Maaliskuu 2/2015 levikki 27 722 Yrittäjä harrastaa Asiakkaan hymy on voitto Suomen kriisi kumpuaa kaukaa Viikinkimiekkailu vei mennessään. Kuka piilottelee kilven alla ja käyttää nimeä Kadlin Vilkkusilmä? Keskustassa toimivien lounaskahviloiden Lanternan ja Il Mondo Cafeen yrittäjät kertovat ajatuksiaan hyvästä palvelusta. Perheyritysten liiton Leena Mörttinen ei syytä poliitikkoja Suomen ahdingosta, mutta odottaa poliittisilta päätöksiltä sen ratkaisussa paljon. Sivu 6 Sivu 4 Sivu 3 PAIKALLINEN PALVELUPISTE Meiltä uudet lähimaksupäätteet! KASSA JA TOIMISTOHUOLTO KY Kasarmikatu 15 13100 Hämeenlinna kassajatoimistohuolto@pp.inet.fi 03-6822 890 03-6756 206 -kassakoneet Pidämme huolta sisä- ja ulkotilojen siisteydestä, asumisen viihtyvyydestä ja turvallisuudesta. Avaamme uuden lounasravintolan tule nauttimaan Tasolounaan lounaspöydästä Parolantie 104 (Aina Groupin kiinteistö) ja Avaamme uuden lounasravintolan Herkullista lounasta kahdesta paikasta Vanajantie (Hämeen Sanomien toimitalo), Hämeenlinna Tasolounaan lounaspöydästä tule 7nauttimaan Parolantie 104, 13100 Hämeenlinna (Aina Groupin kiinteistö) Lounasruokaa seisovasta pöydästä ja Suuren kysynnän vuoksi olemme päättäneet avata uuden lounasravintolan. kattava, tuore salaattipöytä herkullista lounasruokaa seisovastapöydästä joka arkipäivä klo 11 14. Parolantie 104, 13100 Hämeenlinna (Aina Groupin kiinteistö) Haluamme tarjota asiakkaillemme cateringpalveluiden lisäksi myös tasokasta ja joka arkipäivä klo 11 14 Meiltä löytyy aina myös kattava ja tuore Suuren kysynnän vuoksi olemme päättäneet avatasalaattipöytä. uuden lounasravintolan. Haluamme tarjota asiakkaillemme cateringpalveluiden lisäksi myös tasokasta ja Lounaslistan päivitämme tasolounaan Facebook-sivuille. herkullista lounasruokaa seisovastapöydästä joka arkipäivä klo 11 14. Päivitetyt ruokalistat Facebook-sivuillamme Meiltä löytyy aina myös kattava ja tuore salaattipöytä. tai kotisivuillamme Lounaslistan päivitämme tasolounaan Facebook-sivuille. PÄIVYSTYS räätälöidään aina talosi tarpeita vastaavaksi. Olemme toimineet Hämeenlinnan seudulla pitkään, vuodesta 1976. Paikallisena toimijana pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeisiin nopeasti. Tasolounas / Royal Catering p. 040 564 5477 fax 654 2300 tasolounas@tasolounas.fi Vanajantie 7, 13110 HÄMEENLINNA Tasokas lounas parempi työpäivä www.tasolounas.fi Tasolounas / Royal Catering p. 040 564 5477 fax 654 2300 tasolounas@tasolounas.fi Vanajantie 7, 13110 HÄMEENLINNA Vähemmän byrokratiaa ja enemmän paikallista sopimista. Sosiaaliturva kuuluu myös yrittäjälle. Timo Kaunisto Oikea mies keskeltä Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro 0400 711 089 Hattelmalantie 9 toimisto@khkiinteistoala.fi www.urakointikaise.fi Tasokas lounas parempi työpäivä 24 h Huoltosopimus Yrittämisellä Suomi kuntoon! KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA www.timokaunisto.fi Tänään on mainio päivä laittaa toimeksi. Suunnitteletko yrityksen perustamista? www.tasolounas.fi Tehdään henkilöstöstä kannattava sijoitus yrityksellesi. VMP on yksi Suomen johtavista henkilöstövuokraukseen ja rekrytointiin erikoistuneista yrityksistä. Lue lisää osoitteessa vmp.fi. VMP Group HUOM! Uusi osoite: Hämeenlinna, Raatihuoneenk. 13 050 917 8540 Forssa, Puistolinna, Hämeentie 2 (03) 4246 4100 Loimaa, Väinämöisenkatu 4 040 771 9090 Meiltä saat kattavat pankki- ja vakuutuspalvelut yrityksellesi, yrityksen starttipaketin. Paketti sisältää alkavan yrityksen maksuliikkeen hoitoon sekä yritystoiminnan ja yrittäjän itsensä vakuuttamiseen ja turvaamiseen liittyvät palvelut. Kaiken tarvittavan tuen ja turvan yrityksesi starttiin saat saman katon alta yhdellä kertaa. Ja lisäksi saat alkavana yrittäjänä vuodeksi etuja, joiden avulla voit keskittyä olennaiseen eli yrityksesi pyörittämiseen. Varaa aika tapaamiseen p.010 254 9004. www.op.fi/etela-hame Seuraa meitä facebookissa. Asiakkuuspäälliköt Heikki Hätönen ja Raija Aarresuo maksaja ehdokas itse Kassakoneet ja maksupäätteet myy, vuokraa ja huoltaa
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 2 Yrityksenne tyyliin ja tunnelmaan Rohkeita päättäjiä puh 03 675 6667 Uudella eduskunnalla ja hallituksella tulee olla yksi tavoite yli muiden: Suomen talous on saatava takaisin kasvun uralle. Uudet päättäjät eivät tule kilvoittelemaan siitä, kuka yhteisestä jaettavasta omille etupiireilleen kerää parhaan potin. Tulevat päätökset koskevat enemmän saavutettujen etujen karsimista kuin uusien tarjoamista. Vastuullisen päättäjän on tähänkin pystyttävä. Julkisen sektorin menojen suhde kansantuotteeseen on karannut käsistä. Olemme kyseenalaisella kärkipaikalla huippukireän verotuksen maana. Tämäkään ei riitä, vaan velkakello pyörii huolestuttavalla vauhdilla. Velkaa, joka käytännössä on tulonsiirtoa tulevilta sukupolvilta. Ylisuuri julkinen sektorimme on nykyisellään jo uuden kasvun este. Vaikka kasvu ei synny leikkauksista, on niiden tekeminen välttämätöntä. Samalla on kuitenkin oltava kykyä nähdä omilla poliittisilla päätöksillä mahdollistettava uusi kasvu. Työn lisääminen on sekä tarjonnan että kysynnän kysymys. Tarjonnan osalta on jo tehty oikeansuuntaisia päätöksiä. Kysynnän, työllistämisen kynnyksen laskemisen osalta päätökset odottavat. Enkä niitä työmarkkinapöydistä usko tulevankaan. Uuden hallituksen on otettava johtajuus käsiinsä myös työmarkkinakysymyksissä. Työmarkkinoiden uudistus on aloitettava. Sen tavoitteena tulee olla suomalaisen työn kilpailukyvyn palauttaminen ja ylipäätään suomalaisen työn lisääminen, vieläpä nopeasti. Keskeisin keino on viedä työtä koskeva päätöksenteko entistä enemmän sinne, missä se tehdäänkin työpaikoille. Olkoon tesjärjestelmä, mutta annetaan työpaikoille laillinen mahdollisuus sopia asioista toisinkin. Laaja yhteisymmärrys on kannatettavaa, mutta poliittisten päättäjien vastuuta maan kokonaisedusta se ei poista. Kun konsensus ei riitä, poliitikkojen pitää päättää. Se on demokratiaa. Uuden kasvun ydin on yksityisellä sektorilla tehtävässä suomalaisessa työs- Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät Kirkkorinne 4 Hämeenlinna sä. Tätä työtä tarvitaan lisää. Yrittäjäuutiset ilmestyy seuraavan kerran 14.4. Kokouksia, jotka sujuvat Teräs- ja metallituotteet Tiloja, jotka elävät Temeko Oy Kokouspaketit alk. 42 + alv / osallistuja Hintaan sisältyy kokoustila ja -tekniikka, lounas sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Kantolankatu 11, 13110 Hämeenlinna Myyntipalvelu (03) 621 6614, www.verkatehdas.fi puh. (03) 644 800 temeko@temeko.fi www.temeko.fi Hanki Bellapuodista uniikit lahjat Mukana yli 250 kauppiasta ja 25 000 tuotetta! Tule ostoksille! Ollipekka Laine Kellokeskus Laine Oy Raatihuoneenkatu 10, 1300 HML Ollipekka Laine gsm 040 731 1863 Kellokeskus Laine Oy ollipekka.laine(at)kellokeskuslaine.fi Raatihuoneenkatu 10, 1300 HML www.kellokeskuslaine.fi gsm 040 731 1863 ollipekka.laine(at)kellokeskuslaine.fi www.kellokeskuslaine.fi Varpu Talvirinne Tilitoimisto Varpu Talvirinne Raatihuoneenkatu 2, 13100 HML Varpu Talvirinne gsm 050 301 1682 Tilitoimisto Varpu Talvirinne varpu.talvirinne(at)tilitsto.inet.fi Raatihuoneenkatu 2, 13100 HML gsm 050 301 1682 varpu.talvirinne(at)tilitsto.inet.fi Marjaana Jokinen Hämeen Tukikoti Oy Marssitie 40, 13500 HML Marjaana Jokinen gsm 050 494 6380 Hämeen Tukikoti Oy marjaana.jokinen (at) hameentukikoti.com Marssitie 40, 13500 HML www.hameentukikoti.com gsm 050 494 6380 marjaana.jokinen (at) hameentukikoti.com www.hameentukikoti.com 14.4. 25.8. 9.6. 3.11.