palveluliikenteen lisävuoroilla mahdollisuutta kustannussäästöihin ja Lappeenrannan keskusta-alueen tarjonnan lisääminen ei olisi tasapuolista muita jäsenkuntia kohtaan. 2.2.7 Sopimuskuljetusten muuttaminen kaikille avoimeksi liikenteeksi Työssä selvitettiin mahdollisuuksia muuttaa osa koulukuljetussopimusreiteistä kaikille avoimeksi joukkoliikenteeksi linja- tai kutsuliikenteenä. Työn ulkopuolelle rajattiin yksilölliset koulu- ja vastaavat kuljetukset, joissa mm. kuljetettiin erityisoppilaita. Työn tuloksena löydettiin neljä kuljetussopimusta, jotka olisi mahdollista muuttaa palvelemaan lakisääteisten koulumatkakuljetusten lisäksi myös muita matkustajia. Näitä olisivat maaseudun asukkaiden syöttöliikenne varsinaisille linja-autovuoroille ja koulukyyti koululaisille, joilla on alle 5 km koulumatka (kaupunki ei velvollinen järjestämään koulukuljetusta). Kyyti tarjotaan normaalia linja-autotaksaa vastaan (kertaliput, kortit). Tavoitteena on järjestää vuonna 2015 kokeiluhanke koulukuljetusten muuttamisesta kaikille avoimeksi kutsuliikenteeksi. Kokeilu palvelisi maaseudun asukkaita sekä oppilaita, joilla ei ole oikeutta kaupungin järjestämään maksuttomaan koulukuljetukseen. Asiakkailla ja liikennöitsijöillä olisi mahdollisuus tutustua palveluun ja antaa siitä palautetta. Muutettavien koulukuljetusten ensisijainen tehtävä olisi edelleen koulukuljetusten järjestäminen siihen oikeutetuille oppilaille lakisäädösten mukaisesti, ja jos autoon jää tilaa, sitä tarjottaisiin muille, omalla kustannuksella maksaville asiakkaille. Koulukuljetuksia suorittavat liikennöitsijät ovat vahvistaneet valmiutensa osallistua kokeiluun. 2.2.8 Lappeenrannan Bussilähdöt aikataulupalvelu Lappeenrannan paikallisliikenteen aikatauluinformaatio on toteutettu Trapeze Group'in matkustajainformaatiojärjestelmällä, joka on käytössä useissa muissakin kaupungeissa. Järjestelmä kattaa Nettiaikataulut ja reitit Reittihaun Tulostettavat aikataulut
VUOSIRAPORTTI 2014 14 Näyttölaittet (Matkakeskuksessa ja Koulukadulla) Wilima Nettinäyttö aikataulupalvelu virtuaalimonitori- ja reittihaku kartalla -palvelut, joilla voi etsiä haluamiensa pysäkkien aikatauluja, luoda pikavalintoja hakijalle tärkeiden pysäkkien aikatauluista ja muokata niitä tarvittaessa sekä avata päivittyvän aikataulunäkymän joko matkapuhelimeen, tietokoneen ruudulle tai esimerkiksi aulatelevisioon Sivuja ylläpitää Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kadut ja ympäristö. Kuva: Kävijämäärät Lappeenrannan joukkoliikennesivuilla 2014 ja 2013. v.2014 v.2013 muutos Joukkoliikenne-pääsivu 180 594 147 696 22,3 % /Aikataulut 149 390 126 399 18,2 % /Matkaliput-ja-hinnat 16 230 14 877 9,1 % /Lappeenrannan-alueen-joukkoliikenne 5 687 /Palvelulinjat 5 365 5 592-4,1 % /Juhlapyhaliikenne 2 193 805 172,4 % /Liikennekysely 1 128 Joukkoliikennesivuilla käynnit kasvoivat 22,3 %. Aikatauluja katsottiin 18,2 % edellisvuotta enemmän. Juhlapyhäliikenteen (poikkeustiedotus) kävijämäärä kasvoi 172,4 %. 2.2.9 Lappeenrannan matkakeskus VR:n aukioloajat: Rautatieaseman odotustilat (Ratakatu 23) avoinna ma-la klo 5.30-21.00 ja su klo 8.00-21.00 VR- lipunmyynti (Ratakatu 23) avoinna ma-pe klo 7.15-9.55 ja 10.45-15.30, la-su suljettu. Matkahuollon myyntipisteet: Ratakatu 21 (lipunmyynti ja neuvonta) avoinna ma-pe klo 7.30-17.30 Aalef Oy, Yliopiston pääaula (Skinnarilankatu 34) Avoinna ma-to 09.00-15.00 ja pe 09.00-14.00 (suljettu juhannuksesta elokuun alkuun). 2.2.10 Paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi Vuoden 2014 alussa tehtiin ensimmäistä kertaa ammattilaisten toimesta viestintä- ja markkinointisuunnitelma 1.5.2015 toteutettujen paikallisliikenneuudistusten osalta. Tulokset olivat erittäin hyviä ja suunnitelmaa täydennetään Waltti-lippujärjestelmän käyttöönoton osalta keväällä 2015. Samassa yhteydessä uudistettiin joukkoliikennesivujen ja paikallisliikenteen aikataulun ja tuotesivujen ilmettä. Muuten paikallis- ja lähiliikenteen markkinointi rajoittuu pääosin aikataulu- ja reittitiedon jakamiseen sekä lipputuotteista ja liikenteestä tiedottamiseen. Käyttöön on myös otettu QR-koodi, jonka skannaamalla älypuhelimella pääsee suoraan kaupungin joukkoliikennesivuille. Aikataulujulkaisut: Lappeenrantalaisille jaetaan Lappeenrannan lähiliikenteen aikataulut julkaisu kerran vuodessa ja Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut julkaisu kaksi kertaa vuodessa (kesä/talvi). Lisäksi Etelä-Karjalan seutuliikenteen aikataulut julkaisu on jaossa niin Lappeenrannassa kuin muissa
VUOSIRAPORTTI 2014 15 seutulippukunnissa (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari). Tiedotusta on myös muista joukkoliikenneasioista. Internet Lappeenrannan kaupungin kotisivujen (www.lappenranta.fi) kautta pääsee etusivu -> palvelut -> joukkoliikenteen sivuille, jossa on tietoa yleisesti Lappeenrannan joukkoliikenteestä aikataulutiedot lipputiedot tietoa ajankohtaisista hankkeista reittikartat palvelulinjat linkkejä eri liikenneoperaattoreiden kotisivuille matkustajainformaatiota esimerkiksi liikenteen poikkeusjärjestelyistä. Pysäkkiaikataulut: Matkakeskuksessa ja Koulukadulla kauppakeskus Armaadan edustan pysäkkialueella on Wilimamatkainfon tuottama sähköinen aikataulujärjestelmä. Lisäksi useimmilla katoksellisilla linja-autopysäkeillä on kiinteät pysäkkikohtaiset aikataulut. 