Lehti puusta variseepi

VAV OY:N ASUKASLEHTI 2.2008 Lehti puusta variseepi www.vav.fi VAV 2. 2008 1

sisällys VAV Asunnot Oy:n kotisivu: www.vav.fi VAV-viesti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja se jaetaan VAV Asunnot Oy:n asuntoihin, johtaville luottamushenkilöille sekä yhteistyökumppaneille. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2008. Julkaisija: VAV Asunnot Oy, Veturitie 7, PL 39, 01300 VANTAA Päätoimittaja: Matti Alho Toimitussihteeri: Anne Hautala Toimituskunta: Anne Hautala, Timo Karén, Sanna Lesch, Jorma Manner, Tuula Montonen, Liisa Kälvälä, Erkki Nikkanen, Jukka Halonen (Mediataju Oy) Kustantaja/Toteutus: Mediataju Oy PL 20, 01391 VANTAA Puh: 040-550 5657 jukka.halonen@mediataju.fi Kansikuva: Mediataju Oy 2008 Kirjapaino: Kirjapaino Uusimaa Oy, Porvoo Painos: 10 900 Osoitteenmuutokset: VAV Asunnot Oy ekovinkki 2 Ekovinkki Uusi palsta kertoo, miten vettä voi säästää jopa hampaita pesten. 3 Pääkirjoitus 4 Vuokranmääritys käynnissä Jätehuoltokustannukset tulevat nousemaan ensi vuonna roimasti. 6 Turvallisiin leikkeihin Lasten leikkipaikkojen turvallisuus on tärkeä asia. 9 Pauli Pasanen on poissa VAV:n pitkäaikainen asukasaktiivi Pauli Pasanen on poissa. 10 Uusi YTE-johtaja Tapani Keurulainen YTE-puheenjohtajisto valvoo asukasdemokratian toteutumista. 12 YTE-puheenjohtajisto esittelyssä Löydä oma yhteyshenkilösi 14 Ota kotivakuutus! Jos talo palaa tai tulee vesivahinko, niin vakuutus on tarpeen! 16 Kotienergiaa Jos kaikki eläisivät laillamme, siihen tarvittaisiin neljä maapalloa 18 Asukasdemokratiaa vauhdittamaan! 20 Viherpeukalo 21 Isännöitsijöiden yhteystiedot 22 VAVin edustajat mukana vuokralaisten risteilyllä 24 Järjestäkää pihajuhlia! Säästä vettä hammaspesulla Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, paljonko vettä valuu hanasta hampaidenpesun aikana? Teimme yksinkertaisen testin ja vastaus oli kymmenen litraa minuutissa! Jos siis ei katkaise veden tuloa hampaidenpesun välillä. Lisälaskuoppi kertoo, että jos pesee hampaitaan vaikkapa kaksi minuuttia ja antaa veden valua koko ajan, niin kulutus on kaksikymmentä litraa! Edelleen, nelihenkiselle perheelle se tarkoittaa illalla 80 litraa ja jos hampaat pestään aamullakin, lisää tulee saman verran. Siis 160 litraa. Vuodessa luku jo tarkoittaa 58 400 litraa. Yksinkertainen temppu veden säästöön on, että sulkee hanan harjauksen ajaksi. Näin tulee kuluttaneeksi noin kaksi litraa vettä pesukerralla. Vuodessa kuluu 5840 litraa perheeltä, vettä siis säästyy yli 50 000 litraa! 2

pääkirjoitus Uutta ilmettä Hyvä lukija. Pitelet käsissäsi uudistunutta VAVviestiä. Koko on muuttunut aikakausilehtimuotoon ja lehdellä on uusi pirteä rytmi. Ensi vuonna se tulee lisäksi ilmestymään vuodenaikojen mukaan, neljä kertaa vuodessa. VAV Asunnot Oy alkoi julkaista asukkailleen omaa lehteä vuonna 1989. Aluksi lehti oli vaatimaton neljän sivun kokonaisuus ja kokonaan mustavalkoinen. Myöhemmin sivumäärä, ilmestymiskerrat ja värillisyys kasvoivat. Liki kahdenkymmenen ilmestymisvuoden jälkeen teimme päätöksen, että on aika uudelle ilmeelle. Samalla suunnittelemme myös internet-sivujemme uudistamista, niiden ilme tulee noudattelemaan tämän lehden ulkoasua. Molemmilla on oma tärkeä tehtävänsä tiedon välittämisessä asukkaille. Internetin rytmi on nopeampi, lehden perusteellisempi. Haluamme palvella asukkaitamme niin hyvin kuin mahdollista ja tiedon kulku on olennainen osa palveluitamme. Jo nyt esimerkiksi on mahdollista hakea asuntoa suoraan internetin välityksellä, käymättä ensivaiheessa Veturitien toimistollamme lainkaan. VAV:n nettisivuilla vierailee päivittäin tuhat kävijää ja perustellusti voi olettaa, että kävijämäärät tulevat vielä tästäkin kasvamaan. Jo aiemmat asukaskyselyt osoittavat, että VAV-viestiä pidetään tärkeänä lehtenä. VAV-viesti tulee jatkossakin kertomaan olennaisen yhtiön talousasioista, asukasdemokratiasta, pihojen hoidosta, energian säästämisestä sekä jätteiden lajittelusta. Kaksi viimeistä seikkaa ovat olennaisen tärkeitä paitsi ekologisesta, myös taloudellisesta näkökulmasta. Huolellinen jätteiden lajittelu sekä energian säästö näkyvät suoraan vuokrissa, joten ne vaikuttavat jokaisen asukkaan elämään. Tässä lehdessä kerrotaan käynnissä olevasta vuokranmäärityksestä. YTV on ilmoittanut, että ensi vuonna jätekustannukset nousevat kymmenen prosenttia. Samoin selkeitä korotuspaineita on sähkön suhteen. Näiden kustannustennousujen kanssa painiskellaan niin täällä VAVin toimistossa kuin asukkaiden kodeissa. VAV-viesti tarjoaa myös tietopaketin kotivakuutuksen välttämättömyydestä. Perussääntöhän on, että itse kiinteistöillä on oma vakuutuksensa, mutta jokaisen asukkaan tulee kotivakuutuksen avulla huolehtia irtaimen turvasta. Savu- ja vesivahingot ovat valitettavasti mahdollisia myös Vantaalla. Energian säästäminen on yhä ajankohtaisempi aihe, joka ei kosketa vain meitä kasvihuoneilmiön kautta vaan myös nousevina kustannuksina. Pienenä ekovinkkinä laskimme, paljonko hampaiden pesussa voi säästää vuositasolla vain sillä vaivalla, että sulkee hanan pesun ajaksi. Nelihenkiselle perheelle se tarkoittaa 50 000 litraa! Sen voi kääntää vaikkapa maitopurkeiksi. Millaisen tilan vie 50 000 litran maitopurkkia! VAVin yksi tärkeä voimavara ovat ympäristöekspertit, jotka tekevät erittäin arvokasta vapaaehtoistyötä kiinteistöissään energiakulujen säästämisessä. Kerromme myös, minkälaiset turvastandardit pistävät pihojen leikkipaikoille tiettyjä rajoja. Tärkeintä on, että perheen pienimmäisillä on turvallista leikkiä omalla kotipihalla. Kuten kirjoitettu, tiedon kulku on tärkeässä asemassa yhtiön ja asukkaiden välillä. Siispä toivon miellyttäviä lukuhetkiä uudistuneen lehden parissa. Matti Alho päätoimittaja VAV 2. 2008 3

