SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

Samankaltaiset tiedostot
Suoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Viite: YM027:00/2012 lausuntopyyntö soidensuojelutyöryhmän loppuraportista.

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari

Valtion arvokkaimpien soiden täydentävä suojelu TIIVISTELMÄ

Soidensuojelu miten eteenpäin?

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari

Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa

Soidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Suoluonto ennen ja nyt. Rauno Ruuhijärvi Professori emeritus Luontotyyppien uhanalaisuus

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

Monimuotoisuuden suojelu

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi Kestävä suometsätalous

SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Kuva: Seppo Tuominen

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Vapaaehtoisuuden vaikutus soidensuojelun ekologiseen vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7043 Hiidenvaaran Natura2000 -alueen laajennus, Kainuu

ID 8031 Salmijärven Natura alueen pohjois-, itä- ja lounaispuoliset suot ja metsät, Nurmes, Pohjois-Karjala

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

Jorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 4/2015 YM027:00/2012

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Soidensuojelu Suomessa

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta

Yleiskatsaus Suomen soiden määrään ja riittävyyteen

KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS

Alkkianvuoren alue, Karvia/Parkano, Satakunta/Pirkanmaa

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

SOIDEN KÄYTÖN JA SUOJELUN YHTEENSOVITTAMINEN MAAKUNNASSA

Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu

NATURA VERKOSTO

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8016 Saarvalampi ja sen lähimetsät, Lieksa, Pohjois-Karjala

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

Metsien suojelu

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

ID 8030 Peurajärven virkistysalueen länsiosan metsät ja suot, Nurmes, Pohjois-Karjala

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Luontojärjestöjen ja organisoituneiden harrastajien suotietomiten järkiaines. saataisiin ohjelmavalmistelun käyttöön?

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori

Selvitys korpien, lettojen ja puustoisten luhtien suojelun tilasta ja toimenpideehdotukset

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Lausunto "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" oppaan luonnoksesta

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien suojelu

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Soidensuojeluohjelman tausta, aikataulut ja periaatteet

Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta

Linnut ja soidensuojelu - lintuyhdistysten aineistot?

ID 5020 Itämäen itä- ja kaakkoispuoliset suot ja metsät, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Kartoitukset ja maanomistajatiedotus, esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö

SOIDENSUOJELUTYÖRYHMÄN KOKOUS 1/2015 YM027:00/2012

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

Koskskogen-Maraholmsträsket

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Soidensuojelutyöryhmän tavoitteet. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon tulevaisuus seminaari

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Soista voimaa vai soidinmenoja?

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8021 Peurasuo-Sihvonpuro, Nurmes, Pohjois-Karjala

Transkriptio:

SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio

Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän ehdotuksen pohjalta eteenpäin vietyjä suojelukohteita Työryhmän ehdottamat muut soidensuojelukeinot valtion maille 2

Työryhmän ehdotuksen toteutuminen valtion mailla Kaikki työryhmän valitsemat kohteet valtion mailla tulevat suojeluun (noin 36 000 ha) Metsähallitukselle on tullut tämän vuoden aikana neljä valmistelutoimeksiantoa ministeriöiltä Ns. Etelä-Suomen paketti; eteläisistä soista päätettiin jo valtioneuvostossa 2.4. (6000 ha) Kohdeluettelo löytyy työryhmän ehdotuksen liitteistä Ns. pohjoisen paketti juuri valmistunut Metsähallitukselta ministeriöiden käsittelyyn ja valtioneuvostoon päätettäväksi alkuvuonna 2016 (30 000 ha) Kohdeluettelo löytyy työryhmän ehdotuksen liitteistä 3

Suojelutavoista on tehty ministeriötason päätökset Ympäristöministereiden linjaukset työryhmän ehdottamista suojelukohteista: Etelä-Suomi: n. 5000 ha lakisääteistä ja n. 1000 ha metsähallituksen omalla päätöksellä Pohjois-Suomi: noin puolet lakisääteisenä ja puolet metsähallituksen omalla päätöksellä sekä lisäkohteita siten, että pinta-ala 30 000 ha tulee täyteen Lakisääteiset kohteet Metsähallituksen luontopalvelujen taseeseen (julkiset hallintotehtävät) luonnonsuojelulain nojalla perustettaviksi suojelualueiksi Metsähallituksen omalla päätöksellä suojeltavat kohteet jäävät liiketalouden taseeseen (monikäyttötalousmetsät) 4

Yhteensä 185 suojelukohdetta Noin 36 000 ha Punaisella lakisääteiset kohteet Sinisellä metsähallituksen omalla päätöksellä Suojeltavat Vihreä taustaväri tarkoittaa valtion metsätalousmaata 5

Ehdotuksen pohjalta suojeltavat valtion kohteet, joitakin perustietoja 185 kohdetta noin 36 000 ha eli pinta-alaltaan noin 1/3 kaikista kohteista Ehdotuksen ulkopuolisia lisäkohteita 8 kpl Pohjois-Suomeen Puhtaasti valtion maalla 23 Pääsääntöisesti valtion maalla on 66 Ns. sekakohteita 96 Etelä-Suomessa noin 7000 ha Pohjois-Suomessa noin 29 000 ha Lisäksi suojeluun tulee olemassa olevia suojelualueita kuivattavia kohteita noin 600 ha (29 kohdetta) turvaavat nykyisen suojeluverkoston ekologista toimivuutta ja laatua pitkällä tähtäimellä 6