2.3 Lappeenrannan tukemat lipputuotteet Kaupunkikortti Kaupunkikortit ovat säännöllisesti joukkoliikennettä käyttäville edullisin tapa matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linjatakseissa sekä palvelulinjoilla kaikkialla Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikortin kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Ensimmäisen kerran kortti ostetaan Matkahuollon toimipisteestä, Ratakatu 21 (ma-pe 7.30-17.30) tai yliopiston pääaulasta, Aalef Oy, Skinnarilankatu 34 (ma-to 9.00-15.00 ja pe 9.00-14.00, suljettu juhannuksesta elokuun alkuun sekä joululoman aikana). Kortille voi sen jälkeen ladata lisää matkustusoikeutta 30 vuorokauden erissä uudelleen Matkahuollon ja Yliopiston toimipisteiden lisäksi linja-autoissa sekä R-kioskeissa. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikortti on henkilökohtainen, joten sillä on oikeutettu matkustamaan vain henkilö, jolle kortti on rekisteröity. Kadonneesta kortista ei makseta korvausta, löydetty kaupunkikortti pyydetään palauttamaan Matkahuoltoon, mistä korttinsa kadottanut voi sitä tiedustella. Kaupunkikorttien hinnat ovat Aikuisen kaupunkikortin hinta on 54 Opiskelijan kaupunkikortti hinta on 43 Nuorison kaupunkikortti 12-16 -vuotiaille hinta on 35 Lapsen kaupunkikortti 4-11 -vuotiaille hinta on 25
VUOSIRAPORTTI 2014 16 Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on Lappeenrannassa kirjoilla oleville 70. Lappeenrannan paikallisliikenteen 22 matkan sarjakortit Lappeenrannan paikallisliikennevuoroissa on käytössä 22 matkan sarjakortti, joka on voimassa 3 kuukautta (92 vrk) ostohetkestä. Kortilla maksettuun paikallisliikennematkaan sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus paikallisliikennevuoroissa. Tieto tallentuu automaattisesti kortille ja uutta veloitusta ei tapahdu, mikäli vaihtoaikaa on jäljellä. Sarjakortin hinta on Aikuisille (16-64 vuotta) 50 65 vuotta täyttäneille 35 Opiskelijoille 35 Lapsille ja nuorille (4-16 vuotta) 35 Opiskelijan paikallisliikenteen 44 matkan sarjakortti Lappeenrannan paikallisliikennevuoroissa on käytössä opiskelijoille 44 matkan sarjakortti, joka on voimassa 3 kuukautta (92 vrk) ostohetkestä. Kortilla maksettuun paikallisliikennematkaan sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus paikallisliikennevuoroissa. Sarjakortin hinta opiskelijalle on 51. Veteraanilippu 2013 Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina 1939-1945 käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Veteraanitunnusta ei tarvitse esittää, jos voimassa oleva näyttölippu on mukana. Veteraanilippu on henkilökohtainen ja lipun haltijan tulee varautua todistamaan henkilöllisyytensä. Ilmaista näyttölippua vuodelle 2015 voi hakea 1.12.2014 alkaen kaupungintalon 1. kerroksen asiakaspalvelukeskus Winkistä (ma-pe) klo 8.00-16.00. Joutsenossa lippuja voi hakea Joutsenon kirjastosta ma - pe klo 11.00-15.00. Lastenvaunut Lappeenrannan paikallisliikenteen alueella lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat ilmaiseksi. Paikallisliikenteen linja-autoon mahtuu vähintään kahdet lastenvaunut kerrallaan. Vaihtolippu Lappeenrannan paikallisliikennematkoihin sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus toiseen paikallisliikennevuoroon. Vaihtopaikkoina toimivat 1.5.2014 alkaen kaikki paikallisliikenteen pysäkit. 60 minuutin vaihto-oikeus lasketaan kuljettajalta 1. maksuosuuden maksusta saatuun kuittiin
VUOSIRAPORTTI 2014 17 tulostuneesta kelloajasta. Sarjakorttien vaihto-oikeus tarkastetaan suoraan kortilta leimauksen yhteydessä: jos vaihtoaikaa on jäljellä, uutta matkaa ei veloiteta. Kertamaksu paikallisliikenteessä 1.5.2014 alkaen Hinnat euroa meno / henkilö 1.5.2014 alkaen Aikuinen Alle 12 v. lapsi Perushinta 3,00 1,50 Viikonloppuisin, arkipyhinä ja arkena klo 17:30 jälkeen 2,00 1,00 Kertamaksu muussa joukkoliikenteessä 1.1.2013 korotuksen jälkeen kertalipputaksaan ei ole tullut muutoksia. Hinnat ovat voimassa myös 1.1.2014 alkaen: Hinnat euroa meno / henkilö 1.1.2012-31.12.2012 1.1.2013 alkaen KM Aikuinen Lapsi Aikuinen Lapsi Vakiovuoro - 6 3,20 1,60 3,30 1,70-9 3,50 1,80 3,60 1,80-12 3,80 1,90 3,90 2,00-16 4,60 2,30 4,70 2,40-20 5,50 2,70 5,50 2,80-25 5,90 3,00 6,10 3,10-30 6,60 3,30 6,80 3,40 Taulukko: vuoden 2012 voimassa ollut kertalipputaksa ja 1.1.2013 voimaan tullut taksa. Linja-autoliikenteen kertalipputaksa on noussut 1.12.2005-1.1.2013 välisenä aikana noin 27 %, mutta ei lainkaan sen jälkeen. Eri kyselyissä asiakkailta on saatu merkittävää palautetta juuri kertamaksun suuruudesta ja varsinkin nuoriso on siirtynyt kimppataksin käyttöön. Oy Matkahuolto Ab vastaa aikataulu-, matkalippu ja hintaneuvonnasta numerosta 0200 4000 (1,99 / min + pvm). Numero palvelee ma-pe klo 8-17. Muina aikoina palvelunumerossa aikataulutiedusteluihin vastaa Eniro Sentraali Oy. Eniro Sentraali Oy:n 0100 100 Numeropalvelu tarjoaa Matkahuollon aikataulu- ja hintatiedot ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Puhelun hinta arkisin klo 8-18: Ensimmäiset 45 sekuntia 3,84. 45 sekunnin jälkeen 0,73 /10 sekuntia. Muina aikoina: Ensimmäiset 45 sekuntia 3,92. 45 sekunnin jälkeen 0,99 /10 sekuntia. Puhelun hintaan lisätään vielä soittajan oman operaattorin paikallisverkko- tai matkapuhelumaksu. Lisäksi Yleisradion teksti-tv:n sivulta 440 alkaen löytyy tärkeimpien pikavuororeittien aikataulutiedot. Matkahuollon 44- ja 22-matkan sarjakortit Matkahuollon valtakunnalliset 44- ja 22-matkan sarjakortit kelpaavat edelleen maksuksi myös paikallisliikenteessä. Huomioithan, että Matkahuollon valtakunnallisiin sarjakortteihin ja muihin tuotteisiin ei sisälly 60 minuutin maksutonta vaihto-oikeutta paikallisliikenteessä.
