SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos Anne Koskela SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA 1. Johdanto Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään ensihoitopalvelun järjestämisestä. Terveydenhuoltolailla on tarkoitus luoda kattava ja tasapuolinen ensihoitojärjestelmä koko maahan siten, että ensihoitopalvelu muodostaa alueellisen kokonaisuuden ja saumattoman palveluketjun sairaaloiden päivystystoiminnan kanssa. Nykyistä suurempi väestöpohja ja maantieteellinen alue mahdollistavat toiminnan kokonaisvaltaisen suunnittelun. Samalla palvelun järjestäjien vastuita ja tehtäviä selkeytetään ja päällekkäisiä tehtäviä karsitaan. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaavat sairaanhoitopiirit. Ensihoitopalvelun sisältöä ja tehtäviä määritellään aikaisempaa tarkemmin lain tasolla. Terveydenhuoltolain 41 :n mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään ensihoitopalvelun tehtävistä, ensihoidon palvelutasopäätöksen määrittelyn perusteista ja rakenteesta, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön tehtävien määrittelyn perusteista ja koulutusvaatimuksista, ensihoitopalvelun perus- ja hoitotason määritelmistä sekä ensivastetoiminnasta. Terveydenhuoltolain 46 :n mukaan erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävistä voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 2. Asetuksen yksityiskohtaiset perustelut 1. Soveltamisala Asetusta sovelletaan terveydenhuoltolain :ssä tarkoitettuun ensihoitopalveluun ja lain 46 :ssä tarkoitettuun erityisvastuualueen ensihoitokeskukseen. Terveydenhuoltolaissa ensihoitopalvelu määritellään terveydenhuollon toiminnaksi, jonka tehtävänä on vastata ensisijaisesti terveydenhuollon laitosten ulkopuolella olevien kiireellistä apua tarvitsevien potilaiden hoidosta. Terveydenhuollon yksikössä hoidossa olevien potilaiden hoitovastuu on kyseisellä laitoksella. Potilaan siirtokuljetuksesta terveydenhuollon yksiköiden välillä säädetään erikseen terveydenhuoltolain 73 :ssä. Hoitolaitosten väliset kiireettömät, ennalta suunnitellut potilassiirrot tai kotiinkuljetukset eivät kuulu ensihoitopalvelun tehtäviin. Usealla paikkakunnalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista käyttää samaa ambulanssikalustoa sekä ensihoitopalvelun kiireellisissä tehtävissä että hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä, koska tehtävämäärät saattavat jäädä liian pieniksi ja toiminta tehottomaksi, jos yksikkö varataan yksinomaan jompaankumpaan tehtävätyyppiin. Tämän takia on tarkoituksenmukaista, että ensihoitopalvelua koskevat säännökset koskevat soveltuvin osin kaikkia ambulansseja, jotka saattavat osallistua myös ensihoitopalvelun toimintavastuulla olevien potilaiden kuljetuksiin. Sairaanhoitopiirin ja ensihoidon palveluntuottajien välisissä sopimuksissa tulee sopia periaatteista ja toimintatavoista joilla palveluntuottajan yksiköitä käytetään ensihoitopalvelun tehtäviin, mikäli palveluntuottaja on tehnyt sopimuksia myös muiden kuin sairaanhoitopiirin kanssa. Vaikka hoitolaitosten tulee varautua myös hoidossaan olevien potilaiden mahdollisiin kiireellisiin siirtokul-

2 2 jetuksiin ja niiden tulee vastata potilaidensa hoidosta kuljetuksen aikana, ensihoitopalvelu voi osaltaan tarvittaessa tukea näitä kiireellisiä hoitolaitossiirtoja, jos esimerkiksi äkillisessä tilanteessa lähettävän toimintayksikön oma suunniteltu valmius ei riitä. 2. Ensihoitopalvelun tehtävät Pykälässä säädetään sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoitopalvelun tehtävistä terveydenhuoltolain 40 :ssä säädettyä tarkemmin. 1 kohta. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtyessä sairaanhoitopiirille tavoitteena on kokonaisvaltaisen palvelun suunnittelu, jossa väestöllä on maantieteelliset näkökohdat huomioiden mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet saada apua. Palvelu tulee suunnitella sairaanhoitopiirin laatiman ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti, ja siinä on huomioitava terveydenhuollon muu päivystystoiminta ja riittävän ensihoitovalmiuden ylläpito. Koska saman sairaanhoitopiirin alueella tulee olemaan useita erilaisia ensihoitopalvelun järjestämistapoja ja useita palveluntuottajia, tulee sairaanhoitopiirin itse vastata ensihoitopalvelun tilannekohtaisesta johtamistoiminnasta kaikissa tilanteissa. Keskeisellä sijalla on ensihoidon potilaiden hoitoon ohjauksen suunnittelu turhien potilassiirtojen ja ambulanssikuljetusten välttämiseksi. Hoitoon ohjaus on suunniteltava tiiviissä yhteistyössä alueen päivystävien terveydenhuollon yksiköiden ja erikoissairaanhoidon edustajien kanssa. Ensihoitohenkilöstön tekemän hoidon tarpeen arvion ja mahdollisesti antaman hoidon jälkeen kaikki potilaat eivät tarvitse kuljetusta hoitolaitokseen. Sen vuoksi ohjeet myös niistä tilanteista, joissa potilasta ei kuljeteta jatkohoitoon, ovat tarpeen. 2 kohta. Ensihoitopalvelua suunniteltaessa tulee normaalin päivittäistoiminnan ohella varautua myös sellaisiin tilanteisiin, joissa palvelun kysyntä ylittää käytettävissä olevien ensihoitopalvelun yksiköiden määrän. Näitä tilanteita ovat ennalta tiedossa olevat ruuhkahuiput, esimerkiksi joidenkin juhlapyhien aikana, yllättävät ruuhkatilanteet sekä suuronnettomuus- ja muut monipotilastilanteet. 3 kohta. Kuten nykyisinkin, terveydenhuollon viranomaisten tehtävänä on laatia Hätäkeskuslaitokselle paikalliset ohjeet ensihoidon yksiköiden hälyttämisperiaatteista ja -vasteista. Hätäkeskusalueiden yhdistyessä ja hätäkeskuslaitoksen tietojärjestelmän siirtyessä yhteen koko maata kattavaan tietokantaan, eri sairaanhoitopiirien kuntayhtymien laatimat hälytysohjeet on sovitettava yhteen, jotta hälytysperiaatteet pysyvät samoina koko maassa. Hälytysohjeiden yhteen sovittaminen kuuluu erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtäviin. 4 kohta. Meripelastuslain (1145/2001) mukaan meripelastusviranomaisten vastuulla on merialueella tapahtuvien hätätilanteiden hoito. Lain mukaan meripelastustoimen helikopterilla tulee voida osallistua perustasoisen ensihoidon antamiseen. Kokonaisvastuu ensihoitopalvelusta on kuitenkin terveydenhuollon viranomaisilla, ja potilaalle on kaikissa tilanteissa pyrittävä antamaan hänen tilansa edellyttämä hoito jo ennen mahdollista kuljetustapahtumaa ja sen aikana. Tämän takia sairaanhoitopiirin kuntayhtymien ja meripelastusviranomaisten tulee käytännön tasolla sopia, miten varmistetaan tiedonkulku eri osapuolten välillä ja ensihoitohenkilöstön osallistuminen potilaan hoitoon meripelastusviranomaisten johtovastuulla olevissa tehtävissä.

3 3 5 kohta. Tilanteissa, joissa potilaan tavoittamiseksi tarvitaan erikoisvarusteita tai -kulkuvälineitä, joudutaan tukeutumaan muiden viranomaisten ja toimijoiden kalustoon. Kyseeseen saattavat tulla muun muassa pelastustoimen, rajavartiolaitoksen ja meripelastusseurojen hallinnassa olevat kulkuvälineet tai muut erityisvarusteet, kuten esimerkiksi moottorikelkat ja teltat tai kelirikkoajan kulkuvälineet saaristossa ja sisävesillä. Osassa tapauksista on sovittu näiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa ensivastetoiminnasta, mutta myös muissa tapauksissa ensihoitopalvelun tulee sopimuksin varautua erikoiskulkuneuvojen käyttöön. 6 kohta. Neuvonnalla tarkoitetaan väestöön kohdistuvaa yleistä neuvontaa, kuten yleiseen hätänumeroon soittamista ja sosiaali- ja terveystoimen hätätilanteiden hoitamiseen liittyviä yleisiä menettely- ja toimintatapoja. 7 kohta. Yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 7 :n mukaan aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) myöntämien sairaankuljetuslupien edellytyksenä on ambulanssin käyttöönottotarkastus. Terveyslautakunnan alainen viranhaltija tarkastaa palvelujen antamiseen käytettävät tilat ja laitteet sekä sairaankuljetusajoneuvon ja sen varustuksen. Hoitolaitosten väliset ennalta suunnitellut potilassiirrot tai kotiinkuljetukset eivät kuulu ensihoitopalvelun tehtäviin. Usealla paikkakunnalla on kuitenkin tarkoituksenmukaista käyttää samaa ambulanssikalustoa sekä ensihoitopalvelun kiireellisissä tehtävissä että hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä. Sen vuoksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä tulee olla mahdollisuus tarkastaa ambulanssien asianmukaisuus ja soveltuvuus ensihoitopalvelun tehtävien suorittamiseen. 8 kohta. Ensihoitopalvelussa muodostuu runsaasti toimintatietoja, joiden kokoaminen ja analysointi on tarkoituksenmukaista tehdä keskitetysti muun muassa palvelun toteutumisen ja yhdenmukaisuuden seuraamiseksi sekä vertaisarvioinnin mahdollistamiseksi eri sairaanhoitopiirien välillä. Tiedot muun muassa tehtävien lukumääristä, tehtävälajijakaumasta, potilaiden tavoittamisviiveistä ja kuljetusosoitteista muodostavat ensihoitopalvelun suunnittelun, kehittämisen ja toiminnan seurannan keskeisimmän työkalun sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön. Hätäkeskuksesta sosiaalija terveystoimen PRONTO-tietokantaan (ST-PRONTO) siirtyvät ensihoitopalvelun yksiköiden toiminnalliset tiedot muodostavat osan seurattavista tiedoista. Palvelutasopäätöksen toteutumisen seurantaa varten sairaanhoitopiirin tulisi vuosittain laatia ensihoitopalvelun toimintaraportti. 9 kohta. Ensihoitopalvelu käsittää äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellisen hoidon ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella. Ikääntyvän väestön kotona pärjäämisen tukeminen on keskeinen tavoite sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä, ja ensihoitoon osallistuva henkilöstö joutuu usein ottamaan kantaa tähän kysymykseen osana kiireellisen tehtävän hoitoa. Yksinkertaiset potilaan kotona toteutettavat lääketieteelliset hoitotoimet muodostavat jatkossa yhä tärkeämmän osan myös ensihoitohenkilöstön kohdalla. Etenkin harvaan asutuilla alueilla voidaan suunnitella ensihoitopalvelua siten, että sen ensihoitopalvelun henkilöstön tehtäviin voitaisiin sisällyttää myös ennalta määriteltyjä muita terveydenhuol-