7

8

Valtion maiden suojelukohteiden luontoarvoista ns. sekakohteita -> kartoitusaineistosta ei voida suoraan laskea valtion maiden tarkkoja luontotyyppi- ja lajiarvoja valtion maat sijaitsevat pääsääntöisesti pohjoisessa ja idässä (eli vyöhykkeillä 3a-4b), joten mm. ehdotuksen yleisen edustavuuden perusteella voidaan todeta että kohteet sisältävät esim: Jonkin verran kilpi- ja viettokeitaita, enemmän rahkakeitaita Kaikkia aapasuoyhdistymätyyppejä Kaikkia ns. yleisempiä suotyyppejä Myös lettoja ja lähteisiä suotyyppejä sekä reheviä korpia Myös luhtia Useita uhanalaisten suolajien esiintymäpaikkoja Pienvesiä kuten noroja ja puroja, ja virtavesien rantasoita Alueellisista erityispiirteistä myös kalliopainannesoita, suoniittyjä, puustoisia soita sekä lammenrantasoita Myös edustavia suometsämosaiikkeja Maankohoamisrannikon suosarjasta yksi osa 9

10

11

12

13

Metsähallituksen omalla päätöksellä suojeltavien valinta Ns. sekakohteista sellaiset kohteet joiden kokonaispinta-alasta suurin osa on suojelematonta yksityismaata Kohteet, jotka ovat hyvin sirpaleisia tai rajaukseltaan erityisen lonkeroisia Lisäksi Metsähallituksen omalla päätöksellä suojellaan kohteita, joissa on paljon teistä etäällä sijaitsevia, taloustoiminnan piirissä jatkossakin olevia metsäsaarekkeita ja joissa lakisääteinen suojelu vaikeuttaisi olennaisesti kulkua liiketoiminnan piiriin jääville alueille 14

15

16

17

MH päätöskohteiden normit maankäyttökohteet (laajemmat yhtenäiset kokonaisuudet) ja alue-ekologiset luontokohteet (sirpaleet, osakohteet, kuviotason kohteet) Rajauksen sisällä olevat suot säilytetään luonnontilaisina, eikä alueella harjoiteta metsätaloutta. Ojitetut suot voidaan ennallistaa. Soita voidaan käyttää talvitien pohjana. Suojeltaviin kohteisiin rajautuvien tai niistä ulosrajattujen saarekkeiden kivennäismaiden toimilla ei saa heikentää soiden vesitaloutta tai luonnonarvoja. Niillä toimitaan Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaisesti. Soidensuojelun täydennyskohteet säilyvät Metsähallituksen hallinnassa ja suojelukäytössä eli niitä ei myydä eikä vaihdeta eikä niiden tilaa muuten heikennetä. Tarvittavat ennallistamistoimet toteutetaan suojeltavilla soilla, vaikka ne aiheuttaisivat vettymistä valtion metsätalousmaalle. 18

Suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen valtion metsätalousalueilla Suotilanne valtion metsätalousmailla Valtion monikäyttömetsätalousalueilla on soita noin 2 milj. ha Näistä 0,9 milj. ha on ojitettu metsätalouskäyttöön Kokonaan toiminnan ulkopuolelle jätettyjä suokuvioita on metsätalousalueella suuruusluokaltaan noin 300 000 ha Suurin osa Pohjois- Suomessa Metsähallituksen talousmetsäalueilla on siten myös tärkeä asema soiden monimuotoisuuden turvaamisessa. 19

Suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen valtion metsätalousalueilla; suositukset Säilytetään vähintään valtakunnallisesti arvokkaat kohteet valtion omistuksessa Käytetään täydennysehdotuksen maastokartoitusaineistoja: Alueellisesti arvokkaat suot sekä suo-metsämosaiikit -> Metsähallituksen luonnonvarasuunnittelu: voidaan tehdä tarvittaessa maankäyttöratkaisuja kuten virkistys- ja suojelumetsien sekä ae-kohteiden perustamista. paikallisesti merkittävät suot -> ympäristöoppaan ja metsänhoitosuositusten linjaukset käytössä Ns. kuivatusselvityksen loput kohteet -> tarkistetaan ja lisätään tarvittaessa ennallistettavaksi luontokohteeksi 20

Selvitetään toimenpidesuunnittelun yhteydessä myös ne ojitusalueet, jotka kannattaisi jättää vesiensuojelun tai riistalintujen vuoksi kunnostusojitusten sekä ojitusmätästysten ulkopuolelle. Keskitytään jatkossa vesitaloudeltaan luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin soihin liittyvien kangasmaiden reunavyöhykkeiden sekä suo- metsämosaiikkien luonteen pitämiseen mahdollisimman luonnonmukaisena. Jatketaan aktiivisia ennallistamishankkeita luonnon ja toimivuuden kannalta tärkeillä soilla. SYKEn ja GTK:n selvitys valtion soista, joiden ekosysteemipalvelujen tuotto on luonnontilaisena tai palautuvana suurempi kuin metsätaloudellinen käyttö 21

KIITOS!