Ohje 1 (76) Liikennekeskus Atte Kanerva Vastaanottaja Rautatieliikenteenohjaus Säädösperusta Rautatielaki, OPE-YTE, TAF- ja TAP-YTE Korvaa/muuttaa Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja Dnro 4035/1001/2014 liitteineen Kohdistuvuus RTJJ Voimassa 1.6.2016 alkaen Asiasanat Rautatieliikenne, liikenteenohjaus, ohje Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja Liikennevirasto julkaisee noudatettavaksi uudistetun version rautatieliikenteenohjauksen käsikirjasta. Ohje tulee voimaan 1.6.2016 alkaen. Ohje kumoaa seuraavat Liikenneviraston ohjeet: - Rautatieliikenteenohjauksen käsikirja Dnro 4035/1001/2014 liitteineen - Ratapihojen liikenteenohjausohje Dnro 5888/1000/2014 liitteineen - Jeti käyttöönoton prosessikuvaus liikenteenohjaukselle Dnro 2852/1001/2014 Ylijohtaja Mirja Noukka Johtaja Markku Nummelin Yksikön päällikkö Atte Kanerva Lisätietoja Atte Kanerva Liikennevirasto, Rautatieliikenteenohjaus 029 534 3848 Liikennevirasto PL 33, 00521 Helsinki Puhelin 297 34 3000 etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi www.liikennevirasto.fi Opastinsilta 12 A, 00520 Helsinki Faksi 0295 34 3700 kirjaamo@liikennevirasto.fi
Ohje 2 (76) Sisällysluettelo 3.1 Liikennevirasto (LiVi)... 10 3.1.1 Liikennevirasto liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena... 10 3.1.2 Ratakapasiteetin hakeminen... 11 3.1.3 Ratakapasiteetin peruminen ja uudelleen hakeminen... 11 3.1.4 Liikenteen priorisointi ja häiriötilanteet... 12 3.2 Liikenneviraston rataliikennekeskus... 13 3.2.1 Rataliikennekeskuksen tehtävät... 14 3.2.2 Rataliikennekeskukselle ilmoitettavat asiat... 14 3.3 Liikenteenohjaus... 15 3.3.1 Liikenteenohjauksen tehtävät... 15 3.3.2 Alueohjaustoiminta... 16 3.3.3 Liikenteenohjauksen piirissä olevat alueet... 17 3.3.3.1 Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus... 17 3.3.3.2 Toisen luokan liikenteenohjaus... 17 3.3.4 Liikennesuunnittelu... 19 3.4 Rautatieliikenteen harjoittajat... 19 3.5 Rataverkon ylläpito... 19 3.5.1 Radan rakentaminen... 19 3.5.2 Kunnossapitotoiminta... 20 3.5.3 Käyttökeskustoiminta... 20 3.6 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi... 21 4.1 Liikenteenohjausjärjestelmät... 22 4.2 Liikenteenohjauksen työasema- ja tietoverkko... 22 4.2.1 Liike-järjestelmä ja reaaliaikagrafiikka... 22 4.2.2 JETI... 23 4.2.2.1 Jetin prosessikuvaus... 23 4.2.2.2 Liikenteenohjauksen ilmoitukset JETI / LOKI:ssa... 24 4.2.2.3 JETI ilmoitus... 25 4.2.2.4 Ennakkoilmoitusten luonti... 25 4.2.2.5 Ennakkoilmoituksen voimassaolo, peruuttaminen ja päättäminen... 25
Ohje 3 (76) 4.2.2.6 Ilmoituksen kulku yksikön kuljettajan tietoon... 26 4.2.3 LOKI... 27 4.2.4 Trakedia ja YKÄ... 28 4.2.5 Raisa... 28 4.3 Viestintäjärjestelmät... 28 4.3.1 RAILI - verkko / Dicora... 28 4.3.2 Varayhteydet... 29 4.3.3 VIRVE... 29 5.1 Liikenteenohjauksen aloittaminen ja lopettaminen... 31 5.2 Vuoronvaihto ja tauotus... 31 5.3 Erilliskäyttö ja liikenteenohjauksen siirtäminen... 32 5.3.1 Erilliskäyttö paikallisena liikenneohjaajana... 33 5.3.2 Erilliskäyttö kauko-ohjauksen alaisuudessa... 33 5.4 Matkustajainformaatio ja häiriötilanteista tiedottaminen... 34 5.5 Kriisitilanteet ja työvuoron keskeyttäminen... 34 6.1 Liikenteestä sopiminen... 35 6.2 Junan lähtövalmius... 35 6.3 Lähtölupa ja junan kulkutien turvaaminen... 36 6.3.1 Rajoitetun alueen liikenteenohjaus kulkutien turvaamisessa... 37 6.3.2 Junakulkutien päätekohta... 37 6.4 Junan kulkutien turvaaminen JKV- varustamattomilla radoilla... 38 6.4.1 Lähtöluvan antaminen... 38 6.5 Vasemman raiteen käyttäminen... 38 6.6 JKV ja liikenteenohjaus... 38 6.6.1 Baliisiviat... 40 6.6.2 JKV rakennusalue... 42 6.6.3 JKV häiriöt... 42 7.1 Vaihtotyö rautatieliikennepaikalta toiselle... 43 8.1 Ratatyön suojaaminen... 46 8.2 Lumen auraaminen ja kiskojen puhdistus... 47 8.3 Tulityö... 47 9.1 Liikenteenohjauksen ilmoitukset... 48 9.1.1 Liikenteenohjauksen ilmoitukset ja paikantaminen... 49
Ohje 4 (76) 9.2 Liikenteen rajoite... 49 9.3 Häiriöt turvalaitteissa... 50 9.3.1 Akselinlaskentaosuuksien vapauttaminen häiriötilanteissa... 50 9.3.2 Häiriöt vaihteissa... 51 9.3.3 Peitetty raideryhmäkohtainen pääopastin... 53 9.4 Liikennehäiriöt ja poikkeusliikenne... 54 9.4.1 Yksikön avustaminen... 54 9.4.2 Junan peräyttäminen... 54 9.4.3 Hetkellinen jännitekatko... 55 9.4.4 Tilapäiset nopeusrajoitukset... 55 9.4.5 Radassa tai radan laitteessa havaitut viat tai poikkeamat... 55 9.4.6 Luvattomat liikkujat radalla... 55 9.4.7 Ennakoimaton rullaus... 55 9.4.8 Yksikössä ilmenneen häiriön tarkastaminen... 56 9.4.9 Onnettomuustilanne... 56 9.4.10 Viranomaisen suorittama työ rautatiealueella... 56 9.4.11 Koeajot... 56 9.4.12 Erikoiskuljetukset rautateillä... 57 9.5 Toiminta kuumakäyntihälytyksissä... 57 9.5.1 Kuumakäynti-ilmaisimien toimimattomuus... 58 9.5.2 Erityistapaukset kuumakäyntihälytyksissä... 59 9.6 Pyörävoimailmaisimet... 59 9.6.1 Mittausasemat... 59 9.6.2 Hälytystasot... 59 9.6.3 Toiminta pyörävoimailmaisimen hälytyksissä... 61 10.1 Junapäiväkirja... 63 10.1.1 Käytössä olevat junapäiväkirjatyypit... 63 10.1.2 Graafisen junapäiväkirjan merkinnät... 63 10.1.3 Esitäytetyn junapäiväkirjan sisältö ja merkinnät... 67 10.1.4 Tavallisen sekä risteysaseman junapäiväkirjan sisältö ja merkinnät... 68 10.2 Lupapäiväkirja... 68 10.3 Dokumenttien säilyttäminen... 69
Ohje 5 (76) LIITE 1 Alueelliset erityisohjeet LIITE 2 Liikenteenohjauksen ilmoitus- lomake LIITE 3 Liikenteenohjauksen muistilista avustustilanteita varten LIITE 4 Liikenteenohjauksen muistilista peräyttämistä varten LIITE 5 Liikenteenohjauksen ja rajoitetun alueen liikenteenohjauksen välinen viestintä Muutoshistoria: versiossa on tehty tarkennuksia seuraaviin kohtiin - 9.4.2 Junan peräyttämiseen liittyvät edellytykset - sivu 74, vaitotyöhön liittyvä luvananto liikenteenohjauksien välillä - kohtaan 8 on laajennettu radapidon turvallisuusohjeen soveltamisaluetta siten että viittaus käsittää TURO:n laajennetusti. - Yleistä osaan lisätty myös laajennettu velvoite noudattaa TURO:n vaateita myös muilta kuin ratatyötä koskevin osin