4 4 lon palveluja. Näiden tehtävien tulisi olla luonteeltaan ensihoitohenkilöstön hoidettavaksi sopivia ja niiden tekeminen ei saisi aiheuttaa haittaa varsinaisten ensihoitotehtävien suorittamiselle. 10 kohta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta taktista ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisijohtoisissa tilanteissa järjestetään. Taktisella ensihoidolla tarkoitetaan poliisin johtamaa ensihoidon toimintaa vaativissa erityistilanteissa, esimerkiksi piiritys-, panttivanki-, pommiuhka- tai vastaavissa tilanteissa. Toiminta on sosiaali- ja terveysministeriön ja poliisihallituksen kehittämä toimintamalli, jossa pyritään turvaamaan sekä poliisioperaatioon osallistuvan henkilöstön että sen kohteena olevien ja mahdollisten sivullisten viivytyksetön ensihoito tilanteen niin vaatiessa. Taktisen ensihoidon ryhmät kootaan suostumuksensa mukaan ensihoitopalvelussa työskentelevistä terveydenhuollon ammattihenkilöistä, jotka ovat saaneet erityiskoulutuksen tehtävään. Taktisen ensihoidon ryhmät toimivat tapahtumapaikalla tavanomaisen ensihoitovalmiuden lisänä, jolloin päivittäistä ensihoitovalmiutta ei ole tarpeen sitoa usein pitkäkestoisiin tilanteisiin. Terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelun tehtäviin kuuluu virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien hoitamiseksi. Taktista ensihoitoa ei kuitenkaan voida katsoa kuuluvan tavanomaisiin ensihoitopalvelun virka-aputehtäviin, sillä siinä edellytetään toimintaan osallistuvalta terveydenhuollon henkilöstöltä erityiskoulutusta, ja henkilöstö antaa toimintaan suostumuksensa. Tämän takia säännös ei velvoittaisi sairaanhoitopiiriä perustamaan taktisen ensihoidon ryhmiä, mutta velvoittaisi sopimaan yhteistoiminnasta poliisin kanssa poliisijohtoisten vaativien tilanteiden hoitamisessa. 3. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävät Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtävänä on sovittaa yhteen useita alueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien ensihoitopalvelujen toimintoja. Terveydenhuoltolain 42 :n mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä huolehdittava erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotantoa ja tietojärjestelmäratkaisuja siten, että ne muodostavat sairaanhoitopiirien kanssa sovitun toiminnallisen kokonaisuuden. Samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa näiden tehtävien hoitamisesta. Asioista, joista on sovittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa, säädetään tarkemmin terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta annetulla valtioneuvoston asetuksella. Sen mukaan erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa on sovittava myös ensihoitokeskuksen tehtävistä ja toiminnasta erityisvastuualueella. 1 kohta. Ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta sairaanhoitopiireille merkitsee alueellisen suunnittelunäkökulman korostumista paikallisen sijaan. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä laatii ensihoidon potilaiden hoitoon ohjaus- ja hoitoohjeet, joiden avulla ensihoitopalvelu muodostaa päivystävien terveydenhuollon toi-

5 5 mintayksiköiden kanssa toimivan alueellisen kokonaisuuden. Koska ensihoitopalvelun toiminnallisesta johtamisesta vastaa erityisvastuualuetasoisesti myös päivystävä ensihoitolääkäri, tulee erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelua koskevat ohjeet sovittaa yhteen siten, että toiminta on mahdollisimman saumatonta ja yhdenmukaista koko toiminta-alueella. Tämä helpottaa päivystävän ensihoitolääkärin ja ensihoidon kenttäjohtajien toimintaa. Yhteistoiminta muiden viranomaisten ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa edellyttää myös valtakunnan tasolla tapahtuvaa toimintatapojen ja käytäntöjen yhteensovittamista. Tämän lisäksi uudistuvan alueellisen hätäkeskustoiminnan verkottunut toimintamalli edellyttää, että myös ensihoitokeskusten välinen yhteistyö on saumatonta, sillä hätäkeskusalueiden ja erityisvastuualueiden maantieteelliset rajat eivät ole yhtenevät. 2 kohta. Ensihoitokeskuksen tehtäviin kuuluu alueen ensihoitopalvelujen tunnuslukujen yleinen seuranta ja ensihoitoalan tieteellisen tutkimustyön edistäminen. Isojen toiminta-alueiden suuret tehtävämäärät luovat aiempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet ensihoitopalvelun toiminnan seuraamiseksi, tutkimiseksi ja kehittämiseksi. 3 kohta. Terveydenhuoltolain 9 :n mukaan sairaanhoitopiirin alueen potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin, ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on vastattava rekisterin edellyttämistä koordinointitehtävistä. Lain 42 :n mukaan erityisvastuualueen tehtäviin kuuluu sovittaa yhteen alueensa tietojärjestelmiä. Myös ensihoitopalvelussa siirrytään asteittain sähköiseen potilaskertomusjärjestelmään, jonka tavoitteena on kansallisella tasolla yhtenäistää ensihoidossa kerättävät potilastiedot ja siirtää ne osaksi terveydenhuollon toimintayksiköiden käytössä olevia sähköisiä potilastietorekistereitä. Ensihoitokeskuksen yhtenä tehtävänä on huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelun käytössä olevat potilastietojärjestelmät mahdollistavat sujuvan tietojensiirron KanTA-arkistoon ja alueen ensihoitopalvelun ja vastaanottavien hoitolaitosten välillä. 4. Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen, joka on keskeisin toimintaa ohjaava asiakirja. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirissä suunnitellaan ja toteutetaan alueellisesti väestön tarpeita mahdollisimman tasavertaisesti huomioiva laadukas ensihoitopalvelu. Palvelutasopäätöstä valmisteltaessa on tärkeää selvittää tavoiteltava ensihoitopalvelun laatu, kustannustekijät ja toiminnalliset edellytykset. Palvelutasopäätöksen rakenteen tulee olla koko maassa samanlainen ja perustua samoihin asioihin, jotta sen avulla pystytään seuraamaan ensihoitopalvelun laatua, vaikuttavuutta ja kustannusrakennetta sekä valtakunnallisesti että eri sairaanhoitopiirien välillä. Ensihoitopalvelun saatavuudella tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa sairaanhoitopiirin alueen tarkastelun perusteella asetetaan tavoitteet sille, minkä ajan puitteissa väestölle pyritään tarjoamaan ensihoitopalveluita. Palvelutarpeen selvittämiseksi sairaanhoitopiiri jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi alueiksi, joista kartoitetaan mm. väestötiheys, väestön ikärakenne ja alueella mahdollisesti olevat erityiskohteet. Lisäksi on huomioitava maantieteelliset olosuhteet kuten vesistöt, sekä kausiluontoisesti tapahtuvat merkittävät muutokset alueella oleskelevan väestön määrässä kuten Lapin matkailukohteissa, saaristoalueella ja Järvi-Suomessa. Näiden tekijöiden pohjalta ar-

6 6 vioidaan alueilla muodostuvien ensihoitotehtävien määrä. Vertailuna voidaan käyttää Hätäkeskuslaitokselta saatavia edellisten vuosien tehtävämääriä. Pelastustoimi laatii oman hallinnonalansa vastaavan palvelutasopäätöksen, jota myös tulee huomioida. Palvelutarpeen mukaan nämä yhden neliökilometrin alueet jaetaan riskialueluokkiin jäljempänä esitettävällä tavalla. Palvelutasopäätöksessä määritellään myös ensihoitopalvelun taso siihen osallistuvan henkilöstön koulutusvaatimusten osalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee päättää, mitä koulutusta edellytetään ensivastehenkilöstöltä sekä perustasoiselta ja hoitotasoiselta ensihoitohenkilöstöltä, ottaen huomioon tässä asetuksessa säädetyt henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Päämääränä on, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän koko alueella tulee olla myös hoitotasoista ensihoitoa. Eri riskialueluokissa tavoittamisaikatavoitteet hoidon eri tasoille asetetaan sen mukaan, kuin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Kun ensihoitopalvelun tavoittamisaikatavoitteet eri riskialueluokille on asetettu, tarkastellaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eri osia siitä näkökulmasta, miten ensihoitopalvelun yksiköitä sijoittamalla päästään palvelutasopäätöksessä määriteltyihin tavoittamisaikoihin ottaen huomioon eri riskialueluokkien odotettavissa olevat tehtävämäärät. Mahdollisina ensihoitopalvelun yksiköiden päivystyspaikkoina otetaan huomioon muun muassa terveydenhuollon toimintayksiköt ja päivystyspisteet, vakinaisen pelastustoimen asemaverkosto ja yksityisten ambulanssiyritysten asemat. Saaristoalueilla kartoitetaan meripelastustoimen tukikohtien sijainti, ja rajaseuduilla rajavartiolaitoksen toimipisteet. Alueilla, joissa ei ole perusteltua pitää ambulanssia päivystämässä pienen hälytystodennäköisyyden tai maantieteellisten seikkojen takia, sovitaan ensivastetoiminnan järjestämisestä paikallisen toimijan kanssa hätätilapotilaan tavoittamisviiveiden lyhentämiseksi ennen lähimpänä olevan ambulanssin saapumista. Sopimus voidaan tehdä suoraan ensivastetoiminnan tuottajan kanssa, tai valtuuttaa ensihoidon palveluntarjoaja huolehtimaan käytännön järjestelyistä myös ensivastetoiminnan osalta palvelutasopäätöksessä todettujen periaatteiden mukaisesti. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä päättää edellä mainittujen toimien jälkeen siitä, miten ensihoitopalvelu tulee toteuttaa palvelutasopäätöksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelun rakentamisjärjestys on siten se, että riskialuekartoituksen jälkeen asetetaan tavoitteet väestön tavoittamiselle eritasoisille ensihoitopalvelun yksiköille eri riskialueilla, jonka jälkeen päätetään millä järjestämistavoilla päästään asetettuihin tavoitteisiin. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan joko omana toimintanaan, yhteistoiminnassa toisen sairaanhoitopiirin tai alueen pelastustoimen kanssa, tai hankkia palvelun kilpailuttamalla yksityisiä palveluntuottajia. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän eri alueilla voi olla erilaisia palvelun tuottamistapoja sen mukaan, miten katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja väestön etujen mukaiseksi. Järjestämistavasta riippumatta palvelun tuottamissopimuksessa tulee noudattaa samoja kriteerejä koko sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella. Sopimuksessa tulee olla määritelty muun muassa palvelun taso ja säännöt palvelun ohjauksesta, valvonnasta, varavalmiuden ylläpidosta sekä mahdollisista sanktioista sopimusrikkomusten varalta. Palvelutasopäätöksessä voi olla päätös myös muiden kuin suoraan ensihoitoon liittyvien toimintojen suorittamisesta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jotkut kotisairaan-