Jätehuoltokustannukset nousevat 10 prosenttia Vuokranmääritys käynnissä VAVin toimistossa aherretaan tulevan vuoden vuokranmäärityksen parissa. Kuluva vuosi on kasvattanut korotuspaineita niin kiinteistöjen ylläpitosopimuksiin kuin lainojen hoitokustannuksiin. Inflaatio, jonka vielä alkuvuonna arveltiin jäävän kahteen prosenttiyksikköön, oli elokuussa 4,7. TEKSTI LIISA KÄLVÄLÄ 4

Syksyn vuokralaskelma-aikataulu:! 5.11. keskiviikko Vuokralaskelmat asukastoimikunnille lausunnolle 11.11. tiistai klo 16.30 19.00 Kyselytori asukkaille vuokranmäärityksestä osoitteessa VAV, Veturitie 7, Tikkurila. Tervetuloa mukaan! 20.11. torstai Vuokralaskelmat lausuntoineen asukastoimikunnilta Isännöitsijät tekevät laskelmiin muutoksia asukastoimikuntien lausuntojen pohjalta 24.11. maanantai Vuokralaskelmiin ei voi enää tehdä muutoksia 27. 28.11 Asukastilintarkastaja Kimmo Rautvuori tutustuu vuoden 2009 vuokranmääritykseen 4.12. torstai Puheenjohtajisto antaa lausuntonsa hallitukselle vuokranmäärityksestä 9.12. tiistai Hallitus käsittelee VAVin talousarvion vuodelle 2009 ja vahvistaa uudet vuokrat 1.3.2009 alkaen. Kiinteistöjen rakennus- ja perusparannuslainojen pääomakuluihin vaikuttavat valtion aravalainojen vuosimaksujen korotukset heinäkuun kuluttajahintaindeksin muutoksella. Ensi vuonna vuosimaksulainojen lyhennysja korkokuluja nostetaan edellisestä 4,4 prosenttia. Lainakorot ovat nyt korkealla. 12 kuukauden euriborkorko kävi jo 5,5 prosentissa ja rahalaitosten omat viitekorot seurailevat pienellä viiveellä markkinakorkoja. Myös lainojen korkomarginaalit ovat nousseet pankkien välisen epäluottamuksen takia. Tällä hetkellä rahamarkkinoiden muutokset ovat nopeita ja ennustettavuutta ei juurikaan ole. VAVin lainojen pääomat lyhenevät ensi vuonna alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaisesti ja lisäksi rahalaitoslainojen korkojen arvioidaan olevan keskimäärin noin 4,2 prosenttia. Valtion korkotukilainoissa korkotuki leikkaa onneksemme korkeita korkoja ja myös valtaosassa aravalainoista on kohtuullinen korkokatto. Jätehuollon kustannukset kasvavat Kiinteistöjen ylläpitokustannuksista suurimmat korotukset kohdistuvat kiinteistöjen jätehuoltoon. YTV on arvioinut kustannustason nousutarpeeksi ensi vuodelle 10 prosenttia. Oman kiinteistön jätepisteen siisteyteen ja irtoroskien määriin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan asukastoiminnalla.. Työvoimavaltaisiin huolto- ja siivouspalveluihin kohdistuu myös hinnan korotuspaineita. Huollon ja siivouksen hintojen arvellaan nousevan 8 prosenttia. Suurimmat yksittäiset hoitokuluvuokraan vaikuttavat tekijät lämpö ja vesi korottuvat keskimäärin tämän vuoden hintatasosta lämpö 7 % ja vesi 2 %. Sähkön hinnan korotukset Vantaalla ovat 9 %. Alentavasti vuokriin vaikuttaa se, että Vantaan kaupunki on osana kaupunkikonsernia kilpailuttanut VAVin vakuutukset, joten niiden tarkistetut hinnat astuvat voimaan tammikuun 2009 alusta. Vantaa alensi myös jo kuluvalle vuodelle kiinteistöveroprosenttia rakennusten osalta 0,3 prosenttiin verotusarvosta (ed. 0,42). Tontin verotusprosentti on edelleen 0,9. Kiinteistöistä huolehditaan VAV huolehtii kiinteistöjensä asuttavuuden ja arvon säilymisestä ensi vuonna yli 12 miljoonalla eurolla. Jaksottaisten korjausten määräraha on ensivuodelle 63 senttiä kaikille neliöille. Sitä on korotettu rakennuskustannusindeksillä. Määrärahalla suoritetaan suunnitelmallisia, jaksottaisia korjaustöitä 4,1 miljoonalla eurolla. Vuosikorjauksia tehtäneen vähintään kuluvan vuoden tasoisesti eli 5 M :lla. Lisäksi ensi vuodelle joudutaan lainoittamaan isompia korjaustöitä 3 M : lla. Vuokralaskelmien sisällöstä pidetään Kyselytori tiistaina marraskuun 11. päivä kaikille vuokranmäärityksestä kiinnostuneille asukkaille VAVin toimistossa, Veturitie 7, Tikkurila. Kutsu ilmoitustauluille ja kiinteistöjen luottamushenkilöille postitetaan vuokralaskelmapostituksen yhteydessä. Kyselytorilla VAVin henkilökunta vastaa vuokranmäärityksen mukanaan tuomiin kysymyksiin. VAV 2. 2008 5