Ohje 6 (76) 1 Yleistä Tämän käsikirjan tarkoituksena on tukea liikenteenohjauksen operatiivista työtä antamalla ohjeita oikeista työtavoista ja menettelyistä eri tilanteissa. Jokaisen rautatieliikenteenohjaukseen osallistuvan henkilön tulee olla tietoinen tämän ohjeen sisällöstä ja tuntea ohjeistus oman toimintansa osalta. Rajoitetun alueen liikenteenohjauksesta ja ohjeistetaan erillisessä ohjeessa. Niiden ratapihojen osalta joilla ei ole otettu voimaan rajoitetun liikenteenohjauksen menettelyitä noudatetaan työnjaon osalta Liikenneviraston ohjetta ratapihojen liikenteenohjauksesta (Dnro 5888/1000/2014). Liikenteenohjaus noudattaa toiminnassaan myös Liikenneviraston radanpidon turvallisuusohjeessa (TURO) liikenteenohjausta koskevia ohjeita. Rautatieliikenteen liikenteenohjauksesta valtion rataverkolla vastaa Rautatielain mukaisesti Liikennevirasto. Liikenteenohjaus on työtä, jolla varmistetaan rataverkon turvallinen liikennöinti ja radan kapasiteetin käyttö eri tarkoituksiin. Radan kapasiteetin myöntää Liikennevirasto. Liikenteenohjauksen tärkeimpiä periaatteita ovat toiminnan turvallisuus sekä liikennöinnin ja ratatyön turvallisuutta tukevat menettelytavat. Tasapuolisuus eri liikennöitsijöiden sekä muiden liikenteen osapuolien välillä on rautatielainsäädännön mukaan keskeinen vaatimus. Tämä koskee erityisesti etusijajärjestyksiä ja raiteiston käyttöä liikennöinnissä sekä liikenteenohjauksen ja eri urakoitsijoiden välisiä toimia. Liikenteenohjauksen ohjeistuksesta ja toimintaperiaatteista vastaa Liikennevirasto. Liikenteenohjauksen palveluntuottajan työnjohto-oikeuteen perustuva ohjeistus ei saa olla ristiriidassa Liikenneviraston ohjeistuksen kanssa. Liikennevirastolle on toimitettava tieto liikenteenohjauksen palveluntuottajan omista ohjeista niiltä osin kun ne koskevat liikenteenohjausta. Liikenteenohjaushenkilöstöön sovelletaan rautatielain mukaisesti rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säädöksiä. Erityisesti tulee huomioida asiakirjojen ja järjestelmien salassa pidettävien ja luottamuksellisten asiakirjojen ja tietojen tietoturvallisuus ja käyttö. Tietoja ei saa luovuttaa edelleen. Erityisesti tämä koskee Liikenneviraston ja muun valtiohallinnon asiakirjoja mikäli niissä on jakelua rajoittavia merkintöjä. Rautatieliikenteenohjaukseen sovelletaan lakia viranomaistoiminnan julkisuudesta. Puolustusvoimien kuljetuksiin käytettävien yksiköiden kulku- ja aikataulutiedot sekä kuljetuksiin liittyvät lisätiedot ovat salassa pidettäviä (Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24 kohta 10). Samoin kaikki rautatieliikenteenohjauksen kiinteistöturvallisuutta, varautumista ja valmiustoimintaa koskevat tiedot ja menettelytavat ovat salassa pidettäviä (Laki viranomaistoiminnan julkisuudesta 24 kohta 7 ja 8). Liikenteenohjauksen on tunnettava käytössään olevien turvalaitteiden käyttöohjeet ja ymmärrettävä laitteiden turvallinen käyttö. Turvalaitteiden käyttöohjeet ovat laitteiden pitkistä elinkaarista johtuen osin vanhentuneita ja ne sisältävät historiallisista syistä vanhentuneita määräyksiä ja ohjeita. Turvalaitteiden käyttöohjeita noudatetaan teknisten ja turvalaitteen käyttämiseen liittyvien ohjeiden osalta.
Ohje 7 (76) Liikenteenohjaukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat ohjeistetaan muutoin tässä käsikirjassa tai muissa viranomaismääräyksissä ja ohjeissa. Mikäli tämä käsikirja ja muut Liikenneviraston antamat ohjeet ovat ristiriidassa turvalaitteen käyttöohjeiden kanssa, noudatetaan rautatieliikenteenohjauksen käsikirjan ohjeita ja menettelyitä. Turvalaitteiden-, kameravalvonnan-, liikenteenohjaus- ja muiden Liikenneviraston järjestelmien tiedot ja tallenteet ovat luottamuksellisia ja niiden välittäminen kolmansille osapuolille on kielletty. Tietojen omistaja on Liikennevirasto ja niiden käyttämiseen tarvitaan aina Liikenneviraston lupa ja kiireellisissä tapauksissa luvan myöntää rataliikennekeskus. Turvalaitteiden kunnossapitäjillä on oikeus käyttää lokitietoja laitteiden toiminnan analysoinnissa. Tietojen luovuttamisesta muille viranomaisille tutkintakäyttöön määrätään erikseen. Liikenneviraston laitteiden ja välineiden, sekä toimitilojen käyttäminen palveluntuottajan muuhun liiketoimintaan on kielletty, ellei siitä ole erikseen sovittu Liikenneviraston kanssa. Liikenteenohjauksen tiloista ja niiden käyttämisestä vastaa Liikennevirasto. Liikenteenohjaus- ja laitetilat ovat turvaluokiteltuja tiloja joissa kulkeminen edellyttää Liikenneviraston hyväksyntää. Liikenneviraston tilojen kulunvalvonnassa, erityisesti ohjaus- ja turvalaitetilojen osalta noudatetaan käytäntöä, jossa vain liikenteenohjaukseen liittyvä liikenteenohjaus- ja infohenkilöstö sekä ohjauspalvelun esimiehet saavat kulkea tiloissa. Liikenneviraston laitteiden kunnossapitäjillä on oikeus työhön liittyvissä tehtävissään liikkua turvalaite- ja liikenteenohjaustiloissa. Liikenteenohjaus- ja turvalaitetiloissa valo- ja videokuvaaminen sekä äänen tallentaminen on pääsääntöisesti kielletty ilman Liikenneviraston antamaa kirjallista lupaa. Rautatiealueella saa liikkua työtehtävien niin edellyttäessä henkilöt, joilla on ratatyöturvallisuuspätevyys (Turva) tai voimassa oleva kelpoisuus liikenneturvallisuustehtävään. Henkilöllä tulee olla näkyvillä kuvallinen henkilötunniste (henkilökortti, kulkulupa, kelpoisuuskirja). Muilla kuin liikenneturvallisuustehtävässä toimivilla tulee olla merkintä henkilötunnisteessa ratatyöturvallisuuspätevyydestä. Merkintä voidaan korvata mukana olevalla reaaliaikaisella koulutusrekisterillä, todistuksella tai kortilla. Lisäksi henkilöllä tulee olla kohteessa vaadittava varoitusvaatetus (suojaliivi) ja tarvittaessa muita henkilösuojaimia. Sähkö- ja turvalaitetiloissa liikkuminen ja työskentely on luvanvaraista ja vaatii perehdytyksen ja opastuksen.