7 7 hoitoon liittyvät hoitotoimenpiteet, jotka läheisesti liittyvät ensihoitohenkilöstön osaamisalueeseen ja keinovalikoimaan, kuten suonensisäisen lääkityksen annostelu. Nämä toiminnot eivät kuitenkaan saa vaarantaa yksikön valmiutta suorittaa ensihoitopalvelun ensisijaista tehtävää, kiireellisen ensihoidon tuottamista. 5. Ensihoitopalvelun riskialueluokat Palvelutasopäätöstä varten sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiin alueisiin. Jokainen neliökilometrin alue määritellään yhteen viidestä riskialueluokasta sen mukaan, kuinka monta ensihoitopalvelun tehtävää alueella muodostuu aikayksikössä. Myös alueen tiestö ja asutus vaikuttavat arviointiin. Korkeimpaan riskialueluokkaan kuuluu alue, jossa syntyy vähintään yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa. Toiseen riskialueluokkaan kuuluu alue, jossa ensihoitotehtäviä on vähemmän kuin yksi päivässä, mutta enemmän kuin yksi viikossa. Kolmannen riskialueluokan alueella ensihoitotehtäviä on vähemmän kuin yksi viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa, ja neljännessä riskialueluokassa on vähemmän kuin yksi tehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie. Viidennen riskialueluokan muodostavat alueet, joissa ei ole vakinaista asutusta. Edellä mainitulla tavalla tarkasteltuna voidaan arvioida, kuinka suuri alueen ensihoidon tarve on normaalioloissa, sekä tehdä päätelmiä siitä, miten ensihoitopalvelun yksiköt tulisi sijoittaa jotta palvelutasopäätöksessä asetetut tavoittamisajat voidaan toteuttaa. Suunnitelmassa huomioidaan myös sairaanhoitopiirin terveydenhuollon päivystyspisteiden sijainnit, jotta voidaan tehdä arvioita ambulanssien keskimääräisistä tehtäväkestoista ja niistä johtuvista tarvittavista ambulanssimääristä. 6. Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat Hätäkeskus jakaa terveystoimen hälytystehtävät hätäkeskuspäivystäjän tekemän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan, jotka ovat A, B, C ja D. Näistä kolme ensimmäistä ovat kiireellisiksi katsottavia tehtäviä, joista A- ja B- tehtävät ovat hälytystehtäviä ja C-tehtävä on muu kiireellinen tehtävä. D-tehtävä on ei-kiireellinen ensihoidon tehtävä. Hätäkeskuspäivystäjä tekee kiireellisyysarvion saamiensa tapahtumatietojen ja avunpyytäjän ilmoittamien potilaan tilatietojen perusteella. Riskinarvio perustuu sosiaalija terveysministeriön Hätäkeskuslaitokselle antaman sosiaali- ja terveystoimen tehtävien riskinarviosuositukseen. Riskinarviosuosituksen mukaan A- ja B-tehtävissä potilas pyritään tavoittaan niin pian kuin mahdollista ja tehtävät suoritetaan hälytysajona. Riskinarviosuosituksen mukaan C-tehtävässä potilaan ohjeellinen tavoittamisaika on 30 minuuttia, ja D-tehtävässä se on kaksi tuntia. 7. Tavoittamisaikojen määrittely Palvelutasopäätöksessä määritellään, montako prosenttia kyseessä olevan riskialueluokan alueen väestöstä pyritään A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokan hälytyksissä tavoittamaan vähintään ensivastetasoisella yksiköllä kahdeksan minuutin ja 15 minuutin sisällä siitä, kun hätäkeskuspäivystäjä on päättänyt hälyttää avunpyytäjälle apua.

8 8 Kiireellisimmissä ensihoitotehtävissä, kuten äkkielottomuudessa, potilasta uhkaa menehtyminen, ellei apua saada paikalle viimeistään 10 minuutissa avuntarpeen ilmaannuttua. Hätäpuhelun soittaminen, hätäkeskuskäsittely ja hälytettävän yksikön lähtöviive hälytyksen saatuaan vie lyhyimmillään noin kaksi minuuttia, eikä ensihoitojärjestelmä omilla toimenpiteillään pysty oleellisesti vaikuttamaan näihin viiveisiin. Tämän vuoksi tavoittamisaika lasketaan hälytyksestä yksikön tehtäväkohteeseen saapumiseen. Kiireellisimmissä tehtävissä pyritään kaikin keinoin lyhentämään potilaan tavoittamisviivettä. Sairaanhoitopiirin laatimissa hälytysohjeissa huomioidaan sen takia alueellisesti myös ensivasteyksiköiden käyttömahdollisuus hoidon aloittamisviiveen minimoimiseksi valikoiduissa A ja B kiireellisyysluokan tehtävissä. C-kiireellisyysluokan tehtävissä päätetään vastaavasti, montako prosenttia kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan 30 minuutissa, ja D- kiireellisyysluokan tehtävissä 2 tunnin sisällä avunpyynnöstä ensihoitopalvelun yksiköllä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään myös, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A ja B tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Kaikissa tehtävissä ei kuitenkaan ole tarpeen käyttää hoitotason yksikköä, joten tiedot kerätään niistä tehtävistä joista se on katsottu tarpeelliseksi. Mitä tiheämmin alueella on ambulansseja, sitä suurempi osuus väestöstä pystytään tavoittamaan asetettujen tavoiteaikojen puitteissa. Kun yhden ympärivuorokautisesti miehitetyn ambulanssin laskennalliset kustannukset tiedetään, voidaan arvioida eri tavoittamistasoille asetettujen tavoitteiden kustannukset. Keskeistä on, että kaikissa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän saman riskialueluokan alueilla on yhtenevät tavoittamisajat palveluntuottajasta riippumatta. Tällä menettelyllä taataan väestölle samanvertaiset palvelut saman riskialueluokan alueilla koko sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella. 8. Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö Ensihoitopalvelulla on käytössään erilaisia operatiiviseen toimintaan kuuluvia kulkuneuvoja ja niiden henkilöstöä, joita kutsutaan ensihoitopalvelun yksiköiksi. Ensihoidossa käytetään myös muita kulkuvälineitä kuin ambulansseja. Kaikilla ensihoidon yksiköillä ei tarvitse kuljettaa potilaita, osalla yksiköistä viedään ensihoitohenkilöstöä tapahtumapaikalle, eivätkä kaikki ensihoidon potilaat tarvitse kuljetusta jatkohoitoon terveydenhuollon toimipisteeseen. Ensivasteyksikköinä käytetään sopimuksen ja ennalta laaditun vastemäärityksen mukaan muun muassa pelastustoimen sammutus- tai pelastusyksiköitä, jotka etenkin A- tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä hälytetään paikalle lähimpänä yksikkönä potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi, jos lähin ambulanssi tulee kauempaa. Ensivasteyksikkönä voi myös toimia esimerkiksi Rajavartiolaitoksen moottorikelkkapartio tai meripelastustoimen alus. Ensivasteyksikön henkilöstö aloittaa potilaan hoidon, jota ensihoitohenkilöstö jatkaa paikalle tultuaan. Potilas kuljetetaan tarvittaessa ambulanssilla tai muulla kuluvälineellä. Ensihoitopalvelun yksiköitä ovat myös ensihoidon kenttäjohtajan hälytysajoneuvona käytössä oleva johtoauto, jossa ei ole potilaan kuljetusmahdollisuutta. Ensihoitopal-

9 9 velun päivystävät lääkärit liikkuvat johtoautoilla tai helikopterilla. Tarvittaessa ensihoitolääkäri saattaa potilaan hoitoon ambulanssin mukana, ellei kuljetus helikopterilla ole perusteltua esimerkiksi pitkän etäisyyden tai maasto-olosuhteiden takia. Ensihoitopalvelu kattaa alueellisesti palvelun järjestämisen maa-alueilla, sisävesillä ja saaristossa sekä satamaan kiinnitettynä olevilla aluksilla. Erityisesti saaristoalueilla ensihoitopalvelun yksikköihin voi kuulua myös veneitä. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ensihoidon yksiköiden henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Nykyisin ei ole olemassa ensihoitohenkilöstöä koskevia sitovia kelpoisuusvaatimuksia taikka valtakunnallisia ohjeita, vaan koulutustasovaatimukset on määritelty paikallisesti kuntien sairaankuljetussopimuksissa tai sairaanhoitopiirien alueellisilla ohjeilla. Yksityisiltä sairaankuljetuspalveluiden tuottajilta edellytetään yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaista sairaankuljetuslupaa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on asianmukainen sairaankuljetusajoneuvo ja sen varustus sekä toimintaan osallistuvan henkilöstön asianmukainen koulutus. Koulutusvaatimuksista ei ole kuitenkaan säädetty tarkemmin lain tai asetuksen tasolla. Valvira ja aluehallintovirastot ovat antaneet toukokuussa 2010 sairaankuljetuslupia ja lupien myöntämiskäytäntöjä koskevan ohjeen, jossa on määritelty sairaankuljetusluvan hakijalta edellytetty ensihoidon henkilöstön koulutus perustasolla ja hoitotasolla. Nykyisin voimassa olevassa sairaankuljetuksesta annetussa asetuksessa on määritelty sairaankuljetuksen perustaso ja hoitotaso. Tasojen sisältö jää kuitenkin epäselväksi, eivätkä asetuksen perus- ja hoitotason määritelmät enää vastaa nykyaikaisen ensihoitopalvelun toiminnan luonnetta. Ensihoito on kehittynyt kolmiportaiseksi terveydenhuollon palvelujärjestelmäksi, jonka tavoitteena on koulutetun henkilöstön vieminen äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan luo, potilaan tilan ja hoidon tarpeen arvioiminen, tarvittavien hoitotoimien tekeminen ja hoidon antaminen, sekä hoidon antamisen jälkeen arvion tekeminen kuljetustarpeesta, ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen tarkoituksenmukaisimpaan hoitopaikkaan. Koska ensihoito nykyään on kiinteä osa terveydenhuollon toimintaa, on perusteltua, että myös ensihoidossa potilaan hoidosta vastaa terveydenhuollon ammattihenkilö. Ensihoitopalvelussa ammattimaisesti työskentelevällä henkilöstöllä on vaihteleva koulutustausta. Ennen alalle kohdennetusti suuntautuvien koulutusohjelmien kehittämistä valtaosa henkilöstöstä oli saanut lääkintävahtimestari-sairaankuljettajakoulutuksen, apuhoitajakoulutuksen tai palomies-sairaankuljettajakoulutuksen. Näistä viimeksi mainittu ei ole terveydenhuoltoalan tutkinto. Lisäksi alalla on toiminut pieni määrä henkilöitä, joilla ei ole alan koulutusta tai tutkintoa, mutta jotka ovat hankkineet osaamisensa erilaisten kurssien ja käytännön kokemuksen kautta. Alan erityisluonteen ja nopean kehittymisen takia on kuitenkin ollut tarkoituksenmukaista luoda toiminnan vaatimuksia paremmin vastaavia koulutusohjelmia. Terveydenhuoltoalan tutkinnoista lähihoitajatutkinto ensihoidon koulutusohjelmalla (180 opintopistettä) ja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtava ensihoidon koulutusohjelma (240 opintopistettä) ovat suoraan ensihoitopalvelun perustasolla ja hoitotasolla toimimiseen valmentavia koulutusohjelmia.

