ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2018

Transkriptio

1 ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2018

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET TERVEYDENHUOLTOLAKI 1326/ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA 585/ ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKUNTAYHTYMÄN ENSIHOITOPALVELUN STRATEGISET TAVOITTEET ENSIHOITOPALVELUN TARPEEN MÄÄRITTÄMINEN RISKIANALYYSI JA RISKIALUELUOKITUKSEN PERIAATTEET RISKIANALYYSI OYS ERITYISVASTUUALUEEN ALUEELLA YHTEENVETO KUNTAYHTYMÄN ALUEEN ERITYISKOHTEISTA JA RISKIALUEISTA VARAUTUMINEN POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN ENSIHOITOPALVELUN SAATAVUUS JA JÄRJESTÄMISTAPA TAVOITTAMISAIKOJEN MÄÄRITTELY VÄESTÖN TAVOITTAMISEN TAVOITEAJAT OYS ERITYISVASTUUALUEELLA VUONNA YHTEENVETO VÄESTÖN TAVOITTAMISESTA KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA KOHTEESSA ANNETTAVA HOITO JA ENSIHOITOPALVELUUN KUULUMATTOMAT TEHTÄVÄT ENSIHOITOPALVELUN HENKILÖSTÖN PÄTEVYYSVAATIMUKSET ENSIVASTE PERUSTASO HOITOTASO VAATIVA HOITOTASO KENTTÄJOHTAJA OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA TÄYDENNYSKOULUTUS ENSIHOITOPALVELUN JOHTAMINEN ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ Sivu 2 / 28

3 7.2 ENSIHOIDON VASTUULÄÄKÄRI PÄIVYSTÄVÄ ENSIHOITOLÄÄKÄRI KENTTÄJOHTAJA MUUT ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEN KANNALTA OLENNAISET SEIKAT VIRKA-APU VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ KUSTANNUKSET RAPORTOINTI JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN SEURANTA Sivu 3 / 28

4 1 JOHDANTO Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytettävä koulutus, väestön tavoittamista kuvaavat tavoiteajat yhteistyöalueittain yhdenvertaisesti valmisteluna, ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksen avulla (STM Ohje Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen laatimiseksi 2017): turvataan palvelutarpeeltaan samanlaisille alueille saman tasoinen palvelu hoidon alkamisviiveineen tuotetaan käytössä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka yms.) alueellisesti määritellyssä tavoiteajoissa Ohjeen mukaisesti palvelutasopäätös laaditaan vuosittain ja sen toteutumista on seurattava säännöllisesti, vähintään neljännesvuosittain. Ensihoidon palvelutasopäätöksen lähtökohtana on turvata mahdollisimman tasa-arvoisen ensihoitopalvelujen saanti Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella. Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun lähtökohdat ja tehtävät määritellään terveydenhuoltolaissa sekä asetuksessa ensihoitopalvelusta. Sivu 4 / 28

5 2 ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaan ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun sisällöstä ja tehtävistä säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ensihoitopalvelusta. Säännökset koskevat myös ensihoitopalveluun kuuluvia potilassiirtoja eli äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyviä siirtoja, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen on perustuttava erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen johdolla erityisvastuualueittain valmisteltavaan riskianalyysiin. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun tavoittamisajat erityisvastuualueittain ja muu sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytetty koulutus, väestön tavoittamista kuvaavat tavoiteajat yhteistyöalueittain yhdenvertaisesti valmisteltuna, ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu toteutetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä otetaan huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet sekä erityisvastuualueen resurssit. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on laadittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Näissä asiakirjoissa sovitaan muun muassa yhteistyöstä terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Säännöksiä täydentää valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (377/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava miten kiireellinen sairaanhoito toteutetaan sairaanhoitopiirin alueella. Terveydenhuoltolaissa tarkoitettuun kiireelliseen hoitoon sovelletaan Valtioneuvoston asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Asetuksessa säädetään kiireellisen hoidon vastaanottotoiminnan järjestämisestä, päivystysyksiköiden tehtävistä, kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen järjestämisen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta sovittaessa on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu ja sen palvelutasopäätös. Erityisvastuualueen Sivu 5 / 28

6 ensihoitokeskuksen toiminnasta on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Sairaanhoitopiirin tulee myös seurata ja valvoa yhdessä sen alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa, että yhtenäiset hoidon perusteet toteutuvat alueella. 2.1 Terveydenhuoltolaki 1326/ Ensihoitopalvelun järjestäminen 39 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. ( /1516) Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytetty koulutus, erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen valmistelemat tavoitteet ajasta, jossa väestö tavoitetaan, ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu toteutetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä otetaan huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet sekä erityisvastuualueen resurssit. ( /1516) Ensihoitopalvelun sisältö 40 Ensihoitopalveluun sisältyvät: ( /1516) 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella, eivät kuitenkaan meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitetut tehtävät, tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa; ( /1516) 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 5) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sivu 6 / 28