Ohje 8 (76) 2 Määritelmät Baliisi on rautatien kiskojen väliin sijoitettu passiivinen elektroninen lähetin. Baliisit aktivoituvat veturin alle sijoitetun radioantennin lähettämästä signaalista ja lähettävät veturin JKV-laitteelle informaatiota opastimista, nopeusrajoituksista ja radan geometriasta. Baliisiryhmä on kahden baliisin muodostama kokonaisuus. Baliisit sijoitetaan tyypillisesti pareittain, jotta veturin ajotietokone pystyy erottamaan oikeaa kulkusuuntaa koskevat baliisit ja jättämään väärän kulkusuunnan baliisit huomiotta. Baliisisanoma on viesti, joka välitetään baliisista JKV - veturilaitteelle ja joka sisältää JKV:n kannalta tärkeää tietoa muun muassa suurimmasta sallitusta nopeudesta. Ennakkoilmoitus on yksikölle annettava etukäteistieto liikennöintiin vaikuttavista tiedoista tai huomioitavista asioista. Ilmoitus voi olla sähköinen, tulostemuotoinen tai RAILI - puhelulla annettava tieto. Kiireellinen ratatyö on ratatyö jota ei ole voitu suunnitella ennalta. Näitä ovat esimerkiksi vikojen korjaamiseen ja lumen poistoon liittyvät työt. Kuljettaja-aikataulu on JETI - ennakkoilmoitusjärjestelmän mukainen kuljettajan aikataulu, johon tulostuvat sekä yksikön aikataulu että ennakkoilmoitustiedot. Kuljettajan varatuloste on järjestelmän automaattisesti päivittäin muodostama kuljettajatuloste, jonka tietosisältö ei välity LOKI - järjestelmälle. Kulkutien turvaamisvirhe tarkoittaa, että junalle ei ole muodostettu kulkutietä ennen lupaa liikennöintiin tai muodostettu kulkutie ei täytä kohdan Junan kulkutien turvaaminen kriteerejä Kunnossapitäjä (radan kunnossapitoa harjoittava yritys) tekee rataverkolla radan rakennus- ja kunnossapitotöitä ja harjoittaa siihen liittyvää liikennöintiä rataverkolla. Liikenteenohjauksien rajapinta on alue jonne viereiset liikenteenohjaukset voivat muodostaa kulkuteitä. Myötävaihde on vaihde katsottuna kielien kannasta kielien kärkeen päin. Raide on vaihteiden välinen osuus tai vaihteen ja ratakiskojen päättymiskohdan välinen osuus, johon kuuluvat ratakiskot, kiskokiinnitykset, rata- tai vaihdepölkyt ja niihin liittyvät laitteet. Rautatieliikennepaikka on liikennepaikka, linjavaihde tai seisake. Rautatieliikennepaikat on lueteltu rautatieliikennepaikkarekisterissä Rautatieliikenteen harjoittajia ovat rautatieyritykset, radan kunnossapitoyritykset, rataverkolla liikennöivät rataverkon haltijat sekä museoliikenteen harjoittajat. Lisäksi myös muut rataverkolla liikennöivät yritykset tai yhteisöt, joiden liikennöinti ei ole päätoimista, ovat rautatieliikenteen harjoittajia.
Ohje 9 (76) Rautatieyritys tarkoittaa julkista tai yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa rautateiden henkilö- tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista; rautatieyrityksellä tarkoitetaan myös yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa yritystä. Ratakapasiteetti on junalle, vaihtotyöyksikölle tai ratatyölle varattu ajallinen hetki jona aikana rata, raide tai kulkutiet ovat varattu junan tai yksikön kululle tai ratatyölle. Radan kapasiteetin käyttämiseen tarvitaan ratakapasiteettipäätös rataverkon haltijalta. Suojastamaton osuus on rataosuus, jonka raiteiden ja raideosuuksien vapaana oloa ei valvota tai raiteiden ja raideosuuksien liikennettä ei ohjata näkyvillä opasteilla (esim. radio-ohjatut rataosat, joilla ei ole lähtösuunnan pääopastimia) Urakoitsija on rataverkon haltijan toimeksiannon saanut urakointiyritys. Sama yritys voi olla sekä urakoitsijan että kunnossapitäjän tehtävissä. Vastavaihde on vaihde katsottuna kielien kärjestä kielien kantaan päin. Virheellinen reititys tarkoittaa, että juna- tai vaihtotyöyksikkö ohjataan ilman ennakkotietoa eri raiteelle, kuin oli tarkoitettu tai, että siitä aiheutuu myönnetylle kapasiteetille tai matkustajille häiriötä.
Ohje 10 (76) 3 Rautatieliikenteen keskeiset toimijat Kuva 1 3.1 Liikennevirasto (LiVi) Liikennevirasto vastaaa valtion rataverkon hallinnasta, ylläpidosta jaa rakentamisesta, sekä rautatielii- kenteenohjauksesta. Liikennevirasto laatii ja määrittäää liikennöintiin ja radan käyttöön liittyvät säännöt ja ohjeet valtion ra- taverkolla. Liikennevirasto toimii ratalaissa mainittuna radanpitäjäv viranomaisena. Liikennevirastolla on alueelliset sopimukset radan ja turvalaitteiden kunnossapidosta eri kunnossapi- etuja ja omaisuutta alueellisesti. Ratatöinä suoritetaan kunnossapito- ja investointitöitä. Ratatyöt sovi- tetaan yhteen liikennöintitarpeiden kanssa ennakkoilmoitusmenettelyssä. 3.1.1 Liikennevirasto liikenteenohjauksesta vastaavana viranomaisena a toyritysten kanssa. Liikennevirastolla on ostopalveluna rataisännöintiä, joka valvoo Liikennevirastonn Liikennevirasto ostaa liikenteenohjauspalvelun palveluntuottajalta ja omistaa liikenteenohjauksessaa käytettävätt järjestelmät sekä omistaa ja hallinnoi liikenteenohjaustiloja.
Ohje 11 (76) Liikennevirasto vastaa liikenteenohjaukseen liittyvästä ohjeistuksesta ja toimintaperiaatteista. Liikenneviraston rataliikennekeskus valvoo viranomaistoimijana rautatieliikenteen sujumista ympäri vuorokauden, ratkaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaa häiriöistä. Rataliikennekeskus vastaa liikenteenohjausta koskevien viranomaispäätösten tekemisestä, sekä niiden täytäntöönpanosta. Liikennevirasto myöntää säännöllisen ja kiireellisen ratakapasiteetin sekä vastaa raiteiston käytön suunnittelusta, viranomaisyhteistyön kehittämisestä, sekä valmius- ja varautumisasioista. Liikennevirastolla on myös monia valmiuslakiin liittyviä tehtäviä jotka osaltaan liittyvät myös rautatieliikenteenohjaukseen. 3.1.2 Ratakapasiteetin hakeminen Rautatieyritykset hakevat Liikennevirastolta sekä säännöllistä että kiireellistä kapasiteettia juna- ja vaihtotyöliikenteelleen Liike-järjestelmällä. Radan kunnossapitäjät hakevat juna- ja vaihtotyökapasiteettia ratatyön suorittamiseen liittyen. Säännöllistä ratakapasiteettia haetaan Liikennevirastolta kullekin aikataulukaudelle, joka alkaa vuosittain joulukuun toisena viikonvaihteena lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello 00.00 ja päättyy seuraavana vuonna vastaavana aikana. Ratakapasiteetin hakijan on haettava säännöllistä ratakapasiteettia kutakin aikataulukautta varten aikaisintaan 12 ja viimeistään 8 kuukautta ennen aikataulukauden voimaantuloa. Ratakapasiteettia voi hakea lisäksi säännöllisen liikenteen muutosajankohtina ja tilapäistä tarvetta varten kiireellisenä ratakapasiteettina. 3.1.3 Ratakapasiteetin peruminen ja uudelleen hakeminen Ratakapasiteetti on peruttava mahdollisimman nopeasti, mikäli hakija ei tarvitsekaan varaamaansa ratakapasiteettia. Lisäksi ratakapasiteetti on peruttava ja haettava uudelleen, jos myönnetyn aikataulun: Aikatiedot tai reitti muuttuvat Kapasiteetti haetaan uudelleen myös, mikäli juna on lähdössä alkuperäiseltä lähtöpaikaltaan yli 120 minuuttia aikataulustaan myöhässä tai juna haluttaisiin laittaa liikkeelle yli 30 min ennen sen virallista lähtöaikaa. Matkan aikana tapahtuvien myöhästymisten tai etuajassa kulun takia tulee kapasiteetti hakea uudelleen, jos on olemassa riski, että samalla junanumerolla liikkuisi kaksi junaa samaan aikaan. Nopeusprofiili, jarrupainonopeus tai jarrulaji muuttuu (vaikuttaa kuljettaja-aikatauluun) Liikennöintitapa (juna vs. vaihtotyö) muuttuu. Pysähtymiskäyttäytyminen muuttuu