TEKSTI: ANTTI HALONEN Lasten leikkipaikoista huolehditaan vuosittain Turvallisuus ei ole leikin asia! VAV Asunnot Oy pitää huolta myös pienten asukkaiden turvallisuudesta. Siksi pihapiirien leikkialueet tarkastetaan vuosittain ja vaaralliset välineet poistetaan oitis. Omatoimisuuteen ei kuitenkaan kannata ryhtyä, vaan ongelmatapauksissa tulee ottaa yhteys huoltoyhtiöön. Mikäpä lienee pienille lapsille mieluisin paikka heti oman kodin jälkeen? Tietysti oman pihan leikkikenttä. Hiekkalaatikoilla, kiikuissa ja kiipeilytelineissä temmelletään koko lapsuuden riemulla. VAV Asunnot Oy:n näkökulmasta on tärkeää, että tämä tapahtuu turvallisissa olosuhteissa. VAV:n pihojen leikkivälineet tarkastaa, valmistaa ja asentaa alan ammattilainen Lappset Oy. Hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja on tyytyväinen yhtiön toimintaan. Systeemi toimii hyvin. Puhelinsoitto riittää ja hyvässä lykyssä korjaus tapahtuu vielä samana päivänä. Tarkastukset alkukesästä Kaikki kuluu kovassa leikissä ja siksi on tärkeää, että leikkipaikat tarkastetaan vuosittain. Leikkialueiden tarkastuskierrokset tehdään alkukesästä ennen sesonkiaikaa ja asukastoimikuntien budjetin laatimista. Välitöntä vaaraa aiheuttavat välineet poistetaan heti, sillä turvallisuusvaatimusten laiminlyönti voi olla lapselle hengenvaarallista. Pirhonen-Pohja luettelee esimerkkejä: Rako liukumäen kaiteessa voi osoittautua kohtalokkaaksi, mikäli lapsen hupparin naru jää rakoon jumiin ja lapsi lähtee huimaa vauhtia mäkeä alas. Kuristumisriskin ohella pään lyöminen tai niskan taittaminen ovat vaaroina leikkialueilla. Kiipeilytelineiden puolat, rappusten pinnat ja kaiteiden kiinnitykset syynätään tarkasti, jottei lapsi putoaisi päistikkaa alas. Leikkialueella on myös oltava 40 sentin turvakerros hiekkaa eikä esimerkiksi sementtipohjaa. Kullekin välineelle on määritelty turvaetäisyys, jonka sisäpuolella ei saa olla mitään, johon lapsi voisi mahdollisesti kolhia itseänsä. Esimerkiksi keinujen välittömässä läheisyydessä ei saa olla toista välinettä, puita, aitoja, pensaita tai suuria kiviä, Pirhonen-Pohja luettelee. Vanhojen välineiden maan alle menevät puuosat tutkitaan lahoamisvaurioiden varalta. Nykyisissä välineissä puuosat eivät enää mene maan alle, vaan perusta on metallia. 6

VAV 2. 2008 7

Nelivuotias Venla Haverinen viihtyi mainiosti kotipihansa upouudessa kiipeilytelineessä. Lahoamisvaurioista lähtee välittömästi ilmoitus. Ne ovat vaarallisia, koska ne eivät näy välttämättä ulospäin, Pirhonen-Pohja kertoo. Budjetin puitteissa Vaikka vaaralliset leikkivälineet poistetaan niin pian kuin mahdollista, uutta ei välttämättä saada heti tilalle. Leikkikalusteet hoidetaan kiinteistön budjetin puitteissa. Uuden keinutelineen saaminen ei olekaan niin yksinkertaista. Asennuksineen välineet ovat aika arvokkaita ja budjettiin on varattava rahaa, jotta uusi väline voidaan hankkia, Pirhonen-Pohja kertoo. Pirhonen-Pohja kehottaakin näin budjetinlaatimisen alla varaamaan rahaa leikkivälineisiin. Mielellänihän minä uusia välineitä tilaan, mutta ilman rahaa ei voi tehdä. VAV:lla ei ole varattu rahaa leikkialueiden kunnostuksiin. On ikävä tilanne, jos vanha väline poistetaan, mutta uutta ei saada tilalle. Välineitä ei tietenkään ole pakko uusia. Mikäli kiinteistöyhtiön asukkaat ovat sitä mieltä, ettei pihassa tarvita uusia välineitä niin sitten niiden hankintaa voidaan siirtää. VAV:n pihoissa pyritään kuitenkin pitämään kiinni siitä, että perusvälineet kuten keinu ja hiekkalaatikko löytyvät meidän pihoiltamme. Kiipeilyvälineet ja muut vastaavat hankitaan kiinteistön asukkaiden mielen mukaan, Pirhonen-Pohja kertoo. Pirhonen-Pohjan mukaan Peijaksentie 15 asukkaat päättivät, että talon lapset saavat olla itse valitsemassa pihalle tulevia leikkivälineitä. Pihalle tulikin hieno sporttiväline, jolla aikuisetkin voivat kohottaa kuntoaan! Harkinnalle varaa Kiinteistö on itse vastuussa pihansa leikkialueesta. Vahingon sattuessa asiaa lähdetään tutkimaan ja mikäli turvallisuusraportti osoittaa, että standardeja on laiminlyöty, vastuu voi siirtyä Lappsetiltä kiinteistölle itselleen. Uudet leikkivälineet asennetaan aina uusien normien mukaisesti eikä niissä jousteta. Vanhoja leikkialueita ei välttämättä tarvitse päivittää uusien normien mukaiseksi, kunhan välineet ovat turvallisia ja hyvässä kunnossa. Turvallisuusriskit näkyvät kyllä turvallisuusraporteissa. Jos kivi tai kallio on liian lähellä,niin sitten se on liian lähellä. Lappset Oy on myös vastuussa tarkastuksistaan. Harkintaa voi kuitenkin käyttää uusimisen suhteen, Pirhonen-Pohja kertoo. Pirhonen-Pohjan mukaan vanhoihin leikkialueisiin ei lähdetä vaihtamaan vaadittua 40 sentin turva-hiekkaa Välineet on asennettu sen ajan normien mukaan. Kun rahan puitteissa on pakko toimia, alusta saa kelvata, mikäli siinä ei ole sementtiä eikä isoja kiviä. Mekin olemme aikoinaan keinuneet kivituhka-alustalla ja ainakin vielä olemme hengissä, Pirhonen-Pohja naurahtaa. Ammattilaisten työtä Ilkivalta tuo oman ikävän lisänsä leikkialueiden turvallisuustekijöihin. Jos alueella huomataan ilkivaltaa, niin ensimmäiseksi kannattaa tehdä ilmoitus huoltoon. Huoltoyhtiö käy katsomassa, mitä he voivat asialle tehdä. Jos he eivät pysty korjauksiin niin sitten tulee soitto minulle ja tilaan korjauksen, Pirhonen-Pohja kertoo. Hän myös painottaa vanhempien omaa vastuuta pienokaistensa turvallisuudesta. Jos alueella näkyy ilkivaltaa ja välineet ovat risoja, lasta ei saa laskea alueelle ennen kuin välineet ovat taas käyttökelpoisia. Asukkaiden omatoimisuus ei kuitenkaan toimi leikkipaikkojen kohdalla. Vaikka ajatus onkin jalo, välineitä ei saa itse lähteä korjaamaan. Välineen valmistaja on vastuussa välineistään. Jos taloyhtiön oma arjen sankari käy nikkaroimassa ja tekemässä omia virityksiä, niin vastuu siirtyy nikkaroijalle. Vaikka vasaraan ei saakaan tarttua, leikkivälineiden maalaaminen on kuitenkin enemmän kuin suotavaa. Maalaaminen pidentää välineiden ikää ja tuo piristävän vaikutuksen. Asukastoimikunta saa halutessaan isännöitsijältä ostolaput maalitörppöihin. VAV: lta taas saa maalilistan mitä saa käyttää, Pirhonen-Pohja ohjeistaa ja toivoo samalla kaikille lapsille mukavia ja turvallisia leikkihetkiä VAV:n pihoilla. 8