VUOSIRAPORTTI 2014 18 2.4 Asiakaspalaute 2.4.1 Nettikysely Lappeenrannan paikallisliikenteen osalta on toteutettu marraskuussa 2012, 2013 ja 2014 nettikysely kaupunkilaisille. Kyselyn avulla seurataan paikallisliikenteen palvelutason kehitystä ja kerätään ideoita sekä muuta palautetta paikallisliikenteen kehittämiseksi. 1.5.2014 voimaan tulleeseen liikennöintisopimukseen sisältyy myös näihin kyselyihin perustuva palkitsemis- ja sanktiomalli. Asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä parhaan arvion sai väittämä "Paikallisliikenteen bussit kulkevat hyvin aikataulun mukaisesti" (ka.3,86, edellisenä vuonna 3,52), toiseksi parhaaksi arvioitiin aikataulutiedon saavutettavuus (ka. 3,58, ed.v. 3,39) ja kolmanneksi "Matkustusoikeuden lisääminen kaupunkikortille on helppoa" (ka. 3,54, ed.v. 3,27). Eniten parantunut kohde oli "Kaupunkikorttien alennukset ovat oikeassa suhteessa eri alennusryhmien välillä (lapsi, nuori, opiskelija, työikäinen, eläkeläinen)". Heikoimmin arvioitiin "Aikataulumuutoksista poikkeustilanteissa tiedotetaan riittävästi"-väittämä (2,71) ja "Paikallisliikenteen ja junien ja/tai seutuliikenteen bussien väliset jatkoyhteydet toimivat hyvin" (2,85). Painotettu liikennöitsijöiden palvelupistemäärä vuonna 2014 oli Lappeenrannassa 3,477 (vuonna 2013 3,147). Parannusta edelliseen vuoteen oli 10,5 %. Koska liikennöitsijän saama pistemäärä on 10 % +15 % sisällä verrattuna edellisvuoden keskiarvoon, tuloksesta ei aiheudu bonuksia tai sanktioita. 1.5.2014 alkanut uusi paikallisliikenne-sopimuskausi antaa kaupungille aiempaa paremmat työkalut kehittää paikallisliikenteen palvelutasoa. Allekirjoitettu sopimus sisältää myös palvelua ja laatua koskevia bonuksia sekä sanktioita. Samoin kalustolle on sopimuksessa asetettu aiempaa kovempia vaatimuksia. On myös huomattava, että osa arvioitavista kohteista on aiemminkin ollut suoraan kaupungin päätäntävallassa.
VUOSIRAPORTTI 2014 19 Sija Väittämä v.2012 v.2013 v.2014 1. (1.) 10. Paikallisliikenteen bussit kulkevat hyvin aikataulun mukaisesti 2. (2.) 1. Löydän helposti paikallisliikenteen aikataulutiedot silloin, kun tarvitsen niitä 3. (3.) 5. Matkustusoikeuden lisääminen kaupunkikorteille on helppoa 4. (5.) 11. Paikallisliikenteen bussit ovat siistejä ja hyväkuntoisia 5. (4.) 12. Paikallisliikenteen busseissa saa hyvää asiakaspalvelua 6. (8.) 2. Löydän helposti tietoja paikallisliikenteen lipputuotteista ja niiden hinnoista 6. Kaupunkikorttien (alennuslippujen) hinta 7. (7.) kertalipulla matkustamiseen nähden on edullinen 7. Kaupunkikorttien alennukset ovat oikeassa 8. (10.) suhteessa eri alennusryhmien välillä (lapsi, nuori, opiskelija, työikäinen, eläkeläinen) 9. (6.) 4. Paikallisliikenteen kaupunkikorttien (alennuslippujen) ostaminen on helppoa 13. Pysäkkien kunto on hyvä ja niiden 10. (9.) siisteydestä sekä talvikunnossapidosta huolehditaan 11. (14.) 8. Paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet toimivat hyvin 9. Paikallisliikenteen ja junien ja/tai 12. (11.) seutuliikenteen bussien väliset jatkoyhteydet toimivat hyvin 13. (12.) 3. Aikataulumuutoksista poikkeustilanteissa tiedotetaan riittävästi ero 13->14 3,49 3,52 3,86 0,34 9,7 % 3,22 3,39 3,58 0,19 5,6 % 3,13 3,27 3,54 0,27 8,3 % 3,15 3,12 3,53 0,41 13,1 % 3,09 3,23 3,45 0,22 6,8 % 2,72 2,85 3,38 0,53 18,6 % 2,84 2,98 3,30 0,32 10,7 % 2,47 2,66 3,27 0,61 22,9 % 2,90 2,98 3,16 0,18 6,0 % 2,93 2,76 3,03 0,27 9,8 % 2,53 2,49 2,89 0,40 16,1 % 2,69 2,62 2,85 0,23 8,8 % 2,39 2,52 2,71 0,19 7,5 % 2.4.2 Kaupungin palautepalvelu Edellisen lisäksi Lappeenrannassa kerätään asiakaspalautetta kaupungin internet -pääsivulta (www.lappeentanta.fi) löytyvän Palautteet ja tiedustelut linkin kautta. Erillisestä, Wilimaaikataulupalvelun yhteydessä olleesta palautekanavasta on luovuttu. Palautesivusto mahdollistaa myös palautteen kohteen yksilöimisen kartalta.