Ohje 12 (76) 3.1.3.1 Kiireellinen ratakapasiteetti Rautatieliikenteen harjoittajat voivat hakea kiireellistä ratakapasiteettia yllättävää tai muuttunutta aikataulutarvetta varten. Kiireellisiä ratakapasiteettihakemuksia käsitellään vuorokauden ympäri Liikenneviraston rataliikennekeskuksessa Museoliikenteen harjoittajat ja radan kunnossapitoyritykset voivat hakea ratakapasiteettia ainoastaan kiireellisenä ratakapasiteettina. Museoliikenteen harjoittajat voivat hakea ratakapasiteettia enintään neljä kuukautta ennen liikennöintiä. 3.1.4 Liikenteen priorisointi ja häiriötilanteet Rataliikennekeskus päättää junien ajojärjestyksen häiriötilanteissa yhteistyössä alueellisen liikenteenohjauksen kanssa. Rautatieliikenteen harjoittajat voivat esittää toiveita ajojärjestyksistä ja prioriteetin muutoksista rataliikennekeskuksen kautta. Rataliikennekeskus ratkaisee prioriteetit ja ajojärjestykset viranomaisena neutraliteettisäännöksiä noudattaen ja huomioiden liikenteen kokonaisuuden ja yhteiskunnallisen edun. Rautatieliikenteen harjoittajien esitykset muutoksista myönnettyyn kapasiteettiin tulee ohjata Rataliikennekeskukseen. Kun liikenteenohjaus saa myöhässä kulkevasta junasta tiedon vaihtomatkustajista, voi liikenteenohjaus luvata yhteyden säilyvän, mikäli yhteysjunan myöhästyminen pysyy erillisten paikkakuntakohtaisten ohjeaikojen rajoissa. Liikennevirasto julkaisee paikkakuntakohtaiset odotusajat junatyypeittäin. Muussa tapauksessa liikenteenohjauksen on sovittava odotuksesta rataliikennekeskuksen kanssa. Ennakkoilmoituksessa ilmoitetun liikenteen keskeyttävän ratatyön aikarajojen muuttaminen yli 15 minuutilla vaatii rataliikennekeskuksen hyväksymisen. Ennakkoilmoituksessa ilmoitettua ratatyötä voidaan tehdä myös liikenteen ehdoilla, jolloin myöhemmin hyväksytty kapasiteetti voi muuttaa ratatyön aikarajoja tai keskeyttää ratatyön. Liikenteen ajojärjestystä arvioitaessa on yleisohjeena pidettävä periaatetta, missä aikataulun mukaan kulkeva liikenne on etusijalla myöhässä kulkevaan nähden. Tällöin myöhässä kulkeva yksikkö menettää oikeutensa kulkea myönnetyssä aikataulussaan ja joutuu väistämään muuta liikennettä. Pyrkimyksenä on se, että myöhässä kulkija haittaa mahdollisimman vähän muuta aikataulun mukaista liikennettä ja siten vähentää rataverkkoon ja koko liikennejärjestelmään kohdistuvia haittavaikutuksia. Tätä periaatetta noudatetaan myös eri liikennetyyppien sekä junalajien- ja junatyyppien välillä. Kansainvälisen henkilöliikenteen nopeat junat (Allegro) priorisoidaan muun liikenteen edelle, ellei niiden kulusta koidu huomattavaa haittaa muulle liikenteelle. Samoin muu myönnetty ratakapasiteetti kuten esimerkiksi ennakkoon sovitut ratatyöt tai muut radan käyttäjät, ovat lähtökohtaisesti etusijalla myöhässä kulkevaan liikenteeseen nähden.
Ohje 13 (76) Konfliktien ratkaisussaa tulee noudattaa pääperiaatetta, jossa matkustajien enemmistön edut huomioi- daan ratkaisussa. Päätöksenteossa noudatetaan yhteiskunnallisen edun periaatetta. Mahdollisuuksi- en mukaan huomioidaan myös sekundääriset vaikutukset ja myöhästymistenn ketjuuntuminen. Pääpe- riaatteet eivät ole ehdottomia, mutta niistä poikkeaminen vaatii rataliikennekeskuksen luvan. 3.2 Liikenneviraston rataliikennekeskus Rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteenn sujumista ja rataverkon tilaa ympäri vuorokauden, rat- liiken- kaisee tarvittaessa liikenteen häiriötilanteita ja tiedottaaa häiriöistä. Rataliikennekeskus toimii teenohjausta ohjaavana ja valvovana viranomaisena sekä koordinoi poikkeus- ja onnettomuustilan- teissa liikennettä sekä valvoo liikenteenohjaustoiminnan tasapuolisuutta. Olemassa olevien ohjeiden lisäksi rataliikennekeskus voi, Liikenneviraston rautaliikenteenohjausyksi- kön päällikön valtuuttamana, äkillisissä tilanteissa antaa liikenteenohjauksellee myös turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Nämä ohjeet rataliikennekeskus toimittaa kirjallisena asian omaisiin alueohjauksiin. Alueohjaaja huolehtii ohjeen tarvittavasta jakelusta liikenteenohjausorganisaatiossa. Ohjeistuksen yhteydessä on ilmoitettava, jos se poikkeaa jostakin olemassa olevasta ohjeesta tai määräyksestä. Lisäksi ohjeessa tuleee mainita alue, jota se koskee sekä voimassaoloaika. Rataliikennekeskuksen tulee puhelimitse varmistaa alueohjaukselta, että ohje tullut perille. Tässä yhteydessä tulee huolelli- sesti käydää läpi ohjeen sisältö, jotta varmistutaan, että se on ymmärretty oikein. Rataliikennekeskus ja alueohjaukset huolehtivat ohjeen käytöstää ja kumoamisesta. Yhteydenpito rautatieliikenteen harjoittajiin tapahtuu pääsääntöisesti rataliikennekeskuksen kautta. Tästä poikkeuksena on esimerkiksi pääkaupunkiseudun liikenteenn sujuvuuteen liittyvä yhteistyö ka- luston käytönohjauksen kanssa. Tämänkaltaisten menettelyiden on o oltava Liikenneviraston hyväksy- miä. Kuva 2 Rataliikennekeskus valvoo rautatieliikenteen sujumista valtakunnallisellaa tasolla
Ohje 14 (76) 3.2.1 Rataliikennekeskuksen tehtävät Ylläpitää tilannekuvaa liikenteestä liikenteenohjausjärjestelmien avulla Vastaa liikenteenohjaukseen liittyvien viranomaispäätösten tekemisestä ympärivuorokautisesti Edustaa Liikennevirastoa virka-ajan ulkopuolella Valvoo myönnetyn ratakapasiteetin tasapuolista lainsäädännön sekä ohjeiden mukaista käyttöä Toimeenpanee ja tarvittaessa määrää valmius- ja varautumistilanteissa, sekä niitä vastaavissa tilanteissa muiden viranomaisten vaatimia toimenpiteitä ja tiedottaa niistä rautatieliikenteenohjauksen organisaatioon (Sotatilalaki ja valmiuslaki) Jakaa kiireellistä ratakapasiteettia Liikenneviraston ohjeiden ja Liikenteen turvallisuusviraston ja EU -määräysten mukaisesti Tiedottaa tarvittaessa julkisuuteen ja viranomaisille rataverkon ja liikenteen yleisestä tilasta sekä onnettomuus- ja vauriotapauksista Päättää häiriötilanteissa ratatöiden (sekä kiireellinen että ennalta suunniteltu ratatyö) ja liikenteen yhteensovittamisesta, sekä hyväksyy poikkeukselliset liikennejärjestelyt Nimeää onnettomuus- ja poikkeustilanteissa rautatietoimintojen yleisjohtajan Päättää siirtymisestä varatulosteiden käyttöön LIIKE / JETI / LOKI - poikkeustilanteissa, sekä