Pauli Pasanen in Memoriam Kesällä tuli suruviesti. VAV Asunnot Oy:n pitkäaikainen ja arvostettu asukasaktiivi Pauli Pasanen oli poistunut joukostamme. Pauli Pasanen syntyi 1941 Pihtiputaalla 12-lapsiseen suurperheeseen ja tottui työntekoon jo nuorena. Hän kävi armeijan Kuopiossa ja jäi sinne tämän jälkeen töihin Saastamoisen tehtaalle maalariksi. Samalla hän kouluttautui rakennusalan monitoimiseksi ammattimieheksi. Myöhemmin tie toi Vantaalle, jossa hän toimi erittäin aktiivisena asukkaiden luottamushenkilönä. Hän oli Vantaan vuokralaiset ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja aina kuolemaansa asti. Vuonna 2003 Pauli valittiin oman talon luottamushenkilöksi ja asukastoimikunnan puheenjohtajaksi. Samaisesta vuodesta alkaen hän toimi VAV:n alueellisen yhteistyöelimen (YTE) ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Jo seuraavana vuonna hänet valittiin YTE:n puheenjohtajaksi. Viime vuonna asukkaat valitsivat Pauli Pasasen VAV Asunnot Oy:n hallituksen asukasjäseneksi. Hän siis toimi erittäin aktiivisena asukkaiden luottamushenkilönä, ajaen aina ja kaikessa asukkaiden yhteistä etua. Vielä viimeisinä toimintavuosinaan Pauli Pasanen osallistui asukastoiminnan aktivoimistyöryhmään, jossa hänen tehtäviinsä kuului mm. osallistuminen asukaskokouksiin. Näissä hän kertoi asukasdemokratian tärkeydestä ja vaikutuksesta asumisen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Vielä tänä vuonna Pauli Pasanen ehti osallistua sairauden murtamanakin kahteen koulutustilaisuuteen. Sairaalan ikkunalaudalla Pauli Pasanen piti loppuun saakka toimistoa eli asukasasioiden salkku oli hänellä siellä mukana. Hän jaksoi järjestellä asioita viimeiseen asti. Pauli Pasasen harrastuksista asukastoiminnan lisäksi tärkeimmät olivat kalastus ja musiikki hän soitti haitaria aina kun vain aikaa riitti. Muistelen tarmokasta ja asialleen aina valmiina palvelukseen lähtenyttä Paulia lämmöllä ja kunnioituksella. Anne Hautala Asukasasiamies, tiedottaja Pauli Pasasen omaiset haluavat kiittää siitä osanotosta ja tuesta, jota he ovat saaneet Paulin poismenon johdosta. VAV PALVELEE INFO ma-to klo 8.15-16.00 pe klo 8.15-13.00 puhelin 09 8392 6540, faksi 09 8392 6541 e-mail: info@vav.fi ASUKASVALINTA puhelinaika : ti-to klo 9.00-12.00 e-mail: asukasvalinta@vav.fi puhelin: 09 8392 2607, faksi 09 8392 0226 hakuohjeet : www.vav.fi VUOKRAVALVONTA puhelinaika: ma-to klo 10.00-14.00, pe klo 10.00-13.00 e-mail vuokravalvonta@vav.fi puhelin (09) 8392 5226, faksi (09) 8392 6542 VAV Asunnot Oy, Veturitie 7, 01300 VANTAA, www.vav.fi VAV 2. 2008 9

Tapani Keurulaisesta uusi YTE-vetojuhta TEKSTI: ANTTI HALONEN KUVA: HENRIK KETTUNEN Vantaa on jaoteltu 12 alueelliseen yhteistyöelimeen, joiden jäsenet koostuvat alueen asukaskokouksissa valituista luottamushenkilöistä. Kukin YTE-alue valitsee itselleen puheenjohtajan, jotka muodostavat 12 henkilön puheenjohtajiston. Näin koko Vantaa tulee edustettua tasaisesti. Puheenjohtajisto kokoontuu vuosittain tarvittaessa, kuudesta kahdeksaan kertaan. Sillä ei ole suoranaista päätösvaltaa, mutta lausunto- ja esittämisoikeus kyllä. Puheenjohtajisto on juuri päivittämässä asukashallintosääntöä yhdessä VAV:n toimiston kanssa. Puheenjohtajisto sai tänä vuonna itsellensä uuden puheenjohtajan. Puheenjohtajistossa jo kaksi vuotta Pähkinärinteen edustajana istunut Tapani Keurulainen on aloittanut nuijamiehen tehtävänsä luottavaisin mielin. Aikaisempi pitkäaikainen puheenjohtaja Arja Niemelä on hoitanut asiat siihen malliin, että siitä on helppo jatkaa. Tarkoitus on kehittää puheenjohtajiston toimintaa niin, että pystymme vaikuttamaan entistäkin paremmin ja tehokkaammin yhteisiin asioihin, Keurulainen sanoo. Yhteistyön rakentaja Puheenjohtajiston tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset kiinteistöyhtiön ja asukkaiden väliseen yhteistoimintaan. Tärkeintä kaikessa on, että asukasdemokratia toteutuu. Mitä paremmin VAV:n henkilökunnan, puheenjohtajiston ja asukastoimikuntien välinen yhteistyö toimii, sitä paremmin koko paketti toimii. VAV on ollut tähän 10