VUOSIRAPORTTI 2014 20 Lisäksi palautetta saadaan puhelimitse. Näissä aiheena ovat yleensä yksittäiset tilanteet kuten sääolosuhteiden aiheuttamat viivästymiset tai linjataksivuoron ajamatta jääminen. 2.5 Kaupungin kuljetuskustannukset Tekninen lautakunta on toimivaltainen joukkoliikenneviranomainen Lappeenrannassa, sen järjestämisvastuulla on kaikille avoin joukkoliikenne. Kasvatus- ja opetustoimen velvollisuutena on järjestää koulukuljetukset niille, joilla perusopetuslain mukaan on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. EKSOTEn tehtävänä puolestaan on järjestää sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kuljetuksia. Näiden toimijoiden henkilökuljetuksien järjestämiseen kuluu rahaa yhteensä noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. KELA on maksajana osassa näitä kyytejä. Lappeenrannan nettokustannukset ilman terveydenhuollon kuljetuksia olivat vuonna 2012 noin 5,2 M, jossa suurimmat yksittäiset menoerät olivat VPL-ja SHL-kuljetukset (1,9 M, 36,5 %), opetustoimen sopimuskuljetukset (1,6 M, 26,9 %), avoimen joukkoliikenteen lipputuki (0,7 M, 13,5 %). 2.6 Linja-autoliikenteen taksat ja kustannusindeksi Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset laskivat 1,0 prosenttia vuoden 2013 joulukuusta vuoden 2014 joulukuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli liikennetyypeittäin vakiovuoroliikenteen -1,7 prosentista sopimusliikenteen -0,4 prosenttiin. Kokonaisindeksin laskuun vaikutti polttoaineiden halpeneminen vuoden aikana. Lähde:Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, joulukuu. Tilastokeskus
VUOSIRAPORTTI 2014 21 2.7 Valtion tuki Myönnetyt tuet 2009-2014: Kaupunki v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 Muutos 2013- >2014 Kotka 881.384 864.739 703.223 702.635 775.000 775.000 +/- 0 Lappeenranta 705.484 479.562 567.670 558.468 662.160 662.160 +/- 0 Kouvola 399.260 560.004 625.653 500.220 555.000 555.000 +/- 0 Taulukko: Etelä-Suomen läänin/ KAS ELYn kaupunkien saamat joukkoliikennetuet vuosina 2008-2012 ja LiVi/ELY/kaupunki aiesopimuksen mukainen tuki 2013-2014. Luvuissa on mukana lipputuki ja paikallisliikenteen ostot sekä kehityshankkeet. Vuodesta 2013 alkaen valtionavut perustuvat Liikenneviraston, KAS-ELYn ja keskisuurten kaupunkien (yli 50.000 asukkaan kaupungit) välisiin aiesopimuksiin. Alun kasvun jälkeen kehitys kuitenkin pysähtyi ja summat pysyivät vuosina 2013 ja 2014 samoina. Lappeenrannan myönteistä joukkoliikennekehitystä ei ainakaan toistaiseksi ole palkittu valtionavun kautta. 2.8 Lappeenrannan kaupungin nettotuki kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen vuonna 2014 Bruttosopimusliikenteen ostot Paikallisliikenne; netto 1 074 716,27 Vento; netto 99 609,90 1.174.326,17 Muut liikenteen ostot Paikallisliikenne 135 825,87 Palvelulinjat 86 338,40 Vainikkala (PSA:n mukainen) 197 224,63 Muu lähiliikenne 227 660,03 647.048,93 Kaupungin tukemat liput Kaupungin maksama lipputuki 887 883,00 2.809.258,10 Liikenneviraston maksama tuki -662.160 Kaupungin nettokustannus v. 2014 2.047.098,10 Taulukko: Lappeenrannan vuoden 2014 valtion ostoliikenne- ja lipputuen osuudet. Summat sisältävät alv:n (10%) Lappeenrannan kaupungin nettokustannukset joukkoliikenteen osalta kasvoivat edellisvuodesta 341.644 (+20,0 %)
Akselin otsikko VUOSIRAPORTTI 2014 22 3. MATKUSTUS 3.1 Paikallisliikenteen linjakohtainen matkustus Koko paikallisliikenteen 12 kk:n kumulatiivinen matkustus: Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 3K Linja 4 Linja 5 Linja 9 Linja 10 Yht. Joulu 13 503 694 345 275 51 889 23 553 139 546 345 045 26 468 16 212 1 451 683 Tammi 14 504 081 345 549 51 944 23 573 139 674 345 304 26 492 16 226 1 452 843 Helmi 14 505 812 346 817 52 150 23 649 140 244 Maalis 14 507 622 348 108 52 409 23 755 140 821 Huhti 14 503 664 345 366 51 831 23 520 139 784 346 500 26 603 16 283 1 458 057 347 720 26 706 16 351 1 463 491 344 980 26 500 16 187 1 451 832 Touko 13 503 956 345 771 57 766 23 667 140 203 343 606 26 556 16 640 1 458 165 Kesä 13 505 777 350 221 57 766 23 667 141 105 344 661 26 691 16 613 1 466 501 Heinä 14 506 407 356 074 57 766 23 667 141 738 346 060 26 842 16 614 1 475 168 Elo 14 512 276 356 842 60 828 23 704 142 385 Syys 14 522 091 356 807 65 066 23 808 144 414 Loka 14 530 577 356 976 69 225 23 800 145 206 343 387 27 072 17 267 1 483 761 348 343 27 487 18 294 1 506 310 352 462 27 769 19 166 1 525 181 Marras 14 539 728 355 344 72 591 23 364 145 058 355 783 27 749 20 185 1 539 802 Joulu 14 554 183 348 955 77 989 23 540 144 542 355 768 28 036 21 911 554 183 1 580 000 1 560 000 1 540 000 1 520 000 1 500 000 1 480 000 1 460 000 1 440 000 Paikallisliikenteen matkustus yhteensä (12 kk) Paikallisliikenteen uusi kasvu alkoi 1.5.2014, jolloin siirryttiin kaupungin ostamaan liikenteeseen. Koko paikallisliikenne Linja 1 Linja 2 Linja 3 Linja 3K Linja 4 Linja 5 Linja 9 Linja 10 Yhteensä Touko 14 0,9 % 1,6 % 1586,9 % 9,5 % 4,9 % -5,7 % 3,2 % 42,6 % 6,6 % Kesä 14 8,0 % 34,9 % 22,3 % 6,7 % 22,7 % -7,3 % 14,8 % Heinä 14 2,8 % 45,6 % 18,0 % 9,9 % 24,8 % 0,3 % 15,9 % Elo 14 17,7 % 3,8 % 373,4 % 2,8 % 9,9 % -11,6 % 18,0 % 84,1 % 9,9 % Syys 14 22,3 % -0,1 % 86,7 % 4,6 % 21,7 % 15,1 % 19,5 % 67,9 % 17,8 % Loka 14 17,9 % 0,5 % 72,8 % -0,3 % 6,2 % 12,4 % 11,5 % 55,1 % 13,8 % Marras 14 17,3 % -4,5 % 46,0 % -13,5 % -0,9 % 9,4 % -0,6 % 55,8 % 9,3 % Joulu 14 18,1 % -6,7 % 60,9 % 17,6 % 3,2 % 4,6 % 11,4 % 63,4 % 9,2 % Yhteensä Uuden sopimuskauden alettua voimakkainta kasvu on ollut linjoilla 3 ja 10.