tiedottaa menettelystä liikenteenohjausta ja rautatieliikenteen harjoittajia Peruuttaa ratatöitä liikenteellisissä häiriötilanteissa ja informoi päätöksestä tarvittavia osapuolia Päättää muutoksista tilanteissa, joissa ratatyön aloitus- tai päättymisaika siirtyy Määrää tarvittaessa junajärjestyksistä häiriötilanteissa Toimii yhteyshenkilönä tutkintaa suorittaviin viranomaisiin (Trafi, OTKES) sekä välittää viranomaisten antaman raivausluvan raivausorganisaatiolle Määrää tallennetietojen purkamisesta ja talteen ottamisesta onnettomuus- ja poikkeustilanteissa sekä huolehtii tarvittaessa tallennetietojen toimittamisesta muiden viranomaisten käyttöön 3.2.2 Rataliikennekeskukselle ilmoitettavat asiat Onnettomuudet ja vaaratilanteet (törmäys, suistuminen, kaatuminen, liikenteeseen vaikuttava viranomaistyö) Poikkeamat, joissa on VAK -aineita mukana Tasoristeysonnettomuudet Alle jäännit (ihmisten ja eläinten) Henkilövahingot (loukkaantumiset) Väärä, puutteellinen tai ohjeiden ja säännöstön vastainen toiminta Kulkutien turvaamisvirhe Virheellinen reititys juna- tai vaihtotyöliikenteessä Luvattomat seis -opasteen ohitukset (ml. turvalaitevikojen aiheuttamat) Luvaton ratatyö ja ratatyöalueen ylitykset Ratatyön suojaamisvirhe
Ohje 15 (76) Vaihteiden aukiajot Vialliset kuumakäynti-ilmaisimet Ennakoimattomat nopeusrajoitukset (routarajoitukset yms.) Ratavauriot Turvalaitosviat, joista aiheutuu myöhästymisiä Viat ja vauriot sähköratalaitteissa Viat ja häiriöt Liikenneviraston tietojärjestelmissä Ongelmat kalustotietojen saamisessa liikenteenohjausjärjestelmiin Kaluston kuumakäynnit (todelliset), lovipyörät, yliraskaat vaunut yms. Junan katkeaminen JKV - viat ja tarve ajaa ilman toimivaa JKV - laitetta Ilkivalta (ratainfra ja rautatiekalusto) Pommiuhkaukset ja muut uhkatekijät Junien myöhästymiset, jotka vaikuttavat ratakapasiteetin käyttöön Avustamistilanteet Jokainen käyttämättä jäänyt, keskeytetty, peruttu tai enemmän kuin 15 min siirtynyt ennakkoilmoitusjärjestelmässä ilmoitettu työrako joka vaatii liikenteen keskeyttämisen Muut asiat, jotka saattavat kiinnostaa esim. tiedotusvälineitä. 3.3 Liikenteenohjaus Liikenteenohjaus toteuttaa myönnetyn ratakapasiteetin Liikenneviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Liikenteenohjausta toteutetaan pääsääntöisesti liikenteenohjauskeskuksista ja yksittäisiltä liikennepaikoilta annettavana liikenteenohjauspalveluna. Lisäksi mm. isommilla tavararatapihoilla voi olla rajoitetun alueen liikenteenohjaus, joka toimii liikenteenohjauksen apuna kulkuteiden turvaamisessa ja ratatyön suojaamisessa. Rajoitetun alueen liikenteenohjaustoiminta on murrosvaiheessa ja sen tehtävät määritellään erikseen alueittain. 3.3.1 Liikenteenohjauksen tehtävät Liikenteenohjauksen tehtäviin kuuluu muun muassa: Junien kulkuteiden turvaaminen Junien kulun kirjaaminen seurantajärjestelmiin Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti Myönnetyn ratakapasiteetin junajärjestyksen muuttamisesta sopiminen yhdessä viereisten liikenteenohjauksien kanssa Vaihtotyöhön liittyvä luvananto Ratatyöhön liittyvä luvananto ja liikennekatkojen toteuttaminen Jännitekatkoihin liittyvä luvananto ja liikennekatkojen toteuttaminen Liikenteen tilannekuvan ja matkustajainformaation ylläpito Matkustajainformaation tuottaminen asemilla Ratainfrastruktuurin ja kaluston valvontalaitteiden hälytysten ilmoittaminen yksiköille
Ohje 16 (76) Ratainfrastruktuurin vikojen, häiriöiden ja poikkeamien ilmoittaminen ohjeistuksen mukaisesti sekä vian kiireellisyyden määrittely tarvittaessa alueohjauksen kanssaa Häiriö- ja erityistilanteidenn hallinta Onnettomuus- ja vauriotilanteiden hoitaminen erillisen ohjeen mukaann Liikenteen ja annettujen lupien dokumentointi Turvallisen ja sujuvan liikenteenohjaustyön kannalta on olennaistaa oman alueen rautatieliikennepaik- kojen, turvalaitoksien, opastinvarustelun, merkkien ja rajojen sijainnin tunteminen. 3.3.2 Alueohjaustoiminta Alueohjaus on liikenteen suunnittelua, valvontaa, tulevien tilanteiden ennakointia, toteutumisen seu- rantaa ja raportointia sekä häiriötilanteiden hoitamista. Kuva 3 Alueohjaus toimii liikenteenohjauksen operatiivisena esimiehenä 3.3.2.1 Alueohjauksen tehtävät Toimii liikenteenohjauksen operatiivisena esimiehenä Yhteydenpito rataliikennekeskukseen ja infokeskukseen Valvoo, että junat kulkevat aikataulun mukaisesti ja liikenteen kokonaisuutta silmälläpitäen tarkoituksenmukaisesti, Liikennevira aston ohjeistuksen mukaisesti Määrittelee liikenteen häiriötilanteissa junien ajojärjestyksen alueellaan yhteistyössä rataliikennekeskuksen kanssa
Ohje 17 (76) Sopii yhdessä rataliikennekeskuksen kanssa liikenteeseen vaikuttavien ratatöiden suorittamisesta häiriötilanteiden yhteydessä Määrittelee häiriötilanteissa liikenteenohjauksen miehitystarpeen sekä tehtäväjaon Toimii liikenteenohjauksen yhteyshenkilönä sähkö-, viesti-, ja turvalaitosten vikatilanteissa määriteltäessä vikojen korjaamisen kiireysjärjestystä. Tarvittaessa rataliikennekeskus päättää järjestyksen. Valvoo, että seurantajärjestelmien tiedot ovat reaaliaikaisesti ajan tasalla ja ennakkoaikoja tai ennustetoimintoja käytetään myöhästymistapauksissa Ryhtyy onnettomuus- ja vauriotapauksen tai muun liikennehäiriön sattuessa tarvittaviin toimenpiteisiin avun toimittamiseksi sekä liikenteen käyntiin saattamiseksi ja sen häiriöttömän kulun jatkamiseksi huomioiden viranomaisten asettamat vaatimukset Hälyttää ja tekee ilmoitukset OVRO:n hälytyskaavioiden mukaisesti Toteuttaa rataliikennekeskuksen kanssa sovitut liikennejärjestelyt Valvoo matkustajainformaation toteutumista Puuttuu havaitsemiinsa virheellisiin toimintatapoihin ohjaamalla ja opastamalla 3.3.3 Liikenteenohjauksen piirissä olevat alueet 3.3.3.1 Ensimmäisen luokan liikenteenohjaus Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueen valtion rataverkolla määrittelee Liikennevirasto. Siihen kuuluvat liikennepaikat ja liikennepaikkojen välisten raiteiden muodostama alue siltä osin, kun aluetta ei ole osoitettu toisen luokan liikenteenohjauksen alueeksi. Ensimmäisen luokan liikenteenohjauksen alueella junaliikenteeseen, vaihtotyöhön ja ratatyöhön on oltava liikenteenohjauksesta vastaavan tahon lupa. Liikenteenohjauksien tunnukset, alueet, puhelinnumerot ja muut yhteystiedot ovat liikenteenohjauksen yhteystiedoissa. 3.3.3.2 Toisen luokan liikenteenohjaus Liikennevirastolla vastuulla on myös toisen luokan liikenteenohjauksen alueilla olevia raiteita ja turvalaitteita. Näiden osalta liikenteenohjaus vastaa vikailmoitusten tekemisestä sekä onnettomuustilanteiden hoitamisesta OVROn mukaisesti. Liikenteenohjaus ei vastaa eikä osallistu toisen luokan liikenteenohjauksen alueen liikennöintiin tai ratatyöhön.
