PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOIDON JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN ALUEELLA 1.1.2013 ALKAEN

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOIDON JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN ALUEELLA 1.1.2013 ALKAEN PHSOTEY Ensihoitokeskus

ENSIHOITOKESKUS Sisällysluettelo 1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen hallinnollinen käsittely 4 2. Ensihoidon palvelutasoon liittyvät säädökset ja ohjeet 5 2.1. Terveydenhuoltolaki 6 2.1.1. 39 Ensihoitopalvelun järjestäminen 6 2.1.2. 40 Ensihoitopalvelun sisältö 6 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 7 2.2.1. 2 Ensihoitopalvelun tehtävät 7 2.2.2. 4 Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö 7 2.2.3. 5 Ensihoitopalvelun riskialueluokat 8 2.2.4. 6 Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat 8 2.2.5. 7 Tavoittamisaikojen määrittely 9 2.2.6. 8 Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö 9 2.2.7. 9 Johtamisjärjestelmä 10 2.2.8. 10 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja 10 2.2.9. 11 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 11 3. Ensihoitopalvelun järjestämistapa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella 12 3.1 Esitys ensihoitopalvelun järjestämisestä 1.1.2013 lähtien 13 4. Ensihoitopalvelun tehtävät ja strategiset tavoitteet 14 4.1. Ensihoitopalvelun tehtävät 14 4.2. Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet 14 5. Ensihoitopalvelun sisältö ja saatavuus 15 5.1. Riskianalyysi ja riskialueet 16 5.2. Tavoitteet potilaan tavoittamisajoista 19 5.3. Varautuminen erityis- ja ruuhkatilanteisiin sekä valmiudennosto 21 6. Ensihoitopalvelun johtaminen 22 6.1. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri 22 6.2. Ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö 22 6.3. Ensihoitokeskuksen kenttäjohtaja 23 6.4. Ensihoitokeskuksen vastaavat ensihoitajat 24 7. Henkilöstön koulutusvaatimukset 25 7.1. Ensivasteyksikkö 25 7.2. Perustason ensihoidon yksikkö 25 7.3. Hoitotason ensihoidon yksikkö 25 Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 2

ENSIHOITOKESKUS 7.4. Vaativan hoitotason ensihoidon yksikkö 25 7.5. Kenttäjohtaja 26 7.6. Ylläpitokoulutus ja koulutuksen arviointi 26 8. Hätäkeskukselle annettava ohjeistus koskien ensihoitopalvelun käyttöä 27 9. Virka-apu 27 9.1. Pelastustoimi 28 9.2. Poliisi 28 9.3. Sosiaalitoimi 28 10. Tukipalvelut 28 10.1. Infrastruktuuri 28 10.2. Ajoneuvot 29 10.3. Laskutus 29 10.4. Tietoliikenne 29 10.5. Laitehankinnat 29 10.6. Apteekki- ja kulutustavara 29 11. Tehtävät sopimukset 30 12. Raportointi 30 13. Aikataulu 30 Liitteet LIITE 1. Sairaanhoitopiirin perustiedot ja potilaiden tavoitettavuus riskialueittain LIITE 2. Ensihoidon riskialueet Päijät-Hämeessä LIITE 3. Ensihoidon kustannuslaskelma vuodelle 2013 LIITE 4. Päijät-Hämeen nykyisen ensihoitopalvelun kuvaus sekä ongelmat suhteessa terveydenhuoltolakiin ja ensihoitoasetukseen LIITE 5. Ensihoitopalvelun järjestämisvaihtoehdot Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 3

ENSIHOITOKESKUS 1. JOHDANTO JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN HALLINNOLLINEN KÄSITTELY Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirtää kuntien järjestämisvastuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi vuoteen 2013 mennessä. Toimintakokonaisuutta kutsutaan jatkossa ensihoitopalveluksi, ja siitä tulee kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Samalla luovutaan käsitteistä sairaankuljetus ja lääkinnällinen pelastustoimi. Jatkossa ensihoitopalvelu on terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista, ensihoidosta ja tarvittaessa kuljetuksesta. Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelun sisältöä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY) vastaa sairaanhoitopiirille kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä. Ensihoidon palvelutasopäätöksen lähtökohtana on turvata mahdollisimman tasa-arvoinen ensihoitopalvelurakenne Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alueella (ns. yhdenvertaisuusperiaate). Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelusta vastaa ensihoitokeskus, joka toimii ensihoitopalvelujen järjestämisvastuussa olevana yksikkönä. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri yhdessä ensihoitopäällikön sekä ensihoito- ja päivystyskeskuksen johtajan kanssa vastaa palvelutasopäätöksen valmistelusta. Palvelutasopäätös esitettiin 26.3.2012 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallitukselle hyväksyttäväksi. Hallitus pyysi kunnilta lausuntoja palvelutasopäätösesityksestä 9.5.2012 mennessä. PHSOTEY valtuusto käsittelee palvelutasopäätöksen 11.6.2012. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 4

ENSIHOITOKESKUS 2. ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaavaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemään alueensa ensihoidon palvelutasosta päätöksen. Terveydenhuoltolain nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta (340/2011) säädetään yksityiskohtaisemmin palvelutasopäätöksen laatimisesta. Sairaanhoitopiiri vahvistaa palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja palvelutasopäätöstä on päivitettävä tarvittaessa. Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Uuden terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja lisätä yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden välillä. Lakiuudistuksen tavoitteena on myös kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Terveydenhuollon palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava sen vastuulla olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Lisäksi alueen terveydenhuollon palvelut on järjestettävä riittävän lähellä asukkaiden omia yhteisöjä, jollei palvelujen alueellinen keskittäminen ole perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun sisällöstä ja tehtävistä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ensihoitopalvelusta. Asetuksen säännökset koskevat soveltuvin osin myös hoitolaitosten välisiä potilassiirtoja silloin, kun potilaan tilan edellyttämän hoidon ja valvonnan turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää potilaan kuljettamiseen mainitussa asetuksessa tarkoitettua ensihoitopalvelun yksikköä. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on laadittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Näissä asiakirjoissa sovitaan muun muassa yhteistyöstä terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Säännöksiä täydentää valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (377/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava miten kiireellinen sairaanhoito toteutetaan Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 5

