Helsingin kaupungin tilasto -: 36 ulkomaankauppa ja merenkulku uusi sarja 975. Helsingin kaupungin tilastotoimiston julkaisema Helsinki 976
Viimeksi ilmestyneet julkaisut A. Helsingin kaupungin toasto. I Teneyden. Ja sairaanhoito. Suomenkielinen tebti. taulut myös ruotsiksi ja englanniksi. 59.974 _ Ulkomaankauppa Ja merenkulku. Suomenkielinen teksti. taulut myös ruotsiksi ja englanniksi. 36. 975 VI OpetasIaltokset. Suomen- ja ruotsinkielinen. otsikot. taulukot ja tiivistelmät myös englanniksi. 4. 973 VII Erlkolltutklmulalet. 6. Otantaväestölaskenta Helsingissä vuonna 965. Suomen- ja ruotsinkielinen. englanninkieliset yhteenvedot. 8. Yleinen väestölaskenta Helsingissä vuonna 970 lirtolehtikokoelmal. Suomen- ja ruotsinkielinen. B. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja. Suomen- ja ruotsinkielinen. otsikot ja sisällyslueuelo myös englanniksi. 64.975 C. Tilastollisia kuukausitletoja Hels... tä. Suomen- ja ruotsinkielinen teksti. englanninkieliset tiivislelmät. 27.976. D. Helsingin kaupungin dlastolllsla selvityksiä. A. Terveydenhuolto. Suomenkielinen teksti. otsikot. taulut ja tiivistelmät myös ruotsiksi ja englanniksi. 2-3.973-74 E. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallls hallinnosta. Suomenkielinen. 86. 973 F. Helsingin kaupungin virastot ja laitokset. Suomenkielinen: 9. 973 G. Helsingin kaupungin 'kunnalllskalenterl. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 48, 976 H. Helsingin kaupungin virastojen ja laitosten aslahakemlsto. Suomenkielinen. Irtolehtijärjestelmä.. Helsingin kaupungin kunnallinen asetus. kokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. 63.976 J. Helsingin kaupungin iäädöskokoelma. Suomen- ja ruotsinkieliset laitokset. Irtolehtijärjestelmä.
:5/( 'tft~. 333 ~ J' )./ 656..- t-iu~" 7t.tv.Jfr:!' ~ / UL~~~ "" ~~tuz HELSINGIN KAUPUNGIN" TILASTO ll-iii ULKOMAAN KAUPPA JA MERENKULKU UUSI SARJA 36 975 HELSINGIN KAUPUNGIN TIUSTOTOIMISTON JULKAISEMA HELSINKI 976
HELSINGFORS STADS STATISTIK II-ill UTRIKES HANDEL OCH SJÖFART NY SERIE 36 975 UfGIVEN AV HELSINGFORS STADS STATISTISKA BYRA STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) II-ffi FOREIGN TRADE 'AND NAVIGATION NEW SERIES 36 975 PUBUSHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI ISBN 95-7-039-9
SISÄLLYSLUETIELO INNEHALLSFöRTECKNING CONTENTS Sivu Sida JOHDANTO 5 INLEDNING 5 INTRODUCTION Page 5. ULKOMAAN KAUPPA. UTRIKES HANDEL. FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto...... 9. Totala handelsomsättningen 9. Total Exchange... 9 2. Tuonti... 4. 2. Import... 4 2. Imports... 4 3. Vienti... 2 3. Export... 2 3. Exports... 2 II. MERENKULKU II. SJöFART II. NAVIGATION. Kauppalaivasto... 27 2. Ulkomainen merenkulku. 30 3. Kotimainen merenkulku.. 3$ 4. Tavara-ja matkustajallikenne 33. Handelsflottan... 27 2. Sjöfarten pl utlandet... 30 3. Inrikes sjöfart...... 33 4. Varu- och passagerartraf'iken 33. Merchant Fleet.... 27 2. Foreign Shipping..... 30 3. Capotage......... 3S 4. Cargo- and paasenger traffic.. 33 TAULUSTO' TABELLER TABLES. Tuonti Helsinkiin vuonna 975... 2. Vienti Helsingistä vuonna 975...... 28 3. Helsinkiin saapuneet auk set vuonna 975 lähtömaan ja aluksen kotimaan mukaan...... 50 4. Helsingistä lähteneet alukset vuonna 975 määrämaan ja aluksen kotimaan mukaan... 