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 3 Mistä on Suomen kriisi tehty? Suomen talouden yskimisen syitä, seurauksia ja lääkkeitä pohtii Perheyritysten liiton uusi toimitusjohtaja Leena Mörttinen. Jotta ymmärrämme tämän päivän tilanteen syyt ja seuraukset, on syytä kurkata hieman historiassa taaksepäin. Mörttinen aloittaa sotien jälkeisestä ajasta, jolloin syntyi suuruuden ekonomiaan perustuva yhteiskunta. Suomessa vaikuttivat suuret metsäyhtiöt ja syntyi kolmikantainen tulopolitiikka, jossa osapuolina ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöt, työnantajien ja -tekijöiden keskusjärjestöt sekä hallitus. Jälleenrakentaminen ja teollistaminen antoivat Suomelle kasvusysäyksen, joka kantoi meitä pitkään, Mörttinen sanoo. Yritykset halutaan edelleen nähdä suurina, sillä suuruuden ekonomia on helpompaa politiikan kannalta. Parin suuren yrityksen pitäminen tyytyväisenä rajoitettujen pääomaliikkeiden aikana oli kohtuullisen helppoa. Velkarahaa saivat vain harvat ja valitut. Inflaatio söi velan, korot oli säännellyt ja kun palkkainflaatio sitten lopulta vei kilpailukyvyn, markka devalvoitiin. Rakenteet tiukassa Kun pääomamarkkinat avautuivat 1990-luvun alussa, Suomi ei ollut tähän valmis. Samassa sopassa Neuvostoliitto hajosi ja Eurooppa oli kriisissä. Niinpä myös Suomi joutui pahaan lamaan. Kuplatalous puhkesi. Vienti oli perustunut hyvin pitkälle vaihdantaan Venäjän kanssa, eikä suomalaisille tuotteille ollutkaan kysyntää Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Usko siihen, ettei markkaa enää devalvoida, sai yritykset ottamaan valuuttalainoja ja nämä lainat veivät monta firmaa konkurssiin kun devalvaatio oli lopulta kuitenkin vastoin lupauksia pakko tehdä. Vaikka devalvaatio tappoi yrityksiä, se tuki kuitenkin myös vientisektorin kilpailukykyä ja sitten tulikin pelastajaksi Nokia. Taas oltiin yhden suuren varassa. Vienti veti, suuruuden ekonomia jylläsi ja päästiin kuin koira veräjästä, Mörttinen kertaa. Vaikeiden lamavuosien aikana säästettiin ja tehtiin muitakin vaikeita ratkaisuja, mutta loppujen lopuksi Suomen rakenteen muuttuivat pääomamarkkinoita lukuun ottamatta varsin vähän. Kriisin jälkeen Nokian myötä valtion kassaan virtasi taas verorahaa, kolmikanta porskutti ja poliitikot jakoivat kansalle hyvää. Ja vaikka jo tuolloin tiedettiin, että väestö tulee vanhenemaan, ei siihenkään reagoitu. En minä, jos ei muutkaan Kolmikanta-ajattelua ei muutettu, vaikka tässä vaiheessa esimerkiksi Ruotsissa tehtiin jo isoja, tulevaisuuteen vaikuttavia muutoksia. Näihin aikoihin Mörttinen oli itse opiskelija, eikä hänelle tullut mieleenkään ryhtyä yrittäjäksi. Minusta tuli valtiotieteen tohtori, sillä silloin Suomessa Leena Mörttinen tarttui välittömästi mahdollisuuteen ryhtyä Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi vaikeinakin taloudellisina aikoina. Liitto edistää juuri niitä asioita, joiden varaan Suomen tulevaisuus rakentuu. Nyt pitää palauttaa usko tekemiseen ja onnistumiseen. Uskon, että me voimme löytää tien ulos. Suomi voi pelastaa itsensä, Mörttinen sanoo. opiskelijat ajattelivat niin jatkettiin opiskelua ja työpaikkaa ei löytynyt suuresta firmasta tai valtiolta. Yrittäminen ei ollut vaihtoehto kuin ani harvalle. Tilanne on nyt toinen. Suomeen on kehittynyt maailman dynaamisimpiin kuuluva opiskelijayrittäjien kulttuuri. Kansainvälinen startup-sukupolvi on valmis laittamaan itsensä likoon. Mutta siitä olen huolestunut, miten meidän sukupolvemme ja eläkkeellä olevat saadaan muuttamaan asennetta, joka on pielessä. On totuttu, että koko ajan menee paremmin, ja joku muu maksaa. Hyvin voi mennä jatkossakin, mutta vain jos me kaikki teemme enemmän yrittäjämäisesti työtä asian eteen, hän sanoo. Poliittinen osaaminen ratkaisee Kaiken jälkeen Mörttinen toteaa, että Suomi on loistava maa. Euroopan pulassa olevista talouksista se on ykkönen. Hän myös uskoo, että tästä selvitään. Ja jos Suomi ei selviä, niin ei sitten kukaan. Olen ollut aina sitä mieltä, että tilanne ei ole ollut poliitikkojen vika, mutta kriisin syttymisen jälkeen he ovat olleet luvattoman kyvyttömiä päätöksiin. He eivät ole pahantekijöitä, tyhmiä tai huonoja. Ongelma on se, että poliitikkojen sukupolvi on tottunut jakamaan hyvää runsaista verotuloista kun suuret yritykset loivat työpaikkoja ja investoivat. Nyt ei ole yhtään helppoa tehtävää tarjolla. Meidän äänestäjien on annettava valitsemillemme poliitikoille mandaatti tehdä myös ikäviä päätöksiä. Tarvitsemme poliitikkoja, jotka ovat valmiita sietämään kipua; he eivät tule olemaan rakastettuja. Tämä on nyt julmaa, kun kaikki lävähti päälle kerralla. Kaikki riippuu nyt siitä, mihin poliitikot pystyvät ja onko heillä pokkaa tehdä päätöksiä, joiden ansiosta Suomesta tulee aidosti pk-yritysystävällinen ja verotuksellisesti Mörttisen lääkkeet Suomen nousuun 1. Verotus keveämmäksi pk-sektorin kannustamiseksi investointeihin 2. Sääntelyn taakka pienemmäksi 3. Työnteko houkuttelevaksi 4. Julkinen sektori tehokkaammaksi Info Valtiotieteen tohtori Leena Mörttinen on toiminut aiemmin Elinkeinoelämän keskusliiton Kilpailukyky ja kasvu -vastuualueen johtajana. Kokemusta löytyy myös muun muassa Nordean pääekonomistina sekä Suomen Pankissa ja Euroopan keskuspankissa. Hän seuraa uudessa tehtävässään eduskuntavaaliehdokas Matti Vanhasta. kestävä maa, Mörttinen korostaa. Suurin haaste on keskiluokan tyytymättömyys, joka pelottaa poliitikkoja. Poliittisilla ratkaisuilla voidaan kuitenkin luoda sellainen yrittämiseen laajasti kannustava ympäristö, joka ohjaa talouden nousuun, Mörttinen uskoo. Mistä löydämme sen kukoistuksen ajan, jolloin kuka tahansa meistä pystyi menestymään ja ihmiset myös halusivat menestyä? Länsimainen ongelma on varmasti osaltaan yrittämisen ilon häviäminen. Tarvitsemme visionäärisiä, kasvollisia omistajayrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä esimerkkinä meille kaikille. Ketään ei voi pakottaa olemaan iloinen riskinottaja mutta siihen voi oppia, Mörttinen pohtii. Hyvä yritysympäristö ratkaisee Verotuksen kiristäminen ei ole ratkaisu, se vain kutistaa jo ennestään kutistuneita. Riskiä pystyvät ottamaan vain ne yritykset, joilla on paljon omaa pääomaa. Velkarahoituksen osuus on laskussa. Yrityksille on annettava kannustimia, jotta he uskaltavat investoida ja pysyvät Suomessa. On luotava hyvä yritysympäristö ja kevennettävä verotusta ja sääntelyä. Paras aihio uusille työpaikoille ovat pienet ja keskisuuret perheyritykset, mutta vain jos niille luodaan edellytykset, hän sanoo. Julkisesta sektorista on saatava tehokkaampi. Ei pidä tuhota heikompien kansanosien palveluja, mutta ne voidaan kehittää sellaisiksi, että ne kannustavat työntekoon. On väistämätön totuus, että julkista sektoria on pienennettävä, hän lisää. Yksilötasolla jokainen voi tehdä osansa. Ei katsella mitä muut tekevät ja antavat, vaan toimitaan itse. Oma talous on viritettävä sille tasolle, mihin kukakin pystyy. Se on tuhoisaa, että jäädään odottamaan halpenevia hintoja ei pidä mennä poteroon, vaan hankitaan jos siihen on tarvetta. Odottamisesta syntyy deflaatio ja se tappaa työpaikat. Tällä hetkellä kotimaisen kysynnän heikkous on suurin syy ahdinkoon, Mörttinen muistuttaa. Teksti Jenni Manninen, kuva Perheyritysten liitto
4 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Lanternassa hyvä palvelu alkaa kauhanvarresta Igor Fornasarin kenttää on asiakaspalvelu, ja Sinikka Turpeinen loihtii keittiössä aidot italialaiset ruuat. Lanternassa vohvelitkin tehdään itse. Hämeenlinnan pääkirjaston lounaskahvila Lanterna on kuuluisa asiakaspalvelustaan ja aidosta italialaisesta ruuastaan. Oliko ruoka hyvää, miten menee, hei sulla on uusi kampaus, heittää Igor Fornasari asiakkaille sujuvasti suomeksi, italialaisella korostuksella höystettynä. Toisinaan suomalaiset kysyvät Igorilta matkavinkkejä tai utelevat päivän lounaan reseptejä. Ruoka-asioissa apuun kutsutaan keittiön hengetär Sinikka Turpeinen, joka taitaa italialaisen kokkauksen salat. Hän on asunut Italiassa 24 vuotta, ja oppinut valmistamaan ruuan aidoin italialaisin tavoin. Annan kyllä aina reseptin, mutta määriä en pysty kertomaan, kun en ikinä mittaa mitään. Usein asiakas sanookin, että ei siitä tullut samanlaista, hän nauraa. Pariskunnasta molemmat ovat yhtä puheliaita, syntyperästä riippumatta. Lanternassa saa käyttää ääntä, vaikka kirjaston kupeessa ollaankin. Vakioasiakkaat ovat tottuneet lämpimän äänekkääseen vastaanottoon ja sydämellisiin huudahduksiin. Lähtiessä kassalta huikataan aina kiitokset ja ciaot. Suomalaiset lämpenevät pikkuhiljaa höpöttelylleni. Heillä on kova kiire maksaa ensin ruokansa, mutta minä sanon: ensin ruoka, syökää rauhassa ja sitten maksu, Igor