ENSIHOITOKESKUS sairaanhoitopiirin alueella. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu. Ensihoitokeskuksen toiminnasta erityisvastuualueella on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirin tulee myös seurata ja valvoa yhdessä sen alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa, että yhtenäiset hoidon perusteet toteutuvat alueella. Ensihoitopalvelujen järjestämisessä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelujen saanti edellyttää nopeaa ja oikeaa hoidon tarpeen arviota ja väestön tarpeisiin oikein suunnattua resursointia. 2.1. Terveydenhuoltolaki 1362/2010 2.1.1. 39 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan. 2.1.2. 40 Ensihoitopalvelun sisältö Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön 2) tarvittaessa potilaan, hänen läheistensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin 3) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa ja 4) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaiselle, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 6

ENSIHOITOKESKUS Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. 2.2. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2.2.1. 2 Ensihoitopalvelun tehtävät 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä 5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit 8) seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi 9) tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisissa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoidon palvelutasopäätöksessä sovittu 10) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito) 2.2.2. 4 Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 7

ENSIHOITOKESKUS Palvelutasopäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat (STM Opas Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen tekemisestä 2011): 1. turvataan palvelutarpeeltaan (riskiluokaltaan) samanlaisille alueille samantasoinen ensihoitopalvelu (yhdenvertaisuusperiaate) 2. tuotetaan käytössä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti 3. tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka yms.) alueellisesti määritellyssä vasteajassa. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskiluokkiin 5 :ssä säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoitopalvelun yksiköille kussakin 6 :n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa. 2.2.3. 5 Ensihoitopalvelun riskialueluokat Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen yhden neliökilometrin kokoiset alueet jaetaan viiteen riskialueluokkaan alueella muodostuvien keskimääräisten ensihoitotehtävien, asutuksen ja tiestön mukaan. Riskialueluokat esitetään taulukossa 2.2.3. Taulukko 2.2.3. Ensihoitopalvelun riskialueluokat. Riskialueluokka 1 Riskialueluokka 2 Riskialueluokka 3 Riskialueluokka 4 Riskialueluokka 5 enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin yksi viikossa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie alueella ei ole vakinaista asutusta 2.2.4. 6 Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan. Kiireellisyysluokat esitetään taulukossa 2.2.4. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 8

ENSIHOITOKESKUS Taulukko 2.2.4. Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat. A-luokan tehtävä korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta C-luokan tehtävä D-luokan tehtävä avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi 2.2.5. 7 Tavoittamisaikojen määrittely Palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja B- tehtäväkiireellisyysluokassa 8 minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä hälytyksestä. C- luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D-luokan tehtävissä 2 tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B -tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella. Sairaanhoitopiirien tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa ensihoitotehtävien hoitamisesta. 2.2.6. 8 Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus; 2) perustason ensihoidon yksikössä; a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö; Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 9

ENSIHOITOKESKUS 3) hoitotason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Asetuksen voimaan tullessa (1.5.2011) on hoitotason ensihoitajana toimivien osalta siirtymäsäännös kelpoisuusvaatimuksissa; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan 2 momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. 2.2.7. 9 Johtamisjärjestelmä Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautisesti ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa toiminta-alueensa tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaa hoito-ohjeiden antamisesta ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. 2.2.8. 10 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen; 2) usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä; 3) tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat. Kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 10

ENSIHOITOKESKUS vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma tai sellainen henkilö, joka täyttää ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaiset pykälän 11 mukaiset siirtymäsäännökset hoitotason kelpoisuuden osalta. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus. Ensihoidon kenttäjohtajat toimivat ensihoitopalvelun operatiivisina esimiehinä, ja heillä on myös erilaisia henkilöstöhallintoon ja yleiseen työnjohtoon liittyviä tehtäviä. Kenttäjohtajan merkitys korostuu usean yksikön tehtävissä ja moniviranomaistehtävissä, joissa ensihoitopalvelulla tulee olla toimiva johtamisjärjestelmänsä. Kenttäjohtaja hoitaa tehtäviään tilanteesta riippuen johtokeskuksesta tai liikkuvasta johtoyksiköstä. Kenttäjohtajan toimenkuva edellyttää ensihoitojärjestelmän laaja-alaista tuntemusta ja käytännön kokemusta sekä ensihoidon johtamiskoulutusta (30 op). Koska kenttäjohtajilta odotetaan myös hoitotason ensihoidon osaamista, lähtökohtana on, että kenttäjohtajat täyttävät myös nämä kelpoisuusvaatimukset. Ensihoidon kenttäjohtaja toimii sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun alueellisena ympärivuorokautisena toiminnallisena esimiehenä. Kenttäjohtaja toimii monipotilastilanteissa ja moniviranomaistehtävissä tilannepaikan ensihoidon johtajana. Kenttäjohtaja toimii hätäkeskuksen tukena ruuhkatilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää tarjolla olevien ambulanssien määrän ja hätäkeskus joutuu asettamaan kiireellisiä ensihoitotehtäviä jonoon. Vuoden 2011 alussa voimaan astuneen uudistetun hätäkeskuslain (692/2010) 11 :n mukaan vastuu välitetystä ilmoituksesta tai tehtävästä siirtyy hätäkeskuksesta vastaanottavalle viranomaiselle, sen tehtäviä hoitavalle yksikölle tai muulle päivystyspisteelle, kun tämä on vastaanottanut ilmoituksen tai tehtävän. Koska hätäkeskuspäivystäjä ei ole osa terveydenhuoltojärjestelmää, kenttäjohtaja pystyy näissä tilanteissa tukemaan hätäkeskuspäivystäjää ensihoidon tehtävien suorittamisjärjestykseen asettamisessa. Lisäksi tilanteissa, joissa syntyy alueellisia ambulanssityhjiöitä, ensihoitopalvelun kenttäjohtaja voi määrätä lisäyksiköitä valmiuteen tai yksiköiden valmiussiirtoja tavoittamisviiveiden lyhentämiseksi. Sairaanhoitopiiri sopii käytännöistä ensihoidon kenttäjohtajien ja hätäkeskusten välisessä yhteistyössä. Kenttäjohtajan voi tarvittaessa määrätä potilaan kuljettamisesta myös muulla kuin ensihoitopalvelun kulkuvälineellä, jos esimerkiksi potilaan tila tai maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Tarvittaessa kenttäjohtaja voi pyytää virka-apua muilta viranomaisilta liittyen ensihoitopalvelussa esille tulevien tehtävien suorittamiseen. 2.2.9. 11 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Ensihoitoasetuksen 8 :n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin voidaan soveltaa asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2013 loppuun. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 :n 2 momentissa säädetään henkilöt, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 11