Pähkinärinteestä kotoisin oleva Tapani Keurulainen vetää YTE-puheenjohtajistoa. Hän sanoo, että tärkein työmaa on siinä, että asukasdemokratia toteutuu. Puheenjohtajisto valvoo ASUKASDEMOKRATIAN TOTEUTUMISTA asti hyvin suotuisa yhteistyön kehittämiselle, Keurulainen luonnehtii. Keurulainen toivoo, että puheenjohtajiston kokouksissa tarvitsisi jatkossa puida yhä vähemmän ja vähemmän ongelmatilanteita. Meillä on aina kokouksissamme VAV:n toimitusjohtaja ja kiinteistöjohtaja mukana, joten saamme kuulla tapahtumista niin yhtiön korjaus- kuin talouspuoleltakin. Pääsemme tälläkin tavalla vaikuttamaan ja kertomaan omat mielipiteemme. Puheenjohtajisto pyrkii seuraamaan kilpailutusta siivouksen, huollon ja remonttien suhteen. Pääsemme kustannuspuoleenkin paremmin kiinni kun tiedämme, miten kilpailutus toimii ja näin saamme ajanmukaista tietoa, Keurulainen kertoo. Keurulainen sanoo, että vaikka asukasdemokratia toimii VAV:ssa erittäin hyvin, paikallista parantamista kuitenkin löytyy aina. VAV on luonut strategian, jossa asukasdemokratiaan panostetaan mm. siten, että jokaiseen kohteeseen saataisiin asukastoimikunta., Keurulainen kiittelee. Puheenjohtajiston tavoite on saada asukasdemokratia toimimaan mahdollisimman hyvin isännöitsijän ja asukkaiden kesken, koska tämä on asukasdemokratian konkreettisin ja läheisin suhde. Tilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta paikallista parannusta voi saada aikaan kustannuksissa, remonteissa ja tiedottamisessa. Asukkaille pitää ilmoittaa asioista selkeästi ja hyvissä ajoin. Nämä ovat pieniä asioita, mutta erittäin tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta, Keurulainen korostaa. VAV 2. 2008 11

12

YTE puheenjohtajisto Tapani Keurulainen YTE 1 Pähkinärinne Puheenjohtajiston puheenjohtaja VAVin hallituksen asukasjäsen Pähkinärinteentie 24 A 9 puh: 044-262 2664 tapani.keurulainen@pp.inet.fi Alma Vanhala YTE 2 Myyrmäki Puheenjohtaja Ojahaantie 1 C 64 puh: 050-369 5369 alma.vanhala@helsinki.fi Erkki Nikkanen YTE 3 Keski-Vantaa Puheenjohtaja Arinatie 7 C 39 puh. 0400-725 937 erkki.t.nikkanen@netti.fi Riitta Laaksonen YTE 4 Tikkurila Puheenjohtaja Veturitie 7 C 33 puh: 040-831 2422 riilaakso@hotmail.com Anne Sinkkonen YTE 5 Tikkurilan ymp. Puheenjohtaja Markkulantie 24 M 51 puh: 040-835 8199 anneli.sinkkonen@mehilainen.fi Arja Niemelä YTE 6 Länsi-Rekola, Ilola Puheenjohtajiston 1. varapj. VAVin hallituksen asukasjäsen Rumpalitie 4 C 13 puh: 040-512 5585 Liisa Tilander YTE 7 Rekola Puheenjohtajiston 2. varapj. Paimenenkatu 19 A 25 puh: 050-535 8481 liisa.tilander@welho.com Sven-Olof Sontag YTE 8 Korso Puheenjohtaja Otavantie 9 A 10 puh: 040-726 9377 uffe@kolumbus.fi Jari Keränen YTE 9 Pohjois-Korso Puheenjohtaja Linnustajankuja 1 A 1 Puh: 0400-793 558 keris@kolumbus.fi Marja Kousa YTE 10 Nissas Puheenjohtaja Viikinkuja 2 E 43 puh: 0400-461 518 marja.kousa1@luukku.com Anu Jussila Hannu Ahonen Anne Hautala YTE 11 Hakunila Puheenjohtaja Vaunukalliontie 2 B 17 puh: 040-767 1684 anu.jussila@welho.com YTE 12 Länsimäki Puheenjohtaja Kerokuja 2 A 10 puh: 040-579 1463 heahonen@welho.com Asukasasiamies Puheenjohtajiston sihteeri VAV Asunnot Oy puh: 09-8392 6502 anne.hautala@vav.fi VAV 2. 2008 13

TEKSTI: MARJO LAPATTO Vahinko ei tule kello kaulassa Kotivakuutus on tärkeä turva paitsi omistusasunnossa asuvalle myös vuokralla asuvalle. Liian usein ihmisillä on virheellinen käsitys siitä, että taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa myös irtaimistolle, kuten huonekaluille ja kodinkoneille aiheutuneet vahingot. Näin ei ole. Kotivakuutus on ainut, joka korvaa kodin irtaimiston vahinkoja. 14 Finanssialan Keskusliiton vahingontorjunnan johtaja Veli Matti Ojala muistuttaa, että kerrostaloasukkaan omaisuutta voi tuhoutua vaikkapa naapurista tai taloyhtiön yhteisistä tiloista alkunsa saaneesta vahingosta. Tyypillisiä tällaisia vahinkoja ovat putkirikot ja tulipalot. Niiden aiheuttamat vahingot eivät välttämättä rajoitu vain yhteen huoneistoon vaan pahimmassa tapauksessa koko talo joudutaan evakuoimaan, Ojala sanoo. Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa vain rakennukselle aiheutuneet vahingot. Asukkaiden irtain omaisuus korvataan kunkin omasta kotivakuutuksesta. Kotivakuutus korvaa myös, jos vaikkapa tulipalon vuoksi joutuu tilapäisesti muuttamaan pois omasta kodista. Asenteet ja teot eivät kohtaa Finanssialan Keskusliiton tuoreen vakuutustutkimuksen mukaan keskimäärin noin 80 prosentilla suomalaisista on kotivakuutus. Silti vain reilu puolet vuokralla asuvista on vakuuttanut koti-irtaimistonsa. Vuokralla asuvat pitävät kuitenkin lähes pääsääntöisesti kotivakuutusta tarpeellisena. Myös vakuutusmaksuja pidetään kohtuullisena. Jostakin syystä ihmisten mielipiteet ja teot eivät aina kohtaa. Ojalan mukaan erityisesti vuokralla asuva voi ajatella, ettei hänellä ole juurikaan vakuutettavaa. Esimerkiksi nuorilla irtaimisto saattaa koostua lapsuudenkodista mukana tuoduista vanhoista tai sitten kierrätyksestä hankituista tavaroista. Kotivakuutus kannattaa silti ottaa, vaikkei omaisuus olisikaan kovin arvokasta. Esinevahinkojen lisäksi vakuutus korvaa paljon muutakin. Kotivakuutus sisältää yleensä aina myös vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. Niiden merkitystä ei pidä unohtaa, Ojala sanoo. Vastuuvakuutus korvaa toisille aiheutettuja henkilö- ja esinevahinkoja, joista vakuutettu on vastuussa. Esimerkiksi jos pesukoneen tulovesiventtiili unohtuu auki ja se aiheuttaa talossa vesivahingon voi asukas joutua isoon korvausvastuuseen. Vastuuvakuutuksen korvaavuuteen liittyy kuitenkin rajoituksia, joten ehtoihin kannattaa tutustua etukäteen. Oikeusturvavakuutus puolestaan korvaa asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja riita- ja rikosasioissa. Kaikki oikeusjutut eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin, joten ehdot on hyvä käydä tässäkin läpi. Lisäk-