Ohje 18 (76) Kuva 4 Suomen liikenteenohjauskeskukset ja niiden ohjaamat alueet
Ohje 19 (76) 3.3.4 Liikennesuunnittelu Liikennesuunnittelu on ratatyön ja liikenteen yhteensovittamista varten annettava palvelu, jota Liikennevirasto ostaa liikenteenohjauspalvelua tuottavalta yhtiöltä. Liikennesuunnittelun keskeisimpiä tehtäviä ovat: liikenteeseen vaikuttavien töiden vuosisuunnitelmien laadintaan osallistuminen ja vuosisuunnitelman päivittäminen saatujen tietojen perusteella rakentamis- ja kunnossapitotöiden ajoittaminen ja yhteensovittaminen liikennerajoituksista ja -järjestelyistä sopiminen rautatieliikenteen eri osapuolien kanssa, huomioiden ratatyön määrä. kunnossapidon ja rakentamisen aiheuttamien nopeusrajoituksien vaiheistaminen ja kontrolloiminen siten, että ratatyön aiheuttama haitta junaliikenteelle on mahdollisimman vähäinen Liikennesuunnittelun tärkeimpänä työkaluna toimii JETI - ennakkoilmoitusjärjestelmä. Rataliikennekeskus toimii liikennesuunnittelun roolissa virka-ajan ulkopuolella, jotta ennakkoilmoitusten laatiminen ympärivuorokautisesti olisi mahdollista. 3.4 Rautatieliikenteen harjoittajat Rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat kalustosta ja kaluston ohjaukseen liittyvästä toiminnasta, sekä henkilöstön käytöstä. Lisäksi rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat korvaavien kuljetusten hankkimisesta asiakkailleen kaikissa tapauksissa. Rautatieliikenteen harjoittajat vastaavat myös toimintaansa liittyvien vaihtotöiden suunnittelusta ja toteutuksesta. 3.5 Rataverkon ylläpito Suomen rataverkon ylläpito, kehittäminen ja kunnossapito ovat Liikenneviraston vastuulla. Toiminnan tavoitteena on pitää nykyinen rataverkko liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa siten, että liikennöinti on turvallista ja rataverkon käyttö tehokasta. 3.5.1 Radan rakentaminen Radan rakentaminen voidaan jakaa uudisrakentamiseen ja olemassa olevien ratojen korjausrakentamiseen. Radan rakentaminen käsittää radan pohja- ja alusrakenteen, sillat, varusteet ja erikoisrakenteet, radan päällysrakenteen sekä radan järjestelmät.
Ohje 20 (76) Radan pohja- ja alusrakenteeseen kuuluvat mm ratapenger, rataleikkaus, kalliot, rummut ja kuivatus. Radan päällysrakenteeseen kuuluvat tukikerros, ratapölkyt, ratakiskot, vaihteet ja tasoristeykset. Radan järjestelmiin kuuluvat mm. ohjaus- ja turvalaitejärjestelmät sekä radan sähköjärjestelmät. 3.5.2 Kunnossapitotoiminta Rataverkon liikennekelpoisena pysyminen edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa. Kunnossapitotoimintaan kuuluvat tarkastukset, määräaikaishuollot, viankorjaukset ja puhdistustyöt. Toimenpiteitä tehdään päällysrakenteelle (kiskoille, pölkyille, vaihteille ja tukikerrokselle), alusrakenteille, tasoristeyksille, silloille, liikenteenohjaus- ja turvalaitteille, sähkörata- ja vahvavirtalaitteille sekä maa-alueille. Korjaustoimenpiteiden tarve käy ilmi tarkastuksissa ja radan kunnon seurannassa. Näitä toimenpiteitä tehdään rataverkon alkuperäisen kunnon ylläpitämiseksi. Liikennevirasto kilpailuttaa kunnossapitäjät. 3.5.3 Käyttökeskustoiminta Käyttökeskukset toimivat ympärivuorokautisesti varmistaen rautatieliikenteen teknistä häiriöttömyyttä. Käyttökeskukset ovat yksi liikenteenohjauksen tärkeimmistä sidosryhmistä. Käyttökeskuksessa toimii Käyttöpäivystäjä. Käyttöpäivystäjän keskeisimpiä tehtäviä ovat: sähkörata-, vahvavirta-, vaihde-, ja ratatoimialojen vikojen vastaanottaminen, kirjaaminen ja raportointi vikatietojen välittäminen kunnossapitäjälle sähköteknisten järjestelmien käytön valvonta sähköverkon kuormitustilan valvonta ja yhteistyö verkkoyhtiöiden kanssa kytkentämääräysten toteuttaminen ja varmistaminen sekä ilmoittaminen toiminta-alueella (jännitekatkot) onnettomuus- ja vauriotilanteissa kytkentämääräysten suunnittelu ja toteuttaminen sekä yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa järjestelmätietojen ja arvojen taltiointi ja raportointi Käyttöpäivystäjä pitää tehtävien hoitamiseksi aktiivisesti yhteyttä liikenteenohjaukseen sekä alueella toimiviin urakoitsijoihin ja kunnossapitäjiin.
Ohje 21 (76) 3.6 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi TraFin keskeisenä tehtävänä on valvoa ja kehittää rautatieturvallisuutta ja rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta sekä ylläpitää erilaisia rekistereitä. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataverkon haltijoille turvallisuusluvat, ylläpitää rautatiekalustorekisteriä ja hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita.
Ohje 22 (76) 4 Rautatieliikenteenohjauksen järjestelmät 4.1 Liikenteenohjausjärjestelmät Liikenteenohjaukseen käytettävillä turvalaitoksilla, asetinlaitteilla ja kauko-ohjausjärjestelmillä ohjataan liikennettä ja tuotetaan tietoa myös muille järjestelmille, kuten esim. matkustajainformaatiojärjestelmiin. Liikenteenohjausjärjestelmä voi myös vastaanottaa tietoa muista järjestelmistä. Liikenteenohjauksen on tiedettävä missä raiteiden ja vaihteiden vapaana olon valvonta on toteutettu akselinlaskennalla ja missä se on toteutettu raidevirtapiirein. 4.2 Liikenteenohjauksen työasema- ja tietoverkko Liikenteenohjauksen työasema- ja tietoverkko on liikenteenohjaustilat kattava verkko jossa käytetään monia osasovelluksista, joista liikenteenohjaajalle tärkeimpiä ovat mm. reaaliaikagrafiikka, sähköiset aikataulut, lähtölupajärjestelmä, junien raiteiston ja reitinhallinta, sekä LOKI- ja sähköinen junapäiväkirja. 4.2.1 Liike-järjestelmä ja reaaliaikagrafiikka Liike-järjestelmällä hallitaan ratakapasiteettia useamman rautatieyrityksen toimintaympäristössä. Järjestelmässä on ajantasainen tieto junille, vaihtotyölle ja ratatyölle myönnetystä kapasiteetista sekä sen toteutumasta ja ennusteesta. Nämä tiedot ovat edelleen muiden järjestelmien hyödynnettävissä standardirajapintojen kautta Liikenneviraston rautatieosaston integraatiopalvelun (SANTRA) välityksellä. Liike sisältää kaikkien junien myönnetyt ja suunnitellut aikataulut mukaan lukien myös vaihtotyöt ja ratatyökoneet. Liike-järjestelmään kuuluu mm: Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin hakeminen ja jakaminen aikataulusuunnittelu ratakapasiteetin hakemisen ja myöntämisen toiminnallisuudet myönnetyn ratakapasiteetin tarkastelu junaliikenteen ja vaihtotyöyksiköiden tunnisteiden hallinta Ratakapasiteetin operatiivinen hallinta ratakapasiteetin hakeminen, myöntäminen ja peruuttaminen lyhyellä aikajänteellä junan lähtöön liittyvät toiminnallisuudet
Ohje 23 (76) o o o kuljettaja-aikataulu junankokoonpanon antaminen junan lähtövalmiuden ilmoittaminen junan kulun seurantaan ja täsmällisyysraportointiin liittyvät toiminnallisuudet o reaaliaikaisen liikennetilanteen näyttäminen o junan kulun ennustaminen 4.2.2 JETI JETI - Ennakkoilmoitusjärjestelmä on tietojärjestelmä jolla laaditaan, jaetaan ja ylläpidetään ennakkoilmoituksia ja radan liikennöitävyyteen vaikuttavia tietoja. Järjestelmässä laaditaan ja hyväksytään rataverkolla tehtävät ratatyöt ja ennakkosuunnitelmat. JETIllä ylläpidetään yksiköiden kuljettajille ilmoitettavia liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella. JETI - järjestelmässä voidaan seurata ennakkoilmoitusten kulkua yksiköiden kuljettajien tietoon. Ensimmäisessä vaiheessa, kun kaluston päätelaite ei ole käytössä, seuranta perustuu tietoon siitä milloin kuljettajat ovat tulostaneet yhdistetyn ennakkotieto- ja aikataulutulosteen. Kaluston päätelaitteen käyttöönoton jälkeen seuranta toimii reaaliaikaisesti. 4.2.2.1 Jetin prosessikuvaus Tässä kuvataan yleisellä tasolla ennakkosuunnitelmien ja ennakkoilmoitusten elinkaaren vaiheet ja niihin liittyvät prosessit Jetissä. Osa toiminnoista on käytettävissä vasta veturipäätelaitteiden käyttöönoton myötä. Ennakkoilmoitusjärjestelmässä ylläpidetään ratatyön ennakkosuunnitelmia sekä liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella. Ennakkoilmoitusjärjestelmässä liikenteeseen vaikuttavia tietoja voidaan laatia ja ylläpitää ympärivuorokautisesti. Tiedot tulostuvat kuljettajien aikataulutulosteeseen, jossa on yhdistelmänä junan aikataulu ja ennakkoilmoitustieto. Ennakkosuunnitelmien ja/tai -ilmoitusten kanssa ovat tekemisissä kaikki Jetin käyttäjäryhmät: Urakoitsijat luovat Jetillä ennakkosuunnitelmia liikennesuunnittelun hyväksyttäväksi. Liikennesuunnittelijat luovat valmiita ennakkosuunnitelmia, ja muokkaavat urakoitsijoiden tekemät suunnitelmat valmiiksi yhdessä urakoitsijan kanssa. Liikennesuunnittelijat luovat myös ennakkoilmoitukset.