7 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä Ensihoitokeskus 46 Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) valmistella ensihoidon palvelutasopäätökseen kuuluvat tavoitteet ajasta, jossa väestö sen erityisvastuualueella tavoitetaan, ottaen huomioon väestön ennakoitu palvelutarve, alueen sosiaali- ja terveystoimen päivystysrakenne ja erityisvastuualueen ensihoidon voimavarat; 2) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 3) sovittaa yhteen ensihoitopalveluun kuuluvat potilassiirrot; 4) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet; 6) yhdessä muiden erityisvastuualueiden kanssa valmistella ja yhteen sovittaa ensihoitopalvelun toimintaa koskevat lääketieteelliset hoito-ohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat valtakunnalliset ohjeet; 7) vastata sosiaali- ja terveystoimen kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan järjestelmien ylläpidosta; 8) osallistua alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että ne muodostavat kansallisen kokonaisuuden. Ensihoitokeskuksen yhteistyöstä sosiaalipäivystyksen kanssa säädetään sosiaalihuoltolain 29 a :ssä. Ensihoitokeskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 585/ Ensihoitopalvelun tehtävät 2 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on ensihoitopalvelua järjestäessään: 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet potilaiden hoidon tarpeen arviosta ja hoitoon ohjauksesta terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen mukaisesti; Sivu 7 / 28

8 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta; 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi; 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä; 5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja -kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa; 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien ajoneuvojen soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit; 8) seurattava ja tuotettava erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi; 9) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito) Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävät 3 Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on: 1) yhteen sovitettava alueensa sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelujen toimintaa ja annettava niitä koskevia ohjeita ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten kieli ja maantieteelliset olosuhteet, sekä yhdessä muiden erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten kanssa valmisteltava ja yhteen sovitettava ensihoitopalvelun toimintaa koskevat valtakunnalliset ohjeet; 2) yhteen sovitettava ensihoitopalvelun toiminta yhdessä muiden ensihoitokeskusten ja terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitettujen kiireellisen hoidon yksikköjen kanssa siten, että ne muodostavat tarkoituksenmukaisen toiminnallisen kokonaisuuden; 3) seurattava alueensa ensihoitopalvelun toiminnan tunnuslukuja ja vaikuttavuutta sekä edistettävä ensihoitopalvelua koskevaa tutkimustoimintaa alueellaan; 4) vastattava sosiaali- ja terveystoimen kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan järjestelmien ylläpidosta yhdessä muiden erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten kanssa. Ensihoitokeskuksen on yhteen sovitettava muita alueensa ensihoitopalveluissa käytettäviä sähköisiä potilastietojärjestelmiä siten, että ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun toiminnallisen kokonaisuuden. Sivu 8 / 28

9 2.2.3 Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö 4 Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun tavoittamisajat erityisvastuualueittain ja muu sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvilta edellytetty koulutus, väestön tavoittamista kuvaavat tavoiteajat erityisvastuualueittain yhdenvertaisesti valmisteltuna, ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksen on perustuttava ensihoitokeskuksen johdolla erityisvastuualueittain valmisteltavaan riskianalyysiin. Palvelutasopäätöksessä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueet jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi soluiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin 5 :ssä säädetyllä tavalla. Alueluokitus perustuu Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) taajamaluokitukseen. Palvelutasopäätöksessä määritellään tehtävien tavoittaminen 7 :ssä kuvatulla tavalla. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueluokituksen lisäksi liikenteelliset seikat, alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä sekä muut ensihoitopalvelun kysyntään vaikuttavat tekijät. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit Ensihoitopalvelun riskialueluokat 5 Ensihoitopalvelun riskialueet jaetaan neljään alueluokkaan, jotka ovat ydintaajama, muu taajama, asuttu maaseutu ja muut alueet. Ensihoitopalvelun riskialueiden solujen tehtävämääränä käytetään määrittelyhetkeä edeltävän kalenterivuoden tehtävämäärää ja väkilukuna edeltävän kalenterivuoden viimeisen päivän tilannetta kyseisessä solussa Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat 6 Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan seuraavasti: A-luokan tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä: todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta C-luokan tehtävä: avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia D-luokan tehtävä: avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi Tavoittamisaikojen määrittely 7 Sivu 9 / 28

10 Ensihoitopalvelun tehtäväkiireellisyysluokassa A ja tehtäväkiireellisyysluokassa B käytetään väestön tavoittamisaikojen kuvaamisessa riskialueluokittain tunnuslukuja, joilla kuvataan missä ajassa puolet alueen väestöstä tavoitetaan (keskiluku eli mediaani) sekä tunnuslukuja, joilla kuvataan missä ajassa 90 prosenttia väestöstä tavoitetaan (90 % osuus). Ensihoitopalvelun C- ja D-kiireellisyysluokkien tehtävissä 90 prosenttia alueen väestöstä pyritään tavoittamaan C- tehtäväkiireellisyysluokassa 30 minuutissa ja D- tehtäväkiireellisyysluokassa kahdessa tunnissa. Asumattomille alueille (muut alueet -riskialueluokka) ei määritellä väestön tavoittamisaikoja, mutta ensihoitopalvelu on järjestettävä myös näillä alueilla. Tavoittamisaika määritellään viiveeksi ensimmäisen ensihoidon yksikön saamasta hälytyksestä siihen kun ensimmäinen yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman alueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta. Palvelutasopäätösten toteumat raportoidaan kunkin alueluokan osalta sairaanhoitopiireittäin ja erityisvastuualueittain. Lisäksi raportoidaan viiveet niistä tehtävistä, jotka eivät ole toteutuneet 90 prosentin tavoittamisosuuksissa Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö 8 Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä ovat ambulanssien lisäksi erilaiset ensihoitoajoneuvot ja lääkäri- ja lääkintähelikopterit sekä muut tarpeelliset kulkuneuvot. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus; 2) perustason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö; 3) hoitotason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja Sivu 10 / 28