Vuokralla asuvakin tarvitsee kotivakuutuksen Piirrokset: Kerberos, www.tukes.fi si oikeusturvaedun käytöstä pitää sopia etukäteen vakuutusyhtiön kanssa. Myös lemmikit ja vaikkapa vene voidaan lisäturvana liittää kotivakuutukseen mukaan. Kotivakuutuksissa, kuten muissakin vapaaehtoisissa vakuutuksissa, on eroja paitsi hinnassa myös ehdoissa. Tarjouksia kannattaa pyytää useammasta vakuutusyhtiöstä. Myös vakuutusten sisältöön on hyvä tutustua, vaikkei se aina niin houkuttelevalta tuntuisikaan. Ainakin on hyvä ottaa selvää siitä, mitä vakuutus korvaa, mitä olennaisia rajoituksia ehdoissa on ja miten korvaus määräytyy. Entäs kun vahinko sattuu? Vahinko on aina epämiellyttävä yllätys, johon harva on suunnitelmallisesti varautunut. Mittavat palo- ja vesivahingot vaativat ripeää toimintaa. Vahinko on saatava rajoitettua ja lisävahinkojen syntyminen estettyä. Paikalle tarvitaan usein pikaisesti myös apuvoimia: palokunta, putkiliike, huoltoyhtiö jne. Kun akuutti tilanne on hallinnassa, on syytä olla viipymättä yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön. Sieltä saa ohjeita jatkotoimien varalle. Samaten asukkaan velvollisuus on pikimmiten ilmoittaa vahingosta isännöitsijälle ja vuokranantajalle. Vakuutusyhtiölle on lisäksi aina varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen, neuvoo Veli Matti Ojala. Lisää tietoa kotivakuutuksista Kuluttajien vakuutustoimisto neuvoo kotivakuutusasioissa sekä ennen vakuutuksen ottamista että vahingon jälkeen. Toimisto tekee myös vertailua eri vakuutusyhtiöiden kotivakuutuksista. Se julkaisee myös esitteitä ja oppaita. Tietoa löytyy joko toimiston nettisivuilta www.vakuutusneuvonta.fi tai sitä voi tilata sähköpostilla osoitteesta kvt@vakuutusneuvonta.fi. Ensi vuoden alussa Kuluttajien vakuutustoimisto ja Pankkialan Asiakasneuvontatoimisto yhdistyvät Vakuutusja rahoitusneuvonnaksi. Myös Finanssialan Keskusliiton sivuilla on kuluttajille suunnattua aineistoa www.fkl.fi (kuluttajat). Katso myös vahingontorjuntaan liittyvät sivut www.vahingontorjunta.fi, joilta löytyy mm. listat vakuutusyhtiöiden hyväksymistä lukoista ja laitteista sekä turvalaitteita asentavista ja huoltavista yrityksistä. Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton viestintäpäällikkö VAV 2. 2008 15

Runsas tietopaketti ympäristöeksperteille TEKSTI: JUKKA HALONEN Energian säästäminen on yhteinen asia VAV:n ympäristöekspertit kokoontuivat kahteen koulutusiltaan syys-lokakuun vaihteessa. Ensin kokoontuivat Tuusulantien itäpuoliset ekspertit VAV:n toimistolla ja heti perään länsipuolen ekspertit. Tilaisuuksissa oli huomattavan runsas osanotto, joka omalta osaltaan kertoo siitä, että ympäristöasiat otetaan tänä päivänä tosissaan. Ympäristöeksperttien tehtäväkenttä on laaja, muistutti kiinteistöjohtaja Timo Karén avaussanoissaan. Sitä ei ole kirjallisesti määritelty, mutta tärkeintä on huolehtia energian ja veden säästöstä, jätteiden lajittelusta sekä tietysti omasta pihaympäristöstä. Eksperteiltä oli etukäteen kysytty, mistä he haluaisivat koulutusillassa tietoa. Palautteesta 16 - Energian säästäminen on pysyvästi ajankohtainen asia, VAV:n kiinteistöjohtaja Timo Karén muistutti. 75 prosenttia kertoi, että jäteasiat kiinnostivat eniten. Karén muistutti, että reilu kolmannes VAVin kuluista, 11,2 miljoonaa euroa, kertyy lämmöstä (5,5 miljoonaa), vedestä (3,5 miljoonaa), sähköstä (1 miljoona) ja jätteistä (1,2 miljoonaa euroa). Ennakkotiedon mukaan YTV on laskeskellut, että jätemaksut nousevat vielä kymmenen prosenttia ensi vuoden alusta. Kuluihin voi jokainen meistä vaikuttaa. Kun VAV käynnisti vuonna 2000 vedensäästämisohjelman, niin säästö on tähän päivään mennessä 25 prosenttia. Se tiedetään, että energian hinta tulee nousemaan vuodesta toiseen. Olemme olleet oikealla tiellä kahdeksan vuotta ja sitä jatketaan seuraavat sata vuotta, Karén totesi. Välittämistä ja viihtymistä Ympäristöekspertit saivat seuraavaksi kuulla 4V-hankkeesta, jota esittelivät hankekoordinaattori Sanna Lehtinen ja yhteisöllisyys koordinaattori Marjo Nurminen. Kyseessä on huhtikuussa käynnistynyt ympäristövastuullinen yhteisöllisyyshanke, joka kestää maaliskuun 2011 loppuun.