ENSIHOITOKESKUS 3. ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYS- YHTYMÄN ALUEELLA Sairaanhoitopiiri voi terveydenhuoltolain 39 :n 2 momentin mukaan valita säännöksessä mainituista järjestämistapavaihtoehdoista tarkoituksenmukaisimman tavan järjestää ensihoitopalvelu. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun kokonaan tai osassa aluettaan: 1) omana toimintana 2) yhteistoiminnassa toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa 3) yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa 4) tekemällä sopimuksen palvelujen tuottamisesta yksityisen tai muun palveluntuottajan kanssa. Terveydenhuoltolain mukaisesti palvelun järjestämistapaa valitessaan sairaanhoitopiirin tulee kiinnittää huomiota ensihoitopalvelun potilasturvallisuuteen, laatuun, alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja hoitoprosessien kehittämiseen yhdessä alueellisen yhteispäivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu tulee järjestää kiinteässä yhteistyössä alueen päivystävien terveydenhuollon yksiköiden kanssa osana akuuttilääketieteellistä päivystystoimintaa. Terveydenhuoltolain edellyttämien tavoitteiden toteuttaminen vaatii ensihoitopalvelulta mahdollisimman yksinkertaista ja tuottamispohjaltaan laajaa ratkaisumallia. Näitä ovat ensihoitopalveluiden tuottaminen joko ensihoitokeskuksen omana toimintana tai läheinen ja pitkäjänteinen yhteistyö yhden palveluntuottajan kanssa. Toiminnallisesti paras ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen malli on näiden yhdistelmä. Oleellinen muutos on myös kuntarajoista luopuminen mietittäessä sekä palvelun tuotantotapaa että ensihoidon tasoa ja väestön tavoitettavuutta. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on pitkät perinteet hyvin hoidetusta ensihoidosta Lahden kaupungin alueella sekä 7.3.2011 lähtien Orimattilan alueella. Päijät-Hämeen alueen ensihoidon kokonaisuutta päätettäessä tulee harkita pelastuslaitoksen mahdollisuudet tehdä kumppanuusyhteistyötä PHSOTEY ensihoitokeskuksen kanssa. Päijät-Hämeessä on tehty ratkaisu keskittää päivystyspalvelut keväällä 2012 käynnistyvään alueelliseen yhteispäivystyskeskukseen. Jotta haja-asutusalueiden lähipalveluita voidaan tukea ja edelleen kehittää uudessa päivystysmallissa, vaaditaan ensihoitopalveluilta uudenlaisia toimintamuotoja. Kauempana yhteispäivystyskeskuksesta sijaitsevilla alueilla ensihoitopalvelua kehitetään kohti hoidon tarpeen arviota, pientoimenpiteiden tekemistä jo asukkaiden kotona ja tiivistetään yhteistyötä kotipalvelujärjestelmän kanssa. Parhaimmillaan ensihoitopalvelu voisi tuoda asukkaiden koteihin sairaanhoitajavastaanottoa terveysasemien ollessa suljettuna. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan lisäkoulutusta sekä ajattelutavan muutosta. Toiminnassa voidaan hyödyntää ensihoitoyksiköitä, joissa on sekä perustason että hoitotason henkilöstöä. Perustason henkilöstön osalta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen pelastajien käyttämisestä ensihoidon toimintaan saadaan synergia etua alueelle. Toinen tarve on erityistason ensihoitojärjestelmän kehittäminen vastaamaan asukkaiden vakavien sairastapausten, vammojen ja onnettomuuksien ensilinjan hoitoon. Koska vakavia tilanteita tulee yhdelle ensihoitajalle vastaan harvoin, pitää ensihoidon tason nostamiseksi ja laadun varmistamiseksi keskittää vaativa hoitotaso. Tähän toimintaan osallistuvalle miehistölle järjestetään koulutus ja työnkierto akuuttisairaanhoidon alueella ammattitaidon ylläpitämiseksi ja työssä Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 12