11 b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö; 4) yksi tämän momentin 3 a) kohdan tai 11 :n 2 momentin kelpoisuudet täyttävä henkilö voi muodostaa ensihoitopalvelun yksikön, jonka tehtäviin kuuluu potilaiden hoidon tarpeen arviointi, välittömän hoidon aloittaminen sekä muiden ensihoitopalvelun yksiköiden tukeminen. Tämän yksikön tehtäviin ei kuulu potilaan kuljettaminen. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan 2 momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Lisäksi 2 momenttia ei sovelleta rajavartiolaitoksen helikopteriyksikön kokoonpanoon ja varustukseen sekä miehistön pätevyyksiin toiminnassa, josta säädetään meripelastuslaissa (1145/2001) Johtamisjärjestelmä 9 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautinen ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa ensihoidon kenttäjohtajien kanssa toiminta-alueensa ensihoitopalvelujen tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja osaltaan vastaa hoito-ohjeiden antamisesta alueen ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja 10 Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) ylläpitää toiminta-alueensa ensihoitopalvelun tilannekuvaa ja määrätä ensihoitopalvelun päivittäistoiminnassa, päivittäistoiminnan ruuhkatilanteissa sekä usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa toiminta-alueensa ambulanssien ja ensihoitoajoneuvojen käytöstä; 2) ohjata hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat; 3) tarvittaessa hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen tässä pykälässä tarkoitettujen muiden tehtävien hoitamista vaarantamatta. Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi Sivu 11 / 28

12 kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 11 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 3 a ja 4 kohdissa ja 10 :n 2 momentissa säädetään, henkilöt jotka sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalvelusta annetun asetuksen 340/2011 voimaan tullessa ovat olleet terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on ollut riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka ovat toimineet hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetään, henkilöt jotka ovat tämän asetuksen voimaan tullessa suorittaneet pelastajatutkinnon ja ovat toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat kahdestaan muodostaa perustason ensihoidon yksikön henkilöstön. Tällä asetuksella kumotaan ensihoitopalvelusta annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (340/2011). Sivu 12 / 28

13 3 ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET Terveydenhuoltolain 40 ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta 2 määrittävät Keski-Pohjanmaan sosiaalija terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun lakisääteiset tehtävät. 3.1 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet 1) Tavoitteena on osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueelle luomalla toiminnallinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. 2) Kriittisesti sairastuneet ja vammatutuneet potilaat tavoitetaan mahdollisimman lyhyellä viiveellä koko sairaanhoitopiirin alueella. Hätätilapotilaan tavoittamisviivettä voidaan tarvittaessa pyrkiä lyhentämään käyttämällä ensivasteyksikköä. 3) Tavoitteena on ensihoitopalvelun korkea vaikuttavuus, tehokkuus ja potilasturvallisuus. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein. Ensihoitopalvelua tehostamalla pyritään terveydenhuollon kokonaiskustannusten vähentämiseen. 4) Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, ammattitaitoista, laadukasta, vaikuttavaa ja oikea-aikaista hoitoa oikeille potilasryhmille. Ensihoitopalvelussa keskitytään erityisesti potilaan hoidon tarpeen arvioon, näyttöön perustuvaan hoitoon sekä tarvittaessa kuljettamiseen suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. 5) Ensihoitopalvelun painopisteenä on myös väestön informointi ja ohjaus, potilasturvallinen kohteessa hoito sekä kuljettamatta jättäminen tai potilaan ohjaaminen muulla kuljetuksella tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. 6) Ensihoitopalvelu on osaltaan mukana luomassa vaikuttavia, potilaslähtöisiä, hoitoketjuja yhdessä koko sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Ensihoitopalvelu muodostaa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden kaikissa potilastapauksissa, yhdessä ja integroituneena muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 7) Ensihoitopalvelun yhtenä painopisteenä on tuoda asiantuntijaorganisaation erityisosaaminen hoidon tarpeen arviossa osaksi potilaan luona tehtävää päätöksentekoa. Sillä tuetaan avohoitosuutta muodostamalla lähipalveluna saumaton palvelukokonaisuus oman alueen terveydenhuollon, vastaanottotoiminnan kotisairaanhoidon, palveluasumisen ja vuodeosastotoimintojen kanssa. 8) Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää ensihoitohenkilöstönsä osaamista laaja-alaisesti huomioiden alueen väestön tarpeet. Ensihoitopalvelu on vetovoimainen työpaikka tarjoten henkilöstölleen jatkuvan kehittymismahdollisuuden, jonka tavoitteena on varmistaa vetovoimaisuudellaan ensihoitohenkilöstön saatavuus. Erityisenä painopisteenä henkilökunnan osalta on työhyvinvointia ja työturvallisuutta tukevat käytännöt sekä toimintavavat yksikössä. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä sisällyttää ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalveluaan. Ensivasteella tarkoitetaan avun saamista potilaan luo silloin, kun ensivasteyksikkö tavoittaa kohteen ensihoitoyksikköä nopeammin. Myös päivystävä kenttäjohtaja voi tilannekohtaiseen harkintaan perustuen päättää ensivasteyksikön hälyttämisestä tehtävälle. Ensivastetoiminnan Sivu 13 / 28

14 järjestämisestä sovitaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen sekä Jokilaaksojen pelastuslaitosten ja KIP Service Oy:n tehdaspalokunnan kanssa. Ensihoitopalveluun kuuluvat terveydenhuoltolain 40 mukaan äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. 4 ENSIHOITOPALVELUN TARPEEN MÄÄRITTÄMINEN 4.1 Riskianalyysi ja riskialueluokituksen periaatteet Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien alueet jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi soluiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) taajamaluokitukseen perusteella. Yksittäistä aluetta kutsutaan soluksi, ja niiden muodostamaa verkkoa hilaksi. Riskianalyysissä otetaan alueluokituksen lisäksi huomioon liikenteelliset seikat, alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä sekä muut ensihoitopalvelun kysyntään vaikuttavat tekijät. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Riskialueluokituksen tekemisessä käytetään seuraavia paikkatietoaineistoja: Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) taajama-alueet Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) keskustat ja kaupan alueet ensihoitotehtävien sijainnit edellisen kalenterivuoden väestötiedot edellisen kalenterivuoden lopussa Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan tiheästi rakennettua aluetta. Määritelmässä huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Suomessa käytettävä määritelmä on Sivu 14 / 28

15 hyvin lähellä Norjassa ja Ruotsissa käytettävää taajaman määritelmää, joten tämä mahdollistaa myös vertailun Pohjoismaiden välillä. Muut viranomaiset, mm. Tilastokeskus, käyttävät SYKE:n taajamamäärittelyä omassa toiminnassaan. Ydintaajaman määrittelyssä hyödynnetään SYKEn keskustat ja kaupan alueet -aineistoa. Määritelmässä keskusta-alueet ovat alueita, joissa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä. Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Aineistoa päivitetään varsinaista taajamaaineistoa harvemmin ja epäsäännöllisesti, joten ydinkeskustan määritelmää on täydennetty väestö-ja tehtävätiedoilla. 4.2 Riskianalyysi OYS erityisvastuualueen alueella OYS erityisvastuualueen pinta-alalle (n. ½-Suomea) sisältyy puolet Suomen riskialuesoluista/-hiloista. Sairaanhoitopiireittäin löytyy kaikkia riskialueluokkia. Erityisinä haasteina ovat ydinkeskustojen tavoitettavuudet, joissa samanaikaisesti ensihoitoyksiköiden kuormitukset ovat tyypillisesti korkeat ja näin varsinainen valmius usein huonompi (vapaana olevat yksiköt). Muu taajama alueita löytyy kuntakeskusten lisäksi niiden ulkopuolelta suurimmista kylistä ja erityisesti hajaasutusalueella solut ovat erityisen laajalle levittäytyneitä ja usein erittäin etäällä kuntakeskusten ensihoitoasemista. Muu alue (ei vakituista asutusta) kuuluu luokittelussa hilaan jonne on tuotettava ensihoitopalvelua, mutta tavoittamisaikoja ei erikseen määritellä. 4.3 Yhteenveto kuntayhtymän alueen erityiskohteista ja riskialueista Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä muodostuu 10 kunnasta, joista asukasluvultaan suurin kunta on Kokkola ( asukasta) ja pienin kunta on Lestijärvi (798 asukasta). Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella on yhteensä asukasta vuoden 2015 väestötietojen perusteella. Alueen erityispiirteinä voidaan pitää rannikkoa ja saaristoaluetta, jossa on kohtuullisesti vapaaajan asutusta. Sen sijaan vakinaista asutusta saaristossa on varsin vähän. Sairaanhoitopiirin alueen erityiskohteista voidaan mainita seuraavat: Valtatiet 8, 13, 28 sekä kantatiet 63, 58 ja 86, joilla vilkkaan henkilöliikenteen lisäksi liikkuu raskasta liikennettä sisältäen mm. palavien nesteiden ja huomattavan määrän vaarallisten aineiden kuljetuksia. Pohjanmaan rata (osana Suomen rataverkon päärataa) kulkee Kruunupyyn, Kokkolan ja Kannuksen kautta. Radan vuotuinen henkilöliikenteen matkustajamäärä kyseisellä osuudella on luokkaa miljoona matkustajaa. Pohjanmaan rata on useissa vaarallisten aineiden kuljetusluokissa pääkuljetusreittejä. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman (Kruunupyyssä) päivittäinen liikenne painottuu kotimaan reittiliikenteeseen ja ulkomaan lennot ovat pääosin tilausliikennettä. Lentomatkustajia vuonna 2016 oli noin henkilöä. Kokkolassa on huomattava syväsatama (merkittävää tavaraliikennettä), henkilöliikennettä merialueilla on saaristoristeilyjen ja huviveneilyn muodossa. Sivu 15 / 28

16 Kokkolan suurteollisuusalueella on useita teollisuuslaitoksia, jotka luokitellaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviksi. Pelastustoimen näkökulmasta merkittävimmistä riskeistä voidaan mainita Kokkolassa sijaitseva pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian teollisuuskeskittymä sekä yksi maan suurimmista palavien nesteiden tuontivarastoalueista, joka palvelee Keski-Pohjanmaan talousalueen lisäksi laajoja alueita Keski- ja Itä-Suomessa. Muissa alueen kunnissa on useita pien- ja keskisuuren teollisuuden tuotantolaitoksia sekä yksittäisiä varsin suuria teollisuuslaitoksia, muun muassa muovi-, elintarvike-, ja puunjalostusteollisuuden tuotantolaitoksia. Hoitolaitoksista Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa, hyvinvointikeskukset Kokkolassa, Kälviällä, Kruunupyyssä, Vetelin Tunkkarissa ja Kannuksessa sekä Soite-asemat Lestijärvellä, Toholammilla, Lohtajalla, Ullavassa, Koivuhaassa, Perhossa, Teerijärvellä ja Alavetelissä. Lisäksi terveyskeskus Reisjärvellä sekä vanhusten palvelukeskukset ja eri muotoiset asumispalveluyksiköt koko alueella. Kaupallisen alan keskittymät Kokkolassa Eteläväylän ympäristössä, jonka seurauksena alueella on vilkasta henkilöliikennettä. Alueen läpi kulkevilta valtateiltä on pääyhteys myös suurteollisuusalueelle, joten raskaan liikenteen osuus alueella kasvaa entisestään (sis. vaarallisten aineiden kuljetukset). Merkittävä puolustusvoimien harjoitusalue Lohtajan Vattajanniemessä Kokkolassa. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä on maantieteeltään varsin haasteellinen alue. Pohjanlahden rannalla sijaitsevassa Kokkolassa asuu noin 60 % sairaanhoitopiirin väestöstä. Kokkolassa sijaitsee myös keskussairaala, jossa toimii Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän kuntien virka-ajan ulkopuolinen päivystys. Päivystystoimintojen keskittyessä matkat keskussairaalan yhteispäivystykseen eri puolilta aluetta ovat pidentyneet ja siten myös ensihoitopalvelun merkitys päivystyksellisten lähipalvelujen tarjoajana on kasvanut. Asutus keskittyy kuntayhtymän alueella Kokkolan lisäksi valtateiden 8 ja 13 sekä Perhon- ja Lestinjokilaakson varrella oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella on myös laajoja täysin asumattomia alueita kuten Salamajärven kansallispuisto Perhon ja Lestijärven välillä. Ensihoitopalvelujen järjestämisen kannalta tällainen väestöjakauma on haastava, koska etäisyydet tehtäväkeskittymien välillä ovat pitkät. Ensihoitoyksiköiden tyhjiöitä syntyy helposti, ja niiden hallinta esim. valmiussiirroilla, päivystävän kenttäjohtajan toimesta, vaatii jatkuvaa aktiivista tilannekuvan ylläpitämistä. Samoin suuronnettomuuksien ja monipotilastilanteiden vaatiman yksikkömäärän saaminen hajaasutusalueille on hyvin haastavaa. Tämän kaltaisissa tilanteissa on varauduttava hoitamaan potilaita onnettomuuspaikan läheisyyteen perustettavalla väliaikaisella hoitopaikalla. Ensihoitopalvelujärjestelmän vuosittainen tehtävämäärä kasvaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella n. 1,5 2 prosenttiyksikköä vuodessa (Valtakunnallinen kasvu jopa 1,3 8,5 %). Tehtävämäärän kasvu on valtakunnallinen trendi jossa heijastuu mm. terveyskeskusten vuodeosastojen ja palveluasumismuodon paikkojen karsiminen ja sen myötä avohoidon käytön merkittävä kasvu. Lisäksi tehtävämäärän valtakunnallinen nousu ajoittuu samalle aikajaksolle kun hätäkeskusalueiden voimakas yhdistäminen ja hätäkeskusten lukumääräinen karsiminen. Jatkossa voitaneen ennakoida, että Sivu 16 / 28

17 tiettyjen valikoitujen hoitomuotojen keskittyessä suurimpiin yksiköihin, nähdään mahdollisesti vielä jopa voimakasta kasvua erityisesti hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä. 4.4 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Alueelliset ja yhteiskunnallisesti merkittävät poikkeus ja häiriötilanteet huomioidaan ensihoitokeskuksen toiminnassa ennakoinnin ja riskienarvioinnin pohjalta. Eri tilanteiden toiminnallinen huomiointi perustuu huolelliseen etukäteissuunnitteluun ja arviointeihin. Toiminnassa huomioidaan alueellisesti merkittävät tekijät, jotka voivat vaikuttaa ensihoitopalvelun tai sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan lyhyt tai pitkäaikaisesti. Samoin yhteiskunnallisesti merkittävät toimintaan vaikuttavat tekijät tulee huomioida. Alueellisesti huomioitavia tilanteita voivat olla laajamittainen negatiivinen vaikutus maakunnallisiin toimintoihin. Yhteiskunnallisesti merkittävistä tilanteista tulee huomioida esimerkiksi laajamittainen maahantulo- tai pandemiatilanne. Ensihoitokeskus tekee ennakoivassa toiminnassaan yhteistyötä muiden viranomaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. 5 ENSIHOITOPALVELUN SAATAVUUS JA JÄRJESTÄMISTAPA Ensihoitopalvelun saatavuuden perusteet ja aikatavoitteet liittyvät hätätilapotilaan hoidon alkamisen kriittisyyteen. Kriittisimmän potilasryhmän muodostavat elottomat potilaat, mutta myös muut potilasryhmät kuten esimerkiksi akuutti sydäninfarkti, akuutti aivoverenkiertohäiriö, vaikea vammautuminen tai pitkittynyt epileptinen kouristus ovat aikakriittisiä ensihoitopalvelun tehtäviä. 5.1 Tavoittamisaikojen määrittely Ensihoidon palvelutasopäätöksen keskeinen osa on määritellä erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä yhtenevin periaattein, miten ensihoitojärjestelmän tulisi tavoittaa eri luokkiin kuuluvat alueet. A- ja B -kiireellisyysluokkiin kuuluvien tehtävien osalta määritellään riskialueluokittain aikaraja, jossa 50 % ja 90 % tehtävistä tulee tavoittaa. Kaikissa sairaanhoitopiireissä asuttujen solujen C-kiireellisyysluokan tehtävissä 90 prosenttia alueen väestöstä pyritään tavoittamaan 30 minuutissa ja D-kiireellisyysluokan tehtävissä 120 minuutissa. Yhden sairaanhoitopiirin alueella voi olla kaikkia eri alueluokkia. Palveluiden tavoitetason tulee olla alueluokittain sama koko sairaanhoitopiirin alueella palvelujen järjestämistavasta riippumatta. A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävien osalta kuhunkin riskialueluokkaan kuuluvat solut muodostavat sairaanhoitopiirin alueella tavoitteen osalta riskianalyysissä yhden kokonaisuuden. C- ja D-tehtävien osalta koko sairaanhoitopiirin asutut solut muodostavat riskianalyysissä yhden kokonaisuuden. Riskialueluokkaan muu alue kuuluville soluille ei määritellä tavoiteaikaa, mutta ensihoitopalvelu on järjestettävä myös näillä alueilla. Sivu 17 / 28

18 5.2 Väestön tavoittamisen tavoiteajat OYS erityisvastuualueella vuonna 2018 OYS ERVA 2018 A/B A/B C D MED (50%) 90% 90% 90% Ydintaajama 6 min 10 min 30 min 120 min Muu taajama 8 min 15 min Haja-asutusalue 22 min 30 min 40 min (LSHP) Muu alue Ei määritellä Ei määritellä Ei määritellä Ei määritellä 5.2 Yhteenveto väestön tavoittamisesta kuntayhtymän alueella Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan. Ensihoitopalvelujen järjestämisessä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelujen saanti edellyttää nopeaa ja oikeaa hoidon tarpeen arviota ja väestön tarpeisiin oikein suunnattua resursointia. Ensihoitopalvelun suunnittelussa lähtökohtana on koko väestön tasavertainen palvelu, eikä kuntakohtainen ja kuntarajoihin perustuva suunnittelu. Keskeistä on, että kaikissa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän saman riskialueluokan alueilla on yhtenevät tavoittamisajat. Tällä menettelyllä taataan väestölle samanvertaiset palvelut saman riskialueluokan alueilla koko sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella. Vuodesta 2014 alkaen toiminut alueellinen, kuntarajoista irrotettu ja päivystävän kenttäjohtajan valvoma sekä johtama ensihoitojärjestelmä, osoittaa että sijoittamalla yksiköt välittömään lähtövalmiuteen sekä maantieteellisesti ja väestön kannalta optimaalisesti saavutetaan lukumääräisesti vähemmällä ensihoitoyksiköiden määrällä parempi palvelutaso. Yksikkömäärän kokonaisoptimointi edellyttää kuitenkin aktiivista resurssijohtamista päivystävältä kenttäjohtajalta sekä vallitsevaan valmiustilanteeseen reagoimista mm. valmiussiirroin ja optimoimalla ensihoitoyksiköiden käyttöä hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä. 5.3 Ensihoitopalvelun järjestämistapa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueen ensihoitopalvelu järjestetään kuntayhtymän omana tuotantona. Tällä varmistetaan kohdassa 3.1 läpikäytyjen strategisten tehtävien ja tavoitteiden toteutuminen, osana kuntayhtymän muuta sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatiota Ensivastetoiminta Ensivastetoimintaa tuottavat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen sekä Jokilaaksojen pelastuslaitokset ja KIP Service Oy. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen tuottaman ensivastetoiminnan asemapaikat ovat seuraavat paloasemat Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava, Kruunupyy, Alaveteli, Teerijärvi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Kannus, Toholampi sekä Lestijärvi. Jokilaaksojen pelastuslaitos tuottaa Reisjärven paloaseman ensivastetoiminnan, mutta myös mahdollisen rajan ylittävän ensivastetoiminnan tuotannon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. KIP Service Oy tuottaa, Kokkolan Sivu 18 / 28