58. Importen tili Helsingfors Ar 975............. 2. Exporten frän Helsingfors lr 975... 28 3. TilI Helsingfors ankomna fartyg lr 975 fördelade efter avgängsland och fartygets hemland... 50 4. Frm Helsingfors avgängna fartyg lr 975 fördelade efter destinationsland och fartygets hemland... 58. Imports to Helsinki (Helsingfors) in 975.... 2. Exports from Helsinki (Hei-. singfor~) in 975..... 28 3. Vessels arrived to Helsinki in 975 by country of de: parture and nationality... 50 4. Vessels departed from Helsinki in 975 by country of destination and nationality....... 58
Alkulause Helsingin kaupungin v:n 975 ulkomaankauppaa ja merenkulkua koskeva tilastojulkaisu ilmestyy samassa muodossa kuin edellisenä vuonna. Tullinkantoa sekä varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevat katsaukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle; tie~oja edellisestä julkaistaan _Suomen virallisen tilaston sarjassa A, Ulkomaan kauppa osa II, varastoimis- ja laiturihuoltoa koskevia tietoja taas satamalaitoksen vuosikertomuksessa. Merenkulkua koskeva osa on laaj~nnettu käsittämään myös kotimaisen rannikkoliikenteen ja matkustajaliikenteen. Aikaisemmat liitetaulut 3 ja 4, Helsingistä kotoisin olevat alukset vuoden alussa ja lopussa sekä vetoisuuden ja iän mukaan on korvattu laajennetulla tekstiosalla. Liitetaulut ja 2, tuonti ja vienti tavaranimikkeittäin on edelleen laadi~tu tietokonemenetelmällä. Julkaisua on pyritty elävöittämään ja lukuja havainnollistamaan graafisin esityksin. Julkaisun suunnitteluja toimitustyötä on johtanut aktuaari A D n eli P u k k i n en. Helsingissä lokakuussa 976 Karl-Erik F orsberg
JOHDANTO-INLEDNING INTRODUCTION Kansainvälinen taloudellinen kehitys. Pääosiltaan. v:n 973 lopulla alkaneesta öljy kriisistä johtunut suhdannelama syveni edelleen v:n 975 aikana. Kokonaistuotanto väheni Japania lukuun ottamatta kaikissa suurissa teollisuusmaissa. Esim. OECD-maissa kokonaistuotanto supistui n. 2 % ja.teollisuustuotanto 8-9 %, samalla kun työttömien määrä kohosi 5 %:iin työvoimasta. Monissa johtavi.ssa teollisuusmaissa vastaavat suhdeluvut olivat huomattavasti näitä keskiarvoja korkeampia. Esim. Yhdysvalloissa työttömyysaste oli 8.5 %, ja kokonaistuotanto supistui 3 %. Lama ei kuitenkaan estänyt hintojen nousua. joka oli edelleen no peaa. OECD-maissa kuluttajahintojen voidaan katsoa nousseen keskimäärin 0.6 %, mutta useissa Euroopan maissa nousu oli huomattavasti tätäkin suurempi, esim. Englannissa n. 25 %. Suurimmissa OECD-maissa laman pohja ohitettiin vuoden puoliväiinjälkeen, ja verkkainen elpyminen alkoi lähinnä Yhdysvalloissa ja Japanissa. Euroopan suurimmissa teollisuusmaissa elpyminen oli kuitenkin hyvin heikkoa, ja pienimmissä maissa lama jatkui edelleen syvänä. Kehitys Suomessa. Kansainvälinen lama heijastui Suomeen lähinnä vientikysynnän supistumisena. mitä osaltaan lisäsi kuluttajahintojemme nopea kasvu 8 %:lla. Vastaavanlaista vientikysynnän heikkenemistä ei ole tapahtunut vuosikymmeniin. Taloutemme vientisuhdanneherkkyyden vuoksi kokonaistuotannon määrä jäi ensimmäisen kerran kolmeen vuosikymmeneen jonkin verran edellistä vuotta pienemmäksi. Työttömyysaste oli kuitenkin vain 2.2 % eli huomattavasti vähemmän kuin useimmissa muissa OECD-maissa. Teollisuustuotanto supistui keskimäärin n. 6 %, mutta useill~ tärkeillä aloilla supistuminen oli huomattavasti suurempaa eli puuteollisuudessa 24 ja paperiteollisuudessa 2 %. Ulkomaankaup~n suhdanteet. Ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen maailmankaupan volyymi supistui. Supistuminen oli n. 7 %. OECD-maiden yhteenlaskettu vaihtotasevajaus oli tosin edellistä vuotta huomattavasti pienempi, mutta tasapainottumista ilmeni vain suurten maiden ryhmässä. Pienissä maissa,. mm. Suomessa vaje sen sijaan entisestään syveni. Kuviossa on graafisesti esitetty eräiden maiden vaihtotaseen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ja siitä voidaan todeta useiden pienten maiden vaihtotaseongelmien vakavuus.. Kuvio. Eräiden maiden vaihtotaseiden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen Figur. Underskott i några länders byteibalanser ijämförelse med bruttonationalprodukten Figure. De[icit o[ Current Account in some countries i" relation to Gross National Product +3 +2 + o -, -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -0. NORJA-NORGE 2. SUOMI-FINLAND 3. ESPANJA-SP,\NIEN 4. KANADA 5. ENGLANTI-ENGLAND 6. RUOTSI-SVERlGE 7. ITAUA-n"ALlEN 8, IRLANTI-IRLAND 9. RANSKA-FRANK RIKE 0. AMERIKAN \'HDYSvALUT AMERIKAS FORENTA STATE. II. SAKSAN LIITI'OTASAVALTA FORBUNDSREPVB~N TYSKUND 2. SVElTSI-SCHWEZ 9 0 II 2
Suomessa juuri puu- ja paperiteollisuuden vientimarkkinoiden heikkeneminen oli pääsyynä vaihto- ja nimenomaan kauppataseemme tasapainottomuuteen. 6 Itse kauppatase, joka tämän teoksen puitteissa on tärkein ulkomaankaupan taseista, osoitti useimmissa OECD-maissa vielä suurempaa alijäämäisyyttä kuin vaihtotase. Suomessa alijäämä kasvoi ennätyslukemiin eli 4 980 milj.mk:sta 7 755 milj.mk:aan. Tuonnin hillitsemiseksi alettiin maaliskuun alusta periä erityistä tuontitalletusmaksua maahan tuodusta tavarasta, mutta tästä huolimatta kauppatase heikkeni viennin vaikeuksien vuoksi n. 2 000 milj.mk:n neljännesvuosivauhdilla aina vuoden viimeiseen neljännekseen saakka, jolloin viennin piristymisen vuoksi vajeen kasvu hidastui jonkin verran. Kuvio 2. Kauppataseen kehitys v. 962-:-975 Figur 2. HandelsbalanseDl utveckling Aren 962-975 Figure 2. Balance oftrade in 962-975... ~.... '". '"..,.il..i'! il.
7 Kokonaiskauppataseemme alijäämä on jyrkästi lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana ja tätä aikaisemminkin kauppatase on vuotta 968 lukuun ottamatta ollut negatiivinen_ Maaryhmittäiset kauppatase et osoittivat kaikki v. 975 alijäämää. Oljyn hinnan kohoamisen vuoksi kauppataseemme muut maat-ryhmän kanssa muuttui ensimmäisen kerran negatiiviseksi v. 974 ja vaje syveni v. 97537 milj.mk:sta 50 milj. mk:aan. Jyrkimmin alijäämäisyys lisääntyi v. 975 kaupassamme EEC- ja EFTA-maiden kanssa. V. 973 tapahtuneiden EEC- ja EFTA-maiden rakennemuutosten jälkeen on kauppavajeemme jälkimmäisen ryhmittymän kanssa kroonisen suuri. Tosin se hiukan supistui v. 975. Sen sijaan kauppamme EEC-maiden kanssa osoitti 3442 milj.mk:n vajausta, mikä on 2797 milj.mk enemmän kuin edellisenä,vuonna. Tämä johtui suurelta osin Englannin vientimme heikkenemisestä. Yksityiskohtaisemmat tiedot kaupan jakaantumisesta maaryhmittäin ja maittain ilmenevät alla olevasta asetelmasta. Maa. Land Country Vienti. Export Exports Tuonti. Import Imports Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Milj. mk Muutos ed. v:sta Osuus Kauppatase MiUions Förändring från Andel Förändring från Andel Handelsbalans ofmarks föregående år Share, föreglende år" milj. mk Change from the Balance of trade previous year Millions of marks EFTA 5209 + 565 25.7 7233 + 43 25.8-2024 Ruotsi Sverige.. 