VUOSIRAPORTTI 2014 23 3.2 Matkojen määrä tuotteittain 3.2.1 Yleistä Paikallisliikennetuotteiden kehitys: Tuote Matkustus, kpl Muutos 12->13 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Kaupunkikortti 309 045 318 926 363 688 388.247 369.839-18.408-4,7 % Opiskelijakortti 232 351 267 254 297 811 284.707 306.339 21.632 +7,6 % Nuorisokortti 157 805 148 572 173 166 206.103 218.461 12.358 +6,0 % 44 M/opiskelija 73 480 76 912 98 076 97.152 87.604-9.548-9,8 % Lapsen kortti 9 915 11 349 15 929 25.159 33.176 8.017 +31,9% 22 M/aikuinen 0 0 0 0 5.340 5.340 22 M/+65 v 0 0 0 0 9.969 9.969 22 M/opiskelija 0 0 0 0 10.707 10.707 22 M/4-16 v. 0 0 0 0 5.008 5.008 Yhteensä 782 596 823 013 948 670 1 001 368 1.046.443 45.075 +4,5 % Kuva: Vuoden 2004 liikenneuudistus ja 2010-2011 toteutetut hinnanalennukset näkyvät matkustusmäärien selkeinä kehityssuunnan muuttajina. 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Tuotekohtaisen markkinaosuuden kehitys v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 Kaupunkikortti Opiskelijakortti Nuorisokortti 44 M/opiskelija Lapsen kortti 22 M/aikuinen 22 M/+65 v 22 M/opiskelija 22 M/4-16 v. Kuva: Opiskelija- ja nuorisokortin vastakkaiset muutokset osuuksissa näkyvät vuonna 2013. Aikuisen ja nuorten kaupunkikortin asiakashinnan laskun vaikutus on myös selkeästi nähtävissä. 1.5.2014 uusina tuotteina tulivat mukaan 22 M sarjakortit.
VUOSIRAPORTTI 2014 24 Kuva: Ensimmäisen kerran vuoden 2004 linjasto- ja lippu-uudistuksen kokonaismatkustusmäärä on kääntynyt valtakunnallisestikin vuoden 2012 ennätykselliseen 11,1 % kasvuun. Luvuissa on mukana myös kertalippumatkustus, jonka osuus kääntyi kasvuun 1.5.2014 hinnan muutosten myötä. 3.3 Tuotekohtainen kehitys 3.3.1 Kaupunkikortti Kaupunkikortin on pisimpään käytössä ollut kaupungin tukema lipputuote. Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linjaautoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kaupunkikorttia myydään Lappeenrannassa kirjoilla oleville. Kaupunkikortin hinta on ollut 1.9.2011 alkaen 54, sitä ennen 58. Matkustajamäärän kehitys: Kaupunkikortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 78 672 85 322 88 958 79 799 77 809 39 289 33 167 33 205 34 252 34 610 32 072 30 720 37 327 42 648 41 472-1 176-2,8 % Helmi 86 012 82 438 79 653 86 782 74 992 39 410 31 424 33 921 33 534 34 534 33 505 32 204 37 512 39 279 37 587-1 692-4,3 % Maalis 77 767 91 389 82 076 86 460 88 954 36 938 26 848 35 990 31 527 37 845 34 579 36 208 40 339 40 783 39 061-1 722-4,2 % Huhti 47 106 58 901 55 457 55 503 52 347 31 304 23 526 24 832 29 626 28 365 26 949 28 536 31 228 37 558 31 855-5 703-15,2 % Touko 30 460 32 316 28 352 31 005 28 359 16 680 17 940 21 606 20 051 21 167 21 630 23 736 26 390 29 227 26 343-2 884-9,9 % Kesä 14 152 13 972 11 409 12 572 13 451 14 385 13 524 15 393 14 332 17 576 17 522 16 445 18 884 20 030 19 295-735 -3,7 % Heinä 11 456 11 073 9 576 9 775 10 253 10 725 11 731 12 709 15 752 15 811 13 762 13 923 16 529 18 887 17 482-1 405-7,4 % Elo 24 141 25 071 20 479 20 479 13 504 15 274 15 653 16 947 18 054 18 548 17 175 19 776 23 433 25 688 22 178-3 510-13,7 % Syys 43 813 41 618 40 029 44 427 21 086 21 232 20 041 22 905 26 671 26 052 23 645 25 804 27 176 29 032 28 813-219 -0,8 % Loka 56 190 60 318 65 355 60 726 25 382 23 461 24 111 27 563 29 840 30 464 26 641 28 639 35 074 37 177 35 201-1 976-5,3 % Marras 83 247 87 254 84 398 78 160 36 151 29 088 34 096 33 364 30 572 34 131 32 193 33 963 39 390 37 478 36 920-558 -1,5 % Joulu 65 534 63 948 64 913 64 614 29 821 27 696 25 593 25 296 28 344 30 006 29 372 28 972 30 406 30 460 33 632 3 172 10,4 % Yhteensä 618 550 653 620 630 655 630 302 472 109 305 482 277 654 303 731 312 555 329 109 309 045 318 926 363 688 388 247 369 839-18 408-4,7 %
VUOSIRAPORTTI 2014 25 Kaupunkikortti menetti käyttäjiä kun uudet nuoriso- ja opiskelijatuotteet otettiin käyttöön. Vuoden 2012 osalta matkustus lisääntyi 14,0 %, joka perustuu ainakin osin lipun asiakashinnan laskuun. Hyvä +6,8 % kehitys jatkui vuonna 2013, mutta erityisesti alkuvuonna ja kesällä 2014 matkustus laski pahimmillaan yli 10 %. Osa aikuisista siirtyi varsinkin kesällä aiempaa edullisemman kertalipun käyttäjäksi. Alkuvuoden pudotuksen keskeisin syy on polttoaineen hinnan voimakas alentuminen aivan vuoden 2013 lopulta alkaen. 3.3.2 Seutulippu Seutulippu on käytössä Etelä-Karjalan maakunnan alueella. Sen kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien, jona aikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linjatakseissa seutulippualueella. Seutulipun hinta on 1.2.2009 alkaen ollut lappeenrantalaisille 70. Matkustajamäärän kehitys: Seutulippu Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 4 084 6 654 7 799 6 518 7 334 7 489 7 741 7 636 8 063 13 881 7 940 6 886 8 650 7 556 7 156-400 -5,3 % Helmi 4 782 6 436 6 784 7 724 7 207 7 292 7 476 7 149 7 163 11 232 7 867 7 221 7 534 6 826 6 393-433 -6,3 % Maalis 4 651 6 717 7 803 8 340 8 340 6 943 6 392 7 657 7 131 10 923 7 764 8 125 7 864 7 209 7 233 24 0,3 % Huhti 3 410 5 157 7 326 6 556 6 143 7 135 6 373 6 552 7 622 8 573 6 910 6 820 6 879 6 794 6 389-405 -6,0 % Touko 4 296 4 782 6 211 5 848 5 370 5 516 6 021 6 277 6 211 7 584 6 463 6 686 6 836 5 965 5 338-627 -10,5 % Kesä 3 073 2 934 3 027 3 279 3 642 4 488 3 394 4 478 4 499 5 140 4 976 4 092 4 472 3 935 4 081 146 3,7 % Heinä 2 667 2 066 3 274 3 539 3 102 3 292 2 977 3 960 4 383 5 068 3 965 3 661 3 994 3 950 3 827-123 -3,1 % Elo 4 211 4 709 5 384 5 772 5 816 5 182 5 485 5 660 6 693 6 760 5 796 6 282 5 922 5 726 5 313-413 -7,2 % Syys 6 514 6 501 6 946 7 146 8 138 6 971 6 895 6 735 8 449 8 313 7 421 8 401 6 833 6 942 7 110 168 2,4 % Loka 6 409 6 752 7 727 5 852 6 720 6 778 6 220 7 263 8 290 8 145 7 028 7 553 7 670 7 154 7 591 437 6,1 % Marras 7 300 8 391 7 572 6 322 7 688 7 314 7 058 7 933 8 676 8 411 7 799 8 538 8 204 7 029 7 461 432 6,1 % Joulu 5 079 6 059 5 606 5 766 5 766 6 004 5 596 5 664 7 348 6 846 6 215 6 581 5 659 4 996 6 543 1 547 31,0 % Yhteensä 56 476 67 158 75 459 72 662 75 266 74 404 71 628 76 964 84 528 100 876 80 144 80 846 80 517 74 082 74 435 353 0,5 % Vuoden 2009 kasvuun vaikuttaa Joutsenolaisten mukaan tulo; heistä merkittävä osa käy töissä Imatralla. Työmatkapendelöinnin kasvu jatkuu valtakunnallisesti. Vuoden 2010 jyrkkä 25,9 % pudotus selittyy osin sillä, että joutsenolaiset eivät vielä vuoden 2009 alussa hyödyntäneet täysin Lappeenrannan kaupunkilippuja. Vuoden 2010 jälkeen tilanne on vakiintunut. 3.3.3 Opiskelijakortti Opiskelijakortti otettiin käyttöön syyslukukaudella 2004. Osa yliopiston opiskelijoista (kaikkiaan noin kolmannes) on siirtynyt 1.12.2005 käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttäjäksi, joka näkyy vuosien 2006-2007 matkustajamäärän vähenemisenä samaan aikaan kun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut. Kesän 2012 kasvu johtuu siitä, että tuote oli ensimmäistä kesää myynnissä.
VUOSIRAPORTTI 2014 26 Matkustajamäärän kehitys: Opiskelijakortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 39 985 36 610 31 158 30 233 29 336 28 960 32 521 37 409 38 345 36 432-1 913-5,0 % Helmi 39 356 33 959 28 059 27 067 25 682 30 818 34 332 36 657 31 325 31 649 324 1,0 % Maalis 34 203 26 715 29 322 26 367 31 179 29 163 34 644 39 748 33 596 34 440 844 2,5 % Huhti 30 026 22 334 17 323 23 662 21 237 20 033 24 257 26 546 29 980 24 516-5 464-18,2 % Touko 13 685 11 651 10 992 11 845 10 838 12 241 14 031 16 731 17 355 17 392 37 0,2 % Kesä 3 585 1 126 1 159 1 446 1 420 3 191 4 087 4 974 5 823 7 026 1 203 20,7 % Heinä 116 218 0 0 9 1 039 2 876 3 637 4 316 4 675 359 8,3 % Elo 6 721 0 6 324 5 985 7 340 5 975 6 335 8 712 12 185 12 659 11 808-851 -6,7 % Syys 21 077 30 665 16 294 16 335 17 673 17 631 19 264 23 303 23 815 23 030 31 924 8 894 38,6 % Loka 25 926 25 728 20 744 21 190 20 454 23 089 22 361 25 262 30 731 28 300 36 061 7 761 27,4 % Marras 40 047 37 122 33 937 29 872 26 008 31 017 32 944 37 290 39 720 34 535 40 792 6 257 18,1 % Joulu 29 108 28 671 22 355 21 425 22 473 24 014 26 002 25 939 25 658 25 443 29 624 4 181 16,4 % Yhteensä 0 0 0 122 879 283 142 232 267 212 820 214 568 214 568 232 351 267 254 297 811 284 707 306 339 21 632 7,6 % Vuoden 2011 voimakas kasvu selittyy kahdella merkittävällä tekijällä: Skinnarilan yliopistokampukselle saatiin alkuvuodesta lipunmyyntipiste, josta voi ostaa myös ensimmäisen korttinsa ja toinen tekijä on se, että Saimaan AMK siirtyi vaiheittain syksyn 2011 aikana keskustasta Skinnarilan kampukselle. Voimakas matkustusmäärän kehitys on jatkunut myös vuonna 2012. Vuonna 2013 matkustus väheni 4,4 %, mutta 2014 kasvu oli taas 7,6 % vaikka opiskelijat saivat uuden 22 M sarjakortin. 3.3.4 Nuorisokortti 12-16 -vuotiaille nuorille tarkoitettu tuote jonka kelpoisuusaika on 30 vuorokautta ostopäivästä lukien. Kelpoisuusaikana voi rajoituksetta matkustaa kaikissa linja-autoissa ja linja-takseissa Lappeenrannan kaupungin alueella. Kortti otettiin käyttöön 1.5.2005 alkaen. Hinta on 1.2.2009 alkaen ollut 43,00 ja 1.10.2012 alkaen 35,00. Matkustajamäärän kehitys: Nuorisokortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 11 842 14 623 16 704 20 657 21 914 18 751 22 089 29 359 30 928 1 569 5,3 % Helmi 13 040 14 747 15 210 16 659 23 933 21 210 21 258 25 091 26 299 1 208 4,8 % Maalis 10 434 16 006 16 295 22 256 22 396 23 477 23 693 28 349 30 144 1 795 6,3 % Huhti 8 520 8 238 13 287 13 372 14 278 15 120 14 884 20 247 17 068-3 179-15,7 % Touko 573 3 777 4 257 5 093 6 541 7 203 7 347 8 512 8 558 9 475 917 10,7 % Kesä 293 719 774 1 188 1 612 2 343 1 544 1 947 1 464 2 111 647 44,2 % Heinä 82 1 702 423 841 1 075 968 970 998 1 043 1 295 252 24,2 % Elo 954 18 1 840 3 642 3 402 2 915 4 888 5 384 6 590 8 295 1 705 25,9 % Syys 2 473 3 727 4 951 6 941 7 903 8 365 9 325 8 773 12 023 16 152 4 129 34,3 % Loka 4 014 6 388 7 859 9 439 13 780 12 578 10 925 16 063 19 967 21 904 1 937 9,7 % Marras 8 877 15 602 14 894 15 558 20 851 22 304 18 380 28 672 29 203 29 262 59 0,2 % Joulu 8 595 10 008 11 533 15 200 18 540 18 608 16 635 20 893 24 209 25 528 1 319 5,4 % Yhteensä 0 0 0 0 0 25 861 85 777 46 531 119 398 146 648 119 398 148 572 173 166 206 103 218 461 12 358 6,0 %
VUOSIRAPORTTI 2014 27 Kortti on ollut hinnaltaan sama kuin opiskelijakortti aina 1.10.2012 saakka, jolloin asiakashinta alennettiin 35 euroon. Tuotteen suosio on ollut v.2007 ja 2010 notkahduksia lukuun ottamatta voimakkaasti kasvavaa. Vuoden 2014 osalta kasvu oli 6,0 %. 3.3.5 Lasten kaupunkikortti 4-11-vuotiaille lapsille tarkoitettu kaupunkilippu, jonka kelpoisuusaika 30 vuorokautta ostopäivästä. Hinta oli aluksi sama kuin aikuisten lipulla, eli 43, mutta nyt 1.10.2012 alkaen 25,00. Tuote otettiin käyttöön 1.2.2009. Lasten kaupunkikortti Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 992 1 105 1 378 3 079 3 115 36 1,2 % Helmi 191 1 058 1 455 1 361 2 608 2 587-21 -0,8 % Maalis 738 816 1 488 1 716 2 996 3 605 609 20,3 % Huhti 610 621 1 021 1 187 2 733 2 751 18 0,7 % Touko 378 596 788 824 1 535 1 992 457 29,8 % Kesä 2 158 142 90 125 224 99 79,2 % Heinä 0 30 42 26 30 6-24 -80,0 % Elo 272 329 482 598 1 305 2 300 995 76,2 % Syys 760 1 258 1 049 1 184 2 401 4 149 1 748 72,8 % Loka 884 1 184 1 173 2 251 2 749 4 492 1 743 63,4 % Marras 1 103 1 778 1 667 3 408 3 298 4 706 1 408 42,7 % Joulu 911 1 095 937 1 906 2 300 3 249 949 41,3 % Yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5 849 9 915 11 349 15 929 25 159 33 176 8 017 31,9 % Tuotteen käyttö on ollut aiemmasta hinnoittelusta huolimatta selkeässä kasvussa. 2010 ja 2011 kasvu oli yli 14 %. Vuoden 2012 kokonaiskasvu oli 40,4 %, mutta hinnan alennuksen jälkeen noin 100 %. Vuoden 2013 osalta kasvu oli 57,9 % ja vielä 2014:kin 31,9 %. Kokonaismatkamäärät ovat kuitenkin vain noin 15 % nuorisokortilla tehdyistä matkoista.