10 10 Lähihoitajatutkinnon ensihoidon koulutusohjelma muodostuu ensihoitopalvelussa toimimisesta, päivystyspolikliinisesta hoitotyöstä, perioperatiivisesta hoitotyöstä ja lisäksi valinnaisesta tutkinnon osasta. Ensihoidon koulutusohjelmaa järjestää nykyisin 21 oppilaitosta. Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa ensihoidon koulutusohjelmaa järjestää kahdeksan ammattikorkeakoulua. Vuonna 2010 ensihoidon koulutusohjelmassa ammattikorkeakouluissa aloitti 117 opiskelijaa suomenkielisellä ja 17 ruotsinkielisellä linjalla. Vuonna 2009 ammattikorkeakouluista valmistui yhteensä 97 ensihoidon ammattilaista. Muut terveydenhuoltoalan tutkinnot eivät suoraan anna valmiuksia toimia ensihoitopalvelussa, mutta tutkinnon jälkeen vuosien mittaan hankittu kokemus ja erilaiset lisäkoulutukset ovat pätevöittäneet nämä henkilöt toimimaan ensihoidossa. Useassa kunnassa ja sairaanhoitopiirissä on hyväksytty myös näin hankittu koulutus sellaisenaan tai siirtymäajan puitteissa soveltuvaksi. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että ensihoitopalvelussa työskentelee alalle suuntaavan tutkinnon suorittanut henkilöstö. Sen vuoksi koulutusvaatimukset tulevat voimaan vasta siirtymäkauden jälkeen. Pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädetään ensivasteyksikön henkilöstön koulutusvaatimuksista. Ensivastehenkilöstöllä tarkoitetaan vähintään ensivastekoulutuksen saaneita henkilöitä, jotka kykenevät aloittamaan kiireellisen avun tarpeessa olevan potilaan hoidon ennen perus- tai hoitotason yksikön saapumista. Ensivasteyksiköissä toimii yksiköstä ja tilanteesta riippuen sekä maallikkotaustaisia vapaaehtoisia että terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö ja Suomen Punainen Risti järjestävät ensivastetoimintaan suuntautuvaa koulutusta henkilöille, joiden toimenkuvaan voi kuulua ensivasteyksikössä toimiminen. Silloin kun ensivastehenkilöstö toimii terveydenhuoltoviranomaisten kanssa sopimuksen tehneessä tai valtuuttamassa yksikössä toiminta on osa ensihoitopalvelua. Ensivasteyksikkötoiminnan alueellisesta tarpeesta ja käytöstä päätetään ensihoidon palvelutasopäätöksessä, johon myös kirjataan henkilöstöltä vaadittava koulutus. Sairaanhoitopiiri antaa hätäkeskukselle ohjeet ensivasteyksikön hälyttämisperiaatteista. Momentin 2 kohdassa määritellään ensihoitopalvelun perustason yksikön henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Perustasoinen ensihoito muodostaa ensihoitopalvelun ensimmäisen portaan. Perustasolla kyetään tekemään potilaan peruselintoimintojen tilanarvio, aloittamaan välittömien henkeä uhkaavien tilojen yksinkertaiset hoitotoimet ja ennalta laadittujen ohjeiden mukaan antamaan luonnollista tietä annosteltavia lääkkeitä kuten nitraattia, asetyylisalisyylihappoa ja inhaloitavaa keuhkoputkia laajentavaa lääkettä. Perustason ensihoidon yksikössä ambulanssissa on oltava aina vähintään kaksi ensihoitajaa. Ensihoitajista vähintään toisen on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Nykyisistä tutkinnoista lähihoitajan koulutus ensihoidon koulutusohjelmalla on perustasoisen ensihoidon tehtäviin parhaiten soveltuva. Sitä vastaavat aikaisemmat lääkintävahtimestari-sairaankuljettajan ja apuhoitajan koulutukset.

11 11 Perustason ensihoidon yksikössä toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden (laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö) sekä henkilöä, jolla on oikeus käyttää terveydenhuollon ammattihenkiöistä annetulla valtioneuvoston asetuksella 564/1994 säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö). Vuoden 2008 alusta voimaan tulleella asetusmuutoksella apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja nimikkeet poistettiin asetuksesta, koska kyseisiä koulutuksia ei enää järjestetä Suomessa. Edellä lueteltujen nimikkeiden mukaisen nimikesuojauksen saaneet katsotaan kuitenkin edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettään. Koska työskentely ensihoitopalvelussa on hyvin itsenäistä, työskentelyolosuhteet usein erikoisia ja vaikeita, ammatillista tukea ei ole paikan päällä saatavissa kuten yleensä terveydenhuollon laitoksissa, eivätkä edellä luetellut muut terveydenhuollon tutkinnot anna valmiuksia ensihoitopalvelussa toimimiseen, on perusteltua edellyttää, että vähintään toisella perustasoisessa ensihoidon yksikössä toimivalla on ensihoitoon suuntautuva terveydenhuoltoalan koulutus. Pelastajatutkinto on pelastusalan perustutkinto ja siitä säädetään pelastusopistosta annetulla valtioneuvoston asetuksella 658/2006. Pelastajatutkinnon suorittaminen kestää 1,5 vuotta (90 opintopistettä) ja koulutuksen tärkeimmät opiskelualueet ovat onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta, perustason ensihoito ja väestönsuojelu. Pelastajatutkintoa vastasi aikaisempi palomies-sairaankuljettajan tutkinto, jonka ensihoitoa koskeva osuus oli nykymuotoiseen pelastajatutkintoon verrattuna selvästi ohuempi. Nykyinen pelastajatutkinto antaa hyvät valmiudet perustasoisessa ensihoidossa toimimiseen yhdessä terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneen henkilön kanssa, vaikka pelastajatutkinto ei ole terveydenhuoltoalan ammattitutkinto. Momentin 3 kohdassa säädetään hoitotason yksikön henkilöstön koulutusvaatimuksista. Hoitotaso muodostaa ensihoitopalvelun toisen portaan. Siihen sisältyy perustason lisäksi mm. potilaan tarkennettu tilan ja hoidon tarpeen arvio, kohdennetut oireenmukaiset ja löydösperusteiset tutkimukset, vaativammat hoitotoimenpiteet ja suonensisäisen lääkityksen annostelu. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (Turvallinen lääkehoito; STM oppaita 2005:32) määrittelee suonensisäisen lääkityksen lääkehoidon vaativaksi tasoksi, joka edellyttää laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön koulutusta. Hoitotason ensihoidon yksikössä ambulanssissa on oltava vähintään kaksi ensihoitajaa, joista toisen on oltava ensihoitaja AMK-tutkintonimikkeen omaava henkilö tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, jolla on ensihoitoon suuntautuva lisäkoulutus.

12 12 9. Johtamisjärjestelmä Ensihoitaja AMK on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Laillistettu sairaanhoitaja on hoitotyön ammattilainen, mutta koulutus ei anna erityisosaamista ensihoitoon, minkä vuoksi edellytetään ensihoitoon suuntaavaa vähintään 30 opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta. Kyseinen lisäkoulutus voidaan suorittaa yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Hoitotason ensihoidon yksikössä toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan edellä mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Koulutusvaatimuksista voitaisiin poiketa tilapäisesti esimerkiksi suuronnettomuus- tai muissa erityistilanteissa, joissa normaalisti valmiudessa oleva henkilöstö ei riitä ja joudutaan lyhyellä varoitusajalla perustamaan ylimääräisiä yksiköitä. Säännös mahdollistaisi esimerkiksi kahdella pelastajalla miehitettyjen perustason ensihoidon yksiköiden käyttämisen suuronnettomuustilanteissa. Edellä kuvatut ensihoidon yksikköjä koskevat pätevyysvaatimukset eivät koske rajavartiolaitoksen helikopteriyksiköitä, jotka eivät ole ensihoitopalvelun yksiköitä ja joista säädetään erikseen. Meripelastuslain (1145/2001) 8 :n mukaan meripelastustoimen päivystysvalmiudessa olevalla helikopterilla tulee voida osallistua etsintä- ja pelastustehtävään liittyvään perustasoiseen ensihoitopalveluun. Terveydenhuoltolain 40 :n mukaan terveydenhuoltolaissa tarkoitettu ensihoitopalvelu ei sisällä meripelastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä. Tämän asetuksen 2 :n 4 kohdan mukaan sairaanhoitopiirin ja meripelastusviranomaisten tulee sopia menettelystä, joka mahdollistaa ensihoitohenkilöstön osallistumisen näiden potilaiden hoitoon. Rajavartiolaitos voi osallistua helikopteriyksiköillä muuhun perustasoiseen ensihoitoon lakisääteisten tehtävien niin salliessa, jos asiasta on ennalta sovittu sairaanhoitopiirin ja rajavartiolaitoksen välillä. Tarkoitus on, että rajavartiolaitos osallistuu tällaiseen perustasoiseen ensihoitoon niillä resursseilla ja varustuksilla, joita se ylläpitää meripelastustoimea varten, tai joita sairaanhoitopiiri on osoittanut sen käyttöön niin että välineiden käytöstä on sovittu. Tässä asetuksessa säädetyt ensihoitohenkilöstön kelpoisuusehdot vastaavat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta nykyisin voimassa olevia aluehallintoviranomaisten ja Valviran soveltamia sairaankuljetuslupien myöntämistä koskevia ohjeita ja lupakäytäntöjä. Asetuksen koulutusvaatimukset tulisivat koskemaan sekä yksityisiä että julkisia palveluntuottajia. Pykälän 1 momentin mukaan sairaanhoitopiirissä tulee olla ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri. Ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin tehtäviin kuuluu vastata ensihoitopalvelun kokonaisvaltaisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja toiminnan asianmu-