Nimi 4V koostuu sanoista Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin. Mukana hankkeessa ovat Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy sekä Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupungit. Yhteistyötä tehdään mm. VAV Asunnot Oy:n kanssa. Hankkeella on pilottialueet, joissa kehitetään ja testataan toimintamalleja. Vantaalla nämä kohteet ovat Korso ja Länsimäki. 4V-hankkeen tarkoituksena on edistää ja tukea yhteisöllisyyttä, osallistumista oman elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä kestävää ja ympäristövastuullista elämäntapaa. Hankkeen lähtökohtana ovat paikalliset tarpeet ja osallistuminen. Se tarkoittaa toimintaa kiinteistöyhtiöissä, asukasorganisaatioissa, järjestöissä, kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa. Tavoitteena on kaikenlainen asukastoiminnan tukeminen, kuten retket, alueeseen tutustuminen, koulutus, kerhot ja toimintaryhmät. 4V-hanke ei itsessään järjestä tapahtumia, mutta osallistuu niihin kyllä. Kasvattajia siis opettajia, päiväkotien ja nuorisotalojen työntekijöitä koulutetaan hankkeen teemojen pohjalta. Toimipiste tulee olemaan Korson Lumossa. Tavoitteena on, että kahden vuoden päästä olisi valmiina asuinkiinteistöjen kestävän kehityksen ohjelmamalli. Tärkeää on aito ihmisläheisyys, jatkuvuuden turvaaminen, ratkaisukeskeisyys ja ennaltaehkäisy. Neljän maapallon kulutus Ympäristöekspertit saivat vielä tiiviin tietopaketin ympäristökouluttaja Jaana Hiltuselta, joka ohjasi neuvontatyöhön, lajitteluun ja kestävään kuluttamiseen. Hän muistutti, että korkean elintason maissa kuten Suomessa ei ole koskaan kulutettu yhtä paljon kuin nykyään, eikä kulutus ole koskaan lisääntynyt yhtä nopeasti kuin nykyään. Hiltunen kannusti ympäristöeksperttejä neuvontatyöhön. Ilo ja huumori pitää säilyttää tärkeässäkin asiassa. Ekspertit kävivät pitkän keskustelun siitä, miten lajittelu saadaan toimimaan. Mikään lisäinformaatio ei tuntunut olevan pahasta mieluummin vaikka kuvien kanssa. Jaana Hiltuselta saatiinkin runsaasti tietoa. Hän neuvoi, että biojätteeseen ei saa laittaa muovikasseja, ruokaöljyä ja muita juoksevia rasvoja. Nesteet kuuluvat purkitettuna sekajätteeseen, kuten myös tupakantumpit, imurin pölypussit, vaipat ja terveyssiteet. Jätepaperiin kuuluvat sanoma- ja aikakauslehdet, kirjekuoret (myös ikkunalliset), puhelinluettelot, piirustuspaperit ja kirjat ilman kansia. Keräyskartonkiin taas kuuluvat maito- ja mehutölkit ja muut kartonkitölkit. Sinne joutavat myös keksi- ja muropaketit, pizzalaatikot (hieman rasvaisetkin), munakennot, kartonkihylsyt, muovi- tai vahapinnoitetut käärepaperit sekä aaltopahvi. Hiltunen kertoi myös ekologisesta jalanjäljestä, jolla tarkoitetaan sitä maa-alaa, joka tarvitaan kulutustavaroiden ja palveluiden tuottamiseen sekä jätteiden ja päästöjen käsittelyyn. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on noin seitsemän hehtaaria ja se on maailman suurimpia. Maapallon kantokyky kestäisi noin 1,8 hehtaarin kulutuksen ihmistä kohti. Jos kaikki ihmiset kuluttaisivat saman verran kuin suomalaiset, siihen tarvittaisiin neljä maapalloa, Hiltunen muistutti. Sanna Lehtinen ja Marjo Nurminen kertoivat, mitä neljä V-kirjainta sisältävä hanke tarkoittaa käytännössä. Ympäristökouluttaja Jaana Hiltunen antoi ekologisen tehopaketin ympäristöeksperteille. Ympäristöa siat otetaan nyt vakavasti. Siitä kertoi myös runsas osanotto kahdessa VAV:n ympäristöeksperttien koulutustilaisuudessa. Kuvat: Kari Lopperi VAV 2. 2008 17

Toimikunta vauhdittaa yhteistä tekemistä Aktiiviseen asukastoimintaan Asukastoimikuntien vaikutusmahdollisuudet ovat suuret! Siksi on tärkeää, että asukkaat ovat aktiivisia ja päättämässä asioistaan, eikä kaikki ole isännöitsijästä kiinni. VAV on perustanut työryhmän lisäämään asukastoiminnan aktiivisuutta. 18

Asukastoiminnan aktivoimistyöryhmä Terhi Toppinen-Häyrinen Maria Uronen TEKSTI ANTTI HALONEN Arja Niemelä Anne Sinkkonen Anne Hautala Erkki Nikkanen Asukastoiminnan aktivoimistyöryhmä perustettiin vuoden 2007 lokakuun alussa. Työryhmän tavoite on saada jokaiseen kiinteistökohteeseen asukastoimikunta, tiivistää yhteistyötä VAV:n ja asukkaiden välillä ja painottaa asukastoiminnan merkitystä ja oman tekemisen osuutta. Ryhmään kuuluu kuusi jäsentä; asukasasiamies Anne Hautala, isännöitsijät Terhi Toppinen-Häyrinen ja Maria Uronen sekä YTE-puheenjohtajat Arja Niemelä, Anne Sinkkonen ja Erkki Nikkanen. Työryhmä ei sinänsä tee toimintasuunnitelmia, mutta tukee asukkaita tekemään omansa, Terhi Toppinen-Häyrinen kertoo. Saavutuksia ja aikaansaannoksia YTE puheenjohtajat kävivät keväällä puhumassa asukaskokouksissa aktivoitumisen tärkeydestä ja aktiivi-ilto- ja työryhmä on järjestänyt kaksi, yhden Länsi-Vantaalla Myyrmäen Arkissa ja yhden Itä-Vantaalla Tikkurilan seurakunnan auditoriossa. Kumpikin tilaisuus oli jymymenestys. Tilaisuuksissa luottamushenkilöille jaettiin tietopakit, jotka sisältävät muun muassa päivitetyn version Asukasdemokratia on iloinen asia - vihkosesta, pöytäkirjamalleja, kokouskutsumalleja ja tietoa asukastoiminnan aktivoimistyöryhmästä. Kestävä kehitys on työryhmälle tärkeä teema. Ympäristöekspertti-iltoja on järjestetty myös kaksi. Kierrättäminen ja jätteiden lajittelu ovat osa pääkaupunkiseudun neljän V:n hanketta; Välitä, vaikuta, viihdy ja voi hyvin. Asukaskyselyn tulokset Asukastoiminnan aktivoimistyöryhmä on tehnyt kyselyn asukastoimikunnille asukastoiminnasta. Vastauksia palautui 91 kappaletta. 71 kohteessa on luottamushenkilö ja asukastoimikunta, 17 kohteessa toimii vain luottamushenkilö ja kolmessa kohteessa ei ollut kumpaakaan. Toiminnan kannalta kysely antoi ikävämpiä lukuja. Vain 31 kohteessa järjestetään asukasiltoja, 81 kohteessa talkoita ja 39 kohteessa muita juhlia. Yksi merkittävimmistä kyselystä ilmenneistä seikoista on, että 47 kohteista, siis yli puolet, haluaa lisää tietoa asukasdemokratiasta ja 37 kohdetta lisätietoa asukastoiminnan määrärahasta. Kyselyn perusteella työryhmä laatii tulevaisuuden suunnitelmat. Teemailtoja ja alueellisia ideapalavereja järjestetään enemmän, internet-yhteyksiä tulee kehittää asukastoimikuntien käyttöön, tiedottamiseen on panostettava entistä enemmän ja luottamushenkilöille ja yhdyshenkilöille järjestetään koulutusta. Kyselystä poimittua: Asukastoimikuntien ja VAV Asunnot Oy:n yhteistyössä olisi parantamisen varaa. Jos vavilta ei kannusteta vaan ollaan erittäin passiivisia, niin talon asukkaat ovat sitä, miten isännöitsijä toimii. Hyvä yhteistyö antaa hyvän hedelmän. - Tuntematon asukasaktiivi VAV 2. 2008 19