VUOSIRAPORTTI 2014 28 3.3.6 Lastenvaunut Lastenvaunujen tai rattaiden kanssa liikkuvat matkustavat Lappeenrannan alueella ilmaiseksi. Matkustajamäärän kehitys: Lastenvaunujen työntäjät Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 1 510 3 309 2 425 2 010 2 064 2 681 2 635 2 916 2 428 2 355 2 047 2 036 2 153 2 245 2 228-17 -0,8 % Helmi 2 249 2 497 2 594 2 381 2 174 2 632 2 513 2 317 2 403 2 233 2 144 2 055 2 117 2 129 2 229 100 4,7 % Maalis 2 439 3 173 2 846 2 657 2 706 2 851 2 575 3 156 2 387 2 836 2 544 2 519 2 771 2 387 2 609 222 9,3 % Huhti 2 264 2 753 2 903 2 677 2 655 3 122 2 662 2 761 2 790 2 584 2 653 2 267 2 631 2 491 2 427-64 -2,6 % Touko 2 893 2 894 2 788 2 624 2 408 2 859 2 936 2 868 2 570 2 566 2 768 2 540 2 713 2 627 2 284-343 -13,1 % Kesä 2 571 2 552 2 438 2 177 2 229 2 681 2 605 2 413 2 240 2 113 2 292 2 334 2 287 2 136 1 978-158 -7,4 % Heinä 2 551 2 698 2 587 2 161 2 397 2 668 2 408 2 438 2 565 2 402 2 532 2 151 2 147 2 082 2 095 13 0,6 % Elo 2 964 2 878 2 503 2 366 2 461 3 292 2 982 2 665 2 573 2 359 2 541 2 418 2 695 2 415 2 483 68 2,8 % Syys 3 040 2 680 2 598 2 564 2 704 3 381 3 037 2 548 2 797 2 838 2 667 2 738 2 675 2 403 2 661 258 10,7 % Loka 3 293 3 175 2 801 2 706 2 742 3 361 3 221 2 602 2 852 3 059 2 866 2 739 3 002 2 466 2 851 385 15,6 % Marras 3 466 2 966 2 572 2 501 2 778 3 223 2 867 2 755 2 584 2 496 2 675 2 713 2 787 2 587 2 323-264 -10,2 % Joulu 3 033 2 335 2 184 2 125 2 560 2 791 2 599 2 328 2 462 2 402 2 076 2 257 1 779 2 205 2 062-143 -6,5 % Yhteensä 32 273 33 910 31 239 28 949 29 878 35 542 33 040 31 767 30 651 30 651 29 805 28 767 29 757 28 173 28 230 57 0,2 % Lappeenrannassa on lastenvaunujen kanssa kulkevia kaupunkilippumatkoihin suhteutettuna selkeästi vertailukaupunkeja enemmän. Keskeisinä syinä tähän ovat keskusta-alueen mäkisyys ja se, että asiakas tietää paikallisliikenteen kaluston olevan aina lastenvaunujen kuljettamiseen hyvin soveltuvaa matalalattiakalustoa. Matkustusmäärät ovat kuitenkin olleet hienoisessa laskussa vuodesta 2006 alkaen. 3.3.7 Veteraanit Veteraanilipun käyttöoikeuden saa Lappeenrannassa kirjoilla oleva henkilö, joka on osallistunut kutsuttuna, määrättynä tai vapaaehtoisesti vuosina 1939-1945 käytyihin Suomen sotiin. Lippu on näyttölippu, joka esitetään kuljettajalle matkan alkaessa. Veteraanilippua luovutetaan Lappeenrannan kaupungin toimesta veteraanitunnusta vastaan, ja se on voimassa yhden vuoden kerrallaan. Kortti on poikkeuksellisesti pahvinen, joten kuljettaja rekisteröi matkatapahtuman ilman älykortin käyttöä rahastuslaitteessa. Matkustajamäärän kehitys:
VUOSIRAPORTTI 2014 29 Veteraanit Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 2 537 2 151 1 689 1 494 1 602 1 344 994 829 737 649 384 239-145 -37,8 % Helmi 2 169 2 659 1 997 1 611 1 406 1 394 1 312 993 834 676 579 405 235-170 -42,0 % Maalis 2 875 2 882 2 554 1 713 1 457 1 844 1 398 1 150 973 916 605 381 246-135 -35,4 % Huhti 3 101 2 630 2 461 1 917 1 587 1 538 1 346 1 138 988 786 609 360 241-119 -33,1 % Touko 2 946 2 503 2 237 1 722 1 565 1 529 1 314 1 051 926 782 629 473 212-261 -55,2 % Kesä 2 322 1 992 1 914 1 554 1 424 1 245 1 011 983 793 687 468 364 222-142 -39,0 % Heinä 2 462 1 982 1 961 1 523 1 584 1 349 1 249 973 813 839 508 325 212-113 -34,8 % Elo 2 799 2 263 2 184 1 777 1 726 1 394 1 198 953 885 753 570 329 163-166 -50,5 % Syys 2 800 2 226 2 033 1 792 1 716 1 292 1 365 1 095 969 756 506 313 173-140 -44,7 % Loka 3 101 2 403 1 864 1 848 1 745 1 488 1 348 1 035 959 634 493 350 222-128 -36,6 % Marras 2 933 2 196 1 741 1 780 1 754 1 544 1 240 957 908 639 453 272 171-101 -37,1 % Joulu 2 717 2 323 1 755 1 710 1 704 1 466 1 233 1 123 1 048 736 411 332 226-106 -31,9 % Yhteensä 30 225 28 596 24 852 20 636 19 162 17 685 15 358 15 358 10 925 8 941 6 480 4 288 2 562-1 726-40,3 % Veteraanilippu on matkamääriltään marginaalinen tuote, mutta omatoimiseen liikkumiseen kykeneville veteraaneille tervetullut kunnianosoitus, jolla on kaupungille laajempikin imagovaikutus perinteiselle varuskuntakaupungille. Matkustajamäärien lasku tulee jyrkkenemään veteraani-ikäluokkien vanhetessa. 1.5.2014 alkaen ikä-ihmisten matkustuksen tuoteaukkoa tuli korvaamaan 65 vuotta täyttäneille tarkoitettu edullinen 22 matkan sarjakortti. 