13 13 kaisuuden valvonnasta sisäisenä valvontana. Sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin tehtävän hoitaminen edellyttää laaja-alaista ensihoitopalvelun osaamista ja kokemusta ja riittäviä ajallisia resursseja. Tehtäväkentän laajuus sairaanhoitopiiritasolla edellyttää käytännössä päätoimista työpanosta. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Ensihoitolääketiede ei ole erikoislääkärin tutkinnoista annetun asetuksen (678/1998) mukainen lääketieteen erikoisala, mutta alalla on olemassa täydennyskoulutusta. Esimerkiksi ensihoitolääketieteen erityispätevyys antaa hyvät valmiudet tehtävässä toimimiselle. Ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin tehtäviin voi kuulua muun muassa palvelutasopäätösesityksen valmistelu sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle, osallistuminen ensihoitopalvelun varautumis- ja valmiussuunnitteluun muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa, hoito-ohjeiden laatiminen ensihoitoon osallistuvalle henkilöstölle ja palveluntuottajille, potilaiden hoitoon ohjausta koskevien ohjeiden laatiminen yhdessä erikoissairaanhoidon edustajien kanssa, hälytyskeskukselle annettavan ensihoitopalvelun yksiköiden vastesuunnitelman laatiminen ja ensihoitohenkilöstön hoitovelvoitteiden vahvistaminen. Ensihoitopalvelun vastaava lääkäri olisi ensihoitopalvelun yhdyshenkilö muihin viranomaisiin ja sidosryhmiin. Pykälän 2 momentti koskee ensihoitolääkäripäivystyksen järjestämistä ja päivystävän ensihoitolääkärin tehtäviä. Terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä. Erityisvastuualueella tulee olla vähintään yksi ympäri vuorokauden päivystävä ensihoitolääkäri, jonka tehtäviin kuuluu erityisvastuualueella olevien ensihoitojärjestelmien toiminnallinen, tilannekohtainen johtaminen niiden toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat vahvistaneet. Tehtäviin kuuluu muun muassa alueen ensihoitohenkilöstön hoito-ohjepyyntöihin vastaaminen sekä potilaiden hoitoon ohjauksen käytännön toteuttaminen sairaanhoitopiirien laatimien ohjeiden mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikki ensihoitajien hoito-ohjepyynnöt osoitetaan päivystävälle ensihoitolääkärille, joka on tietoinen alueen päivystyspisteiden hoitoresursseista eri vuorokaudenaikoina. Päämääränä on optimaalinen ensihoidon potilaiden hoitoon ohjaus, joka varmistaa potilaalle tarkoituksenmukaisimman hoitopaikan. Samalla vältytään ambulanssikapasiteettia sitovilta turhilta potilassiirroilta eri hoitolaitosten ja päivystyspisteiden välillä. Päivystävän ensihoitolääkärin toinen keskeinen tehtävä on toimia alueensa kenttäjohtajien ja ensihoitohenkilöstön toiminnallisena esimiehenä ja osallistua ensihoitopalvelun kolmantena hoitoportaana ennalta laadittujen hälytyskriteerien mukaisten ensihoitotehtävien hoitamiseen muiden ensihoidon yksiköiden tukena. Niissä tapauksissa lääkäri voi hoitaa tehtäviään joko maitse liikkuvalla yksiköllä tai helikopterilla. Yliopistollisten sairaanhoitopiirien perustaman lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaa hallinnoivan HEMS Hallinnointi Oy:n (FinnHEMS) tehtävänä on huolehtia lääkärihelikopteritoiminnan lentotoiminnasta mukaan lukien toiminnan edellyttämät tukikohdat. Terveydenhuoltolain 46 :n mukaan erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten tulee suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien tehtävä on vastata lääkäri- tai lääkintähelikopteritoiminnan lääkinnällisistä kustannuksista, ja FinnHEMS vastaa lentotoiminnasta aiheutuvista kuluista sosiaali- ja terveysministeriön sille tätä toimintaa varten osoitettujen varojen puitteissa.

14 14 Pykälän 3 momentin mukaan sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat kenttäjohtajat. Ensihoitopalvelussa on tavoitteena vakinaistaa ensihoidon kenttäjohtajatoiminta osana terveydenhuollon toimintoja ja saattaa se koskemaan kattavasti kaikkia sairaanhoitopiirejä. Sekä poliisi että pelastusviranomaiset ovat kehittäneet omat kenttäjohtajajärjestelmänsä, joissa ennalta määritelty viranhaltija toimii asianomaisen hallinnonalan operatiivisena kenttätoimintojen johtajana. Terveydenhuollosta vastaavilla viranomaisilla ei ole ollut ensihoidon kenttäjohtajajärjestelmää muutamaa aluetta lukuun ottamatta. Joillakin alueilla, joissa pelastustoimi on ensihoitopalvelujen tuottaja, pelastustoimi on perustanut lääkintäesimiehen vakansseja. Järjestelmä ei ole kuitenkaan kattava. Pelastustoimen lääkintäesimiehet toimivat näillä alueilla ensihoitopalvelun operatiivisina esimiehinä, ja heillä on myös erilaisia palveluntuottajan omia tehtäviä, kuten henkilöstöhallintoon ja yleiseen työnjohtoon liittyviä. Kenttäjohtajan merkitys korostuu usean yksikön tehtävissä ja moniviranomaistilanteissa, joissa myös ensihoitopalvelulla tulee olla toimiva johtamisjärjestelmänsä. Kun ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyy sairaanhoitopiirille, toimintaalue laajenee merkittävästi. Saman sairaanhoitopiirin alueella yksiköt liikkuvat laajemmilla alueilla, ja samaan tehtävään osallistuu usean eri palveluntuottajan ambulansseja. Tämän takia on perusteltua, että sairaanhoitopiiri itse johtaa palveluntuottajista ja palvelun järjestämistavoista riippumatonta kenttäjohtajajärjestelmäänsä ja kenttäjohtajat ovat palvelussuhteessa sairaanhoitopiiriin. 10. Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja Pykälän 1 momentissa kuvataan ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtäviä. Momentin 1 kohdan mukaan ensihoidon kenttäjohtaja on ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan osallistuva hoitotason ensihoitaja, joka osaltaan tukee muiden ensihoitoyksiköiden antamaa hoitoa. Koska kenttäjohtaja on hoitotason ensihoitaja, on hänen ammattitaitonsa hyödynnettävissä näiltä osin. Sairaanhoitopiirissä laaditaan ennalta ohjeet kenttäjohtajan hälyttämisestä eri tehtäviin. Momentin 2 kohdan mukaan ensihoidon kenttäjohtaja toimii palveluntuottajista riippumatta alueen ensihoitajien toiminnallisena esimiehenä ympäri vuorokauden. Sairaanhoitopiirissä tulee olla ensihoitopalvelun yksikkömäärään ja alueen kokoon nähden tarpeellinen määrä kenttäjohtajia, jotta toiminta olisi sujuvaa. Kenttäjohtaja toimii monipotilas- ja moniviranomaistilanteissa tilannepaikan ensihoidon johtajana sen mukaan, miten sairaanhoitopiirissä on sovittu työnjaosta kenttäjohtajan ja päivystävän ensihoitolääkärin välillä ja mikä on alueellisesti katsottu tarkoituksenmukaiseksi toimintamalliksi. Hoitotason ensihoitajana hän kykenee myös tukemaan alueen ensihoitoyksiköiden potilashoitoa. Momentin 3 kohdan mukaan ensihoidon kenttäjohtaja toimii hätäkeskuksen tukena tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin tai erityisvastuualueen ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää tarjolla olevien ambulanssien määrän ja hätäkeskus joutuu asettamaan ensihoitotehtäviä jonoon tai joudutaan perustamaan lisäyksiköitä. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleen hätäkeskustoiminnasta annetun lain (692/2010) 11 :n mukaan vastuu välitetystä ilmoituksesta tai tehtävästä siirtyy hätäkeskuksesta

15 15 vastaanottavalle viranomaiselle, sen tehtäviä hoitavalle yksikölle tai muulle päivystyspisteelle, kun tämä on vastaanottanut ilmoituksen tai tehtävän. Hätäkeskuksen täytyy saattaa kenttäjohtajan tietoon erityiset ruuhka- ja yksiköiden vajaustilanteet, jotta tämä voi ottaa vastuun tehtävistä ja auttaa mahdollisuuksiensa mukaan esimerkiksi määräämällä lisäyksiköitä valmiuteen. Näissäkin tilanteissa vastuu tehtävien välittämisestä yksiköille säilyy Hätäkeskuslaitoksella. Pykälän 2 momentissa säädetään kenttäjohtajan kelpoisuusvaatimuksista. Kenttäjohtaja voi hoitaa tehtäviään alueellisesta tarpeesta ja toimintatavasta riippuen liikkumalla hoitotasoisen ambulanssin toisena ensihoitajana tai erillisessä johtoyksikössä, minkä vuoksi kenttäjohtajan tulee täyttää hoitotason yksiköltä 8 :n 2 momentin 3 a - kohdassa tarkoitetut kelpoisuusehdot. Kenttäjohtajan toimenkuva edellyttää ensihoitojärjestelmän laaja-alaista tuntemusta, riittävää hallinnollista ja operatiivista osaamista ja käytännön kokemusta. Kasvava ensihoitopalvelun kenttäjohtajien tarve on myötävaikuttanut siihen, että joissakin ensihoitajia kouluttavissa ammattikorkeakoulussa on käynnistetty ensihoitopalvelussa työskenteleville terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattuja kenttäjohtamistoimintaan valmentavia lisäkoulutusohjelmia. Nämä 30 opintopisteen pituiset koulutusohjelmat antavat hyvät valmiudet toimia ensihoitopalvelun esimiestehtävissä. 11. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevien säännösten kanssa. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011, kuitenkin siten, että ensihoitopalvelu on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaisesti viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2013 lukien. Kunnat ja sairaanhoitopiirit sopivat laissa määritellyn siirtymäajan puitteissa ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirtämisestä kunnilta sairaanhoitopiirille. Tällä asetuksella käytännössä pannaan täytäntöön terveydenhuoltolain 39 :n säännökset. Terveydenhuoltolain 79 :n mukaan ensihoitopalvelu on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaisesti viimeistään 1 päivästä tammikuuta Vastaavasti siis ensihoitopalvelu tulee järjestää tämän asetuksen mukaisesti viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2013 lukien. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa viimeistään siirtymäkauden jälkeen ensihoitopalvelussa toimivilta edellytetään alalle suuntautuvaa koulutusta. Siirtymäsäännöksillä turvataan ensihoitohenkilöstön riittävyys siirtymäkauden aikana. Ensihoitopalvelussa ammattimaisesti työskentelevällä henkilöstöllä on vaihteleva koulutustausta ja kaikki ensihoitopalvelussa nykyisin työskentelevät henkilöt eivät täytä tässä asetuksessa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Asetuksen 8 :n 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia ensihoitoyksiköiden miehityksestä ja pätevyysvaatimuksista sovelletaan viimeistään vuoden 2014 alusta. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetään, henkilöt jotka ovat asetuksen voimaan tullessa suorittaneet pelastajatutkinnon ja ovat toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat kahdestaan muodostaa perustason ensihoidon yksikön henkilöstön. Joissakin pelastuslaitoksissa on käytössä kahdella pelastajalla miehitettyjä ensihoidon perustason yksikköjä ja tämän käytännön jatkuminen on haluttu mahdollistaa siirtymäsäännöksellä. Edellytyksenä myös olisi, että pe-