viherpeukalo Sipuleita maahan, sipuleita maasta Lokakuussa ehtii vielä tehdä kesäisen kukkaloiston eteen töitä. Vielä ehtii hyvinkin istuttamaan kukkasipuleita maahan. Näin voit nauttia pihaa kaunistavista kukista pitkin etenevää kesää. Syksyn suosituimpia istutettavia kukkamukuloita ovat tulppaanit, narsissit, hyasintit, lumikellot ja krookukset. Tulppaanien ostossa kukkasipuleiden pakkaus tai postimyyntiluettelo kertoo yleensä suuntaa antavan ajan kukinnalle, mutta ihan tarkkoja kukinta-aikoja eri lajeille on mahdotonta antaa - etenkin kun samat tulppaanit kukkivat erilaisilla paikoilla eri aikaan. Jos valitset sekä luonnontulppaaneja, yksinkertaisia perustulppaaneja ja lisäksi vielä jotakin pidemmälle jalostettua lajiketta, voit kuitenkin olla varma, että tulppaanit komistavat kukkapenkkiä varhaisesta keväästä aina kesäkuun alkuun asti. Monet suosittelevat, että kukkasipuleiden päälle levitetään katteeksi lehtiä, varsinkin myöhäiseen istutusaikaan. Ne lämmittävät maata ja antavat sipuleille lisäaikaa juurtumistyöhön. Nyt on myös aika ottaa daalian ja gladioluksen mukulan ylös maasta, koska ne eivät useinkaan kestä talvea. Mukulat on puhdistettava mullasta. Ne voi laittaa turvehiekkaseokseen laatikkoon ja viedä kellariin suojaan talveksi. Daaliat voi sitten istuttaa keväällä takaisin, kun maa on sulanut. Silloin on myös liljojen aika. Lisätietoja kukkasipuleiden istutuksesta löydät: www.perhekerho.net. Maanparannuksesta ja erilaisten pihamaiden öttiäisten luonnonmukaisesta torjumisesta löytyy puolestaan tietoa osoitteesta www.martat.fi/ neuvonta/kotipuutarha. viherpeukalo Gladiolukset voivat kukkia vielä lokakuussakin, mutta ennen talvea niiden mukulat on nostettava maasta suojaan. Puun kaataminen on luvanvaraista Vaikka pihalla kasvava puu saattaa varjostaa, häiritä ja tiputtaa syksyllä kohtuuttoman määrän lehtiä haravoitavaksi, ei puuta kuitenkaan saa kaataa luvatta. VAVin hortonomi Kristiina Pirhonen-Pohja huomauttaa, ettei kaatamiseen ole lupaa edes kiinteistön omistajalla. Mikäli kuitenkin puun kaataminen on hyvin perusteltu, oikea tapa asian eteenpäinviemiseksi on ottaa yhteys isännöitsijään. Isännöitsijä lähtee viemään asiaa eteenpäin. Kiinteistö hoitaa kaatamisen ja lupahakemuksen kaupungille, Pirhonen-Pohja ohjeistaa. Huonokuntoisista puista pitää laittaa heti ilmoitus isännöitsijälle, sillä ne ovat turvallisuuskysymys. Laho puu tekee pahaa jälkeä, mikäli se kaatuu talon päälle, ihmisestä puhumattakaan. Pirhonen-Pohja kertoo, että siemenestä kasvaneet puut saa kuitenkin poistaa rikkaruohojen ja roskien lailla. Jos puuta ei ole varta vasten istutettu, sen saa poistaa. Sellaiset peukalonpaksuiset pajut ja koivun taimet eivät kuulu pihalle. Laskutus ja uusi puu Pirhonen-Pohja kertoo, että silloin tällöin tulee ikäviä puheluita, joista käy ilmi luvaton puunkaataminen. Kiinteistön piha-alueella tai huoneistoon liittyvällä ns. omalla pihalla ei saa kuitenkaan tehdä ihan mitä tahansa tehdä, Pirhonen-Pohja muistuttaa. Eräässä tapauksessa asukas soitti ja kertoi erään asukkaan kaataneen puun, kasanneen risut ja toimittaneen rungon pois. Kerroin hänelle puunkaadon olevan luvanvaraista. Luvan hakee aina kiinteistön omistaja (isännöitsijä) kaupungin rakennusvalvonnalta. Kyseisessä tapauksessa 24-vuotias koivu oli alkuperäisen pihasuunnitelman mukainen ja näkyy asemapiirroksessa. Uusi puu istutetaan tilalle. Puun odotettavissa oleva ikä oli 90- vuotta ja puun arvoksi on laskettu noin 6 500 euroa, joten asukkaalle lähetetään lasku ja varoitus postissa. Komeasti Rajakylässä kasvanut koivu elokuussa 2006. Tässä kuussa koivua ei enää ollut luvatta kaadettu puu tuli asukkaan maksettavaksi 20