nauraa. Suomessa on hyvä palvelu, mutta se on kylmää. Ei ole sellaista tunnelmaa, eikä jutella asiakkaiden kanssa, Igor pohtii suomalaisen ja italialaisen palvelukulttuurin eroja. Lapset ovat Lanternaan erityisen tervetulleita, ja heidät huomioidaan kuin etelän maissa ikään. Paras kiitos oli erään äidin kertomus siitä, että lapsi ei ole ikinä ennen syönyt niin hyvin kuin meillä, Sinikka kertoo. Lanternan aito italialainen jäätelö on Annan ja Don Patrikin suosikki. Mamma Maria -jäätelö valmistetaan Lahdessa, mutta sen kaikki raaka-aineet tulevat Italiasta. Perjantaisin jäätelöpallo kuuluu lounaan hintaan, kertoo Igor Fornasari. Hän iloitsee muutenkin siitä, että biojätettä ei Lanternassa kerry. Lautaset syödään yleensä putipuhtaaksi. Haluan aina tietää, onko lautasille jätetty ruokaa, sillä se kertoisi siitä, että jokin on ollut vikana, Sinikka lisää. Erikoisruokaa on ilo tarjoilla Lanternan kestosuosikki on aito lasagne, jonka jauhelihakastiketta keitetään jo edellisenä päivänä tuntitolkulla. Kanaruoka scaloppine on sekin suosittu. Sinikan tapa tehdä ruokaa korostaa raaka-aineiden oikeita makuja. Hän käyttää paljon yrttejä ja vähän mausteita. Ruoka ei päädy asiakkaan eteen ikinä ilman maistamista. Olen nirso ruuan suhteen, jos en itse pidä tekemästäni ruuasta, en tarjoile sitä muillekaan, hän sanoo. Kasvisruokaa on aina valikoimassa. Samoin pyrin tekemänä gluteenitonta aina kun mahdollista siitä tulee hyvä fiilis kun voi tarjota lähes kaikkea ruokaa myös keliaakikolle. Mutta pasta ei valitettavasti toimi gluteenittomana, olen sitäkin kokeillut, Sinikka kertoo. Parhaat ruokakriitikot löytyvät omista lapsista, mutta palautetta pyydetään myös vakioasiakkailta. Myös ruokatoiveita otetaan vastaan, ja niitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. On hyvä, että asiakkaat muistuttavat suosikeistaan. Teen ruokalistan ihan vaan fiiliksen mukaan ja joku ruoka saattaa sitten vain unohtua, Sinikka sanoo. Sivun tekstit ja kuvat Jenni Manninen Asiakkaan hymy on voitto Cafe Il Mondo palvelee asiakkaita sekä kävelykatu Reskalla että Kauppakeskus Goodmanissa. Asiakkaaseen pitää keskittyä. Lähdemme siitä, että asiakasta pitää palvella heti, yrittäjä Mahmut Tekes sanoo. Mahmut Tekes on huomannut, että asiakkaan päivän voi pelastaa pienellä asialla. Kun vaikkapa väsynyt äiti pienen lapsen kanssa tuntee olevansa meille tervetullut, voi hänen päivänsä olla sillä pelastettu. Asiakkaan hymy on meille voitto, Mahmut sanoo. Mahmut on toiminut asiakaspalvelualalla 23 vuotta. Oppinsa hän on saanut jo nuorena poikana isältään Turkissa. Teini-iässä hän lähti turistikeskukseen töihin, ja siitä asti hän on tehnyt työtä asiakaspalvelussa. Ennen Cafe Il Mondoa ennen hänellä oli ravintoloita Nummella, Hämeenlinnan keskustassa, Riihimäellä ja Hyvinkäällä. Reskalla kahvila on toiminut nyt viisi ja puoli vuotta. Uusi syksyllä avattu Cafe Il Mondo löytyy Kauppakeskus Goodmanista. Saanakaisa Koskisen palveltavana poikkesivat vakioasiakkaat Sanna Erkkilä ja Tiia Tjukanov. Uskon, että menee vuosi tai kaksi ja sitten tilanne tasoittuu vanhassa keskustassa. Pitää olla kärsivällinen ja ajatella positiivisesti. Miksi en kehittäisi omaa kotikaupunkiani, se on tärkeää, hän lisää kysyttäessä uskaliaasta ratkaisusta jäädä sekä Reskalle että perustaa Goodmaniin kahvila-lounasravintola. Toiminta on lähtenyt katteella hyvin liikkeelle, eikä sutina ole ainakaan Cafe Il Mondossa vähentynyt. Tekes haluaakin kiittää sekä entisiä että uusia asiakkaita. Goodmanissa tuotevalikoima on hieman laajempi kuin Reskalla. Keittiössä syntyvät niin hampurilaisannokset kuin uuniperunatkin. Molemmista paikoista löytyvät salaattibuffet, täytetyt leivät ja kahvileivonnaiset. Tuoreuden kyllä huomaa Raaka-aineiden kierron nopeus on tärkeää. Salaattien ainesten pitää olla tuoretta ja uuniperunat valmistettu samana päivänä. Asiakas kyllä huomaa tuoreuden, Mahmut sanoo. Kun Il Cafe Mondoon tulee uusi työntekijä, hänet koulutetaan työhönsä hyvin. Hyvä asiakaspalvelu on avainasia laadukkaiden tuotteiden lisäksi. Aina oppimiseen menee hetki aikaa. Käymme läpi säännöt, palvelun ja laatuasiat. Opetan uutta työntekijää itse, kun olen paikalla. Minulla on mahtava henkilökunta, joka myös osaa hoitaa perehdyttämisen, hän kertoo. Mahmut ideoi ja visioi vaimonsa ja toimitusjohtajana toimivan Eevi Tekesin kanssa koko ajan uutta. Nytkin suunnitteilla on jotain sellaista, jota hän ei vielä toimittajalle suostu paljastamaan. Yrittäjän on oltava aktiivinen ja kehitettävä terveitä ideoita. Se on keino pysyä kilpailukykyisenä ja viedä yrittäjyyttä maaliin saakka, Mahmut sanoo. Cafe Il Mondo jatkaa rohkeasti tuplana. Reskan kahvilassa Mahmut Tekesin yksi luottotyöntekijöistä on Saanakaisa Koskinen, joka sai jo harjoitteluaikana lupauksen työpaikasta.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 5 Tutustu Suomen Yrittäjien kärkitavoitteisiin tavoiteohjelma 2015 2019 TYÖMARKKINAT UUDISTETTAVA luodaan uusia työpaikkoja Suomalaisen työn kilpailukykyä on parannettava uudistamalla työmarkkinoita rohkeasti. Tulevan hallituksen on otettava itselleen vastuu työelämän sääntöjen kehittämisestä. Hallituksen on käynnistettävä suomalaisen työmarkkinajärjestelmän uudistaminen. Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettava työpaikkatason sopimismahdollisuuksien lisääminen ja työllistämisen kynnysten madaltaminen lainsäädännön muutoksilla. Suomalaiset työmarkkinarakenteet ovat merkittävältä osaltaan poikkeuksellisen jäykät. Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt vakavasti ja vientimarkkinoita on menetetty. Työmarkkinoiden uudistaminen auttaisi parantamaan työoloja ja työn tuottavuutta. Samalla suomalaisen työn kilpailukyky paranisi ja yrityksillä olisi matalampi kynnys työllistää. JULKISTA SEKTORIA PIENENNETTÄVÄ turvataan kansalaisten hyvinvointi On käännettävä talouspolitiikan suunta ja ratkaistava julkisen talouden kestävyysongelma. Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienennettävä takaisin alle 50 prosenttiin. Julkinen talous on saatava tasapainoon rakenteellisilla uudistuksilla. On lisättävä työn tuottavuutta ja otettava yritykset laajemmin mukaan palveluiden tuottamiseen. Kuntien ja valtion tehtäviä on karsittava ja organisoitava uudelleen. Liian korkea julkisten menojen taso jarruttaa talouden kasvua ja heikentää kansalaisten hyvinvoinnin perustaa. Julkiset menot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa kestämättömälle lähes 60 prosentin tasolle suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen sektorin pienentäminen edistäisi markkinoiden toimintaa, antaisi tilaa kokonaisveroasteen alentamiselle ja turvaisi mahdollisuuden säilyttää hyvinvointivaltion perusta. VEROTUKSEN KANNUSTAVUUTTA LISÄTTÄVÄ tuetaan yritysten menestymistä Veroastetta on alennettava. Verotusta on kehitettävä tukemaan yritysten kasvua, kehittämistä, työllistämistä ja investointeja. On selvitettävä mahdollisuus myöhentää yritykseen jäävän tulon verotusta. Verotuksen on mahdollistettava joustavat sukupolven- ja omistajanvaihdokset. Samalla on huolehdittava yrityksen omistajien verotuksen kannustavuudesta. Pienyrityksiä on kannustettava kasvuun uudenlaisella yrittäjävähennyksellä. Suomen kokonaisveroaste verotulojen suhde bruttokansantuotteeseen on 44,4 prosenttia eli OECD-maiden korkeimpia. Työllistämisen vastuu on siirtynyt yhä vahvemmin pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrittäjyyden eri muotojen huomioiminen tasapuolisesti verotusta kehitettäessä vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen ja kasvuun. YKSINYRITTÄJIEN ASEMAA PARANNETTA- VA mahdollistetaan yrittäjänä pärjääminen Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yrityslainsäädäntö on laadittava pienet ensinperiaatteen mukaisesti pienimmille yrityksille sopivaksi, jotta sääntelykuorma on kohtuullinen yritysten valtaenemmistölle. Erityisen tärkeää on huolehtia verotuksen kannustavuudesta, jatkaa yrittäjien sosiaaliturvan puutteiden korjaamista ja madaltaa työntekijöiden palkkaamisen kynnystä. Yksinyrittäjien merkitys koko kansantaloudessa on kasvanut voimakkaasti. Yksinyrittäjien määrän lisääntyminen kymmenillä tuhansilla on merkittävin työmarkkinoittemme rakennemuutos. Heitä on jo 170 000 eli 65 prosenttia kaikista yrityksistä. Yksinyrittäjien aseman parantaminen luo taloudellista toimeliaisuutta laajasti koko ympäröivään yhteiskuntaan. TURHASTA SÄÄNTELYSTÄ LUOVUTTAVA annetaan tilaa yrittäjyydelle ja luovuudelle Yhteiskunta tarvitsee vähemmän ja parempaa sääntelyä. Lainsäädännön keskeiseksi tehtäväksi on määriteltävä yrittäjyyden vahvistaminen. Tarvittaessa muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden on joustettava, sillä hyvinvointi syntyy kannattavien yritysten menestyksestä. Kansallisen sääntelyn parantamisen ohessa Suomen on oltava fiksu EU-sääntelyn toteuttaja. Käytettävissä oleva liikkumavara pitää suunnata kansallisen kilpailuedun tavoitteluun. Hyvällä ja oikein kohdennetulla sääntelyllä annetaan tilaa luovuudelle ja yrittäjyydelle, työnteolle ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Nyt sääntelymassa on käynyt pienille yrityksille ylivoimaiseksi. Järkevämpi sääntely vahvistaa yrittäjyyden yleisiä edellytyksiä ja kannustaa ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi. Mitä jos meissä kaikissa asuisi yrittäjä? Mitä tulee ensimmäiseksi mieleesi, kun ajattelet yrittäjää? Onko se kiireinen henkilö, joka joutuu huolehtimaan yrityksensä asioista 24/7, eikä ehdi ikinä lomailemaan? Vai mahdollisesti se inspiroiva yrittäjä, joka aina puhuu innostuneesti omasta työstään? Tällaiset ulkoiset kuvaukset ovat melko yleisiä: ajatellaan yrittäjyyttä jonakin ominaisuutena tai toimintana. Kuitenkin menestyneen yrittäjän sisällä on palo tekemäänsä työtä kohtaan, sisäinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys kuulostaa ehkä jopa hieman oudolta. Mitä se on? Sisäinen yrittäjyys on sitä, että on valmis kehittämään omia kykyjään ja oppimaan uutta, toimii aktiivisesti ja omatoimisesti ja on sitoutunut tekemäänsä työhön. Yrittäjälle se on tärkeää, jotta jaksaa jatkaa, vaikka aina ei kaikki menekään niin kuin suunnittelee. Sisäisen yrittäjyys ei kuitenkaan ole asia, joka liittyisi vain yrittäjiin. Sisäinen yrittäjyys on asenne, josta on hyötyä missä tahansa työssä. Sen omaksunut työntekijä tekee parhaansa missä tahansa työssä ja on avoin uusille asioille. Tällainen työntekijä on varmasti jokaiselle työnantajalle arvokas, kuten myös muulle työyhteisölleen. Sisäisestä yrittäjyydestä puhutaan vähän, joillekin se saattaa olla täysin vieras käsite. Meillä luovan yrittäjyyden linjalla sisäinen yrittäjyys on ensimmäinen yrittäjyyden ulottuvuus, johon linjalla aloittaessa törmää. Ylipäätään sisäinen yrittäjyys on tärkeässä roolissa linjallamme, eikä suotta: onhan siitä hyötyä lähes missä vain. Jo nuorena omaksutusta asenteesta on hyötyä elämän monissa tilanteissa, oli kyse sitten opiskelusta tai arjen pyörittämisestä ja tietenkin myös, jos aikoo perustaa oman yrityksen. Totta kai myös ulkoinen yrittäjyys on tärkeä osa yrittäjyyttä: siihen kuuluu kaikki käytännön toiminta ja tiedon hankinta. Mutta kuinka mielekkäältä yrittäjän elämä mahtaisi tuntua, jos kaikki olisi vain ulkoisen yrittäjyyden varassa? Uskoisin, että monille yrittäjille juuri sisäinen yrittäjyys ja oma intohimo ovat niitä asioita, jotka saavat jaksamaan. Siksi on tärkeää tiedostaa sisäisenkin yrittäjyyden olemassaolo ja mahdollisuuksien mukaan pyrkiä kehittämään sitä. Tarusisko Hirvenoja Hämeenlinnan lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja Linnan Kehitys auttaa kasvuun Tiesitkö, että Linnan Kehitys järjestää vuosittain useita yritystoiminnan kehittämiseen tähtääviä tilaisuuksia? Seuraa verkkosivujamme ja ota hyöty irti maksuttomista tapahtumista! Tapahtumakalenterista napattu 13.3. 16.3. 19.3. 24.3. Talousfoorumi Katse Unkariin Tilaisuudessa tutustutaan Unkariin ja sen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Virtaa kasvuun ja uudistumiseen Valmennus sote- ja hyvinvointialan mikroyrityksille. Hämeen Tulevaisuustori Tilaisuudessa tutustutaan Kanta-Hämeen kärkiasioihin ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaisiin. Kasva ja kansainvälisty Tapahtuma kokoaa yhteen kansainvälistymisestä kiinnostuneet yritykset sekä toimijat. 26.3. Hämeenlinnan uuden brändin julkistus Uusitun brändin ja yhteismarkkinointikonseptin julkaisutilaisuus. 4.-5.6. TRADIZIONALE P E R I N E N 2006 2015 I N T E Suku kokoontuu jälleen varmista paikkasi www.hameenmafia.net Tykkää meistä ja saat ajankohtaista tietoa! www.facebook.com/linnankehitys Kuka? Mitä? Häh? Linnan Kehityksen tehtävä on lisätä Hämeenlinnan tunnettuutta ja taloudellista kasvua. Yhtiö kantaa aidosti vastuuta elinkeinotoiminnan kehittymisestä Hämeenlinnassa saaden aikaan näkyviä, mitattavissa olevia tuloksia. Taloudellista kasvua saadaan aikaan verotuloina sijoittuvien yritysten, tapahtumien ja uusien asukkaiden kautta. Tavoitteena on, että Hämeenlinna on kehittyvä, kasvava ja elinvoimainen kaupunki.
6 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset YRITTÄJÄ HARRASTAA Vilkkusilmä ampui Amorin nuolen Viestintäyrittäjä, bloggari Katleena Kortesuo hurahti keskiaikaan 15 vuotta sitten. Keskiaikaharrastuksen kautta hän tutustui ilmajokelaiseen viikinkimiekkailuun ja alkoi punoa juonia lajin saamiseksi Hämeenlinnaan. Hämeenlinnassa on voinut harrastaa viikinkimiekkailua vasta vuoden verran. Katleena Kortesuon onneksi ja ansiosta Amorin nuoli osui kohteisiinsa, ja ilmajokelainen viikinkimiekkailuaktiivi Jaakko Kaleva muutti naisensa perässä Hämeenlinnaan. Tämä oli ihan suunniteltu juttu, tutustutin heidät toisiinsa ihan vain sen takia, että pääsen harrastamaan viikinkimiekkailua, häissä kaasona toiminut Katleena Kortesuo heittää ja nauraa hersyvästi päälle. Jaakko ohjaa viikinkimiekkailuryhmä Vanajan Susia, jossa on noin kymmenen harrastajaa. Yhdistysmuotoisena toimiva porukka kokoontuu Parolan vanhalle Villatehtaalle keskiviikkoisin parin tunnin treeneihin. Näyttävän näköistä viikinkimiekkailua näkee keskiaikatapahtumien näytöksissä, joissa miekkailijoilla on päällään asiaan kuuluvat vermeet ja varusteet. Komeiden miekkojen lisäksi lajiin kuuluvat metallikypärät, rengaspaidat, nahkavyöt, -hanskat ja -lapikkaat sekä villakankaiset tai pellavaiset paidat ja pussihousut. Välttämättömät varusteet siis miekan, kilven ja kypärän saa noin 400 eurolla, mutta jokainen voi hifistellä yksityiskohdilla niin paljon kuin kukkaro sietää. Aito sepän tekemä viikinkimiekka maksaa maltaita, mutta varusteita saa tilattua edullisemmin netistä. Vaatteet tehdään usein itse. Tykkään kontaktilajeista. Tämä on ihan älyttömän kivaa ja meillä on hyvä porukka. Kaikki kiinnostuneet otetaan avoimesti mukaan, Katleena sanoo. Kintut mustelmilla Jokaisella harrastajalla on oma viikinkinimensä, Katleena tunnetaan Kadlin Vilkkusilmänä ja Jaakko on roolissaan Thore Julma. Shield wall! Julma karjaisee ja porukka asettuu riviin kilpiensä taakse. Treenit alkavat peruslyönneillä pareittain. Miekkojen kilinä ja kolina kimpoilee kiviseinistä. Kilpitreenissä toinen pareista suojaa ja toinen takoo miekalla kilpeen osumia sivustaseuraajalle kelpaisivat varustukseksi kuulosuojaimetkin. Jaakko vakuuttaa, että harrastus ei ole vaarallinen jos tietää mitä tekee. Yhdeksän vuoden aikana olen nähnyt yhden luunmurtuman, eikä sekään suoranaisesti liittynyt miekkailuun. Mutta mustelmat kuuluvat asiaan, tässä kuitenkin kopautellaan kevyesti vastapuolta isoihin lihaksiin, mutta iskua pitää osata loiventaa, Jaakko korostaa. Hommassa tulee hiki muutamassa minuutissa. Etenkin käsilihakset ovat kovilla. Miekan ja kilven lisäksi treeniä voi tehostaa metallisella rengaspaidalla, joka Katleenan tapauksessa painaa kuusi kiloa. Esiintymisessä olen hyvä, Viikinki Kadlin Vilkkusilmällä on kevyempi harjoitusmiekka Alfhulda ja tositoimiin tarkoitettu teräksinen Alfhilda. Shield wall! Karjaisee Jaakko Kaleva (vas.) ja Saveli Miettinen, Katleena Kortesuo, Jari Järvinen, Ari Laakso sekä Mika Ojanen tekevät työtä käskettyä. mutta muutenhan olen ihan paska tässä lajissa: motorisesti kömpelö, lihasmuisti on huono, on liian vähän voimaa, olen hidas ja