3.3.8 Opiskelijoiden 44 matkan sarjakortti 1.12.2005 käyttöön otetun opiskelijoiden 44 matkan sarjakortin hinta opiskelijalle on 51 euroa ja se on voimassa kolme kuukautta. Sarjalippuetuun oikeutettuja ovat Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat. Matkustajamäärän kehitys: 44-M Opiskelija Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 11 660 14 344 15 444 14 828 12 760 12 496 15 136 15 664 17 336 1 672 10,7 % Helmi 7 656 9 328 11 616 9 856 9 328 8 140 11 264 9 900 10 032 132 1,3 % Maalis 5 500 7 744 8 316 9 856 7 744 7 436 9 504 9 020 9 284 264 2,9 % Huhti 3 300 4 312 6 028 4 796 3 168 3 300 5 676 6 028 4 840-1 188-19,7 % Touko 1 980 2 860 3 168 2 420 2 596 2 200 3 652 2 772 2 156-616 -22,2 % Kesä 0 0 0 0 704 968 1 584 2 244 1 408-836 -37,3 % Heinä 0 0 0-44 704 748 1 144 1 320 440-880 -66,7 % Elo 3 740 6 248 7 876 5 060 4 884 6 864 8 976 9 900 5 808-4 092-41,3 % Syys 8 624 11 616 12 452 9 504 9 108 8 844 9 372 11 044 12 716 1 672 15,1 % Loka 8 052 9 504 9 328 8 096 7 436 7 348 12 232 10 032 8 360-1 672-16,7 % Marras 12 100 12 100 13 420 10 120 9 372 10 956 11 000 11 616 8 800-2 816-24,2 % Joulu 9 020 7 128 6 468 9 900 7 480 5 676 7 612 8 536 7 612 6 424-1 188-15,6 % Yhteensä 9 020 69 740 84 524 97 548 97 548 73 480 76 912 98 076 97 152 87 604-9 548-9,8 %
VUOSIRAPORTTI 2014 30 Opiskelijoille tarkoitetun 44 matkan sarjakortin käyttö on kasvanut vuoteen 2008 saakka, mutta laskenut selvästi vuosina 2009 2010. Vuoden 2011 ja erityisesti 2012 osalta matkustus on jälleen kääntynyt selvään kasvuun. Keskeisinä syinä voidaan pitää yliopiston aulan uutta lipunmyyntipistettä sekä ammattikorkeakoulun siirtymistä Skinnarilan kampukselle. Vuoden 2013 osalta kasvu pysähtyi ja kääntyi marginaaliseen 0,9 % laskuun. Vuoden 2014 osalta pudotus oli 9,8 %, joka selittyy siirtymällä 1.5.2014 käyttöön otetulle opiskelijoiden 22 M kortille. 3.3.9 Paikallisliikenteen 22 M sarjakortit 1.5.2014 uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön paikallisliikennealueella 22 matkan sarjakortit, joissa kortti on voimassa 3 kk (92 vrk) ostohetkestä. Kortilla maksettuun paikallisliikennematkaan sisältyy 60 minuutin maksuton vaihto-oikeus toiseen paikallisliikennevuoroon. Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä LPR AIK. SARJAK. 22M 92PV 155 258 246 369 663 1 432 1 118 1 100 5 340 LPR LAPSI/NUOR SARJAK. 22M 92 P 86 27 79 364 664 1 229 1 294 1 265 5 008 LPR OPISK. SARJAK.22M 425 877 560 461 1 295 2 377 2 445 2 268 10 707 LPR SENIORI SARJAK.22M 92PV 301 684 683 917 1 417 2 149 1 863 1 956 9 969 966 1 846 1 567 2 111 4 039 7 187 6 719 6 589 31 024 Lipputuote otettiin käyttöön 1.5.2014 ja se loppuu kun Waltti-arvokortti otetaan käyttöön. Vuositasolla tuotteen käyttö (kaikki ikäluokat) olisi asettunut noin 55.000 matkaan. 3.3.10 Vaihtolippu Vaihtolippu on ollut ilmainen 1.5.2005 alkaen. Vaihtoliput Muutos 12->13 v.2000 v.2001 v.2002 v.2003 v.2004 v.2005 v.2006 v.2007 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 kpl % Tammi 428 475 414 395 390 373 433 392 342-50 -12,8 % Helmi 450 466 501 306 398 385 413 407 262-145 -35,6 % Maalis 439 439 410 373 394 481 456 404 309-95 -23,5 % Huhti 406 450 404 313 298 323 383 359 284-75 -20,9 % Touko 257 442 523 343 284 145 390 403 331 227-104 -31,4 % Kesä 225 294 428 354 329 325 309 321 275 364 89 32,4 % Heinä 322 358 436 322 329 322 326 380 313 662 349 111,5 % Elo 362 366 432 418 387 391 390 423 363 553 190 52,3 % Syys 289 378 353 366 325 322 353 390 266 578 312 117,3 % Loka 361 595 439 363 391 384 387 529 409 642 233 57,0 % Marras 421 574 434 351 435 406 337 507 385 560 175 45,5 % Joulu 375 478 407 395 369 412 402 435 383 626 243 63,4 % Yhteensä 0 0 0 0 0 2 612 5 208 5 282 4 641 4 641 4 187 4 456 5 073 4 287 5 409 1 122 26,2 % Taulukko: Kertalipulla ja kaupungin sarjakorteilla matkustaneiden käyttämät vaihtoliput. Esimerkiksi kaupunkikortilla tapahtuvat vaihtomatkat rekisteröityvät kaupunkikorttimatkoiksi. 1.5.2014 alkaen kaikki paikallisliikenteen pysäkit ovat toimineet vaihtopysäkkeinä, joka selittää 26,2 % kasvua. Lisäksi vaihdon tekninen toteutus helpottui 22 M sarjakorttien ja kertalippujen osalta.