16 16 lastajatutkinnon suorittanut henkilö on säännöllisesti toiminut perustason ensihoidon tehtävissä ennen asetuksen voimaantuloa. Tällä edellytyksellä halutaan varmistaa, että pelastajatutkinnon suorittaneet henkilöt ovat käytännön työssä ylläpitäneet pelastajatutkinnon antamaa ensihoidon osaamistaan. Pelastustoimen työvuorojärjestelmien takia säännöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että pelastaja on asetuksen voimaan tuloa edeltävän vuoden aikana vähintään joka toisen työvuoron aikana toiminut ambulanssissa perustason ensihoitajan tehtävissä. Siirtymäsäännöksen käytännön toteuttamisen mahdollistamiseksi pelastuslaitosten tulisi laatia luettelot henkilöistä, jotka täyttävät edellä mainitut vaatimukset. Siirtymäsäännös ei koskisi uusia, asetuksen jälkeen työelämään tulevia pelastajatutkinnon suorittaneita henkilöitä. Nykymuotoinen pelastajakoulutus alkoi vuonna Säännös ei koskisi pelastajatutkintoa aikaisemman vastaavan tutkinnon suorittaneita, koska aikaisemmissa tutkinnoissa ensihoidon osuus koulutuksesta on ollut vähäisempi. Ne pelastajatutkinnon tai aikaisemman vastaavan tutkinnon suorittaneet, jotka eivät täytä siirtymäsäännöksessä mainittuja edellytyksiä voisivat kuitenkin toimia 8 :n 2 momentissa mainitun pääsäännön mukaisesti perustason tai hoitotason ensihoidon yksikössä toisena henkilönä yhdessä terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 :n 2 momentissa säädetään, henkilöt jotka asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat asetuksen voimaan tullessa hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat toimia hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä. Tämä turvaisi pitkää alalla toimineiden, käytännön työssä ja erilaisilla lisäkoulutuksilla ammatin oppineiden henkiöiden mahdollisuuden jatkaa tehtävissään. Sairaanhoitopiirissä on oltava 9 :n 3 momentissa ja 10 :ssä tarkoitettu kenttäjohtaja viimeistään 1 päivänä tammikuuta Kenttäjohtajajärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua, kehittämistyötä ja mahdollisesti uusien virkojen perustamista, minkä vuoksi kenttäjohtajajärjestelmä on tarkoituksenmukaista rakentaa asteittain siirtymäkauden aikana. 3. Asetuksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Terveydenhuoltolakia koskevan hallituksen esityksen HE 90/2010 mukaisesti terveydenhuoltolakiuudistus toteutetaan valtiontalouden 30 päivänä maaliskuuta 2010 tehdyn kehyspäätöksen puitteissa. Terveydenhuoltolain kustannuksia lisäävien ja vähentävien tekijöiden yhteisvaikutuksen arvioidaan lisäävän kuntatalouden kustannuksia 10 miljoonaa euroa vuonna 2011, josta valtionosuus on 5 miljoonaa euroa. Valtion talousarviossa vuodelle 2011 momenttiin määrärahaa korotettiin 5 miljoonaa euroa terveydenhuoltolain toimeenpanoon liittyen. Korotus on pysyvä. Tämä lisäys toteutettiin hallitusohjelman mukaisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseen tarkoitetun peruspalvelujen valtionosuuden 21,25 miljoonan euron suuruisen kasvun sisällä.

17 17 Terveydenhuoltolain kustannusvaikutusten arviointi perustuu siihen, että lailla on sekä kustannuksia lisääviä että vähentäviä vaikutuksia ja niiden yhteisvaikutus on edellä mainittu 10 miljoonaa euroa. Ensihoidon järjestäminen uudelleen terveydenhuoltolain mukaisesti on yksi osatekijä, joka vaikuttaa terveydenhuoltolain kustannusvaikutuksia arvioitaessa kustannuksia lisäävästi. Myöhemmin toiminnan vakiintuessa toiminnan nykyistä parempi suunnittelu ja ohjaus vaikuttavat kustannuksia vähentävästi. Esimerkiksi hyvin suunniteltu potilaiden hoitoonohjaus vähentää kustannuksia, kun potilas voidaan kuljettaa suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Kustannusvaikutukset henkilöstöä koskevien säännösten osalta Nykyisin lähes kaikilla kunnilla on nimetty ensihoidon vastuulääkäri, joka hoitaa tehtävää muiden töidensä ohella. Tämä työpanos on tarkoitus koota yhteen sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkärin tehtäväksi. Tämä ei lisää kustannuksia, mutta poistaa päällekkäisiä tehtäviä, parantaa toiminnan ohjausta ja mahdollistaa toiminnan kustannustehokkaan suunnittelun. Ensihoitolääkäripäivystys järjestetään erityisvastuualuetasolla. Ainoastaan Pirkanmaalla ei ole ollut tällaista järjestelmää ja se on jo perusteilla Pirkanmaalla. Koska sairaanhoitopiirillä voi olla samanaikaisesti käytössä useita ensihoitopalvelun tuottajia, toiminnan käytännön sujuvuuden kannalta on tärkeää, että sairaanhoitopiirillä on ympäri vuorokauden toimiva ensihoidon kenttäjohtajajärjestelmä. Sairaanhoitopiirin palveluksessa tulee olla esihoidon kenttäjohtajia, jotka toimivat ensihoitopalvelun tilannejohtajina. Monissa pelastuslaitoksissa on lääkintäesimiehen virkoja terveystoimen johtamista varten. Lääkintäesimiehet toimivat ensihoidon moniviranomais- ja monipotilastilanteissa ensihoidon ja sairaankuljetuksen kenttäjohtajina, ja osallistuvat lisäksi vaativimpien potilastapausten hoitoon. Ensihoitopalvelun kenttäjohtamisjärjestelmän maanlaajuinen käyttöönotto lisäisi kuntien kustannuksia osassa maata, sillä nykyinen järjestelmä ei ole maan kattava. Pelastustoimen selvityksen mukaan (SM075:00/2006) vuonna 2006 pelastustoimella oli 8 vakanssia ja terveydenhuollon palveluksessa on sama määrä. Kattavan ensihoidon kenttäjohtajajärjestelmän rakentaminen edellyttäisi noin uuden kenttäjohtajan tehtävän perustamista, mikä lisäisi kustannuksia yhteensä noin euroa, josta valtionosuus on noin euroa. Kenttäjohtajajärjestelmä ei kuitenkaan edellytä laajamittaista uusien virkojen perustamista, sillä toiminta voidaan myös järjestää osoittamalla kenttäjohtajan tehtävät hoitotason yksikön toiselle ensihoitajalle, kuten usean kunnan alueella on jo tehty. Ensihoidon uudelleen järjestämiseen liittyvät kustannuslisäykset voidaan toteuttaa asteittain vuodesta 2011 lähtien. Samanaikaisesti terveydenhuoltolaki tuo kunnille mahdollisuuksia saada aikaan säästöjä terveyspalvelujen kokonaiskustannuksissa. Konkreettisten säästöjen aikaansaaminen edellyttää, että kunnat käyttävät hyväkseen lain tarjoamat mahdollisuudet. Hallituksen esityksessä terveydenhuoltolaiksi on kustannuskehitysten hallintaa mahdollistavina seikkoina mainittu perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistämisen vahvistaminen, terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen tuomat mahdollisuudet hyödyntää voimavaroja nykyistä tehokkaammin ja mahdollisuudet toteuttaa nykyistä paremmin eri palveluja toisiinsa liittyvinä kokonaisuuksina. Myös laadunhallinnan ja

18 18 potilasturvallisuuden täytäntöönpanoa koskevan suunnitelman laatiminen ja sen toimeenpano terveydenhuollon toimintayksiköissä tähtää voimavarojen tehokkaampaan käyttöön ja vähentää kunnille ja sairausvakuutusjärjestelmälle syntyviä kustannuksia. Terveydenhuoltolain kustannusvaikutukset on arvioitu kokonaisuutena ottaen huomioon sekä kustannuksia lisäävät että vähentävät tekijät. Näiden yhteisvaikutuksena on arvioitu syntyvän kustannusten lisäystä vuonna miljoonaa euroa, josta valtionosuus on 5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 ja sitä seuraavina vuosina ensihoidon uudelleen järjestämisestä syntyy lisää kustannuksia, mutta samanaikaisesti terveydenhuoltolain toimeenpanosta kunnissa on arvioitu syntyvän säästöjä ja terveydenhuoltolain kustannusvaikutukset pysyvät samalla tasolla kuin vuonna Edellä mainittu valtionosuuden lisäys sisältyy vuoden 2011 talousarvion momentille tehtyyn pysyvään 5 miljoonan euron lisäykseen. Asetuksella määritellään ensihoitohenkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa siirtymäkauden jälkeen ensihoitopalvelussa toimivilta edellytetään alalle suuntautuvaa koulutusta. Siirtymäsäännöksillä kuitenkin turvataan ensihoitohenkilöstön riittävyys ja nykyisin alalla työskentelevien mahdollisuus jatkaa työssään siirtymäkauden aikana. Siirtymäaika antaa ensihoitopalvelun tuottajille mahdollisuuden sopeuttaa henkilöstönsä uusiin kelpoisuusvaatimuksiin. Joissakin pelastuslaitoksissa on käytössä kahdella pelastajalla miehitettyjä ensihoidon perustason yksikköjä ja tämän käytännön jatkuminen on mahdollistettu siirtymäsäännöksellä. Siirtymäsäännöksen mukaan henkilöt, jotka ovat asetuksen voimaan tullessa suorittaneet pelastajatutkinnon ja ovat toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat kahdestaan muodostaa perustason ensihoidon yksikön miehistön. Tämä säännös mahdollistaa toiminnan jatkamisen nykyisellä kustannustasolla turvaten samalla osaamistason perustason yksiköissä. Palvelutasopäätöksen kustannusvaikutukset Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin tulee tehdä ensihoidon palvelutasopäätös, jolla määritellään alueen ensihoidon taso. Asetuksessa on tarkempia säännöksiä siitä, millä tavoin palvelutasopäätös tulee laatia. Nämä säännökset ovat tarpeen, jotta palvelutasopäätöksistä tulee valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Asetuksen mukaan palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa kahdeksan minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä. C-luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ambulanssilla tavoittamaan 30 minuutin ja D- luokan tehtävissä kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B- tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tämä sääntely ainoastaan määrittelee tavan, jolla palvelutasopäätös laaditaan, mutta sairaanhoitopiirit itse määrittelemä palvelutasopäätöksen sisältö vaikuttaa ensihoitopalvelun kustannustasoon. Kustannuksiin vaikuttaa sairaanhoitopiirin päätös siitä, mikä prosenttiosuus väestöstä pyritään tavoittamaan asetuksessa säädetyissä minuuttiajoissa.