ENSIHOITOKESKUS kehittymisen mahdollistamiseksi. Työnkierron vuoksi nämä ensihoitajat ovat ensihoitokeskuksen palveluksessa. Yhteistyötä lähisairaanhoitopiirien kanssa tulee harkita, jotta kustannuksen osalta päästään kilpailukykyiseen ratkaisuun. 3.1. Esitys ensihoitopalvelun järjestämisestä 1.1.2013 lähtien Uudessa ensihoitojärjestelmässä vaativan hoitotason ensihoitajat kuuluvat yhdessä kenttäjohtajien kanssa PHSOTEY ensihoitokeskuksen palvelukseen. Alueella operoi 24/7 kolme H + H miehitettyä vaativan hoitotason yksikköä. Yksiköiden miehistöt ovat säännöllisessä työkierrossa akuuttisairaanhoidon alueella. Työresurssi mitoitetaan akuuttisairaanhoidon alueella niin, että henkilöstön lisäkustannuksia ei merkittävästi synny. Henkilöstön tarve ensihoitopalvelussa on riippumatonta palvelun tuottamistavasta, joten ensihoitokeskuksen palvelukseen rekrytoitava henkilöstömäärä vähentää palveluntuottajien vastaavaa henkilöstömäärää. Alueellisiin vaativan hoitotason yksiköihin keskitetään ensihoidon erityisen kalliit lääkkeet ja -hoidot. Näin lääke- ja tarvikekustannukset voidaan minimoida. Tämä tuottaa taloudellisia säästöjä ensihoitopalvelun kustannusrakenteessa. Ensihoitokeskus tekee Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa laajapohjaisen yhteistoimintasopimuksen kattaen H + P miehistöt (pois lukien Asikkala, Hartola, Padasjoki ja Sysmä), kaiken tarvittavan ajoneuvokaluston huoltoineen sekä pääosan asemapaikoista. Yhteistoimintasopimuksessa molempien osapuolten vastuut määritellään sekä sovitaan toiminnan ohjaus- ja seurantajärjestelmästä sekä kustannusten jakautumisesta. Alueella nyt toiminnassa olevien paikallisten yksityisten ensihoidon palveluntuottajien kanssa pyritään sopimaan toiminnan jatkamisesta ensihoitokeskuksen kanssa. Henkilöstö siirtyisi ensihoitokeskuksen palvelukseen ja toimintaan tarvittava kalusto tuotettaisiin jatkossa Päijät- Hämeen pelastuslaitoksen kautta. Näin turvattaisiin jo nyt olemassa oleva hyvä paikallinen toimintamuoto ja aluetuntemus sekä samalla mahdollistettaisiin yritysten palveluksessa olevan henkilöstön työn jatkuvuus ja kouluttautumismahdollisuudet. Asikkalan sairaankuljetuksen kanssa tehdään sopimus liikkeenluovutuksesta vuoden 2013 alusta lähtien. Sysmä-Hartolan sairaankuljetuksen kanssa ensihoitokeskuksella on toistaiseksi voimassa oleva sopimus toiminnasta. Vuoden 2013 ja 2014 ajan poikkeuksellisesti Hartolan ja Sysmän alueella ensihoito järjestetään varallaololla nykyisen palveluntuottajan toimesta. Perusteluna kaksiportaiselle toiminnan muutokselle ovat voimassa oleva sopimus sekä nykytilanteessa kohtuullinen tavoittamisprosenttiosuus riskialueilla 2 ja 3. Toiminnan jatkamisesta vuoden 2014 jälkeen neuvotellaan erikseen. Osana ensihoitopalvelua järjestetään myös kiireettömien ambulanssia vaativien potilaskuljetusten järjestäminen ensihoitokeskuksen omana toimintana. Nykyisin toimintaa on organisoinut hätäkeskus, joka on ilmoittanut lopettavansa kiireettömien kuljetustehtävien välittämisen vuoden 2012 loppuun mennessä. Tämän vuoksi ensihoitokeskukseen perustetaan oma kuljetustoimisto. Erikseen sovituilla kriteereillä kiireettömät potilaskuljetukset jaotellaan tuotettavaksi ambulanssilla, invataksilla ja taksilla. Toimintaan tarvitaan yhden henkilön työpanos aamuvuoroon. Päivystysaikana toiminta järjestetään ensihoidon kenttäjohtajien kautta. Kiireettömien kuljetusten liittäminen ensihoitopalveluun tulee vähentämään ensihoitojärjestelmän kustannuksia. Siirtokuljetusyksiköiden optimaalisella hyödyntämisellä pyritään tehostamaan Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 13

ENSIHOITOKESKUS kustannustehokkaalla tavalla kuntalaisten ensihoitopalveluja, kun alueella toimivia yksiköitä voidaan käyttää joustavasti myös ensihoidon korkeariskisissä tehtävissä ns. ensivasteyksikkönä lähimmän yksikön periaatteella. Samoin kyseinen kalusto on alueen käytettävissä suuronnettomuustilanteissa sekä muissa ensihoitopalvelun erityistilanteissa lisäresurssina. Oma tuotanto mahdollistaa myös henkilöstön joustavan ja nousujohteisen urakierron ensihoitopalvelussa. 4. ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET 4.1. Ensihoitopalvelun tehtävät Terveydenhuoltolain 39 ja 40 :n ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta 2 :n määrittävät Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitopalvelun. Ensihoitopalvelun tehtävät: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa ja 5) virka-avun antaminen muun muassa poliisille ja pelastusviranomaisille, niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi 6) sairaanhoitopiiri päättää tässä palvelutasopäätöksessä myös ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Tällä palvelutasopäätöksellä myös kaikki alueen hoitolaitosten väliset kiireettömät siirtokuljetukset liitetään osaksi alueellista ensihoitopalvelujärjestelmää edellä todettujen synergiaetujen takia. Lisäksi voidaan suorittaa terveydenhuollon tukitehtäviä, mikäli tämä katsotaan yhdessä alueen perusterveydenhuollon kanssa tarkoituksenmukaiseksi, eivätkä nämä tukitehtävät vaaranna ensihoitovalmiutta tai muutoin vaaranna potilasturvallisuutta. Lähinnä kyseeseen tulevat Päijät- Hämeen reuna-alueet joissa ensihoitotehtävien käyttöaste on alle 30 %. 4.2. Ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet PHSOTEY ensihoitokeskus tulee järjestämään ensihoitopalvelun niin, että riskeiltään ja palvelutarpeiltaan samantasoiset alueet saavat samanlaista palvelua. Tavoitteena on osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen luomalla hyvä toiminnallinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. Kriittisesti sairastuneet tai vammautuneet potilaat tavoitetaan lääketieteellisesti arvioiden hyväksyttävällä viiveellä koko maakunnan alueella. Hyväksyttävää on kuitenkin, että ennakoimattomissa ensihoidon ruuhkatilanteissa, suuronnettomuuksissa tai joissakin erityistilanteissa tavoittamisviiveet väistämättä kasvavat. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 14

ENSIHOITOKESKUS Tavoitteena on ensihoitopalvelun vaikuttavuus ja tehokkuus sekä kustannusten läpinäkyvyys. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein. Kustannustehokkuutta haetaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista ensihoitopalvelua ja terveydenhuollon yhteistoimintaa tehostamalla. Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, vaikuttavaa ja oikea-aikaista hoitoa oikeille potilasryhmille, keskittyen erityisesti väestön informoimiseen, hoidon tarpeen arvioon potilaan luona tai tapahtumapaikalla ja ohjaamiseen sekä tarvittaessa kuljettamiseen kulloinkin tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Ensihoitopalvelun painopisteenä on keskittyminen vaikuttaviin hoitopolkuihin yhdessä erikoissairaanhoidon erikoisalojen ja päivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu muodostaa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden alueellisen yhteispäivystyksen kanssa. Ensihoitopalvelu toimii saumattomasti osana koko alueen terveydenhuollon päivystystoimintaa muodostaen palvelukokonaisuuden oman alueen perusterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja vuodeosastotoimintojen kanssa tilanteissa, joissa potilaan hoidon tarpeen arvion jälkeen ei ole kyse välitöntä hoitoa vaativasta tilanteesta. Tavoitteena on tuoda erikoissairaanhoidon erityisosaaminen hoidon tarpeen arviossa osaksi perusterveydenhuollon päätöksentekoa, jolla hillitään osaltaan jatkuvasti kasvavaa erikoissairaanhoidon tarvetta. Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää alueen ensihoidon osaamista laaja-alaisesti huomioiden alueen väestön tarpeet. Ensihoitopalvelu järjestää säännöllistä elvytys- ja hätätilanteiden koulutusta yhteistyössä alueen jäsenkuntien päivystysorganisaatioiden kanssa koko alueen tarpeisiin. Ensihoitopalvelu on vetovoimainen työpaikka tarjoten henkilöstölleen dynaamisen ammatillisen kehittymismahdollisuuden. Tavoitteena on varmistaa tulevaisuudessakin ammattitaitoisen ensihoitohenkilöstön saatavuus alueella. 5. ENSIHOITOPALVELUN SISÄLTÖ JA SAATAVUUS Terveydenhuoltolaissa määritelty ensihoitopalvelu sisältää aiemmin kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa käytetyt käsitteet sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta. Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa potilaan kiireellisestä tilanarviosta ja tarvittaessa ensihoidosta ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella ja tarvittaessa potilaan kuljettamisesta tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön. Päivystystoimintoja keskitettäessä korostuu potilaiden hoidon tarpeen arviointi ja tarkoituksenmukaisen hoitoon ohjauksen merkitys, mikä vähentää turhien potilassiirtojen ja siten syntyvien ambulanssityhjiöiden määrää. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 15

ENSIHOITOKESKUS Taulukko 5. Asukasluku ja ensihoidon tehtävämäärät Päijät-Hämeessä vuonna 2010. Ensihoidon tehtävämäärät Kunta asukasmäärä 2010 tehtävämäärä 2010 Tehtäviä/asukas/vuosi Asikkala 8552 1609 0,19 Hartola 3355 977 0,21 Heinola 20258 3481 0,17 Hollola 21962 2223 0,1 Hämeenkoski 2144 183 0,1 Iitti 7005 1335 0,19 Kärkölä 4882 522 0,11 Lahti 101588 20500 0,2 Myrskylä 2006 455 0,23 Nastola 14994 2307 0,15 Orimattila* 16309 2761 0,17 Padasjoki 3423 760 0,22 Pukkila 2024 344 0,17 Sysmä 4305 1265 0,29 yhteensä 212807 38722 0,18 *sisältää Artjärven Kiireettömät ennalta suunnitellut hoitolaitosten väliset potilassiirrot ja kotiinkuljetukset eivät lain mukaan kuulu ensihoitopalvelun järjestämisvastuulle. Tällä palvelutasopäätöksellä PHSOTEY kuitenkin päättää, että toimintojen kokonaiskoordinaation ja synergiaetujen vuoksi osa näistä kuljetuksista voidaan hoitaa myös ensihoitopalvelun käytössä olevilla yksiköillä. Siirtokuljetusten koordinointivastuu on terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävä. Tavoitteena on koko kuljetuskapasiteetin hyödyntäminen ja tehokas logistiikka. Kun siirtokuljetusten koordinointi ensihoitokeskusten tekemänä käynnistyy, hätäkeskukset eivät enää jatkossa välitä kiireettömiä siirtokuljetuksia. Erityisvastuualueen ensihoidon ohjausryhmässä on sovittu, että sairaanhoitopiirien sisäisen siirtokuljetuslogistiikan hoitavat sairaanhoitopiirit itse ja Tampereen yliopistollisen sairaalan logistiikka ohjaa osaltaan sairaaloiden välisiä siirtokuljetuksia. Ensihoitopalvelu tulee suunnitella siten, että se mahdollistaa saumattoman yhteistoiminnan hätäkeskuksen, pelastustoimen, poliisin sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden, esimerkiksi kolmannen sektorin, kanssa. 5.1. Riskianalyysi ja riskialueet Ensihoidon riskianalyysi on toteutettu STM:n ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisesti. Riskianalyysin pohjana oleva riskikennojaottelu on toteutettu väestötietoihin; (väestötiheys, ikärakenne ja sairastuvuusindeksi) ja Hätäkeskuslaitokselta saatuihin 2010-vuoden tehtävätilastoihin sekä tieverkoston liikennetietoihin perustuen. Riskiruutujen tehtäväennustemallin korrelaatio vuonna 2010 toteutuneisiin ensihoitotehtäviin on 87,2 %. Merkittäviä poikkeamia nykytilanteeseen muodostavat lähinnä suuret työpaikat 3 riskiluokan alueilla ja uudet monitoimitilat Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 16

ENSIHOITOKESKUS 4 riskiluokan alueilla. Näitä suuria yrityksiä ovat Koskisen Oy Kärkölässä ja Versowood Group Oy Vierumäellä. Lisäksi kauppakeskukset Karisma Lahden Karistossa sekä Kärkkäinen Lahden Renkomäessä 4 riskiluokan alueella ovat monitoimitiloja, joiden riskianalyysi on korkeampi kuin 2010 tehtävien perusteella tehty arvio osoittaa. Ohjeen mukaisesti alue jaettiin viiteen riskiluokkaan. Korkeimman riskiluokan (1) kennoja tuli ainoastaan Heinolan- ja Lahden kaupunkien ydinkeskustoihin, mutta toiseksi korkeinta riskiluokkaa (2) kaikkiin suurempiin keskuksiin. 3-riskiluokkaa esiintyy lähinnä pienemmissä taajamissa ja suurempien keskusten ympärillä. 4-riskiluokkaa siellä, missä on harvaa asutusta tai vilkkaasti liikennöity tie ja 5-riskiluokkaa lähinnä asumattomilla alueilla, joita alueella suhteellisen paljon. Taulukko 5.1. Riskialueiden jakautuminen kunnittain. Riskiluokat (lkm) Kunta 1 2 3 4 5 yhteensä Artjärvi 3 137 57 197 Asikkala 4 3 368 382 757 Hartola 1 4 319 341 665 Heinola 1 8 17 355 449 830 Hollola 5 14 370 145 531 Hämeenkoski 4 140 54 198 Iitti 2 4 392 282 680 Kärkölä 1 7 183 68 259 Lahti 7 32 26 71 16 152 Myrskylä 3 121 84 208 Nastola 4 13 238 110 365 Orimattila 4 8 425 180 617 Padasjoki 2 4 220 496 722 Pukkila 2 114 28 144 Sysmä 3 2 394 533 932 yhteensä 8 66 111 3847 3225 7257 Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 17

ENSIHOITOKESKUS Kartta riskialueluokista Päijät-Hämeessä. Punainen = riskiluokka 1, oranssi = riskiluokka 2, keltainen = riskiluokka 3, vihreä = riskiluokka 4 ja harmaa = riskiluokka 5. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 18

ENSIHOITOKESKUS 5.2. Tavoitteet potilaan tavoittamisajoista Ensihoitopalvelun saatavuus riippuu ensihoitoyksiköiden lähtövalmiudesta, asemapaikoista ja tehtävämääristä (päällekkäistehtävät) sekä kuormitusasteesta. Suurimman haasteen tasapuolisen valmiuden suunnittelussa alueellamme muodostavat 2-riskialueet, joita on kaikissa suuremmissa taajamissa. Lääketieteellisten kriteerien mukaan hyväksyttävät potilaiden tavoittamisajat turvataan sijoittamalla näille riskialueille vähintään osavuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa oleva ensihoitoyksikkö. Valmiutta tuetaan hiljaisempina aikoina harvemmalla, mutta riittävällä verkostolla ympäri vuorokauden välittömässä valmiudessa olevilla ensihoitoyksiköillä. Vaativan hoitotason yksiköt sijoitetaan alueelle siten, että ne sijoittuvat alueensa asutuskeskittymään ja vapaana ollessaan tavoittavat potilaat 30 minuutissa. Vaativan hoitotason yksiköt toimivat aluevastuussa omalla ensihoitoalueellaan. Ensihoitopalvelun saatavuus perustuu MapInfo-/GRoute-ohjelmistoilla laskettuihin ajoaikoihin sekä 2010 hätäkeskuksen tehtävätilastointiin ja siitä saatuun tavoittamisviivearvioon eri riskiluokissa. Näiden pohjalta on määritelty ensihoitoyksiköiden tarvittavat asemapaikat ja yksiköiden toimintavalmiusajat. Tavoitteellista osuutta (%) on arvioitu suhteessa ensihoitopalvelun toimintaalueeseen, lähtövalmiuteen ja tehtävämääriin. Ensihoitopalvelun tavoitetason tulee olla riskialueluokittain sama koko sairaanhoitopiirin alueella. Palvelutasopäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivastetasoisella yksiköllä A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä 8 minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä. Lisäksi määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan ensihoitopalvelun yksiköllä C- tehtäväkiireellisyysluokassa 30 minuutin ja D-tehtäväkiireellisyysluokassa kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Lisäksi on päätettävä, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan hoitotasoisella ensihoitoyksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä, mikäli potilaan hoito sitä edellyttää. Ensihoitopalvelun saatavuuden palvelutaso tavoittamisajan mukaan riskiluokka-alueittain (hätäkeskuksen hälytyksestä ensihoitopalvelun yksikkö kohteessa) esitetään taulukossa 5.2. Taulukko 5.2. Palvelutasopäätöksen mukaiset tavoittamisprosentit vuodelle 2013. Riskialueluokka A / B C D Vähintään EVY Hoitotaso Ambulanssi Ambulanssi 8 min 15 min 30 min 30 min 120 min 1 90% 95% 100% 95% 90% 2 75% 90% 90% 90% 90% 3 30% 70% 90% 85% 90% 4 20% 50% 85% 70% 90% 5 Ei määritellä Ei määritellä Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 19