Ohje 24 (76) Liikenteenohjaus välittää järjestelmään luodut ennakkoilmoitukset niille yksiköille, jotka eivät niitä ole kuljettajan tulosteen tai päätelaitteen kautta saaneet. Liikenteenohjaus luo järjestelmään myös liikenteenohjauksen ilmoituksia. Yksiköiden kuljettajat tarvitsevat heille välitettyjä ennakkoilmoituksia ja liikenteenohjauksen ilmoituksia yksiköiden turvalliseen kuljettamiseen. Rataliikennekeskus toimii liikennesuunnittelun roolissa virka-ajan ulkopuolella, jotta ennakkoilmoitusten laatiminen ympärivuorokautisesti olisi mahdollista. JETI -järjestelmässä voidaan seurata ennakkoilmoitusten kulkua yksiköiden kuljettajien tietoon. Ensimmäisessä vaiheessa, kun kaluston päätelaite ei ole käytössä, seuranta perustuu tietoon siitä milloin kuljettajat ovat tulostaneet yhdistetyn ennakkotieto- ja aikataulutulosteen. Kaluston päätelaitteen käyttöönoton jälkeen seuranta toimii reaaliaikaisesti. Lisäksi JETI mahdollistaa aiempaa tehokkaamman vuoropuhelun urakoinnin ja liikennesuunnittelun välillä ennakkosuunnitelmia työstettäessä. Ennakkosuunnitelmien ja -ilmoitusten tietosisällön osalta JETI sallii työn tarkemman kohdistamisen ratainfran eri kohteisiin Yksiköiden tulosteet ovat voimassa -30 min ja +120 min yksikön aikataulun mukaisesta kulkuajasta liikennepaikoittain. Mikäli liikenteenohjaus havaitsee, että yksikkö lähestyy tilannetta jossa se on joutumassa em. aikarajojen ulkopuolelle, tulee liikenteenohjauksen seurata mahdollisuuksien mukaan, että yksiköllä on ajantasaiset tiedot. Tarvittaessa asia varmistetaan yksikön kuljettajalta. Mikäli kuljettaja käyttää varatulostetta tai kulkee mainitun aikatauluikkunan ulkopuolella, kuljettajalla ei ole ajantasaisia ennakkoilmoitustietoja. Liikenteenohjaus ilmoittaa kuljettajalle kaikki yksikköä koskevat asiat liikenteenohjauksen ilmoituksella. Kuljettaja ilmoittaa varalistan käyttämisestä liikenteenohjaukselle. Ennakkoilmoitustiedot tulostuvat yksiköiden reiteille liikennepaikka ja liikennepaikkavälikohtaisesti. Mikäli yksikön reitti tai muu tieto muuttuu yksikön ollessa liikkeessä siten, ettei yksikölle ole haettu uutta ratakapasiteettia, liikenteenohjaus ilmoittaa muuttuneelta reitinosalta ennakkotiedot kuljettajalle. Tilapäiset nopeusrajoitukset on annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella siihen asti, kunnes rajoite on ennakkotietojärjestelmässä ja varustettu merkein sekä baliisein, jotka on tarkastettu. JKV- varustamattomilla radoilla tilapäiset nopeusrajoitukset on annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella siihen asti, kunnes rajoite on ennakkotietojärjestelmässä ja rajoite on varustettu merkein. 4.2.2.2 Liikenteenohjauksen ilmoitukset JETI / LOKI:ssa Liikenteenohjauksen ilmoitukset ovat tietosisällöltään ja toiminnaltaan lähes identtisiä ennakkoilmoitusten kanssa. Liikenteenohjauksen ilmoituksen järjestelmään voi tehdä suoraan myös liikenteenohjaus. Oleellisin ero näiden ilmoitustyyppien välillä on, että liikennesuunnittelu laatii ennakkoilmoituksia Jetin kautta, sen sijaan liikenteenohjaus käyttää JETI järjestelmää LOKI sovelluksella. LOKI:lla voidaan laatia liikenteenohjauksen ilmoituksia. Mikäli liikenteenohjauksen ilmoitus annetaan LOKI:lla, ei
Ohje 25 (76) liikenteenohjauksen ilmoituslomaketta tarvitse täyttää. Tällöin ilmoitustiedot tallentuvat järjestelmään. Liikenteenohjauksen sähköiset ilmoituksen otetaan käyttöön veturipäätelaitetoiminnon myötä. 4.2.2.3 JETI ilmoitus JETI ilmoitus laaditaan mikäli ratatyö tai muu tapahtuma pitää kohdentaa JETI:in. Tällaisia voivat olla muun muassa kiireellinen ratatyö, johon ei kohdistu ennakkoilmoituksia, poikkeava liikenteellinen tapahtuma, tai mikä tahansa muu asia, johon voidaan kohdentaa LOKI tai JETI tapahtumia. 4.2.2.4 Ennakkoilmoitusten luonti Ennakkoilmoituksia voi luoda joko hyväksytyn ennakkosuunnitelman pohjalta, toisen ennakkoilmoituksen perusteella, liikenteenohjauksen ilmoituksen perusteella, tai puhtaalta pöydältä. Kaikissa tapauksissa ennakkoilmoituksen tietosisältö on samantyyppinen, mutta suunnitelman tai toisen ilmoituksen pohjalta luotaessa suuri osa sen tiedoista on valmiiksi täytettyjä. Suunnitelman pohjalta luotaessa ennakkoilmoitus perustuu johonkin suunnitelman työn osista, ja saa esitäytetyt tietonsa pääosin siitä. Kuten ennakkosuunnitelmakin, luotu ilmoitus on luonnostilassa ja se pitää erikseen vielä hyväksyä näkyäkseen liikenteenohjauksen järjestelmissä, kuljettajan tulosteella ja päätelaitteella. 4.2.2.5 Ennakkoilmoituksen voimassaolo, peruuttaminen ja päättäminen Ennakkoilmoituksella voi olla useita voimassaoloja. Nämä voivat olla säännöllisiä, kuten tietty aikaväli yhtenä tai useampana viikonpäivänä, tai yksittäisiä aikavälejä. Säännölliset aikavälit voivat olla määräaikaisia tai toistaiseksi voimassaolevia. Hyväksytty ennakkoilmoitus, joka ei juuri tällä hetkellä ole voimassa, mutta jolla tulevaisuudessa on yksi tai useampi aikaväli jolloin se olisi voimassa, on passiivinen. Kun tällaisen ilmoituksen voimassaolo alkaa, muuttuu ilmoitus aktiiviseksi. Viimeisen voimassaolojakson jälkeen ilmoitus on päättynyt. Ennakkoilmoituksen voi peruuttaa, jos se ei ole vielä kertaakaan ollut voimassa. Muussa tapauksessa ilmoitus pitää päättää, joka tarkoittaa sitä että kaikki sen tulevat voimassaolot poistetaan ja mikäli se on juuri tällä hetkellä voimassa, kyseinen voimassaolo muutetaan päättyväksi heti. Molemmat ilmoitukset päätyvät yksiköiden kuljettajien tietoon samoilla tavoin ja niihin pätevät samat periaatteet voimassaolon, peruutusten ja päättämisten osalta. JETI:n ensimmäisen vaiheen käyttöönoton jälkeen (ennen kuin veturipäätelaite on käytössä), tulee liikenteenohjaajan edelleen ilmoittaa äkilliset ja välitöntä reagointia vaativat asiat suullisesti liikenteenohjauksen ilmoituksella. Liikenteenohjaajan tulee tiedostaa ettei sähköiset liikenteenohjauksen ilmoitukset välity jo tulostettuihin aikatauluihin.