19 19 Ensihoitokeskuksen kustannusvaikutukset Vaikutukset yrityksiin Ensihoitolääkäripäivystyksen järjestäminen on laissa säädetty ensihoitokeskuksen tehtäväksi. Ainoastaan Pirkanmaalla ei ole ollut tällaista järjestelmää ja se on jo perusteilla Pirkanmaalla. Tämäkin kustannusten lisäys sisältyy jo arvioituihin terveydenhuoltolain kustannusvaikutuksin. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen tehtäväksi ehdotetaan erityisvastuualueen hoitolaitosten välisten suunniteltujen potilassiirtojen yhteen sovittamista. Kyseessä olisi uusi tehtävä, josta aiheutuisi henkilöstökustannuksia. Nykyisin terveydenhuollon yksiköt tilaavat itsenäisesti hoitolaitossiirrot eikä toimintaa suunnitella kokonaisuutena ja sen vuoksi kaluston käyttö on epätarkoituksenmukaista. Suunnittelemalla hoitolaitossiirrot nykyistä paremmin koko erityisvastuualueen alueella, saavutetaan merkittäviä säästöjä kun kalustoa pystytään käyttämään tehokkaammin. Kun ensihoidon henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella, yksityisiin ja julkisiin palveluntuottajiin sovelletaan jatkossa samoja kelpoisuusvaatimuksia. Tämä tasoittaa eroja palveluntuottajien kohtelussa. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Asetuksella täsmennetään terveydenhuoltolaissa määriteltyjä sairaanhoitopiirien ja erityisvastuualueiden ensihoitokeskusten tehtäviä. Asetuksella velvoitetaan sairaanhoitopiiriä nimeämään ensihoidon vastuulääkäri. Päätoiminen ensihoidon vastuulääkäri tehostaisi ja yhdenmukaistaisi toimintaa ja näin ensihoitojärjestelmän suunnittelu ja ohjaus paranisi kun sairaanhoitopiirin kymmenien kuntien vastaavat tehtävät siirtyisivät yhdelle viranhaltijalle. Asetuksen mukaan ensihoitopalvelussa tulisi olla ympäri vuorokauden ensihoitopalvelun kenttäjohtaja. Monissa pelastuslaitoksissa on nykyisin lääkintäesimiehen virkoja terveystoimen johtamista varten. Ei ole tarpeen luoda kahta päällekkäistä järjestelmää, vaan olisi tarkoituksenmukaista, että ensihoitopalvelun kenttäjohtajat toimisivat terveydenhuollon palveluksessa. On perusteltua, että toiminnasta järjestämisvastuussa oleva sairaanhoitopiiri yhdenmukaisesti vastasi myös alueen ensihoitopalvelun johtamistoiminnoista järjestämistavasta riippumatta. Nykyisin ensihoitohenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on päätetty paikallisella tasolla. Ensihoidon kelpoisuusvaatimuksista säätäminen asetuksella saattaa aiheuttaa muutoksia ensihoidossa työskentelevään henkilöstöön, mutta siirtymäsäännöksillä turvataan ensihoitohenkilöstön riittävyys ja nykyisin hoitotason ensihoidon tehtävissä toimivien mahdollisuus jatkaa tehtävissään. Kelpoisuusvaatimukset tulisivat koskemaan myös pelastuslaitosten yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tuottamaa ensihoitopalvelua, mikä saattaa vaikuttaa joidenkin pelastuslaitosten henkilöstöhallinnollisiin rakenteisiin. Tällä hetkellä kuitenkin valtaosassa pelastuslaitoksia perustasoinen ensihoito toteutetaan siten, että henkilöstöllä on sekä pelastajan että terveydenhuollon ammattihenkilön tutkinto, tai että pelastuslaitos on palkannut terveydenhuollon ammattihenkilöitä suorittamaan tätä tehtävää.

20 20 Vaikutukset kuntalaisiin Asetuksella säädetään palvelutasopäätöksen määrittelyn perusteista. Säännöksen mukaan kaikissa sairaanhoitopiireissä palvelutasopäätökset tullaan tekemään samoin periaattein, mikä johtaa kuntakohtaisten erojen tasoittumiseen palvelun saamisessa ja laadussa. Ensihoidon koulutusvaatimukset määritellään asetuksella, kun aikaisemmin ne on määritelty alueellisissa ohjeissa ja sopimuksissa palveluntarjoajien kanssa. Vastaavasti tämäkin vähentää kuntakohtaisia eroja palvelun laadussa. 4. Asian valmistelu 5. Voimaantulo Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu oikeusministeriötä, sisäasiainministeriötä, liikenne- ja viestintäministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, sairaanhoitopiirejä, aluepelastuslaitoksia, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, aluehallintovirastoja, Helsingin ja Tampereen kaupunkeja, Suomen Kuntaliittoa, Kunnallista työmarkkinalaitosta, Suomen Sairaankuljetusliittoa, Suomen Pelastusalan keskusjärjestöä, Suomen Punaista Ristiä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:a, Tehy ry:tä, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superia, Suomen lääkäriliittoa ja Kansanterveystyön johtajaverkostoa. Lausuntoja saatiin yhteensä 57 kappaletta. Vastauksissa asetusta pidettiin yleisesti ottaen hyvänä ja tarpeellisena, mutta siihen esitettiin useita tarkennuksia. Lausuntojen perusteella on muokattu erityisesti ensihoitopalvelun johtamisjärjestelmä koskevia säännöksiä, henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja siirtymäsäännöksiä. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevien säännösten kanssa 1 päivänä toukokuuta Tällä asetuksella käytännössä pannaan täytäntöön terveydenhuoltolain 39 :n säännökset. Terveydenhuoltolain 79 :n mukaan ensihoitopalvelu on järjestettävä terveydenhuoltolain mukaisesti viimeistään 1 päivästä tammikuuta Vastaavasti siis ensihoitopalvelu tulee järjestää tämän asetuksen mukaisesti viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2013 lukien. Tämän asetuksen 8 :n 2 momentissa tarkoitetut henkilöstön koulutusvaatimukset on toteutettava viimeistään 1 päivästä tammikuuta Lisäksi siirtymäsäännöksillä turvataan asetuksen voimaan tullessa tietyissä ensihoidon tehtävissä työskentelevien mahdollisuus jatkaa tehtävissään kelpoisuusvaatimusten estämättä. Sairaanhoitopiirissä on oltava 9 :n 3 momentissa ja 10 :ssä tarkoitettu kenttäjohtajajärjestelmä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014.

Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Teiskontie 35 PL 2000 33521 Tampere LAUSUNTO

Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Teiskontie 35 PL 2000 33521 Tampere LAUSUNTO LAUSUNTO LSSAVI/4873/05.07.00/2015 Länsi- ja Sisä-Suomi Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 12.11.2015 Kaius Kaartinen Ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri TAYS Ensihoitokeskus, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ensihoitopalvelusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2011 340/2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus STM094:00/2016 LUONNOS 30.3.2017 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään terveydenhuoltolain (1326/2010) 41 ja 46 :n nojalla,

Lisätiedot

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle 2020 Toimintaympäristö Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pirkanmaa sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa ja kuntayhtymän

Lisätiedot

PPSHP ENSIHOITOPALVELU

PPSHP ENSIHOITOPALVELU PPSHP ENSIHOITOPALVELU Ensihoitopäällikkö Iiro Anttila Taustaa Apulaisoikeuskanslerin päätös 15.1.2007 (Dnro 1/50/2007) Johtopäätökset palvelutasosta ei ole yhtenäisiä määrittelyjä sairaankuljetuspalvelun

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1 31.12.2019 Laadittu ja hyväksytty ERVA järjestämissopimuksen mukaisessa ensihoitokeskuksen ERVA ohjausryhmässä:

Lisätiedot

Tulevaisuussuunnittelua

Tulevaisuussuunnittelua Tulevaisuussuunnittelua LSHP:n ensihoitokeskus: - Ensihoitopalvelu - Siirtokuljetustoiminta Laadukasta, alueellisesti johdettua ensihoitoa osana terveydenhuollon päivystyspalveluita, asiakkaan tarpeisiin

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 1.1.2014 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 2 2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 3 3 ENSIHOITOPALVELUN

Lisätiedot

Anne Koskela. Hallitusnevos

Anne Koskela. Hallitusnevos 1 Etunimi Sukunimi Anne Koskela Hallitusnevos ENSIHOITOON LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖUUDISTUS Esityksen sisältö Vuoden 2017 alusta toteutetut muutokset STM:n asetus ensihoitopalvelusta 24.8.2017 Ensihoito sote-rakenteissa

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄSSÄ ALKAEN

PALVELUTASOPÄÄTÖS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄSSÄ ALKAEN PALVELUTASOPÄÄTÖS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.5.2017 ALKAEN Hyväksytty valtuustossa x.x.2017 Ensihoitokeskus Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Ensihoitopalvelun

Lisätiedot

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden

Lisätiedot

LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI

LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI LAPIN ENSIHOITO LAPIN ENSIHOITO ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ MARKKU ALALAHTI SAIRAANKULJETUKSESTA ENSIHOITOON ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT TERVEYDENHUOLTOLAIN 40 MUKAISESTI 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen

Lisätiedot

Luonnos STM:n asetukseksi ensihoitopalvelusta (STM 094:00/2016, luonnos )

Luonnos STM:n asetukseksi ensihoitopalvelusta (STM 094:00/2016, luonnos ) Lausunto 1(5) 24.5.2017 Viitteet: hankenumerot STM 094:00/2016 ja STM 032:00/2017 Luonnos STM:n asetukseksi ensihoitopalvelusta (STM 094:00/2016, luonnos 30.3.2017) Koskien luonnosta STM:n asetukseksi

Lisätiedot

Ensihoidon palvelutaso- päätöksen sisältö ja rakenne

Ensihoidon palvelutaso- päätöksen sisältö ja rakenne Ensihoidon palvelutasopäätöksen sisält ltö ja rakenne tavoitteet Ensihoitopalvelu terveydenhuollon (johtamaa) viranomaistoimintaa Kokonaisvastuu yhdellä järjestäjällä Ensihoito- ja päivystyspalvelujen

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2 Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS Miten ensihoitopalvelu aktivoidaan? 112 HUOM: Hoitolaitosten kiireettömät (= ennalta suunnitellut) ja ambulanssilla tapahtuvat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallitusneuvos Anne Koskela 23.8.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA 1. Johdanto Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään ensihoitopalvelun

Lisätiedot

Ensihoidon kenttäjohtaja

Ensihoidon kenttäjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Työpaikkailmoituksia, dokumentti sisältää kahdeksan sivua. Työpaikkailmoitus kopioitu sivulta: http://www.kuntarekry.fi/avoimettyopaikat/sivut/jobs.aspx?jobid=phsotey-07-26-