19 suurteollisuusalueella olevan KIP Tehdaspalokunnan paloaseman ensivastetoiminnan tuotannon. Ensivasteyksiköiden kokonaismäärä on 17 yksikköä Ensihoitopalvelun yksiköiden pääasiallinen asemapaikka, yksikön taso, valmiusaika ja järjestämistapa Alla olevissa taulukoissa on esitetty alueittain ensihoitoyksiköiden pääasialliset asemapaikat, yksikön taso, valmiusaika ja järjestämistapa. Ensihoitoyksiköiden asemapaikkaa voidaan tarvittaessa muuttaa eri vuorokauden aikoina, päivystävän kenttäjohtajan määräämin valmiussiirroin. Ruuhka ja erityistilanteissa voidaan ensihoitoyksiköiden tasoa tai valmiusaikaa muuttaa eri vuorokauden aikoina, päivystävän kenttäjohtajan tai viranhaltijaorganisaation toimesta. Vaikka yksikön pääasiallinen asemapaikka on merkitty tiettyyn kuntaan tai kunnanosaan, toimii yksikkö koko kuntayhtymän alueella sekä tarvittaessa, eri alueiden päivystävien kenttäjohtajien keskenään näin sopiessa, kiireellisissä tehtävissä myös kuntayhtymän alueen ulkopuolelle. Alue 1: Kokkola Asemapaikka Yksikkö Tunnus Miehitys Valmiusaika Järjestämistapa Kokkola - KPKS Kenttäjohtoyksikkö EKP01 H+H Välitön 24/7 Kuntayhtymä Ensihoitoyksikkö EKP121 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Ensihoitoyksikkö EKP131 P+P Välitön 12/7 Kuntayhtymä Kasikulma Ensihoitoyksikkö EKP122 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Alue 2: Kruunupyy ja Perhonjokilaakso Asemapaikka Yksikkö Tunnus Miehitys Valmiusaika Järjestämistapa Alaveteli Ensihoitoyksikkö EKP221 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Tunkkari Ensihoitoyksikkö EKP222 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Perho Ensihoitoyksikkö EKP223 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Alue 3: Laajennettu Lestijokilaakso Asemapaikka Yksikkö Tunnus Miehitys Valmiusaika Järjestämistapa Kannus Ensihoitoyksikkö EKP321 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Toholampi Ensihoitoyksikkö EKP322 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Reisjärvi Ensihoitoyksikkö EKP331 P+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Sivu 19 / 28

20 5.4 Kohteessa annettava hoito ja ensihoitopalveluun kuulumattomat tehtävät Kuntayhtymän alueen kattava ensihoitopalvelun päivystävä kenttäjohtamisjärjestelmä on edellytyksenä yksiköiden optimaalisen käytön takaamiseksi ja sen avulla varmennetaan osaltaan, että potilaat saavat tarvitsemansa avun nopeasti tarkoituksenmukaisimman yksikön antamana. Ensihoitoyksiköistä on yhteys alueen sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tämä helpottaa potilaiden hoitoa kohteessa niin, että yhä useampi potilas voidaan hoitaa paikanpäällä ilman ensihoitoyksikön kuljetusta hoitolaitokseen. Järjestelmää tulee kehittää siten, että potilaat, jotka tarvitsevat hoitoa, mutta eivät ensihoitoyksikön kuljetusta, saavat ensihoitoyksiköltä ajanvarauksen tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön, jossa potilaan terveysongelma hoidetaan jatkossa. Ensihoitoyksiköt voivat tuottaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän muille yksikölle, erikseen siitä näiden kanssa sopimalla, yksiköiden toimintaa (esim. kotisairaala, kotisairaanhoito) tukevia palveluita siten, että se ei haittaa perustehtävän eli kiireellisten ja kiireettömien ensihoitotehtävien suorittamista. Näiden muuta sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa tukevien tehtävien painopiste on avohoidon tukemisessa sekä ns. kotiin vietävissä palveluissa. Näitä palveluja tuotettaessa, on huolehdittava siitä että annetut ensisijaiset ensihoitotehtävät suoritetaan lähtövalmius- sekä tavoitettavuusaikojen puitteissa. Näiden ensihoitopalveluun kuulumattomien tehtävien koordinaatiosta sekä yksiköiden käytöstä ko. tehtävillä päättää aina ensihoidon tilannekeskus sekä päivystävä kenttäjohtaja. 6 ENSIHOITOPALVELUN HENKILÖSTÖN PÄTEVYYSVAATIMUKSET Ensihoitopalvelun henkilöstöltä vaadittavasta koulutuksesta on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalvelusta antaman asetuksen (340/2011) 8 :ssä. 6.1 Ensivaste Ensivasteyksikössä (EVY) vähintään kahdella henkilöllä on oltava ensivastetoimintaan soveltuva koulutus. Koulutuksen tulee olla ensihoitokeskuksen hyväksymää. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella soveltuvalla koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi SPR:n ensiapukursseja 1 ja 2 tai palokuntien ensiapukurssia sekä lisäksi ensivastekoulutusta. Ensivasteyksikössä voi toimia myös terveydenhuoltoalan ammattihenkilö, joka on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä hyväksytty joko perus- tai hoitotasolle, tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Tässä tapauksessa ei edellytetä erillistä ensivastekoulutusta. 6.2 Perustaso Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen mukaisesti perustason ensihoidon yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon Sivu 20 / 28