lyhyt, Katleena luettelee ja nauttii juuri siitä, että taidoissa on varaa kehittyä nopeasti. Reflekseissä hän on jo huomannut kehitystä vuoden harjoittelun jälkeen. Tavoitteena on saada lisää voimaa ja nopeutta iskuihin. Haluan oppia oivaltamaan, mitä missäkin tilanteessa kannattaa seuraavaksi tehdä, hän lisää. Into historiaan yhdistää Viikinkimiekkailussa käytetään englanninkielisiä käskyjä, sillä lajin toi Suomeen brittiläinen David Holman. Ensimmäinen ryhmä, jossa Jaakkokin oli mukana, perustettiin Holmanin johdolla Pohjanmaalle vuonna 2006. Holman häipyi takaisin kotimaahansa, mutta laji jäi. Nykyisin Ilmajoella lajia harrastetaan Ilmajoki-opiston suojissa. Olisi hienoa, jos saisimme täälläkin viikinkimiekkailun Vanajaveden Opiston ohjelmaan, Katleena ja Jaakko haaveilevat. Viikinkimiekkailun harrastajien ikähaarukka on laaja; ryhmään pääsee 16-vuotiaana ja yläikäraja on vain omasta kunnosta kiinni. Jaakon 55-vuotias pastori-isäkin on innokas viikinkimiekkailija. Miekkailusta kiinnostuneita yhdistää usein kiinnostus historiaan ja taistelulajeihin. Kesäviikonloppuisin Vanajan Sudet kiertää keskiaikatapahtumia ja elävöittää niitä esityksillään, joissa on tarkka koreografia. Samalla kerätään varoja toimintaan. Rahaa kertyy ensi kesänä sen verran, että syksyllä pääsemme parempiin harjoitustiloihin, Katleena iloitsee. Katleenan blogi löytyy osoitteesta eioototta.fi. Hänen ajatuksiaan voi lukea myös muun muassa Suomen Yrittäjien sivuilta blogista Yrittäjän ytimessä. Teksti ja kuvat Jenni Manninen
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 7 Sibeliuksesta riittää jaettavaa Sibelius-juhlavuoden yrittäjä- ja sidosryhmätapaaminen oli keväisiä odotuksia silmullaan. Uusia tuotteitakin nähtiin taas tulleen markkinoille. Sibelius-juhlavuoden ohjausryhmän puheenjohtaja Sari Rautio piti käsissään upouutta Sibelius-tuotetta ja toivoi lämmintä kesää. Paletti Oy:n mustantyylikkäällä viuhkalla kelpaisi löyhytellä kesän lukuisissa teematapahtumissa. Samalla voi hörpätä kahvit Sibeliuskertakäyttömukista ja askarrella Janne sekä Aino paperinuket toimintavalmiuteen. Hoodeille vielä soittamaan Tuomas Nikkanen nuorena Sibeliuksena, niin elämys on täydellinen. Kokoontumiseen osallistuneiden esittelykierros kuvasi hyvin sitä, mihin kaikkeen Sibelius ikonina taipuu. Konserttien lisäksi vuoteen mahtuu teemaan liittyviä taidenäyttelyitä, käsitöitä, tanssikisaa ja urheilupyrähdyksiä vain mielikuvitus ja oma into ovat tuotteiden ja palvelujen rajana. Sibeliuksesta riittää innoittajaksi. Hän on tarpeeksi suuri hahmo jaettavaksi. Luovuus on sitä, että ei voi määrittää etukäteen mitä syntyy, Rautio totesi ja haaveili edelleen toritapahtumasta, jossa ajellaan osallistujille Sibeliuskaljut. Hän iloitsi kaupungin saamasta medianäkyvyydestä ja siitä, että Sibelius-konsertit ovat jo nyt keränneet paikkakunnalle mainetta ja väkeä. Kiertäessäni eri paikkakunnilla kysytään Sunny Car Centerin sijaan jo Sibeliuksesta, hän lohkaisi. Ilme kohottaa tunnelmaa Suunnittelija Markku Piri avasi osallistujille juhlavuoden ilmettä. Peruslähtökohta on se, että on siistiä. Niin kaikki kaunis Sibelius kiinnostaa ja innoittaa, sillä Wetterhoffille kokoontui maanantaina kymmeniä aktiivisia yrittäjiä ja toimijoita. Markku Piri esitteli Sibelius-lippua, jonka kuka tahansa voi ostaa ja virittää omaan pihaansa. Kaupungin kadut, sillat ja päätiet saavat kesäksi komean liputuksen. Myös istutuksista on luvattu tehdä tavallista näyttävämpiä. pääsee paremmin esille. Emme varmaan halua esitellä vieraille Sibeliuksen syntymäkodin ympäristöä, jossa on juomamukeja ja hampurilaispapereita. Syntymäkodin pihaa aiotaan skarpata vielä entisestään jo toteutuneen aitauksen lisäksi, ja istutuksilla pihasta saadaan Pirin mukaan jopa hieman puutarhamainen. Kaupunkiin loihditaan tavallista näyttävämmät istutukset ja liput nousevat salkoihin 13.6. mennessä. Liputusta Piri toivoisi näkevänsä myös yksityisten asukkaiden lipputangoissa, jotta Sibelius-ilme saadaan näkyviin mahdollisimman laajasti koko kaupunkiin. Sibelius-liput ja viirit ovat huhtikuun aikana tulossa myyntiin omakustannehintaan Sibelius Centeriin. Suuri päivä 13.6. Torilla vietetään 13.6. isoa tapahtumaa alkaen kello 10. Mukana on Grillimaisteri-kiertue ja muuta ohjelmaa, ja ideoita voi vielä tarjota Kaupunkikeskustayhdistyksen Sari Hagemeierille. Tawast Cycling Clubin järjestämä Tour De Sibelius -pyöräily poljetaan Järvenpään Ainolasta Hämeenlinnan torille, mukana polkemassa on myös kaupungin päättäjiä. Varjopyöräilynä poljetaan Pikku-Sibelius klo 12 15, joka on perheille tarkoitettu lenkki rantareitin ympäri. Järjestäjänä on Linnan Pyöräverstas. Päivän päättää Kantolan tupaantuliaiset (alkaen noin kello 15), jossa kaupunkilaisille järjestetään ohjelmaa ja esitellään monenlaista toimintaa. Tapahtumalavalla paikalliset bändit pääsevät korkkaamaan Kantolan lavan ensimmäisinä. Tapahtuman järjestelyistä vastaa Viihdemoguli Oy ja uusia ohjelmaideoita otetaan vielä vastaan. Teksti ja kuvat Jenni Manninen Hyödynnä Sibelius-tapahtumat yrityksen toiminnassa Juhlavuoden ohjelmiston (löytyy sib.fi, hameenlinna.fi) lisäksi tulossa esim.: 17.3. Tanssii kirjojen kanssa pääkirjastossa, nuorena Sibeliuksena esiintyy Tuomas Nikkanen 26.3. Wetterhoff 130 vuotta, avoimet ovet ja ohjelmaa Sibelius Centerissä 9.5. ja 23.5. Keskustassa opastetut kävelykierrokset klo 13.30, lähtö kirkolta 23. 24.5. Sib Dance -tanssikilpailu tuo kaupunkiin runsaasti tanssiväkeä 23.5. Museomarkkinat (Vankilamuseon, Historiallisen museon ja Militarian alueella) 13.6. Sibelius Kesästartti torilla, Kantolan tuparit, pyöräilytapahtuma 28.6. Linnan kesäpäivän puistopiknik Linnanpuistossa Ilmoita kaikki tapahtumat osoitteeseen viestinta@hameenlinna.fi, saat näkyvyyttä tapahtumallesi! MEIDÄN KESKEN Meidän kesken -palstalle kutsutaan kirjoittajia nimettöminä, jotta huomio kiinnittyy persoonan sijasta itse asiaan. Mikä on Sibelius-pääkaupungin puhelinnumero? Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuosi on täydessä vauhdissa. Tapahtumia lienee toista tuhatta ympäri maailmaa. Niitä mahtuu paljon myös maailman Sibeliuspääkaupungiksi julistautuneeseen Hämeenlinnaan. Tuote on kunnossa, mutta kuka sitä myy? Edes Suomeen, muusta maailmasta puhumattakaan. Kenen vastuulla on markkinoida juhlavuoden tapahtumia Hämeessä ja huolehtia vieraiden viihtymisestä? Onko jossain peräti puhelinnumeroa tätä varten? Pianistien roolina ei voi olla bussikuljetusten tai hotellien buukkaaminen. Itse ongelma on laajempi. Hämeenlinnan seudullista markkinointia matkailijoille tai asukkaille ei käytännössä tee kunnolla kukaan. Näin ulkoapäin katsoen kaupungin omakin imagonrakennus on amatöörimäistä verrattuna lähes mihin tahansa maakuntakeskukseen Suomessa. Jo naapuri Lahti seutuineen on valovuoden edellä. Entistä erikoisempaa tämä on, kun maamme vanhin sisämaakaupunki sattuu kuitenkin sijaitsemaan keskellä Suomen vilkkainta kasvukäytävää. Vähintä olisi, että Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala löisivät nopeasti hynttyyt yhteen seutumarkkinoinnin nostamiseksi kilpailukykyiselle tasolle. Matkailun osalta tähän saattaisi kannustaa vaikkapa se tosiasia, että vuonna 2014 Kanta-Hämeen hotelleiden käyttöaste oli maakunnittain vertailtuna alhaisin (40,2 %) ja Hämeenlinnan toiseksi alhaisin (38,2 %) maakuntakeskusten sarjassa. Hurraamista ei ole väestökehityksessäkään. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Hämeenlinna oli viime vuonna enää 31 asukasta eli Vekan bussillisen verran plussalla. Hattulasta ja Janakkalasta lähtijöitä oli enemmän kuin tulijoita. Maakunnallisesti kuulemma panostetaan vihdoinkin Venäjä-matkailuun. Ruskibusiness sekin. Toisaalta: ruplan kurssista ja Ukrainan kriisistä huolimatta viime vuonnakin noin 600 000 venäläistä saapui Suomeen, mutta vain reilut pari tuhatta heistä löysi tiensä Kanta- Hämeeseen. Tähänkin auttaisi Hämeenlinnan seudun yhteinen matkailun ja markkinoinnin puhelinnumero, mieluiten jopa y-tunnus. Ja jos Riihimäen seutu halutaan saman moottoritien, radan ja kasvukäytävän varrelta mukaan, aina parempi.
8 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Yhteistyössä Hämeenlinnan Yrittäjät toimii 2015 Rami Marjamäki Pätkä Mikko Töyssyn lisäksi Joni Leponiemi nähdään pääosissa musiikkinäytelmässä Valkeakoskella. Yrittäjien tärkeitä päivämääriä Sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 24.3.2015 klo 18 Handelsbankenissa. Kutsu löytyy samalta sivulta. Uusien jäsenten aamukahvitilaisuus tiistaina 9.6. klo 8.30 9.30 erikseen kutsutuille järjestetään Fennian toimistolla, osoitteessa Sibeliuksenkatu 9. Matka Valkeakosken Apianniemen kesäteatterin ensi-iltaan torstaina 11.6.2015 klo 19 yhdessä Oma Säästöpankin kanssa. Tällöin on Pätkänä pääroolissa Mikko Töyssy. Pätkä Pääroolissa vie katsojan 50-luvun Suomeen seuraamaan näyttelijä-koomikko Masa Niemen elämää. Lisätietoa www.suomenkesateatteri.fi. Jäitkö viimeksi matkasta? Merkkaa jo kalenteriin syksyn kohokohta eli Yrittäjien eloristeily torstaina 20.8.2015 klo 18 22. Noteerathan, että Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset ilmestyy tänäkin vuonna kuusi kertaa. Seuraavat numerot ilmestyvät 14.4. ja 9.6. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet on luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä ladattavissa ilmaisena sovelluksena puhelimeen tai tablettiin. Hyvä jäsenemme. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme www.yrittajat. fi/hameenlinna. Kutsu kevätkokoukseen Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 24.3.2015 klo 18 Handelsbankenin tiloissa, osoite Kasarmikatu 3, Hämeenlinna. Handelsbankenin uusi konttorinjohtaja Jarkko Pöysti esittäytyy tervetulokahvien kera ja kertoo pankin ajankohtaiset kuulumiset. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 10 mukaiset asiat. Kokoustarjoilun järjestämiseksi ilmoitathan tulostasi sähköpostiin info@hmlyrittajat.fi tai tekstiviestillä numeroon 050 303 9996. Tervetuloa! Hallitus Lukio-opettajien työelämään tutustumispäivä ota ope päiväksi yritykseesi! Lukion (Lyseo, Kauriala, Lammi, Parola) opettaja tutustuu paikalliseen pk-yritykseen käytännön töitä tehden 15.4.2015. Päivän aikana opettaja tutustuu ja selvittää työssä vaadittavia taitoja ja muita tekijöitä. Jos haluat lukion open yritykseesi, ota yhteyttä: o Hämeenlinnan Yrittäjät, Kalevi Lauronen, puh. 044 733 2240 o Lammin Yrittäjät, Ilpo Keto, puh. 050 571 5640 o Tuuloksen Yrittäjät, Atte Rekola, puh. 0400 902 590 o Hattulan Yrittäjät, Meiju Honkavuori, puh. 0400 477 479 ESKELISELTÄ Oluen lyhyeksi jäänyt laimentamiskeskustelu oli kaikessa yksinkertaisuudessaan tärkeä. Siinä oli kysymys länsimaisista arvoista. Mikä on yksilön oikeus? Missä kohtaa yhteiskunta voi astua ihmisen varpaille? Aina täällä löytyy koulukunta, joka tykkää ylisääntelystä. Meillä on vanhasta perinteestä vielä paljon sääntöjä, joista ei päästä irti. Kaupan alalla niitä on riittävästi. Lehdon liikenne anoo kaupungilta lupaa aientaa 5 minuutilla bussilinjansa aikataulua, luki Hämeen Sanomien otsikossa. Aamukahvi meinasi mennä väärään kurkkuun. Eihän yrittäjä voi tietää, mikä yritykselle on parasta. Siitä pitää anoa lupaa. Poliitikot luovat uutta byrokratiaa. Tekevät toista, kun puhuvat. Lapset ja nuoret eivät pääse kouluun tai opiskelupaikkoihin eivätkä vanhukset terveyskeskuksiin kirjoittavat yleisönosastossa näin vaalien alla keskustanaiset. Joukkoliikenteen palvelutarjonta Hämeenlinnassa on huono. Poliitikot saavat syyttää ihan itseään. Joukkoliikennelain valmisteluvaiheessa tälläkin palstalla useita kertoja kehotettiin valitsemaan viisaasti. Vaihtoehtoja oli. Byrokraattisin vaihtoehto valittiin. Haluamalla haluttiin lopettaa itsekannattava liikenne. Nyt ollaan ihmeissään, kun maaseudun linjat ovat loppuneet tai loppumassa. Kaurialan yläasteen koulurakennus puretaan. Kortteli näyttää olevan tehottomasti rakennettu. Kannattaisiko kortteliin harkita asumista ja viihtymistä painottavaa kaavaa? Kokonaistaloudellisesti halvemmaksi tulee, kun ostaa Hamkilta ymmärtääkseni tyhjäksi jäävät opettajavalmistuslaitoksen tilat Rinnetieltä. Maailmanmarkkinoilla öljyn barellihinta laski puoleen viime vuoden hintatasosta. Polttoaineen kuluttajahinta on laskenut vain ehkä 20 %. Kun maailmanmarkkinahinta jälleen Ukrainan tilanteen rauhoittumisen myötä nousee, bensan hinta asettuu harmittavan korkealle tasolle. Anneli Auerin syyte murhasta hylättiin. Kansan silmissä hän on silti puukkoa heilutellut. Eräs henkilö soitti. Missä laissa on sanottu, että ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan? En löytänyt. Esitutkintalaistakin lausuma poistettiin viime vuonna. Niinkin keskeinen periaate selväsanaisesti puuttuu meidän perustuslaistamme. Onneksi syyttömyysolettama löytyy Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Osakekurssit ovat jo jonkin aikaa olleet nousussa. Jotkut ekonomistitkin epäilevät kuplaa. Oman kokemukseni perusteella jossain on tietoa tulevasta kehityksestä ennen tilastoitua. Osakekurssit toimivat myös toisin päin. Kun pyörät pyörivät, miksi kurssit laskivat. Myöhemmin voitiin todeta, että kurssimuutos ennakoi hyvinkin tarkasti tulevaa. UP-ravintoloitsija tuohtui saamastaan rajoituksesta pitää terassiaan auki mielestään liian vähän aikaa. Yleensä yrittäjä hakee ympäristönsä kanssa sovinnollista ratkaisua. Tunnen asian hyvin. Asukkaiden pyyntöön saada neuvotella haitan vähentämisestä ei ole haluttu reagoida. Yrittäjyyteen liittyy vastuu. Oho. Sibelius-juhlavuotta on eletty pian neljännes. Vasta nyt järjestettiin keskustelutilaisuus juhlavuoden tarjonnasta. Ajankohta on hyvä, mutta vuosi liian myöhään. Niin hämäläistä. Eläkkeelle siirryttyään ihminen tekee karmaisevan havainnon. Verotus kovenee. Tulot pienenevät, mutta verot pysyvät samana. Perintöverotus on epätavallisen rankaiseva. Verokohtelu ohjaa pohtimaan eläkepäivillä maasta lähtöä. Herrat Helsingin miettivät, kumpi on parempi? Pitääkö keppi vai porkkana seniorikansalaisen Suomessa. Ovat päätyneet keppiin. Kaloisen Vesa aikanaan silloisen Emilian alakerrassa lounaalla kertoi, että Tuuloksen kunta oli tehnyt päätöksen kauppakeskuksen rakentamisesta. Ilkuin päätöksen järjettömyyttä. Mistä löydätte asiakkaat? Avoimesti nyt myönnän, että olin väärässä. Väkeä riittää. Kyläyhteisön talkoohenki näkyy. Kauppakeskus Tuulosesta on näköjään tullut Hämeenlinnan keskustassa asuvienkin pistäytymispaikka. Lisäkehittämistä odotellessa.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 9 Hämeen Tulevaisuustori nostaa esiin kärkiasiat Hämeen Tulevaisuustori järjestetään torstaina 19.3.2015, klo 16 18.30 HAMKin Visamäen kampuksella ravintola Helmessä. Tulevaisuustorilla tutustutaan Kanta- Hämeen kärkiasioihin ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaisiin. Ohjelmassa on tietoiskuja, kansanedustajaehdokkaiden haastatteluja, jotka myös striimataan verkkoon. Yleisöllä on keskusteluun kommentointimahdollisuus. Paikalla on myös asiantuntijapisteitä. Tilaisuuden moderaattorina toimii Tiina Kokko Yle Hämeestä. Kasva ja kansainvälisty Verkatehtaalla Kasva ja kansainvälisty! -tapahtuma kokoaa jälleen yhteen kansainvälistymisestä ja kasvusta kiinnostuneet yritykset sekä kansainvälistymispalveluja tarjoavat toimijat Verkatehtaan Kehräämöön. Tänä vuonna painopisteinä ovat Baltian maat. Tapahtuma käynnistetään kolmella työpajalla, joissa pääset vaikuttamaan ja kontaktoimaan mahdollisia yhteistyökumppaneita tai asiakkaita. Ratkaisutorillla tapaat kansainvälistymispalveluja tarjoavia toimijoita. Torilla on tarjolla tietoa mm. kansainvälistymisen ensi askeleista rahoitusmahdollisuuksiin ja viranomaispalveluihin, ja lisäksi löydät vinkkejä uusiin verkostoihin. Päivän aikana ohjelmassa on myös asiantuntijapuheenvuoroja. Mistä eväät Suomen parempaan kilpailukykyyn? kysyy Esko Aho, joka toimii nykyisin East Officen hallituksen puheenjohtaja. Tilaisuudessa luovutetaan myös maakunnallinen vientipalkinto. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Hämeen kauppakamari, Hämeen Yrittäjät, Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Linnan Kehitys Oy, Forssan seudun kehittämiskeskus Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Suomen Yrittäjäopisto. Ilmoittaudu heti www.lyyti.in/kasvajakansainvalisty. Ilmoittautuminen 10.3. mennessä! Mikä tekee hyvän yritysilmaston? Hämeenlinna pärjäsi EK:n Kuntarankingissa hyvin ja sijoittui arviossa toiseksi. Ranking sisältää vertailun 25 suomalaisesta seutukunnasta. Kärkipaikan saavutti jo toistamiseen Seinäjoen seutukunta. Seuraaviksi sijoittuivat kirijät Hämeenlinna ja Vaasan seutukunnat. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa yhteensä 2 043 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on kaikkiaan hieman alle 90 000. Hyvän yritysilmaston elementeiksi yritysjohtajat arvioivat erityisesti seuraavat tekijät: Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu ja huomioiminen riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta. Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa Lupaprosessien nopeus ja sujuvuus. Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon. Parhaimmillaan hyvä yritysilmasto aikaansaa kunnassa positiivisen kierteen, sanoo Kuntaranking-tutkimuksesta vastannut EK:n asiantuntija Jari Huovinen. Kun yritykset pitävät aluetta vetovoimaisena, myös yrittäjyysaktiivisuus tai yritystiheys kehittyy usein positiiviseen suuntaan. Tämä puolestaan näkyy tulevina vuosina veroeurojen myötä kuntataloudessa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa. Raporttia lukiessa kannattaakin Huovisen mukaan kiinnittää huomiota erityisesti yrityskyselyn tuloksiin: yritysjohtajien antamat risut tai ruusut indikoivat usein pitkällä tähtäimellä samansuuntaista muutosta myös kuntatalouden tilastomuuttujissa. Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet 1.11.2014 28.2.2015 Aidosti ja avoimesti Oy, Sari Rautio ALEX FED TMI, Aleksei Fedotov Angelma & Mäkelä Oy Hämeenlinna, Minna Täppinen Ateljé Mariko Tmi, Mari Konola Avainmusiikki Tmi, Anne Takamäki AW-Apuna, Arja Weeraratne Danpii Oy, Taina Mauno Eona oy, Ilona Haataja FINN-Tarkastus Oy, Jyrki Aaltonen Hammaslaboratorio Wanajan Hammas Oy, Jaakko Vähäjylkkä Hevoshieroja Anneli Kekki, Anneli Kekki Hius- ja kauneushuone Kristalli Oy, Arja Salmenoja Inka Q Tmi, Inka Kusnierz Kauneushuone DULCINEA, Tuula Äikäs Kotipalvelu Sirpa Eerola, Sirpa Eerola K-Supermarket Aulangontie/ Tmi Mervi Kivistö, Mervi Kivistö Lammin Tili- ja Toimistopalvelut Oy, Anna-Maria Inkeröinen Lankapuoti Neppari, Nea Riikonen Linnan Puoti Oy, Harri Vainio Lintukanta, Venla Saari Mehiläinen Oy, Lääkärikeskus Mehiläinen Hämeenlinna, Päivi Jurvanen Northern Activities, Antti Siltala NoVen Oy, Noora Vennamo Parturi-kampaamo HiusKikka, Kirsi Tamminen PP Kehitys, Petri Puronaho ProcessCon Oy, Tuomas Mäkinen Rakennustoimisto Mustonen Oy, Juha Mustonen Raumacon Oy/ K-Rauta Hämeenlinna, Tommi Rauma Ravintola OM Tmi, Naresh Gaonkar Soda Shop Design Oy, Marjut Numminen Strong House Business Solutions Oy, Tero Reponen T&M Moniapu Oy, Tuija Kaunonen Talotawastia Oy, Maarit Hynönen Target Navigator, Jussi Hietala Tilipalvelu Ylikärppä Ky, Teija Ylikärppä Ulcona Oy, Kai Hapuli Vanajan Rakentajat Oy, Kalevi Virtanen Ylhäisen Puutyö Tmi, Ylhäinen Joonas Keskiviikkona 1.4.2015
10 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Nuoret kädentaitajat valloittavat Goodmanin Nuorten kädentaitajien tulevaisuustyöpajan osallistujat päästävät luovuuden valloilleen Kauppakeskus Goodmanissa Luovuutta ilmassa -tapahtumassa 21. maaliskuuta. Luvassa on poppia, tuotemyyntiä, taidenäyttelyä ja muotia eri muodoissa. Osallistavassa osuudessa kävijät pääsevät kirjaimellisesti iskemään kätensä saveen. Työpajalaiset ovat saaneet tapahtuman järjestämisestä tärkeää kokemusta projektityöskentelystä. Opiskelijat vastaavat yhdessä tapahtuman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Nuoret haluavat osallistamalla tutustuttaa kävijät eri materiaaleihin. Kävijät voivat jättää kädenjälkensä yhteiseen taideteokseen, joka jää Goodmaniin. Kaikenikäiset ja taitoiset voivat osallistua tekemiseen, rohkaisee Hamkin lasi- ja keramiikkaalan opiskelija Tiia Tala. Tapahtumassa on mahdollisuus ostaa nuorten kädentaitajien uniikkeja tuotteita: koruja, lasiesineitä, keramiikkaa ja vaatteita. Mukaan kannattaa varata käteistä rahaa. Yleisö pääsee äänestämään mieluisimman tuotteen ja osallistumaan arvontaan. Kaikkea kivaa tapahtuu! Luvassa on esimerkiksi erilainen versio muotinäytöksestä, paljastaa vaatesuunnittelua Hamkissa opiskeleva Miisa Asikainen, joka soittaa kauppakeskuksen lavalla esiintyvässä folkpop-triossa nimeltä Fiola. Selvyyttä tulevaisuuteen Nuoret kädentaitajat ovat saaneet työpajassa sparrausta omien liikeideoidensa toteuttamiseen ja osaamisen tuotteistamiseen. Työpajaan on kuulunut Nuoret kädentaitajat Noora Rosenberg, Tiia Tala, Heli Sorvari, Elina Ajo, Miisa Asikainen, Maija Salenius ja juontajanakin tapahtumassa toimiva Jenni Valtee (istumassa) ovat suunnitelleet Goodmaniin luovan päivän. yritysvierailuja, ja kädentaitajat ovat käyneet esimerkiksi Forssassa työtila Rykkerissä, Wetterhoffilla ja mainostoimisto Preciksessä. Myös sosiaalisen median mahdollisuuksiin on pureuduttu yritysnäkökulmasta. Moni osallistuneista kertoo tulleensa hakemaan suuntaa yrittäjäksi ryhtymiseen. Tulin hakemaan tietoa ja osaamista yrittäjyydestä. Kokonaisuus ja käytännön jutut ovat olleet hyödyllisiä, vaikka en yrittäjäksi ryhtyisikään, kertoo Hamkissa lasi- ja keramiikkamuotoilua opiskeleva Elina Ajo. Tietotaitoa työntekijänä ja itsensä kehittämistä, työpajasta oli saanut saman alan opiskelija Noora Rosenberg, joka ei aio ainakaan näillä näkymin ryhtyä yrittäjäksi. Ihan heti en tällä perusteella alkaisi yrittäjäksi, mutta uskoa itseeni olen saanut, kertoo Hamkin jalkinemuotoilun opiskelija Jenni Valtee. Opiskelija Heli Sorvari puolestaan miettii, voisiko yrittäjyys olla vaihtoehto ohjaustoiminnan osaajalle. Toukokuun loppuun asti kestävä työpaja on toteutettu Suomen Yrittäjäopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyönä, ESR-hankkeena. Hankkeen nettisivu: www.syo. fi/hankkeet/nuoretkadentaitajat Hankkeen blogi: www.nuoretkadentaitajat.blogspot.fi Luovuutta ilmassa -tapahtuma on Facebookissa. Teksti ja kuva Jenni Manninen KUMMISEDÄLTÄ Vaalipuheilla ei ole kuluttajansuojaa Puolueet tekevät nyt kilvan pesäeroa toisiinsa. Halutaan erottautua ja näyttää ideologisia eroja. Poliittinen teatteri pyörii ja toivon mukaan se virittää kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan vaaliuurnilla. Sitä on kuitenkin turha luulla, että vaalipuheilla olisi kuluttajansuojaa. Yhä enemmän lupaukset ja puheet ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä pitää vaalien jälkeen Suomessa tehdä. Korkeintaan puhutaan tavoitteista, mutta ei keinoista niiden saavuttamiseksi. Jos luvataan kääntää julkisen velan suhde bruttokansantuotteesta laskuun, pitäisi kertoa, mitä se käytännössä merkitsee. Kokoomuksen konkarikansanedustaja Ben Zyskowicz ansaitsee hatunnoston, sillä hän puhui etuuksien jäädyttämisestä koko vaalikauden ajaksi ja on valmis lisäämään julkisen sektorin työaikaa. Benin listalla säästöä tulisi hänen omien laskelmiensa mukaan 2,6 miljardia. Hyvä Ben! Tuo summa on noin puolet tarpeesta eli sopeutustarve vaalikaudella on yli viisi miljardia euroa, kun kuntapuoli ja valtio lasketaan mukaan. On mielenkiintoista seurata, kuka uskaltaa nyt seurata Ben-rohkeaa. Kokoomuskin sanoutui Zyskowiczin listasta irti. Keskustan hulppeaan suosioon nostanut puheenjohtaja Juha Sipilä laskeskelee niin, että talouskasvu pitää saada kahden prosentin pintaan, jolloin sopeutustarve on parisen miljardia. Mistä leikataan, sitä hän ei sano. Samalla Sipilä väläyttää, miten työelämää uudistamalla ja tuota parin prosentin kasvua ylläpitämällä voimme luoda maahan parisataatuhatta uutta työpaikkaa. Miten tuo talouskasvu saadaan aikaan? Miten työelämää uudistetaan kilpailukykyä parantavasti niin, että nuo työpaikat syntyvät? Siitä olisi nyt mukava kuulla. Työelämän pelisääntöjen uudistamisesta ollaan hiljaa, koska suuri osa äänestäjistä käy palkkatöissä. Kaikkein arimmilla alueella liikkuu SDP, kun se joutuu ottamaan kantaa työelämän pelisääntöjen uudistamiseen. Monet tuottavuutta parantavat uudistukset ovat juuri sellaisia, joita demarien riveissä ja etenkin puolueen ay-siivessä vastustetaan. Bumerangina tuli jo takaisin ehdotus koeaikojen pidentämisestä. Näin siitä huolimatta, että SDP:n työministeri Lauri Ihalainen oli jopa itse ehdottamassa koeaikojen pidentämistä ainakin pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Näin vaalien alla ei kuitenkaan haluta ottaa mitään riskiä. Puheenjohtaja Antti Rinne on saanut puolueen kannatuksen pienoiseen nousuun, eikä tuota nousua haluta tärvellä millään muotoa. Perussuomalaisten puheenjohtajasta Timo Soinista hallituskiima näkyy läpi jo kilometrien päähän. Timolle sopii lähes kaikki. Kreikan lainaohjelmien jatkamistakin hän arvostelee kuin muodon vuoksi ja maahanmuutosta mies vaikenee tyystin. Sen tehtävän hän antaa Jussi Halla-aholle, jotta maahanmuuttokriittiset voimat eivät jäisi vaali-iltana kotiin ja baarien nurkkapöytiin kiroilemaan, kuinka virolaiset kirvesmiehet ja puolalaiset putkiasentajat vievät suomalaisilta työt ja etelämpää tulleet naiset. Kootaan valtioneuvoston ovien taakse sitten punamulta, sinipuna tai perusmulta maan asioita junailemaan, ei linja juuri muutu. Nyt on julkisella velalla tultu niin kuntien kuin valtionkin velkaantumisessa viimeiselle rannalle. Rankkoja päätöksiä ei voi lykätä. Eikä niitä enää lykätä. Valtioneuvoston virkamiehet lyövät ennen ensi juhannusta sellaiset rätingit pöytään, etteivät herrat ministerit voi kuin taipua tai lähteä. Vaikka kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb olisi valmis heivaamaan konsensushenkisen kolmikantaisen sopimisen takavasemmalle, se ei nyt paljon paina. Palkat jäihin, työaikaa lisää, joustoja ja paikallista sopimista aikaisempaa enemmän sekä laittomat mielenilmaisulakot kuriin. Ratkaisut saadaan vain, kun sopimiset voidellaan veroporkkanoilla. Ilman kolmikantaa ja konsensusta tällaiset uudistukset eivät toteudu. Jos ay-liike ajetaan nurkkaan ja sille sanellaan yksipuolisesti ikävät päätökset ilman, että sen edustajat istuvat päättävissä pöydissä, voimme olla varmoja, että rähinöitä tulee. Sopimisjärjestelmät ovat Suomessa kankeita ja armottoman hitaita. Mutta parempi pelata niillä kuin ottaa hirveitä riskejä Suomen talouden kustannuksella. Sopimista pitää kehittää joustavammaksi ja nopeammaksi, mutta Suomen kaltaisessa huippukorkean järjestäytymisasteen maassa uudistukset pitää tehdä yhdessä sopien. Sanelu on Suomessa sodanjulistus, jota emme varsinkaan nyt kaipaa. Kaipaamme tosiasioiden tunnustamista ja sen pohjalta tehdään laajaa yhteistyötä, jossa katsotaan Oy Suomi AB:n kokonaisetua. Kaikki muu on talouskasvulle ja työpaikkojen syntymiselle alisteista.
Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset 11 Väki vahvistui, konttori uudistui Tradenomi ja kauppatieteiden maisteri Mignonetta eli Netta Fagerlund on OP Etelä-Hämeen yrityspalveluiden joukkueen uusin osaajavahvistus. Netalla on pitkä kokemus pankkialalta, sillä hän on kiertänyt seitsemän vuotta Osuuspankin konttoreita erilaisissa tehtävissä. Hän saattaa olla ainakin hattulalaisille tai riihimäkeläisille tuttu kasvo. Tammikuun alussa Netta siirtyi Reskan varrella palvelevaan OP Etelä-Hämeen yrityspalvelut- yksikköön yrityspalveluneuvojaksi. Hoidan monenlaisia tehtäviä, kuten maksuliikepuolen ja alkavien yrittäjien asioita. Neuvon ja autan yrittäjiä paljon myös puhelimitse, hän kertoo. OP Etelä-Häme on kevään kuluessa uudistanut Reskan konttorinsa ilmeen. Myös yritysasiakkaita palvellaan uudistuneelta palvelutiskiltä nyt koko pankin aukioloajan. Viihtyisässä konttorissa asiakasta odottavat valoisat tilat ja modernit kalusteet. Talletusautomaatit täydentävät konttoripalveluja ja löytyvät nyt sekä kauppakeskus Optellista että Goodmanista. Automaatteihin voivat tilittää kolikkonsa niin yrittäjäasiakkaat kuin yksityishenkilötkin. Varaa aika yrityspalveluihin joko verkon kautta op.fi tai soita numeroon 010 254 9001. Pivo on kauppiaalle maksuton tarjouskanava Nykyajan asiakas odottaa löytävänsä tarjoukset myös mobiilisti. Pivo on yrittäjälle ja asiakkaalle maksuton mobiilipalvelu, joka tavoittaa kohteensa vauhdissakin. OPn asiakas voi lisäksi seurata Pivon kautta tilinsä tilannetta ja tehdä oman taloutensa suunnittelua sekä jopa ryhtyä maksamaan ostoksiaan puhelimella kevään aikana toteutettavan lähilukuominaisuuden kautta. Pivo tarjoaa parhaimmillaan kuluttajille täsmätarjouksia, jolloin palvelu paikantaa asiakkaan sijainnin kännykästä ja tarjoaa sopivia tarjouksia sen mukaan. Pivon tarjoukset ovat kaikkien asiakkaiden saatavilla, ja sovelluksen voi ladata yleisimmistä sovelluskaupoista suoraan kännykkään. Pivon mukana saa muun muassa Cityshopparikortin tarjoamat edut maksutta. Pivo kulkee kännykässä mukana, eikä lippusia ja lappusia tarvita. OPn asiakas saa Pivosta irti vielä enemmän kuin muut, sillä siihen on liitetty oman talouden seurantapalvelu. Yrittäjä löytää kauppiasportaalista Pivon käyttöönottoohjeet kätevästi videomuodossa. Portaalin avulla yrittäjä hallinnoi näkyvyyttä, ja voi muun muassa tarjota etukuponkitarjouksia asiakkaille. Yritys esiintyy palvelussa omalla logollaan. Tämä on erittäin simppeli sovellus, logo ladataan palveluun helposti koneelta. Palvelun kautta voi toteuttaa vaikkapa asiakastyytyväisyyskyselyn erittäin helposti, rohkaisee myyntijohtaja Minnaliisa Vehkala. Palvelun on ladannut itselleen yli 500 000 älypuhelimen käyttäjää ja 33 prosenttia näistä käyttäjistä avaa sen päivittäin. Katso lisätietoja: www.pivolompakko.fi Mignonetta Fagerlund ja Minnaliisa Vehkala iloitsevat Reskan konttorin uudesta ilmeestä. Meiltä löytyvät kaikki perinteiset pankkipalvelut, joita on täydennetty monipuolisilla verkko- ja mobiilipalveluilla. Uutena juttuna pystymme tarjoamaan yrittäjälle myös verkkokauppapalvelut maksuratkaisuineen, he kertovat. Elomessut uudistuvat -Varaa myyntipaikkasi nyt! Elomessut järjestetään ensi kesänä uudessa paikassa, Hämeenlinnan Verkatehtaan alueella. Messut ovat keränneet vuosittain noin 50 000 messuvierasta ollen näin yksi suurimmista tapahtumista Kanta-Hämeen alueella. Ilmoittaudu: nettisivuilla www.elomessut.fi Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi sähköpostilla hanna.velin@hameensanomat.fi puh. 075 755 2578 tai 040 450 1921 Pääyhteistyökumppaninamme: Messutelttoja näytteilleasettajille vuokraavat yhteistyökumppanimme: Tuuloksen Kauppahuone Oy Vesa Kaloinen, puh. 0400 499 811 vesakaloinen@luukku.com MarRent Oy Joni Karjalainen, puh. 040 548 3005 myynti@marrent.fi Kuljetus L. Mälkki Ky Lasse Mälkki, puh. 0400 485 580 tai 0400 216 979 Ilmettä messuille: teltat, suurkuvat, esitteet, käyntikortit: Grano Oy Miika Piikkilä puh. 045 7730 5735 miika.piikkila@grano.fi Tervetuloa Elomessuille!
12 Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset Vauvatalossa alkoi KEVÄTSIIVOUS Kaikki myymälätuotteet alennetuin hinnoin! Pakettitarjous: Happy YHDISTELMÄT - kovalla kantokoppa - isot ilmapyörät ERÄ! 15,- 549,- (765,-) Caro TURVAISTUIN - 3-12 v. - 15-36 kg ERÄ! 69,- (129,-) Erä Baby Banz AURINKOLASEJA LASTENTARVIKELIIKE Vauvatalo Johanna vauvatalojohanna.fi Smile VAUNUKOPALLA - Sis. jalkapeitteen ja sadesuojan - Kevyt yhdistelmäratas kääntyvillä ilmakumirenkailla Primo TURVAKAUKALO ja isofix jalusta - Vastasyntyneestä 13 kg asti - Brio Primo on liitettävissä helposti suoraan Smilen runkoon Triofix Recline - vauvasta kouluikään - 9-36 kg - myös vyökiinnitys ERÄ! 399,- (448,-) HÄMEENLINNA Viipurintie 5 Puh. (03) 612 0050 Av.: ark. 10-17, ti suljettu la 10-14 ERÄ YHTEIS- HINTAAN 749,- (907,-) Kaikki PINNASÄNGYT ja PETIVAATTEET -20% Ovh. hinnoista Löydät meidät myös Facebookista Ikkunateippaukset Ajoneuvoteipaukset Julisteet Näyttely- ja messutelineet Digin ja printin toteuttaja. grano.fi Anne-Maria Inkala 050 4114 350 Miika Piikkilä 045 7730 5735 Laita neliösi tehokäyttöön Inspiring Office by Martela on nykyaikainen monitilakonsepti, jonka avulla teet pelikentästäsi strategisen menestystekijän. Tutustu viiteen keskeiseen etuun, jotka se yrityksellesi tarjoaa osoitteessa martela.fi/shakkimatti Yli hehtaarin varastot Ovia, Ikkunoita, keittiöitä, Lvi tavaraa, listoja, heloja ym. ym. rakennustavaraa. Valtavasti hävityshintaisia yksittäiskappaleita ja poistoeriä! Tervetuloa ostoksille! www.ylijaama.fi (Hinnat kiinteän verk snt/puh + 17,17 snt/min. Sis. alv:n 24%.) Keksikatu 4, Hämeenlinna Puh. 010 820 8800 Martela keskus Häme 10 Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna puh. 010 345 7930 www.martela.fi