Ohje 26 (76) 4.2.2.6 Ilmoituksen kulku yksikön kuljettajan tietoon Jotta ennakkoilmoitus tai liikenteenohjauksen ilmoitus voisi päätyä tietyn yksikön kuljettajan tietoon, täytyy mm. seuraavien vaatimusten täyttyä: o Ilmoitus on merkitty VEK- ilmoitukseksi o Ilmoituksen liikennevaikutusalueen tulee sijaita yksikön kulkureitillä. Toistaiseksi yksikön kulkuraiteesta ei välitetä. o Yksikkö kulkee aikataulunsa mukaan ilmoituksen vaikutusalueen kautta silloin, kun o ilmoitus on voimassa tai o ilmoituksen voimassaolon alkuun on enintään 30 minuuttia (etuajassa kulkeminen) tai o ilmoituksen voimassaolon päättymisestä on korkeintaan 120 minuuttia (myöhässä kulku). o Jos ilmoitus on tarkoitettu vain sähkökalustolle, yksikön on oltava sähkökalustoa. Jos yksikön kokoonpanosta ei olla varmoja, oletetaan sen olevan sähkökalustoa. o Jos ilmoitus on tyypiltään nopeusrajoitus, rajoituksen tulee olla alhaisempi kuin yksikön suurin sallittu nopeus ilmoituksen vaikutusalueella. Luontitavasta riippumatta ilmoitukset välittyvät yksiköiden kuljettajien tietoon joko kuljettajan tulosteen tai päätelaitteen kautta tai liikenteenohjauksen viestimänä. Liike- työpöydällä käytössä olevan LOKI- järjestelmän "ilmoitukset junille"-toiminto mahdollistaa seuraamisen, millä yksiköillä on ennakkoilmoitus tiedossaan, seuraavalla tavalla: 1. Yksikön kuljettaja ottaa yhdistetyn reittilista- ja aikataulutulosteen (ns. kuljettajan tuloste), joka sisältää kyseistä yksikköä koskevat ilmoitukset. o Jos kuljettaja ei ole ottanut tulostetta tai ilmoitus on tehty tulosteen ottamisen jälkeen, näkyy ko. ilmoitus liikenteenohjauksen järjestelmässä yksikölle ilmoitettavana asiana. o Liikenteenohjaus kertoo ilmoituksen sisällön kuljettajalle, ja kuittaa asian ilmoitetuksi kyseiselle yksikölle. 2. Jos yksikössä on päätelaite, kaikki yksikköä koskevat ilmoitukset välitetään kuljettajan tietoon sen kautta. o Mikäli ilmoitus luodaan yksikön ollessa jo liikkeellä, järjestelmä vaatii kuljettajalta kuittauksen ilmoituksen saapumisesta. Mikäli kuittausta ei anneta, näkyy ilmoitus liikenteenohjaajan työpöydällä kuten edellisessä kohdassa. o Menetettäessä yhteys kalustossa olevaan päätelaitteeseen, toimitaan niin kuin kuljettajalla ei olisi päätelaitetta eikä tulostetta. Muokattuja ilmoituksia käsitellään kuten uusia ilmoituksia, mikäli muokkaus kohdistuu kuljettajalle näkyviin tai ilmoituksen näkyvyyteen vaikuttaviin tietoihin. (Ks. ilmoitusten versiointi yllä) Alla oleva kaavio kuvaa prosessin, jolla ennakkoilmoitus päätyy kuljettajalle. Ennakkosuunnitelman ja -ilmoituksen elinkaari
Ohje 27 (76) 4.2.3 LOKI LOKI (LiikenteenOhjaajien KIrjaukset) on liikenteenohjauksen käyttämä Liike-tyoteperheen ilmoituksia työvuorojen aikaisista tapahtumista ja suoritetuista toimenpiteistä. sovellus, jonka avulla liikenteenohjaajat tekevät heiltää vaadittuja kirjauksia jaa
Ohje 28 (76) LOKI integroituu JETI - järjestelmään ja esim. ratatöiden, jännitekatkojen ja muiden liikenteen keskeytysten kirjaaminen pohjautuu yhteistyöhön JETI - järjestelmän kanssa. 4.2.4 Trakedia ja YKÄ Trakedia on graafinen karttanäkymä valtion rataverkosta. Trakediassa näkyvät kaikki rataverkon raiteet sekä rataverkolla olevat elementit, mm. paikantamismerkit, vaihteet ja opastimet ratakilometritietoineen. Liikenteenohjauksessa Trakediaa ja YKÄä voidaan käyttää apuna paikantamisessa. JETI ennakkoilmoitusjärjestelmän kaikki ennakkosuunnitelmat ja -ilmoitukset perustuvat suoraan Trakediaan syötetyn rataverkon elementteihin. Trakedia - järjestelmän pohjalta on kehitetty toimintakortteja ja ohjeita sisältävä graafinen käyttöliittymä jota kutsutaan nimellä YKÄ eli Yhtenäinen Käyttöliittymä. YKÄ:ssä näytetään myös junien sijainnit karttanäytöllä. 4.2.5 Raisa RAISA on reaaliaikainen Suomen ja Venäjän välisten raja-asemien (Imatra, Niirala, Vainikkala, Vartius) sanomanvaihtojärjestelmä. RAISAn toiminta perustuu Rautatierajasopimukseen. Järjestelmä on luotu junaliikennetietojen esivalmistelun, käsittelyn ja lähettämisen automatisointiin ja se tarjoaa junien saapumiseen ja lähettämiseen liittyvää tietotukea. Järjestelmää käyttävät Suomessa ja Venäjällä raja-asemien liikenteenohjaajat, katseluoikeuden omaavat henkilöt sekä järjestelmänvalvojat. 4.3 Viestintäjärjestelmät 4.3.1 RAILI - verkko / Dicora RAILI - verkko on Liikenneviraston omistama rautateiden integroitu liikenneviestintäverkko, joka muodostuu GSM-R verkosta ja liikenteenohjaajien viestintäverkosta (LOV). Liikenteenohjaajien viestintäverkko muodostuu puhelinkeskuksesta ja siihen liitetyistä päätelaitteista. RAILI - verkko kattaa koko Suomen rataverkon alueen muutamia erillisiä rataosuuksia lukuun ottamatta. Näillä rataosuuksilla viestintään on käytettävä varayhteyttä. RAILI - verkon viestintä tallennetaan viranomaisten valvontaa ja tutkintaa varten. Toiminta RAILI - verkossa on kuvattu Liikenneviraston ohjeissa "Liikennöinti valtion rataverkolla" ja "Radanpidon turvallisuusohjeet" (TURO).