21 suorittanut henkilö. Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaisesti henkilöt, jotka ovat asetuksen voimaan tullessa suorittaneet pelastajatutkinnon ja ovat toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat myös jatkossa kahdestaan muodostaa perustason ensihoidon yksikön henkilöstön. 6.3 Hoitotaso Ensihoitoasetuksen mukaisesti hoitotason ensihoidon yksikössä on ainakin toisen ensihoitajan oltava ensihoitaja AMK tai sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan 30 opintopisteen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö, pelastajatutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Henkilöt, jotka ovat asetuksen voimaan tullessa terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on riittävä ensihoidon osaaminen, tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. 6.4 Vaativa hoitotaso Johtuen pitkästä välimatkasta lähimpään päivystävään ensihoitolääkäriin sekä yliopistosairaalaan on ollut, varmistuakseen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän väestön yhdenvertaisuudesta suhteessa ERVA - alueen muuhun väestöön, perusteltua kouluttaa valikoitu joukko alueen työntekijöitä vaativan hoitotason edellyttämälle toimivaltuus- ja hoitovelvoitetasolle. Vaativan hoitotason osaamisen kehittämisen ja varmistamisen menetelmistä sekä toteutuksesta säädetään erillisellä asiakirjalla. 6.5 Kenttäjohtaja Ensihoitoasetuksen mukaisesti ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK tai laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen sekä tehtävän edellyttämä kokemus. Henkilöt, jotka ovat asetuksen voimaan tullessa terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on riittävä ensihoidon osaaminen, tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä suositellaan näiden vaatimusten lisäksi täydentävää koulutusta ensihoitotyön johtamiseen ja kenttäjohtajana toimimiseen. Tällainen lisäkoulutus voidaan suorittaa myös työn ohessa. Kenttäjohtoyksikkö EKPO1 pyritään lisäksi miehittämään aina vaativan hoitotason toimivaltuuden ja hoitovelvoitteen kyvyn omaavalla henkilökunnalla. 6.6 Osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutus Ensihoitopalvelun yksiköissä työskentelevän henkilöstön pätevyysvaatimuksena on terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen määrittelemä koulutusvaatimus siirtymäsäännökset huomioiden. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueen ensihoitoyksiköissä työskentelevillä ensihoidon työntekijöillä tulee lolla ensihoidon vastuulääkärin myöntämä voimassa oleva toimivaltuus sekä hoitovelvoite (perustaso / hoitotaso / vaativa hoitotaso) sekä perustutkinnon edellyttämä suonensisäisen lääke- ja nestehoidon lääkelupa. Sivu 21 / 28

22 Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan edellä mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Pätevyysvaatimuksista voidaan poiketa tilapäisesti esimerkiksi suuronnettomuus- tai muissa erityistilanteissa, joissa normaalisti valmiudessa oleva henkilöstö ei riitä, ja joudutaan lyhyellä varoitusajalla perustamaan ylimääräisiä yksiköitä. Päätöksen palvelutason tilapäisestä tai osittaisesta laskusta tekee ensisijaisesti poikkeustilanteissa perustettava ensihoitopalvelun johtokeskus. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopäällikkö tai päivystävä kenttäjohtaja voi tehdä päätöksen mikäli tilanteen kiireellisyys sitä edellyttää. Siirtymäsäännösten mukaisesti ensihoitopalvelussa tulee myös jatkossa toimimaan eriasteisella pohjakoulutuksella, kokemuksella ja täydennyskoulutuksella olevaa henkilöstöä. Yhtenäinen järjestelmä kuitenkin edellyttää, että osaaminen ja toiminta saadaan sellaiseksi, että palvelu on mahdollisimman tasalaatuista. Työnantaja vastaa osaamisen kehittämisen tavoitteellisuudesta ja siitä, että henkilöstöä käytetään tehtävissä, joihin kunkin koulutus ja kokemus ovat riittävät. Lähtökohtana on henkilöstön osaamisen mahdollisimman tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen koko ensihoidon palvelutuotannossa. Ensihoidon henkilöstön osaamisen varmistaminen perustuu osaamisen kehittämisen ja varmistamisen suunnitelmaan, jossa tavoitteena on osaltaan ensihoidossa toimivien pätevyyksien varmistaminen lain edellyttämälle tasolle sekä määritellä osaamisen arviointi ja koulutuksen seuranta. Valtakunnallisten täydennyskoulutusta ohjaavien säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta, toimenkuvasta ja siinä tapahtuvista muutoksista sekä ammatillisista kehittymistarpeista riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Koulutuksen vähimmäis- tai enimmäismääriä ei ole säädelty. Yhtenä keskimääräisenä lähtökohtana voidaan pitää kolmea täydennyskoulutuspäivää vuodessa työntekijää kohden. Ensihoitohenkilöstön tulee osallistua lisäksi säännöllisesti ensihoitotyön osaamisen varmistamiseen kuntayhtymän ensihoitokeskuksen antaman erillisen ohjeen mukaan (esim. perus- ja hoitotason teoriakoe ja/tai näyttökoe simulaatioympäristössä). Ensihoitohenkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus voidaan toteuttaa yksiköiden sisäisenä toimipaikkakoulutuksena, kuntayhtymän järjestämänä ensihoidon alueellisena koulutuksena sekä alueellisena yhteistyönä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Lisäksi osa täydennyskoulutuksesta voidaan toteuttaa tukemalla henkilöstön osallistumista valtakunnallisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Koulutussuunnittelun lähtökohtina ovat kuntayhtymän strategia, ensihoidon alueellinen työvoimatarve ja henkilöstön kehityskeskustelujen kautta esiin nousseet osaamistarpeet. Täydennyskoulutuksessa huomioidaan paikalliset olosuhteet kuten etäisyydet ja käytettävissä olevat omat resurssit. Etäyhteyksiä käytetään mahdollisuuksien mukaisesti. Koulutussuunnittelussa toimitaan aktiivisesti yhteistyössä OYS Ervaalueen sairaanhoitopiirien kanssa ja pyritään vaikuttamaan sekä toisen asteen että ammattikorkeakoulujen ensihoidon tutkintotavoitteisen ja tutkinnon jälkeisen lisäkoulutuksen (esim. 30 opintopisteen hoitotason ensihoidon opintokokonaisuus) turvaamiseen alueella. Sivu 22 / 28