ENSIHOITOKESKUS Esitys yksiköiden lähtövalmiudesta ensihoitoalueittain: Alue 1 Lahti (Lahti) H+H 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7 H+P 12/7 H+P 12/7 Alue 2 Päijät-Häme pohjoinen (Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki ja Sysmä) H+H 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7; vuosien 2013 2014 ajan 12 h aktiivi ja 12 h varallaolo H+P 12/7; vuosien 2013 2014 ajan 12 h aktiivi ja 12 h varallaolo H+P 12/7 Alue 3 Päijät-Häme eteläinen (Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Nastola, Myrskylä, Kärkölä, Orimattila ja Pukkila) H+H 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7 H+P 24/7 H+P 12/7 H+P 12/7 Siirtokuljetusyksiköt H+P 24/7 P+P 12/7 H+P 12/5 P+P 12/5 Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 20

ENSIHOITOKESKUS 24/7 lääkäripäivystys Ensivasteyksikkö, välitön valmius Ensivasteyksikkö, muu valmius Alue 2. Päijät Häme pohjoinen H+H (24h) L5 H+P (24h) H+P (24h) H+P (12 / 12) H+P (12 / 12) H+P (12h) Kenttäjohtaja PH L4 (24h) siirtokuljetusyksiköt H+P (24/7) P+P (12/7) H+P (12/5) P+P (12/5) H+H (24h) L5 H+P (24h) H+P (24h) H+P (24h) H+P (12h) H+P (12h) Alue 1. Lahti H+H (24h) L5 H+P (24h) H+P (24h) H+P (12h) H+P (12h) Alue 3. Päijät Häme eteläinen Kuva 5.2. Ensihoitoyksiköiden valmius graafisesti kartalla. 5.3. Varautuminen erityis- ja ruuhkatilanteisiin sekä valmiudennosto Ensihoitopalvelulla tulee olla riittävä määrä varayksiköitä käytössään normaalien huolto-, katsastus- ja korjaustoimenpiteiden varalta, jotta sovittu palvelutaso voidaan turvata vuoden jokaisena päivänä. Käytännössä heti käyttöön otettavia varayksiköitä tulee olla yksi kutakin kolmea päivittäisessä valmiudessa olevaa ensihoitoyksikköä kohden. Tätä vähäisempi määrä vaarantaa palvelutason toteutumisen alueella. Varavalmiudesta sekä mekanismista niiden mobilisoimiseksi sovitaan yhteistoimintasopimuksessa pelastuslaitoksen kanssa. Ensihoitokeskuksen omana toiminnan varmistamiseksi tarvitaan kenttäjohtajan varayksikön (varayksikkönä toimii ensihoitokeskuksen virka-auto PH 012) lisäksi yksi hoitotasoisesti varustettu varayksikkö. Yksikköä käytetään varavalmiuden lisäksi lisäyksikkönä ensihoitopalvelun ruuhkatilanteissa kenttäjohtajan päätöksellä. Tuolloin yksikkö miehitetään yhteispäivystyskeskukseen puskuroidun ensihoitopalvelun henkilöstöllä. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 21