Lisätiedot

Ensihoito Lapissa. Matias Wesin Ensihoidon kenttäjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri Ensihoitokeskus

Ensihoito Lapissa. Matias Wesin Ensihoidon kenttäjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri Ensihoitokeskus Ensihoito Lapissa Matias Wesin Ensihoidon kenttäjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri Ensihoitokeskus Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 (voim. 1.5.2011/1.1.2013) Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014 ALKAEN

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014 ALKAEN 2012.11.02 LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2014 ALKAEN 1 Sisällysluettelo 1) Johdanto ja rajaukset 2) Ensihoitopalveluun ja palvelutasopäätökseen liittyvät säädökset 3)

Lisätiedot

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELU- TASOPÄÄTÖS AJALLE

KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELU- TASOPÄÄTÖS AJALLE KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN ENSIHOIDON PALVELU- TASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2018-31.12.2019 Laadittu ja hyväksytty ERVA järjestämissopimuksen mukaisessa ensihoitokeskuksen ERVA ohjausryhmässä:

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) Ensihoitokeskus 27.9.2013 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA STM094:00/2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anne Koskela Muistio 30.3.2017 luonnos SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA 1. Johdanto Terveydenhuoltolaissa (1326/2010)

Lisätiedot

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Kelpoisuutena virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin vaaditaan: 1. sairaanhoitopiirin johtajalta ylempi korkeakoulututkinto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖSLUONNOS

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖSLUONNOS ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖSLUONNOS Huhtalantie 53 Puhelin vaihde 06 415 4111 Sähköposti: 60220 Seinäjoki Faksi 06 415 4351 etunimi.sukunimi@epshp.fi 2 (16) 3

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2013 31.12.2016

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2013 31.12.2016 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 1.1.2013 31.12.2016 Hyväksytty Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa x.x. 2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen

Lisätiedot

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi

Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue. Kuntainfo 26.2.2014. eija.vaula@satshp.fi Ensihoidon ja Päivystyksen toimialue Kuntainfo 26.2.2014 eija.vaula@satshp.fi Käynnit 1-12kk v.2012/2013 Potilasvirta Esh YLE = Esh lasku -11%, Yle nousu +8% 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS

Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset. Jouni Kurola KYS Ensihoitopalvelu ja HEMS Muutokset Jouni Kurola KYS 1 Ensihoitopalvelun Tehtävämäärät/vuosi 60000 50000 40500 46954 49836 48512 43 628 47958 40000 30000 20000 27300 25 000 31150 32270 2005 2006 2007 2008

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Liitteet hallituksen esityslistaan , klo 9.00 No 11 / 2017

Liitteet hallituksen esityslistaan , klo 9.00 No 11 / 2017 Liitteet hallituksen esityslistaan 3.11.2017, klo 9.00 No 11 / 2017 LIITE 171 24.10.2017 BILAGA LIITE 174/1-2 Distriktsdirektörens beslutsförteckning Sairaanhoitopiirin johtajan päätösluettelo 31 Hankintapäätös:

Lisätiedot

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus

Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus 1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin

Lisätiedot

Ensihoitopalvelusopimus

Ensihoitopalvelusopimus 1 Ensihoitopalvelusopimus Sopijaosapuolet: Palvelun tilaaja Palvelun tuottaja Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Taivassalon kunta, sairaankuljetus Sopimuksen kohde 1 Sopimuksen kohde

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

Varautuminen sotelainsäädännössä

Varautuminen sotelainsäädännössä Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö Yleistä

Sosiaali- ja terveysministeriö Yleistä 1 TEHY ry ja SEHL ry LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo.stm@stm.fi 26.10.2010 Asia: Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM 093:00/2010 Tehy ry:n ja Suomen Ensihoitoalan Liitto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun

Lisätiedot

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä Versio 4.3.2014 1 (4) ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ 1. Yleistä Merellä tapahtuvassa onnettomuudessa johto- ja toimintavastuu on meripelastusviranomaisilla. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelu vastaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Hakija on pyytänyt lupaa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen seuraavasti:

Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Hakija on pyytänyt lupaa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen seuraavasti: Päätös 1 (7) Luumäen Ensihoito Oy Vartiokyläntie 1 00950 Helsinki ASIA Lupa yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen HAKIJA/PALVELUJEN TUOTTAJA Luumäen Ensihoito Oy Vartiokyläntie 1 00950 Helsinki

Lisätiedot

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet

Lisätiedot

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun muutos PSHP:ssa Kaius Kaartinen PSHP ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri

Ensihoitopalvelun muutos PSHP:ssa Kaius Kaartinen PSHP ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri Ensihoitopalvelun muutos PSHP:ssa 2017-2019 12.4.2017 Kaius Kaartinen PSHP ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri 2017: Alueuudistuksen ensihoidon tiekartta Tärkeä osa esivalmisteluvaihetta on huolellinen

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOIDON JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN ALUEELLA 1.1.2013 ALKAEN

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOIDON JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN ALUEELLA 1.1.2013 ALKAEN PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOIDON JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN ALUEELLA 1.1.2013 ALKAEN PHSOTEY Ensihoitokeskus ENSIHOITOKESKUS Sisällysluettelo 1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen

Lisätiedot

UUDEN ENSIHOITOLAIN VAATIMUKSET PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJILLE. Kari Porthan Ensihoitopäällikkö Helsingin pelastuslaitos

UUDEN ENSIHOITOLAIN VAATIMUKSET PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJILLE. Kari Porthan Ensihoitopäällikkö Helsingin pelastuslaitos UUDEN ENSIHOITOLAIN VAATIMUKSET PELASTUSLAITOKSEN ENSIHOITAJILLE Kari Porthan Ensihoitopäällikkö Helsingin pelastuslaitos Sisältö Mitä laki sanoo? Mitä potilas ajattelee? Millä tyydytetään potilaan tarpeet

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 12 07.03.2013. 12 Asianro 1367/00.02.03/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 12 07.03.2013. 12 Asianro 1367/00.02.03/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 12 Asianro 1367/00.02.03/2013 Tuukka Kivelän oikaisuvaatimus ensihoitajan toimivalinnasta alkusijoituspaikkana Varkauden paloasema. Henkilöstö- Ja Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA LUKIEN

ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA LUKIEN HALLITUS 101 29.08.2016 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA 1.1.2018 LUKIEN 40/06/02/2014 HALL 101 HUS/67/2016 Nykyinen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen ja Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Ensihoidon palvelutason perusteet HUS:ssa

Ensihoidon palvelutason perusteet HUS:ssa Hallitus 24.1.2011,LIITE 4 1 5.10.2010/final 1.0 Ensihoidon palvelutason perusteet HUS:ssa - Asiantuntijoiden laatima suositus ensihoitopalvelun saatavuudesta ja laadusta 2 1. Johdanto Ensihoidon palvelutason

Lisätiedot

Kantelija arvosteli Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menettelyä ensihoitopalvelun ensivastetoiminnassa.

Kantelija arvosteli Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän menettelyä ensihoitopalvelun ensivastetoiminnassa. 28.2.2018 EOAK/314/2017 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen ENSIVASTETOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 1 KANTELU Kantelija arvosteli Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta Kunnanvaltuusto 10 11.05.2015 Kunnanhallitus 132 25.05.2015 Kunnanhallitus 146 08.06.2015 Perusturvalautakunta 21 20.01.2016 Valtuutettujen aloitteet/valtuutettu Veijo Oinosen valtuustoaloite 11.5.2015

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Savonrannan aluejohtokunnan esitys ensivasteen hälyttämisestä

Savonrannan aluejohtokunnan esitys ensivasteen hälyttämisestä 2.1.2017 1 (5) Savonrannan aluejohtokunnan esitys ensivasteen hälyttämisestä Aluejohtokunta on tarkastusinsinööri Jorma Mattisen valmistamana tehnyt esityksen sairaanhoitopiirille, että Savonrannan paloasemalla

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Ensivaste. Eilen, tänään ja huomenna. Mika Lähteenmäki Ensihoidon kenttäjohtaja Hälytysajokouluttaja Satakunnan sairaanhoitopiiri

Ensivaste. Eilen, tänään ja huomenna. Mika Lähteenmäki Ensihoidon kenttäjohtaja Hälytysajokouluttaja Satakunnan sairaanhoitopiiri Ensivaste Eilen, tänään ja huomenna Mika Lähteenmäki Ensihoidon kenttäjohtaja Hälytysajokouluttaja Satakunnan sairaanhoitopiiri Sekä käsite että toimintamalli on peräisin Yhdysvalloista. Sana ensivaste

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN TULEVAISUUDESSA 29.10.2018 Lasse Ilkka Erityisasiantuntija Hyvinvointi ja palvelut Valmiusyksikkö SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON VALMIUS JA VARAUTUMINEN

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella 18.08.2016 Sivu 1 / 1 3362/2016 00.04.01.00 29 Ensihoitopalvelujen tuottaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Lohjan sairaanhoitoalueella Valmistelijat / lisätiedot: Juha Karhu, puh. 09 816

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus

Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus Ensihoitopalvelun ja terveydenhuollon päivystyksen uudistus 16.5.2017 Lasse Ilkka STM 1 17.5.2017 Aikataulu HE 15/2017 eduskunnassa: maakuntalaki, sotejärjestämislaki, voimaanpanolaki, jne Ensihoitoa koskevat

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.3.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.3. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.3.2015 ALKAEN PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo 1. Johdanto ja palvelutasopäätöksen

Lisätiedot

26.5.2014. Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset.

26.5.2014. Jokilaaksojen pelastustoimen johtosäännön 5 :n 8. kohdan mukaan pelastuslaitoksen johtokunta tekee ensihoitosopimukset. 26.5.2014 Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Viite: Markkinaoikeuden lausuntopyyntö 28.4.2014 Dnro:2014/453-461 Tausta Yhdeksän sairaankuljetus-/ensihoitoyrityksen tekemä valitus Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Ensihoitoalan Liitto ry LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Suomen Ensihoitoalan Liitto ry:n lausunto ensihoitopalvelun asetus uudistuksesta sekä terveydenhuoltolain ensihoitoa

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS

ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2017-2018 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 4 2 ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET... 5 2.1 TERVEYDENHUOLTOLAKI 1326/2010... 5

Lisätiedot

Ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet

Ensihoitopalvelun varautumisvelvoitteet laajemman alueellisen kokonaisuuden piirissä. Kaikki käytettävissä olevat voimavarat on otettava johdetusti käyttöön ilman rajoista johtuvaa hidastelua tai pahimmillaan estelyä. Tähän suuntaan ohjaavat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015

Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015 1 Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkilöistä/perustelut 14.12.2015 1. Toimivalta Toimivalta määräytyy perustuslain 80 :n 1 momentin, valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 3 :n 1 momentin

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot