TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 28.2.2014 Kirsti Hankela HANKE TESOMAN PALLOILUHALLI Tesoman valtatie 44, 33310 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO Tarveselvitys Tesoman palloiluhallin tarveselvitys 17.11.2011, Dnro TRE: 8882/10.03.06/2011 Hankekortti Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys Tilaohjelma Hankeaikataulu Tavoitehinta-arviot Perustamiskustannukset Luonnokset Asemapiirros Pohjapiirrokset Leikkaukset Julkisivukaaviot Havainnekuvat LIITE 1: Investointisopimus - 1 -
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 17.11.2011 Dnro TRE: 8882 /10.03.06/2011 89 TESOMAN PALLOILUHALLIN TARVESELVITYS Sivela 17.11.2011 Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari: Länsi-Tampereen palloiluhallin tarve on todettu vuonna 2010 asiaa selvitelleessä työryhmässä. Työryhmä esitti uutta Länsi- Tampereen palloiluhallia Tesoman alueelle. Työryhmässä oli kaupungin tilaajaryhmän, liikuntapalvelujen, perusopetuksen sekä Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen edustajat. Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana mm. alueella toimivia urheiluseuroja sekä alueellista vaikuttamisfoorumia Länsi-Alvaria. Kuulemisten sekä väestötilastojen ja -suunnitteiden perusteella Tesoman seutu on sopivin paikka mahdolliselle uudelle sisäliikuntahallille. Tampereen viidestä palvelualueesta läntiseltä ja koilliselta palvelualueelta puuttuu suuri katsomollinen sisäliikuntapaikka, joka soveltuisi esimerkiksi eri palloilulajien aikuisten SM-sarjatasoisiin kilpailutapahtumiin. Sisäliikuntatilojen suurin tarve Länsi-Tampereella liittyy erityisesti koripalloon ja lentopalloon. Muita käyttäjäryhmiä olisivat mm. jalkapallon, futsalin, yleisurheilun, salibandyn sekä cheerleadingin harrastajat. Alueen koulujen liikuntasalit ovat kovassa käytössä myös iltaisin, ja alueelta puuttuvat olosuhteet eräiden palloilulajien valtakunnallisten sääntöjen mukaisiin kilpailuihin. Tuleva Tesoman voimistelu- ja liikuntahalli ei ratkaise Länsi-Tampereen palloiluolosuhteiden ongelmia. Loppuvuodesta 2010 palveluverkon ohjausryhmä nimesi työryhmän, jonka tehtävänä on laatia Tesoman ja Tesomajärven kouluja sekä lännen sisäliikuntahallia koskeva yhteisselvitys. Toimeksiannossa ohjausryhmä edellytti, että koulujen ja sisäliikuntahallin tilatarpeiden selvittäminen on kytkettävä yhteen. Selvitystä tehneessä työryhmässä on ollut edustettuina koulujen, varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen sekä tilaajan edustajat. Valmistelussa on ollut esillä kolme vaihtoehtoa: - 0-vaihtoehto, jonka mukaan nykyiset koulut peruskorjataan - A-vaihtoehto, jonka mukaan Tesomajärven koulusta kehitetään yhtenäinen peruskoulu - B-vaihtoehto, jonka mukaan Tesoman koulusta kehitetään yhtenäinen peruskoulu. Lisäksi palloiluhallin sijoituspaikkaa on tutkittu jää/uimahallin läheisyyteen tai Tesoman koulun läheisyyteen sekä selvitetty koulujen mahdollisuuksia hyödyntää hallia päiväaikaan.
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 17.11.2011 Tesoman koululla on liikuntapainotus ja sisäliikuntatilojen sijoittuminen koulun läheisyyteen tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia painotuksen monipuolistamiseen ja tätä kautta myös koulun vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Alueen koulujen (Tesomajärven koulu ml. Ikurin toimipiste, Lamminpään koulu ja Tesoman koulu) huoltajat kutsuttiin keskustelemaan Tesoman alueen koulutilajärjestelyistä 24.2.2011. Tilaisuuteen osallistui noin 20 henkilöä. Yhtenäinen peruskoulu nähtiin mahdollisuutena, joskin koulun koko keskustelutti. Asukkaat painottivat tila- ja pihasuunnittelun merkitystä, valmisteluun tulee ottaa mukaan erilaiset oppijat. Yhteiseen toimintakulttuuri kahden koulun yhdistyessä mietitytti osanottajia, samoin liikennejärjestelyt. Lännen sisäliikuntahallin parhaana sijoituspaikkana pidettiin koulun läheisyyttä. Alueen avoin yleisötilaisuus järjestettiin 7.9.2011 (osallistujia noin 40). Puheenvuoroissa nousi esiin koulumatkojen turvallisuus ja pituus, Ikurin koulun tulevaisuus, koulun koko, koulukiusaaminen isossa yksikössä, oppilashuoltopalvelujen riittävyys, liikuntahallin soveltuvuus kaikenikäisille käyttäjäryhmille. Myös jatkossa alueen asukkaille varataan mahdollisuus osallista valmisteluun. Lapset ja nuoret otetaan jatkovalmistelussa mukaan suunnittelutyöhön. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti kokouksessaan 11.10.2011 (119 ) hyväksyä Tesoman alueen koulupalvelujen kehittämisen edellä kuvatun vaihtoehto B:n mukaisesti, hyväksyä nuorisotilojen sijoittamisen koulun yhteyteen sekä hyväksyä Tesoman yhtenäisen peruskoulun tarveselvityksen hankesuunnittelun pohjaksi. Lisäksi lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti esittää toivomuspontena, että Tesoman yhtenäisen peruskoulun kehittämistyössä on selvitettävä lisäksi kaikenikäisille tarkoitetun lähiliikunta-alueen sijoittaminen koulun läheisyyteen. Valmistelun yhteydessä tehdyn vaihtoehtojen vaikutusten vertailun mukaan Tesoman koulun yhteyteen rakennettava palloilu- ja liikuntahalli mahdollistaisi sen, että Tesoman yhtenäinen liikuntapainotteinen peruskoulu voisi hyödyntää tiloja joustavasti, koska etäisyys koulun ja hallin välillä olisi noin 100 metriä. Palloilu- ja liikuntahallin tilat olisivat käytössä myös koulujen aamu- ja iltapäivä- sekä hip-toiminnassa (esim. urheiluseurat). Koululaisten käyttämän urheilukentän paikka on selvitettävä. Alkuperäinen alueen asukkaiden ja yhteisöjen tekemä esitys toteutuisi. Tesoman keskustaan on tulossa ikäihmisten asumista, minkä kannalta olisi edullista, jos palloilu- ja liikuntahalli sijoittuisi lähelle Tesoman keskustaa. Tesoman koulun läheisyyteen rakennettava länsi-tampereen palloilu- ja liikuntahalli tarjoaisi hyvät olosuhteet niin koululiikuntaan kuin urheiluseurojen ja muiden yhteisöjen liikuntatoimintaan. Hankkeen toiminnallisena edellytyksenä on, että Tesoman koulun
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 17.11.2011 tontille toteutetaan yhtenäiskoulu. Tesoman koulun nykyisten liikuntatilojen lisäksi koululiikunnan tarpeet edellyttävät uusia saleja, kun Tesomajärven koulun liikuntasali ei ole jatkossa käytettävissä. Alustavan tilaohjelman mukaan halliin toteutetaan 1 260 m2 laajuinen palloilusali, joka on jaettavissa kolmeen osaan siten, että kuhunkin osaan mahtuu harjoittelukäyttöön soveltuva koripallokenttä. Täydessä mitassaan palloilusaliin saadaan lajisääntöjen mukainen salibandykenttä. Palloilusalin minimikorkeus on 8,5 m. Salin suunnittelussa lähtökohtana on ollut, että sen tulee tarjota hyvät olosuhteet koripallon, lentopallon, salibandyn ja futsalin harjoitteluun ja kilpailuihin. Myös muiden lajien kilpailuja voidaan järjestää salissa. Tilaohjelmaan sisältyy myös yhteensä 600 henkilön katsomo, josta noin 400 paikkaa toteutetaan ns. teleskooppikatsomona. Riittävän laaja katsomo mahdollistaa hallissa suurehkojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestämisen sekä esimerkiksi koulun juhlien toteuttamisen. Lisäksi tilaohjelmassa on varauduttu riittäviin aulatiloihin, kanttiinin toimintaan sekä 200 m2 laajuiseen kuntosaliin, joka palvelisi niin yläkoulujen liikunnanopetusta kuin alueen asukkaiden omaehtoista liikuntaa. Pukuhuonetilojen osalta tilaohjelmassa varaudutaan usean ryhmän samanaikaiseen käyttöön sekä siihen, että pukuhuoneet ovat helposti myös ulkoliikunnan käytettävissä. Tesoman koulun läheisyyteen sijoittuvan länsi-tampereen palloilu- ja liikuntahallin kokonaislaajuus on alustavan tilaohjelman mukaan 2 500 brm2. Tampereen Tilakeskus liikelaitoksen tekemä alustava kustannusarvio kohteelle on 5 000 000 euroa. Tällä kustannustasolla kohteen vuosivuokraksi tulisi noin 450 000 euroa, joka muodostuu pääomavuokrasta (arvio 350 000 euroa) sekä tontin vuokrasta ja ylläpitovuokrasta (arvio yhteensä 100 000 euroa). Aikataulullisesti hankkeen toteutus tulisi kytkeä Tesoman koulun uudisrakentamiseen, jota on suunniteltu vuosille 2014-2015. Palloilu- ja liikuntahallin rakentaminen edellyttää kaavamuutosta alueella. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää hyväksyä Tesoman koulun läheisyyteen rakennettavan palloilu- ja liikuntahallin tarveselvityksen. Asian käsittelyn aikana Vesa Eskola esitti Anna-Kaisa Heinämäen, Johanna Loukaskorven ja Matti Joen kannattamana, että on
TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 17.11.2011 selvitettävä lisäksi kaikenikäisille tarkoitetun lähiliikunta-alueen sijoittaminen palloiluhallin läheisyyteen. Puheenjohtaja tiedusteli Vesa Eskolan esityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Päätös Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päätti hyväksyä Tesoman koulun läheisyyteen rakennettavan palloilu- ja liikuntahallin tarveselvityksen. Lisäksi lautakunta päätti esittää toivomuspontenaan, että on selvitettävä lisäksi kaikenikäisille tarkoitetun lähiliikuntaalueen sijoittaminen palloiluhallin läheisyyteen. Ilmoitus Kirsti Hankela/tike, Pirjo Nummela/sitar, Heli Nikander/tarla, Jukka Männikkö/talsa, Pekka P. Paavola/lipa Lisätietoja hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh. 050 555 9467, etunimi.sukunimi@tampere.fi Liitteet Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi (lanula 11.10.2011) Asia liitteineen on katsottavissa kaupungin Internet-sivun http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ kautta. Pyydettäessä ote toimitetaan liitteineen.
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 28.2.2014 Kirsti Hankela HANKE TESOMAN PALLOILUHALLI Tesoman valtatie 44, 33310 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot ja tavoitteet Tesoman palloiluhallin tuleva tontti sijaitsee Tesomalla Ristimäen kaupunginosassa osoitteessa Tesoman valtatie 44 11, 33310 Tampere. Tontin laajuudeksi on määrätty 1,3484 ha. Tonttia ja voimassaolevaa asemakaavaa ei vielä ole, mutta Tesoman koululle on tekeillä on asemakaavan muutos, jonka kaavaaluetta on laajennettu pohjoiseen koskemaan myös palloiluhallia. Uusi kaava vahvistuu 2014. Tesoman palloiluhallin alustavan tilaohjelman mukainen hyötyala on 2372 hym2 ja bruttoalatavoite n. 3320 brm2. Tarveselvitys on hyväksytty sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnassa 17.11.2011 ja sen pohjalta on laadittu tämä hankesuunnitelma. Hankkeen tarve: Tesoman ja Tesomajärven koulut ovat tulleet perusparannusikään. Palveluverkkotyössä päädyttiin ratkaisuun, jossa koulujen toiminnat yhdistetään perustamalla yhtenäiskoulu Tesoman koulun tontille, jossa on riittävästi tilaa myös laajennukselle. Palloiluhallin rakentaminen Tesoman koulun läheisyyteen mahdollistaa sen, että Tesoman yhtenäinen liikuntapainotteinen peruskoulu voi hyödyntää tiloja joustavasti koululiikuntaan päivisin. Urheiluseurojen ja kuntalaisten liikuntatoimintaa toteutetaan iltaisin ja viikonloppuisin. Palloiluhallin sijoituspaikkaa tutkittiin jää-/uimahallin läheisyyteen ja Tesoman koulun läheisyyteen sekä selvitettiin koulujen mahdollisuuksia hyödyntää hallia päiväaikaan. Tesoman koululla on jo nyt liikuntapainotus ja sisäliikuntatilojen sijoittuminen koulun läheisyyteen tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia painotuksen monipuolistamiseen ja tätä kautta myös koulun vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Hankkeen kuvaus Tontin käyttö Uusi hallirakennus ja sen pääsisäänkäynti sijoittuu tontin länsisivulle lähelle Tesoman valtatietä. Tilaa tällä sivulla on myös saattoliikenteelle ja tilausbussien pysäköinnille. Rakennuksen pääaula kahvioineen sijoittuu pääsisäänkäynnin yhteyteen. Saattoliikenne sekä muu ajo ja huoltoliikenne voi tapahtua myös idästä pysäköintialueen suunnasta, josta on jalakulkuyhteys suoraan pallokentälle. Tätä reittiä kulkevat ne koululaiset tai pelaajat, jotka käyttävät puku- - 6 -
pesutiloja pallokenttäliikunnan yhteydessä. Huoltoliikenne- ja pysäköintialue sijoittuu tontin itäsivulle, joka viettää loivasti Tohloppijärven suuntaan hallista poispäin. Pysäköinti Pysäköintiin on varattu yhteensä 100 autopaikkaa, joita käytetään myös lyhytaikaisen saattoliikenteen tarpeisiin. Tontin asemakaava edellyttää enintään 24 autopaikkaa. Tontille merkittävistä autopaikoista osa on inva-mitoitettuja. Polkupyörille varataan kaavan mukaisesti 140 paikkaa, joista neljännes sijoitetaan katoksen alle. Tilaratkaisut uudisrakennuksessa 0. Kerros Alin taso käsittää puku-pesutilat, kuntosalin ja ison palloilusalin teleskooppikatsomolla. Koulu käyttää näitä kaikkeen liikuntaan koulupäivän aikana. Liikuntapalvelut huolehtii muun ajan varauksista ja käytöstä. 1. Kerros Avara pääaula ja kahvio sijoittuvat yläpihan tasolle. Aulan monitoimikäyttöä lisätään monipuolisella varustelulla. Aulan kautta kuljetaan sekä kiinteään että avattavaan katsomoon. 2. Kerros Ylin kerros palvelee paitsi katsomon yläosaa myös IV-konehuoneen sijaintipaikkana. Osastoidut varapoistumistiet yhdistävät kaikki kerrokset ulos asti. Hankkeen laajuustiedot Uudisrakennus huoneistoala 3158 htm 2 bruttoala 3320 brm 2 hyötyala 2372 hym 2 tilavuus 28 500 m 3 kerrosala 3263 kem 2 tehokkuusluku 1.4 Hankesuunnitelmaluonnokset on laatinut Arkkitehdit Kontukoski Oy, joka jatkaa arkkitehti- ja pääsuunnittelijan tehtäviä koko hankkeen ajan. Pohjatutkimukset laatii Taratest Oy. Rakennustöiden toteutus ja aikataulu Hankkeen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi vuoden 2014 lopussa. Työt tehdään yhtenä rakennusvaiheena ja ne valmistuvat vuonna 2015. Ks. kohta aikataulu. - 7 -
Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %) Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tilapohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 6 823 800. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio. Hankkeelle osoitetut määrärahat Talousarvio Taloussuunnitelma 2013 200 000 2014 1 000 000 2015 3 800 000 yhteensä 1 200 000 3 800 000 Tampereen tilakeskuksen 2014 talonrakennusohjelmassa Tesoman palloiluhallin investointimääräraha on 5 M, mutta lopulliset kustannukset selviävät suunnittelun edistyessä. Hankkeen toteuttaminen suunnitelman mukaisesti edellyttää runsaan 1 823 800 euron lisämäärärahaa budjettiin. - 8 -
ASIAKIRJA TESOMAN LIIKUNTAHALLI TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Yleistä Liittymät Lämmitys Kohteen LVI-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Toteutusratkaisuissa huomioidaan tilojen erilaiset käyttöajat ja -mahdollisuudet sekä järjestelmien helppokäyttöisyys, huollettavuus ja turvallisuus. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennus liitetään Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon ja liitospaikka on Tesoman valtatiellä. Kaukolämmön lämmönjakokeskus sekä energia- ja vesimittari sijoitetaan länsi- tai pohjoissivulle rakennettavaan lämmönjakohuoneeseen Rakennus liitetään Tampereen Veden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Vesijohdon ja jätevesiviemärin liitospaikka on tontin luoteispuolelle Tohlopinkadulla. Jätevedet johdetaan painovoimaisesti liitospaikkaan. Rakennuksen ja piha-alueen sadevedet johdetaan painovoimaisesti viivytysaltaan kautta maastoon tontin pohjoisosalla. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kaukolämpölaitteilla. Lämmönjakokeskukseen tulee omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, lattialämmitysverkostolle, ilmastointikoneiden lämmitysverkostolle sekä käyttövesiverkostolle. Lämmitysverkostojen pääpumput ovat taajuusmuuttujakäytöllä varustettuja. Lämmitysjärjestelmät varustetaan kalvopaisunta-astioilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Rakennus lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisella patteriventtiilillä ja sulkuyhdistäjillä. Puku- ja pesutiloihin asennetaan vesikiertoinen lattialämmitys. Tuulikaapit lämmitetään huonelämpötilan mukaan ohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään iv-verkostoon. Lämpöjohdot tehdään pääosin sinkityistä teräputkista puserrusliitoksin. Liikuntatiloja on mahdollista lämmittää myös ilmastoinnin avulla. Lämpöpatterien kytkentäjohdot asennetaan seinäpintaan ilman eristystä. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusiosuojattuja muoviputkia. Lattialämmityksen jakotukit sijoitetaan seinäpintaan tai -rakenteeseen asennettaviin jakokaappeihin, jotka varustetaan vesitiivein putkiläpiviennein ja vuodonilmaisimella. Lämpöjohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Vesi- ja viemärilaitteet Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Vesijohdot tehdään pääosin kupariputkista puserrusliitoksin. Kytkentäjohdot tehdään pääosin pinta-asennuksena kromatuista kupariputkista. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavaa muoviputkea. Vesijohtojen runkolinjat eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Rakennus varustetaan kastelupostein, jotka sijoitetaan piha-alueen huoltotarpeen mukaan. Pikapaloposteja ja jauhesammuttimia asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärikalusteita, jotka on valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Liikunta- ja koulukäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa. Suihkutiloissa käytetään elektronisia, kosketusvapaita suihkupaneeleita. Siivoustilat varustetaan käyttövesiverkostoon liitettävällä kuivauspatterilla, hiekanerotuskaivolla ja rst-altaalla, joka johdetaan hiekanerotuskaivoon DN50 viemärillä. Tekniset tilat ja väestösuoja varustetaan vesipisteellä ja rstaltaalla. Lattiakaivot ovat muovia varustettuna irroitettavalla vesilukolla. Pesualtaat viemäröidään pääosin aina lattiakaivoon sivuviemäriliitännän kautta siivouksen helpottamiseksi. Väestösuoja varustetaan sulkuventtiilikaivolla.
Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien, ulkopuolisten syöksytorvien ja rännikaivojen tai lämmitettävien kattokaivojen ja sisäpuolisten viemäreiden kautta sadevesiviemäriin. Perustukset salaojitetaan ja johdetaan perusvesikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään valurautaisista viemäriputkista pantaliitoksin. Lattiaan ja alapohjaan asennettavat viemärit tehdään muoviviemäreistä kumirengasliitoksin. Viemäreiden tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja -kaivoja sekä pystynousuihin asennettavia puhdistusyhteitä. Ulkopuoliset viemärit ja salaojat tehdään muovisista viemäriputkista kumirengasliitoksin. Tarkastus- ja sadevesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja. Ilmastointi Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmastointilaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso pyritään saavuttamaan, tuloilmavirta on luokkaa 8 l/s,hlö. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen esim. hellejaksojen aikana. Kuntosali voidaan varustaa jäähdytyksellä, jos rakenteellisilla keinoilla ja ilmastoinnin tehostuksella ei voida estää lämpötilan nousua riittävästi. Ilmastointilaitos toteutetaan keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen käyttöajan ja laatuvaatimusten perusteella. IV-kojeiden alustavat vaikutusalueet ovat seuraavat: liikuntasali, katsomo- ja aulatilat, kuntosali, wc- ja pesutilat. IV-koneita varten tehdään tekniset tilat ja laitesijoittelussa kiinnitetään erityistä huomiota laiteosien huoltoon ja vaihdettavuuteen. Ilmastointikoneina käytetään käyttötarkoitukseen sopivia koteloituja tuloja poistoilmakojeita, jotka on varustettu tehokkaan lämmöntalteenoton lisäksi suodatuksella, lämmityksellä ja tarvittaessa kiertoilmakäytöllä. WC- ja pesutilojen lämmöntalteenotto toteutetaan nestekiertoisena ja muissa iv-koneissa käytetään pyörivää LTO-roottoria. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti, mm. puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. IV-kojeiden käyntiä ohjataan aikaohjelmalla, jonka lisäksi on mahdollista ajastimella varustettu tehostuskäyttö normaalin käyntiajan ulkopuolisia tilaisuuksia varten. Ilmastoinnin tehoa säädetään ulkoilman lämpötilan sekä huoneilman CO2-pitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Koneet mitoitetaan siten, että tilojen iimastointi voidaan pitää osateholla myös normaalin käyttöajan ulkopuolella. WC- ja siivoustilojen poistoilmaa ei johdeta erillispoistoilla suoraan ulos vaan näiden ns. likaisten tilojen poistoilma siirtyy keskuskoneen kautta ulos ja vastaava tuloilmamäärä puhalletaan ao. tiloihin, auloihin ja käytäville. WC- ja pesutilojen iv-kone on toiminnassa aina läpi koko vuorokauden. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä ja ilmamäärien ohjauksella varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavista ja vesikatolle asennettavista poistoilmapuhaltimista. Väestösuoja varustetaan määräysten mukaisin ilmanvaihtolaittein. Teknisten tilojen ylilämpö poistetaan erillispuhaltimin. Tuloilmalaitteina käytetään tuloilmaventtiileitä ja kattohajottimia. Poistoilmalaitteina käytetään poistoilmasäleikköjä ja yhteiskanavaventtiileitä. Kanavistossa käytetään sinkitystä teräslevystä tehtyjä tehdasvalmisteisia kanavaosia ja pääosin pyöreitä iv-kanavia. Järjestelmässä ei käytetä mitään materiaaleja, joista irtoaa pölyä tai muita epäpuhtauksia. Päätelaitteissa, tasauslaatikoissa ja äänenvaimentimissa käytetään vain dacronia tai muuta vastaavaa äänenvaimennusmateriaalia. Kanavat eristetään määräysten mukaisilla palo-, lämpö- ja äänieristyksillä. Palopelteinä käytetään moottorilla varustettuja peltejä, joita voidaan ohjata ja joiden toiminta voidaan testata suoraan valvontajärjestelmästä. Rakennusautomaatio Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajärjestelmällä. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista, jotka liitetään keskusvalvomoon kaupungin ATK-verkon välityksellä. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla.
Sähkötekniikka Olli Uotinen Yleistä Rakennukset ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseksi. Rakennuksen kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään standardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin: sähköverkkoon (Tampereen Sähköverkko Oy). tietoliikenne- ja puhelinverkkoon (Tampereen tietohallinto / Soneran tietoliikenneverkko) Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta. Pääsähkönjakelu pää- ja ryhmäkeskuksille toteutetaan tavanomaista kaapelointia käyttäen. Sähkön mittaus toteutetaan päämittauksen lisäksi ilmastointi-, kiinteistösähköja ravintolalaitteiden osalta takamittauksena. Kompensointikondensaattoreita ei asenneta, vaan pääkeskukseen jätetään pelkkä tilavaraus niille. Rakennukseen ei asenneta katkeamatonta sähkönjakeluverkkoa (UPS-verkko). Alerta-hälytyksensiirtolaitteen sähkönsyöttö otetaan paloilmoitinkeskuksen akustolta tai pieneltä omalta UPS-laitteelta. Kaapeleina ja putkituksena käytetään halogeenittomia HF-tuotteita (maahan asennettavat kaapelit voivat olla PVC:tä sisältäviä tuotteita). Putketonta asennustapaa ei hyväksytä, vaan johdot ja kaapelit asennetaan aina johtoteille. Pääkaapelireiteille asennetaan tikasrakenteiset kaapelihyllyt. Asiakastiloissa näkyville jäävät hyllyt ovat arkkitehdin määrittämään värisävyyn maalattuja umpiteräspeltihyllyjä. Toimistotiloissa tai näitä vastaavissa tiloissa seinillä johtoteinä käytetään valkoisia, alumiinisia johtokanavia. Valaisinripustus- ja virtakiskona käytetään valkoiseksi maalattuja kiskoja. Lattiarasioita ei käytetä, vaan tarvittaessa tilojen keskialueiden sähkönsyöttö toteutetaan yläkautta. Valaistus Valaistusjärjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoituksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaalla tavalla. Valaistusjärjestelmä
mitoitetaan käyttötilanteen mukaan huomioiden erikseen harjoitus-, kilpailu- ja siivoustilanteet ja muun käyttötarkoituksen tilanne. WC-, varasto- ja sosiaalitiloissa tai niihin rinnastettavissa tiloissa valaisimet varustetaan läsnäolotunnistustoiminnolla. Pelisalin valaisimet varustetaan pallosuojilla ja sähkökalusteet ovat ns. ilkivallan kestävää tuotesarjaa tai ne varustetaan pallosuojilla. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttäviksi elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja T5-loistelamppu-, halogeeni- ja led-valaisimia käyttäen. Rakennukseen asennetaan hillitty julkisivuvalaistus. Piha-alueelle asennetaan hämäräkytkimellä ja taloautomaatiolla ohjattu aluevalaistus. Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät turva- ja poistumistievalaistusjärjestelmä kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä (Timecon) WLAN-verkon valmius (tukiasema-asennuksen mahdollistava kiinteä asennus) matkapuhelimien tukiasemaverkosto tarvittaessa ajannäyttöjärjestelmä antennijärjestelmä yleisäänentoistojärjestelmä kuulutusmahdollisuudella ovikello- tai ovipuhelinjärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä (voidaan integroida paloilmoitinjärjestelmään) video/kameravalvontajärjestelmä paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä inva-wc-hälytysjärjestelmä sadevesijärjestelmän sulanapitojärjestelmä rakennusautomaatiojärjestelmä info-tv järjestelmävalmius (laitteet käyttäjän hankinta) pelikello- / näyttöjärjestelmän valmius (laitteet käyttäjän hankinta) Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaapelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi.
Tesoman liikuntahalli Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä Uudisrakennuksen energiatehokkuuden vähimmäistavoitteena on saavuttaa energiatehokkuusluokka C (E-luokka), kun lähtökohtana on 1.6.2013 voimaan tullut ympäristöministeriön asetus. Tavoitetasoksi voidaan asettaa urheiluhalleille määritelty energiatehokkuusluokka A (ET-luokka) eli rakennuksen energiankulutus on enintään 110 kwh/br-m 2 /v, kun lähtökohtana pidetään aiemmin vuonna 2013 voimassa olleet määräykset ja ohjeet. Tavoitetaso pyritään saavuttamaan, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa. Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Toteutusvaihtoehtoja Uudisrakennuksen ulkovaipan rakenteet valitaan siten, että saavutetaan vähintään määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisimman pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m 2 K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian läpäisyn mahdollisimman tehokkaasti. Rakennus tehdään ilmatiiviiksi rakennusvaipan ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla luokkaa 1,0-1,5. Kaukolämpölaitteet, lämpöjohtopumput ja säätöautomatiikka toteutetaan siten, että jokaisella lämmitysverkostolla on oma siirrin ja säätöpiiri. Lämpöpattereihin asennetaan termostaattiset patteriventtiilit, joiden avulla saadaan lämpökuormat hyödynnettyä ja sisäilman lämpötila säädettyä halutuksi. Puku- ja pesutiloissa lämpö tuodaan lattialämmityksellä suoraan oleskeluvyöhykkeelle ja lattian kuivatus hoidetaan samalla. Lämmitysjärjestelmien säädössä huomioidaan mahdollisuus laskea tilojen lämpötilaa muutamalla asteella käyttöajan ulkopuoliseksi ajaksi. Vesikalusteina käytetään vettä säästäviä wc-istuimia, sekoittimia ja automaattihanoja. Kaikki lämmitys- ja käyttövesiverkostojen runkoputkistot lämpöeristetään hyvin lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Ilmastointikoneiden järkevällä palvelualuejaolla ja ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. IV-koneet varustetaan tehokkailla, korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottolaitteilla. Liikunta- ja katsomotilojen koneissa käytetään pyörivää LTO-roottoria, jonka vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 75 %. WC- ja pesutiloille tulee oma lämmöntalteenotolla varustetut tulo- ja poistoilmakone, jota voidaan käyttää tehokkaasti ympäri vuorokauden. Ulkoilman lämpötila huomioidaan koneiden käyntitehossa ja ilmastointia säädetään tilakohtaisesti käyttötilanteen mukaan. Käytettävät puhaltimet ovat mahdollisimman energiatehokkaita ja niiden sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoilmakoneiden osalta alle 2,0 kw/m 3 /s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kw/m 3 /s.
Energiatehokkuuden ohella varmistetaan myös hyvä sisäilman laatu ja mahdollisuus pitää ilmastointia päällä osateholla varsinaisen käyttöajan ulkopuolella. Tulo- ja poistoilmakojeiden yhteiskäytöllä varmistetaan, että rakennuksen painesuhteet ovat tasapainossa koko ajan. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan esim. liiketunnistimien käytöllä. Valaisimissa käytetään pitkäkestoisia lamppuja ja loisteputkia. Tulokset ja yhteenveto Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja silloin tehtävien laskelmien perusteella varmistetaan, että asetetut tavoitteet saavutetaan.
TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS 28.2.2014 HANKE Kirsti Hankela TESOMAN PALLOILUHALLI ASIAKIRJA ALUSTAVA TILAOHJELMA HUONETILAT TILANTARVE LUONNOS yhteensä Huomautukset 25.2.2014 kunnostuksen, peruskorjauksen tai muutoksen lkm m2 lkm m2 hym2 lkm m2 laatu ja määrä LIIKUNTATILAT 2250 2373 Käyttöaika klo 8-22 Aula ja vaatesäilytys 1 60 1 57,5 58 Liikuteltavat naulakot Kanttiini/kahvio 1 60 1 57,5 58 Seuroille tapahtumia varten Yleisö-WC/M/N 2 20 2 11,0 22 Inva-WC 1 5 1 5,0 5 Valvojan tila 1 8 1 8,0 8 Yhteys aula/sali/ulkokenttä Palloilusali 3x15mx28m 1 1260 1 1 306,5 1307 min. h>9000m Katsomo 600:lle, 430+320 paikkaa 1 240 1 315,0 315 teleskooppi n.400:lle Kuntosali 1 200 1 171,0 171 Sisäliikuntavälinevarasto 1 100 1 99,0 99 Tuolivarasto 1 30 1 41,0 41 VSS, 200 tuolia vaunuissa Ulkourheiluvälinevarasto 1 20 1 22,5 23 Käynti ulkoa Asiakkaiden puku-/pesu-/wc-tilat/n/m 2 200 8 25,0 200 4 pukuhuonepariaparia Ohjaajien puku-/pesu-/wc-tilat/m/n 2 20 2 10,0 20 Yhteys ulkoa ja sisältä Siivoushuone 2 10 2 6,0 12 Kiinteistön hoitotilat 1 8 1 8,0 8 HK Sosiaalitilat 1 9 1 12,5 13 Toimisto 1 15,0 15 Tapahtumat, opettajat, taustatila Palloilulajit/rajat/tilavaraus: Salibandy/ 18x36m/ 20x40m Koripallo/ 15x28m/ 19x32m Lentopallo/ 9x18/ 19x36m Fotsal/ 18x38m/ 22x42m TILAOHJELMA-ALA YHTEENSÄ 2250 2373 hym2 HYÖTYALAN ULKOPUOLISET TILAT Käytävät, aulat, eteistilat 1 1 345 Porrashuoneet 1 126 126 Tk 1 11 11 Hissi 1 18 18 KAIKKI TILAT YHTEENSÄ 2873 Bruttoala-arvio 2500 3320 brm2 TEKNISET TILAT Ilmanvaihtokonehuone 1 109 109 Tekninen tila 1 28 28
Tampereen Kaupunki Tilakeskus / Kiinteistökehitys TESOMAN PALLOILUHALLI 28.2.2014 HANKEAIKATAULU / Hankesuunnittelu 2013 2014 2015 2016 2017 Hankesuunnittelu Investointisopimus Toteutussuunnittelu Rakennuslupa Rakentamisen valmistelu Rakennustyöt Varustelu ja koekäyttö Käyttöönotto Käyttö
Tesoman palloiluhalli Tavoitekustannusarvio, 24.2.2014 Hanketiedot: Vaihe Hankesuunnittelu Paikkakunta Tampere Laajuus 3370 brm² 2327 htm² Hankekoko 3370 brm² YHTEENVETO PÄÄRYHMITTÄIN /brm² % 0 RAKENNUTTAJAN KUSTANNUKSET 410 424,30 121,79 6,0 % 1 MAA- JA POHJARAKENNUS 1 115 165,33 330,91 16,3 % 2 PERUSTUKSET JA ULKOPUOLISET RAKENTEET 336 149,00 99,75 4,9 % 3 RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET 1 413 288,56 419,37 20,7 % 4 TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET 263 619,89 78,23 3,9 % 5 PINTARAKENTEET 717 644,89 212,95 10,5 % 6 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET 407 881,22 121,03 6,0 % 7 KONETEKNISET TYÖT 1 236 385,33 366,88 18,1 % 8 TYÖMAAN KÄYTTÖKUSTANNUKSET 408 887,11 121,33 6,0 % 9 TYÖMAAN YHTEISKUSTANNUKSET 514 386,89 152,64 7,5 % YHTEENSÄ, rakentamiskustannukset (1-9) 6 413 408 1 903 YHTEENSÄ, kokonaiskustannukset (0-9) 6 823 833 2 025 0 RAKENNUTTAJAN KUSTANNUKSET 410 424,30 6,01 % 01-0,00 % 02 Rahoituskulut - 0,00 % 03 Suunnittelu ja tutkimus 283 525,00 4,15 % 04 Yhtiökulut, osuudet, korvaukset - 0,00 % 05 Rakennuttaminen ja valvonta 71 687,00 1,05 % 06 Liittymismaksut 55 212,30 0,81 % 07 Markkinointi - 0,00 % 08 ulkomaisen toiminnan erityiskustannukset - 0,00 % 1 MAA JA POHJARAKENNUS 1 115 165,33 16,34 % 11 Raivaus ja purku 48 939,00 0,72 % 12 Maankaivu 197 184,78 2,89 % 13 Louhinta - 0,00 % 14 Pohjarakenteet ja vahvistus 80 788,89 1,18 % 15 Salaojat ja putkijohdot 52 042,22 0,76 % 16 Täyttö ja tiivistys 463 967,78 6,80 % 17 Rakennusalueen rakenteet 204 653,78 3,00 % 18 Ulkovarusteet 67 588,89 0,99 %
2 PERUSTUKSET 336 149,00 4,93 % 21 Anturat 31 552,89 0,46 % 22 Perusmuurit, -palkit ja -pilarit 60 039,22 0,88 % 23 Kantava alapohja - 0,00 % 25 Väestönsuojarakenteet 60 288,56 0,88 % 26 Maanvarainen laatta 160 936,11 2,36 % 27 Erityisrakenteet 13 921,11 0,20 % 28 ulkopuoliset rakenteet 9 411,11 0,14 % 3 RUNKO- JA VESIKATTORAKENTEET 1 413 288,56 20,71 % 30 72 453,33 1,06 % 32 Kantavat väliseinät ja pilarit 347 574,33 5,09 % 33 Laatat ja palkit 208 200,67 3,05 % 34 Portaat 47 202,22 0,69 % 35 Ulkoseinät 386 658,56 5,67 % 36 Ulkotasot ja parvekkeet - 0,00 % 37 Ullakko ja kattorakenteet 351 199,44 5,15 % 38 Tilaelementit - 0,00 % 4 TÄYDENTÄVÄT RAKENTEET 263 619,89 3,86 % 41 Ikkunat - 0,00 % 42 Erityisikkunat 159 874,00 2,34 % 43 Ovet 46 994,44 0,69 % 44 Erityisovet 3 177,78 0,05 % 45 Kevyet väliseinät 53 573,67 0,79 % 46 Erityisväliseinät, jakoseinät - 0,00 % 47 Kaiteet, hoitotasot ja -sillat - 0,00 % 48 Hormit, tulisijat, kanavat, piiput - 0,00 % 5 PINTARAKENTEET 717 644,89 10,52 % 51 Vesikate 15 840,00 0,23 % 52 Sisäseinien pintarakenteet 67 652,44 0,99 % 53 Sisäkattojen pintarakenteet 137 097,89 2,01 % 54 Porrashuoneen pintarakenteet - 0,00 % 55 Ulkoseinän pintarakenteet 160 721,00 2,36 % 56 Lattian pintarakenteet 195 122,89 2,86 % 57 Erityistilojen pintarakenteet 12 877,33 0,19 % 58 Maalaus ja tapetointi 128 333,33 1,88 % 6 KALUSTEET, VARUSTEET, LAITTEET 407 881,22 5,98 % 61 Kalusteet 22 847,00 0,33 % 62 Varusteet 288 607,00 4,23 % 63 Laitteet ja koneet 46 267,22 0,68 % 64 tilaryhmäkalusteet 22 660,00 0,33 % 67 Väestönsuojavarusteet 27 500,00 0,40 % 7 KONETEKNISET TYÖT 1 236 385,33 18,12 % 70 Palotekniset työt 9 777,78 0,14 % 71 Lämpö-, vesi- ja viemärityöt 274 129,78 4,02 % 72 Ilmanvaihtotyöt 501 898,22 7,36 % 73 Sähkötyöt 388 515,11 5,69 % 74 Siirtotekniikka 35 444,44 0,52 % 75 Automaatiotyöt 5 500,00 0,08 % 77 Kulunvalvonta 18 480,00 0,27 % 78 Rakennuttajan hankintojen aputyöt 2 640,00 0,04 %
8 TYÖMAAN KÄYTTÖKUSTANNUKSET 408 887,11 5,99 % 80-0,00 % 81 Työnaikaiset rakenteet 238 412,78 3,49 % 82 Työnaikaiset asennukset 31 213,11 0,46 % 83 Työmaan koneet ja laitteet 55 293,33 0,81 % 84 Työkoneet, työkalut ja -välineet 18 156,11 0,27 % 85 Työmaan käyttötarvikkeet 9 890,22 0,14 % 86 Käyttöaineet ja energia 40 026,56 0,59 % 87 Työmaakuljetukset 15 895,00 0,23 % 9 TYÖMAAN YHTEISKUSTANNUKSET 514 386,89 7,54 % 90-0,00 % 91 Työmaan hallinto 391 519,33 5,74 % 92 Avustavat rakennustyöt 42 754,56 0,63 % 94 Talvilisätyöt 44 913,00 0,66 % 96 Sopimuspohjaiset erityiskustannukset 35 200,00 0,52 % 97 Työntekijöiden palkanlisät - 0,00 %
TESOMAN PALLOILUHALLI VIISTOKUVA LÄNNESTÄ LUONNOS arkkitehdit KONTUKOSKI 25.02.2014 Itsenäisyydenkatu 11, 33500 Tampere arkkitehdit@kontukoski.com www.kontukoski.com puh. 040 5170 290
TESOMAN PALLOILUHALLI VIISTOKUVA KOILLISESTA LUONNOS arkkitehdit KONTUKOSKI 25.02.2014 Itsenäisyydenkatu 11, 33500 Tampere arkkitehdit@kontukoski.com www.kontukoski.com puh. 040 5170 290
TESOMAN PALLOILUHALLI NÄKYMÄ PÄÄSISÄÄNKÄYNNILTÄ LUONNOS arkkitehdit KONTUKOSKI 25.02.2014 Itsenäisyydenkatu 11, 33500 Tampere arkkitehdit@kontukoski.com www.kontukoski.com puh. 040 5170 290
INVESTOINTISOPIMUS LIITE 1 Toteuttaja HANKE Käyttäjä / tilaaja Vuokralainen Tarveselvitys TAMPEREEN KAUPUNKI, Tilakeskus PL487 33101 TAMPERE TESOMAN PALLOILUHALLI Tesoman valtatie 44, 33100 Tampere Liikuntapalvelut, perusopetus Liikuntapalvelut Tesoman palloiluhallin tarveselvitys Drno TRE: 8882 /10.03.06/2011, ote pöytäkirjasta Sivela 17.11.2011 / 89 Hankesuunnitelma TESOMAN PALLOILUHALLIN HANKESUUNNITELMA 28.2.2014 Sopimuksen sitovuus Tilakeskus toteuttaa hankkeen tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän sopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta. Vuokrasopimuksen pituus määritellään erikseen vuokrasopimusneuvotteluissa. Tilaaja maksaa investoinnin pääomavuokrana. Mikäli vuokrasopimus katkeaa tilaajasta johtuvista syistä ennen vuokrasopimuksen mukaista määräaikaa, on tilaaja velvollinen suorittamaan jäljellä olevan investointia vastaavan Investointisopimus kattaa investoinnin pääomavuokran sekä ylläpitovuokran. Rakennuskohde Asemakaavatilanne Hankkeen ajallinen tavoite Kustannukset Investointikohteena on uudisrakennettava palloiluhalli Tesoman koulun naapuritontille Rakennuskohde sijaitsee Tampereen Tesomalla, tontilla TOHLOPPI-2240-1 osoitteessa Tesoman valtatie 44, 33310 Tampere. Kaavamuutos on tekeillä ja vahvistuu vuoden 2014 aikana. Palloiluhallin tontti on asemakaavassa merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi YU-1. Rakennusoikeus on 3500 m 2, josta on käytetty tämän hankkeen valmistuttua 3263 kem2. Palloiluhallirakennuksen bruttoala on 3320 brm2. Hanke toteutetaan vuoden 2014-15 aikana ja kohde luovutetaan käyttäjälle hankesuunnitelmassa alustavasti esitetyn aikataulun mukaisesti, jolloin myös vuokravaikutus alkaa. Käyttöönotto tapahtuu vuoden 2016 alussa. Hankkeelle on laskettu tilapohjainen kustannus-arvio tilaohjelman ja luonnossuunnitelmien perusteella. Alustavat investointikustannukset ovat 6 823 800 (alv 0%) Laajuus Hankkeen yhteenlaskettu bruttoala 3 320 brm 2 Rakennuksen huoneistoala on 3 158 hum 2
Laskelma pääomaja ylläpitovuokrista Vuokra-arvio perustuu vuoden 2014 hintatasoon. Vuokrattava ala Investointi Huoneistoala yhteensä 3 158 htm 2 6 823 800 (alv 0%) PÄÄOMAVUOKRA /m 2 /kk / vuosi Pääomavuokra (= 7% investoinnista) 12,60 477 666 Nykyinen pääomavuokra 0 Yhteensä 12,60 477 666 YLLÄPITOVUOKRA liikuntapalveluiden palvelukuvauksen mukaisena htm 2 /htm 2 /kk kk / vuosi Lämpö 3 158 x 0,80 x 12 = 30 317 Sähkö 3 158 x 0,70 x 12 = 26 527 Vesi 3 158 x 0,15 x 12 = 5 684 Jätehuolto 3 158 x 0,10 x 12 = 3 790 Ulkoalueiden hoito 3 158 x 0,10 x 12 = 3 790 Sisäpuolinen huolto 3 158 x 0,15 x 12 = 5 684 Muut huoltopalvelut 3 158 x 0,10 x 12 = 3 790 Kunnossapito 3 158 x 0,86 x 12 = 32 591 Ylläpitovuokra yhteensä 2,96 112 172 Tontinvuokra 3158 x 0,6 x 12 = 22 738 Siivous 3158 x 2,2 x 12 = 83 371 Palloiluhallin vuosivuokra yhteensä 695 947 /vuosi 18,36 /m2/kk Lopullinen vuokra määräytyy hankkeen toteutuneiden kustannusten ja pinta-alan mukaisesti
PALVELUKUVAUS KIINTEISTÖKEHITYS LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN TILAKESKUKSEN HANKEKEHITYS JA RAKENNUTTAMISPALVELUT HANKEKEHITYS Tarveselvitys ja tilatarvekonsultointi Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitä täydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta Hankesuunnittelu Toimiala Tilakeskus Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden laadinnassa Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä Sivu 1/2
Laatii rakentamiseen liittyvät tarjouspyyntöasiakirjat sekä valmistelee urakoitsijavalinnat, tarjouspyyntövertailut ja sopimukset Rakentamisvaihe Toimiala Tilakeskus Osallistuu rakennushankkeen työmaakokouksiin Toimii rakennushankkeen johtajana ja koordinoinoijana Valvoo suunnittelua Organisoi ja toteuttaa työmaavalvonnan Hoitaa rakennuttajan velvoitteet Koordinoi viranomaisten ja hankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön Valvoo rakentamisen teknistä laatua, toteutuksen aikataulua, kustannuksia sekä lisä ja muutostöitä Valvoo ja hoitaa rahaliikennettä Vastaa hankeraportoinnista Rakennustöiden vastaanotto, rakennuksen käyttöönotto ja takuuajan toimenpiteet Toimiala Osallistuu rakennushankkeen käyttöönottoon ja käyttöönoton opastukseen Kerää käyttäjän havainnot virheistä ja puutteista takuutarkastusta varten Osallistuu takuutarkastukseen Tilakeskus Ohjaa ja koordinoi rakennushankkeen vastaanottomenettelyn Vastaa rakennuksen käyttöönoton opastuksesta Luovuttaa rakennuksen käyttäjille sekä kokoaa luovutusmateriaalin Valvoo takuuaikaisten töiden suoritusta sekä valmistelee ja toteuttaa takuukatselmukset Sivu 2/2