ENSIHOITOKESKUS Ilta- ja yöaikaiseen valmiudenlisäykseen käytetään alueelle tämän palvelutasopäätöksen mukaisesti sijoitettuja 12 tunnin päivävalmiudessa olevia yksiköitä. Päätöksen henkilöstön paikalle kutsumiseen hälytystyönä vapaavuorolaisista tekee kenttäjohtaja. Ensihoitopalveluun kuulumattomia siirtokuljetusyksiköitä hyödynnetään ruuhka- ja erityistilanteissa sekä suuronnettomuuksissa ensihoitopalvelun tukena. Tuolloin siirtokuljetukset tilapäisesti keskeytetään alueella. Poikkeusoloissa kaikki ensihoitopalvelun yksiköt pyritään miehittämään valmiuteen ja lisäkapasiteettia hankitaan ensihoitopalvelun valmiussuunnitelmassa erikseen kuvattavalla tavalla. 6. ENSIHOITOPALVELUN JOHTAMINEN Lähtökohtana on ensihoitopalvelun johtaminen ja kehittäminen siten, että toiminta-alueen asukkaat saavat tarvitsemansa palvelutasopäätöksen mukaiset ensihoitopalvelut sekä ensihoitopalvelun koordinointi sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan muuhun toimintaan. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri ja ensihoitopäällikkö johtavat ensihoitopalvelua sekä vastaavat ensihoitotyön laadusta ja sen kehittämisestä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä. Tavoitteena on voimavarojen oikea ja tarkoituksenmukainen suuntaaminen potilaan laadukkaan ensihoidon toteuttamiseksi. Ensihoidon ylilääkäri, ensihoitopäällikkö ja kenttäjohtajat vastaavat ensihoitopalvelun viranomaisyhteistyöstä tärkeimpien sidosryhmien kanssa, mm. alueen terveyskeskusten, sairaaloiden, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja sosiaalitoimen sekä AVI:n ja TAYS -Ervaalueen ensihoitokeskuksen kanssa. 6.1. Ensihoitokeskuksen ensihoidon ylilääkäri 1) johtaa ensihoitopalvelua kokonaisuutena 2) vastaa ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ohjauksesta ja valvonnasta sekä valmius- ja varautumissuunnittelusta 3) vastaa ohjeiden laatimisesta ensihoitopalvelun toimintaan sekä päivittäistoiminnan että päivittäistoiminnasta poikkeavien erityistilanteiden osalta 4) vastaa ensihoitopalvelun hälytysohjeiden laatimisesta Hätäkeskuslaitokselle 5) vastaa virka-apusopimusten laatimisesta muiden viranomaisten kanssa 6) vastaa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun liittyvissä asioissa 7) vastaa ensihoitopalvelun taloudesta ja sen suunnittelusta 6.2. Ensihoitokeskuksen ensihoitopäällikkö 1) Hallinnollinen johtaminen, ensihoidon kenttäjohtajien esimiehenä toimiminen, osaltaan ensihoidon kehittäminen ja tulevaisuuden suunnittelu, toimintaraporttien valmistelu, tiedottaminen ja yhteistoiminnan ylläpitäminen kaikkien ensihoitokentän yhteistyötahojen Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 22

ENSIHOITOKESKUS (poliisi, pelastustoimi, sosiaalitoimi, alueen terveyskeskukset, sairaalat sekä hätäkeskus) kanssa. Lisäksi ensihoitopäällikön tehtäviin kuuluu osaamisen ylläpitämiseen liittyviä tehtäviä sekä toiminnan kehittämistehtäviä. 2) vastaa osaltaan ensihoitopalvelun valmius- ja varautumissuunnittelusta 3) operatiivinen ja lääkinnällinen tilannejohtaminen omalta osaltaan sekä suuronnettomuustilanteissa esikuntatyöskentely 4) toimii ensihoidon ylilääkärin sijaisena hallinnollisissa asioissa tämän estyneenä 6.3. Ensihoitokeskuksen kenttäjohtaja 1) huolehtii operatiivisen ensihoitovalmiuden ylläpitämisestä alueellaan 2) ohjaa toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käyttöä ensihoitopalvelun operatiivisissa tehtävissä 3) toimii monipotilastilanteissa ja moniviranomaistehtävissä tilannepaikan ensihoidon johtajana 4) tarvittaessa päättää virka-avun antamisesta muille viranomaisille ja virka-avun pyytämisestä 5) tukee hätäkeskusta yhtä aikaa jonossa olevien kiireellisten tehtävien kiireellisyysjärjestykseen asettamisessa ja keskeyttää tarvittaessa C- ja D tehtävien hoitamisen alueella 6) tarvittaessa määrää kulkuneuvoa käytettäväksi korvausta vastaan potilaan kuljettamiseksi hoitopaikkaan tai sellaiseen paikkaan, josta potilas voidaan kuljettaa jatkohoitoon ensihoitopalvelun ajoneuvolla Ensihoidon kenttäjohtajan (L4) tärkein lakisääteinen tehtävä on ympärivuorokautinen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen. Tämän lisäksi kenttäjohtaja huolehtii potilassiirtokuljetusten koordinoinnista virka-ajan ulkopuolella. Kenttäjohtaja määrää tarvittaessa valmiussiirtoja, jonouttaa kiireettömiä kuljetuksia sallituissa viiverajoissa tai ohjaa kuljetuksia muille alueen ensihoitoyksiköille. Kenttäjohtaja voi toimialueellaan tilapäisesti keskeyttää kiireettömien kuljetusten hoitamisen, mikäli keskeytys on monipotilastilanteen tai muun erityisen perustellun syyn takia on tarpeen. Kenttäjohtaja voi muuttaa hätäkeskuksen määrittämää tehtäväkohtaista vastetta, jos se on yksiköiden sijainnin ja kohteen saavutettavuuden vuoksi tarpeellista. Kenttäjohtajan operatiivinen johtovastuu kattaa koko Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin laajuisen toiminta-alueen, lisäksi operatiivisella vastuulla on sopimuksellisesti tuotettu ensivastetoiminta. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän alue jaetaan kolmeen ensihoitoalueeseen (kuva 6.4). Kenttäjohtaja toimii ensihoitopalvelun vastuullisena johtajana koko Päijät-Hämeen alueella. Kenttäjohtajien vastuualueisiin kuuluu myös ensihoitopalvelun kehittämiseen ja tutkimukseen, ensihoidon tilastointiin ja osaamisen ylläpitoon ja arviointiin liittyviä tehtäviä. Operatiiviseen toimintaan liittyvä tiedottaminen ja yhteistoiminnan ylläpitäminen kaikkien kentän yhteistyötahojen mm: poliisin, pelastustoimen, sosiaalitoimi, alueen terveyskeskusten, sairaaloiden sekä hätäkeskuksen kanssa kuuluvat myös kenttäjohtajan tehtäviin. Ensihoidon palvelutasopäätösesitys 21.5.2012 Sivu 23