3688 + 294 8.2 505 + 387 8.2-47 Norja Norge... _ 897 + 333 4.4 739 + 2 2.6 + 58 Sveitsi. Schweiz... 307 50.5 887 + 68 3.2 580 Itävalta Osterrike. _ 7 6 0.8 367 + 4.3 96 Portugali. Portugal 2 + 7 0.6 20 48 0.4 8 Islanti. Island... 34 3 0.2 5 2 0. + 9 EEC.. _.... 7358-74 36.3 0800 + 083 38.6-3442 Saksan liittotasavalta F örbundsrepubliken Tysklånd..... 740 38 8.6 444 467 5.8-2674 Englanti. England. 2967-004 4.7 2497 + 234 8.9 + 470 Tanska. Danmark.. 74 27 3.5 904 + 42 3.2 90 Ranska Frankrike. 725 60 3.6 099 + 270 3.9 374 Hollanti. Holland.. 53 89 2.6 87 93 2.9 286 Belgia Luxemburg. Belgien Luxemburg 286 35.4 494 + 8.8 208 Italia. Italien... 272 95.3 558 + 5 2.0 286 Irlanti Irland... 23 66 0.6 7 + 4 0. + 06 Itäryhmä. Ostblocket l ) 4782 + 26 23.6 592 + 260 2. -39 Neuvostoliitto. Sovjetunionen.. 4069 + 234 20. 4737 + 97 6.9 668 Muut maat Ovriga länder...... 2898 55 4.3 4048 + 562 4.5-50 Kaikkiaan. Tillsammans Togethe,.... ;..;... 20247 439 00 28002 + 2 336 00-7755 Kokonaistuontimme arvo oli 2 336 milj.mk eli 9. % suurempi kuin v. 974.Vientimme arvo sensijaan supistui 439 milj.mk eli 2. %, mikä on melko vähän ottaen huomioon viennin volyymin laskun peräti 7 %:lla. Tähän on selityksenä ulkomaankaupan vaihtosuhteen eli terms of trade'n edullisuus. Tämä suhde kohosi nimittäin 8 pistettä eli 98:sta 06:een. Tuontihinnat kohosivat Laspeyresin indeksin mukaan 9.0 % ja vientihinnat 8.4 %. + ) Neuvostoliitto, Puola, Saksan demokraattinen tasavalta, Tsekkoslovakia, Unkari, Romania, Bulgaria, Albania, Kiina, Korean Kansantasavalta, Mongolia ja Pohjois-Vietnam Sovjetunionen, Polen, Tyska demokratiska republiken, Tjeckoslovakien, Ungem, Rumänien, Bulgarien, Albanien, Kina, Folkrep~bliken Korea, Mongoliet och Nord-Vie,tnam.
Vientimme suuntautui suurelta osin EEC-maihin, joista merkittävin oli Englanti. Tämän ryhmittyman osuus viennistämme supistui v. 975 7.6 %-Yksikköä. Itäryhmän ja E FT A-maiden merkitys taas kasvoi. Tuontimme EEC-maista oli myös huomattava ja lisääntyi v:n 975 aikana.. %. Yksittäisistä maista kiinnittyy huomio Saksan liittotasavaltaan, jonka kanssa kauppamme on suuresti epätasapainoinen, vajaus oli v. 975 2 674 milj.mk eli 34.5 % koko kauppataseemme vajauksesta. Melkoinen oli myös Ruotsin kauppamme vaje, eli 4 7 milj.mk~ Aktiivinen oli kauppataseemme ainoastaan Englannin, Norjan, Irlannnin ja Islannin kanssa. kanssa. 8
. ULKOMAAN KAUPPA UTRlKES HANDEL-FOREIGN TRADE. Koko kauppavaihto-totala handelsomsättnmgen Total Exchange Yleiskatsauksen Helsingin kaupungin ja sen ohella koko maan ulkomaankallpan kehitykseen v. 966-75 antaa seuraava taulu. Taulussa olevat prosenttiluvut valaisevat Helsingin kautta kulkevan ulkomaankaupan osuutta koko maan ulkomaankaupasta.. Helsingin ja koko maan tuonnin ja viennin sekä koko kauppavaihdon raha-arvo vuosina 966-75 Värdet av Helsingfors och hela landets import, export och totala handelsomsättning ben 966-75 Value ofimports, exports and total exchange ofthe City and of the whole country in 966-75 ' Tuonti lmport Vienti Export Kuko kauppavaihto lmports Exports TotaJa handelsomsättningen Total cxcluznl!c Vuosi Koko maa Ar Hela landet Helsinki Koko m~ Helsinki Koko maa Helsinki Year Whole count" ~elsingfors ~iela landet Helsingfors Hela landet Helsingfors 000 mk marks % 000 mk % 000 mk 966 5 524 399 303 30 54.9 488462 524587 0.9 0 342 86 3 555 888 967 5 794396 3004067 5.8 5 23 88 523675 0.0 025 584 3 527 742 968 6 70 886 3459 668 '5.6 6874236 756 68.0 3 585 22 4 25 836 969 8504824 4347 485 5: 8344 727 984358.8 6 849 55 5 33 843 970 07 353 5 580 584 50.4 9686869 257 530 3.0 20 758 222 68384 97 734442 5 879 390 50. 9897 90 509928 5.3 2 63 632 7 389 38 972 3 06 660 6 595 52 50.3 2 08 956 2 02 68 7.4 25 88 66 8698 39 973 660 378 8 26 708 49.0 4 605 57 2 726668 8.7 3 206 535 0 853 376 974 25 666 337 207436 43.7 20686442 3 9403 5.4 46352 779 440 449 975 2800 923 2 90 455 46. 20 247 44 3386926 6.7 48249364-6 288 38... % 34.4 32.0 3.0 3.6 32.9 34.2 34.5 34.8 3. 33.8 Helsingin kauppavaihto lisääntyi v. 975 3. %, mikä on 9.0 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan kauppavaihdon kasvu. Tuon,nin osuus Helsingin kokonaiskauppavaihdosta oli 79.2 %, kun se koko maassa oli 58.0 %. Helsingin kautta kulki n. kolmasosa ulkomaankaupastamme, mutta lähes puolet tuonnistamme. Helsinki on yhä edelleen ylivoimaisesti suurin tullikamarikaupunki kuten käy selville taulusta 2, missä maan suurimpien tullikamarien kauppavaihto on ilmoitettu prosentteina koko maan kauppavaihdosta. Kuviossa 3 on näiden tullikamarien tuonnin ja viennin arvot havainnollistettu pylväsdiagrammoin. Maan tärkeimmät vientikaupungit olivat Helsinki ja Turku, joiden jälkeen tulivat Lappeenranta ja Kotka. Tuonnin kohdalla ilmenee kuviosta selvästi Helsingin ylivoimaisuus.
0 2. Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin, viennin ja koko kauppavaihdon arvo %:eina koko maan vastaavista arvoista. Värdet av de största finska tullkamrarnas import, export och totaja handelsomsättning i procent avo motsvarande värden för hela landet Value of imports and exports from the most important Customs' Houses of Finland in. per cent of the total value of the country Koko kauppavaihto Tullikamari Tuonti, Import Vienti Export Totala handelsomsättningen Tullkammare Imports E"ports Total e"change Customl House 973 974 975 973 974 975 973 974 975 - Helsinki I Helsingfors... 49.0 43.7 46. 8.7 5.4 6.7 34.8 3. 33.8 Turku' Abo....4 0.0 0.2.5.8 4.3.4 0.8.9 Kotkal ). _... _. _ 3.4 2.3 2. 4.7 5.4 2.7 8.6 8. 6.6 Lappeenranta - Willmans. 3.6 3.9 3.5 8.9.3 4. 6.0 7.2 8.0 Hamina. Fredrikshamn.. 0.5 0.7 0.5 6.5 7.7 6.3 3.8 3.8 3.0 Pori' Björneborg... 3.2 4.0 3.0 6.4 6.3 5.0 4.7 5.0 3.9 Naantali Nådendal _.. _ 3.8 6.8 4.8 3.7 3. 3.8 3.8 5. 4.4 Rau~. Raumo _.....2.2 5.5 5.9 5.7 3.2 3.3 Hanko). Hangö 2 3. )... 3.5 3.2 4.4 2.4 2.9 2.3 3.0 3. 3.6 Tampere Tammerfors.. 2.4 2.5 2.6.4.5 2..9 2. 2.4 Porv,?o Borgå...,. 4.9 8.4 8.5 0.3.0 0.4 2.8 5. 5. lkenu....... 0.4 0.4, 0.3 3.6 3.3 3.4.9.7.6 Summa... OO"" 87.2 87. 87;2 83.6 85.6 86.8 85:9 86.4 Kuvio 3 Maan suurimpien tullikamareiden tuonnin ja viennin arvot Figur 3 Värdet av de största finska tullkamrarnas import och export Figur,e3 Values of imports and exports from. the most important Customs' Houses of Finland 87.: TUONTI IMPnKl' I KEMI VII-:NTI t:xpokl' PORV,OO RORGA ~ HANKO HANCO I TAMPERE.. TAMMERFORS RAUMA RAUMO _ NAANTAI,I./'... NAUF.NDAL.. PORI BJORNF.BORG HAMINA... FRmRlKSHAMN II WILLMANSTRANO LAfl'EENRANTA... pii. _ KOTKA TU.KU ARO..... IUOO -4-..:. 2-90 3000 J 00 I DOn HELSINKI HELSINGFORS....................... I noo J 000 :\ 000 ~) Sis. Kouvola v:n 973 alusta' Inkl. Kouvola från början av Ar 973 Incl. Kouvola from the beginning of 973 ) Sis. Inkoa v:n 973 alusta InkL Ingl från början av Ar 973 Incl. Inkoo from the beginning of 973
Helsingin kauppavaihto on aina ollut tuontivpittoinen. Helsingin tuonnin arvo oli pitkään 'eli v:een 973 saakka enemmän kuin puolet koko maan tuonnista. V. 975 se oli supistunut 43.7 %:iin lisääntyäkseen taas v. 975 2.4 %-yksikön verran. Helsingin merkitys vienti kaupunkina on vähitellen kasvanut, tosin v:sta 973 Helsingin viennin osuus koko maan viennistä on jonkin verran v~entynyt. Edellä johdannossa on jo mainittu, että ulkomaankauppamme vaihtosuhde eli terms of trade oli v. 975 06 eli vietyjen tavaroiden hinnat olivat korkeammat kuin tuotujen. Tullihallituksen suorittamien indeksilaskelmien mukaan tuontihinnat kohosivat 9.0 % ja vientihinnat 8.4 %. Tuonnin ja viennin yksikköarvosekä volyymi-indeksien laskemisessa on siirrytty käyttämään Laspeyresin indeksiä Fisherin indeksin sijaan sekä vuotta 969 perusvuotena. Uudet tuonti- ja vienti-indeksit ovat seuraavat. Vuosi Ar Tuonnin yksikköarvoindeksi Importens enhetsvärdeindex Viennin Y!lsikkÖarvoindekl!i Exportens enhetsvärdeindex 969.... 970...'.... 97.... 972.... 973.... 974... _.... 975.... 00 08 6 25 39 200 28 00 08 5 23 38 96 232 Näitä indeksejä käyttäen Helsingin kauppavaihto saa v;. 969-975 seuraavat arvot. Vuosi Arvo - Värde Lisäys tai vähen- 0/0 v:n 969 arvosta Ar milj.mk tymiflen 0/0 % av 969 An värde. Okning eiler minskning 969... ;... 533.8 00 970... 633.6 + 999.8 + 8.8 9 97... 638.4 + 49.8 + 0.8 20 972..... 6985.8 + 604.5 + 9.5. 3 973... ','"... 7822.4 + 836.5 + 2.0 47 974... 7233.3-589. 7.5 36 975...... 7378.0 + 44.7 + 2.0 38 Helsingin kauppavaihto siis kasvoi v. 975 44.7 milj.mk eli 2.0 % v:n 969 hintojen mukaan. Koko maan kauppavaihto supistui samanaikaisesti 85.2 milj.mk:lla eli 7.8 %:lla. Vuoden 969 hintojen mukaisen ulkomaankaupan hahmott~iseksi on kuviossa 5 sivulla 5 esitetty graafisesti uudelleen lasketut tuonnin ja kuviossa 7 sivulla 2 viennin arvot sekä koko maan että Helsingin osalta.
i Helsingin kauppavaihto kuljetusmuodon mukaan vuosina 973-975 Helsingfon handelsomsättning enligt transportsätt ;\ren 973-975. Total e"change of Helsinki according to form of transport in 973-975 Tuonti. Import Imports Vienti Export E~ports Kuljetusmuoto Transportsätt Paljous. Kvantitct Arvo Vårdc Paljous. Kvantitct Arvo. Värdc Form 0 transport Quantit,! % Value. % % % 97! 974 975 97! 974 975 97! 974 975 97! 974 975 ilaiva - Båt Ship...... 93.4 93.8 92.8 68.2 66.9 60. 87.2 87.6 77.8 53. 54.9 49.2 iautolautta - Båtfårja Car Ferry...... 6.2 5.9 7.0 20.2 2.9 25. 2.5 2.0 2.8 23.6 25.9 34.3 ilentokone - Flygplan Aeroplane... 2 0.3 0.2 0.2 8. 7.8 7.3 0.2 0.3 0.3 7.0 6.6 7. \posti - Post Mail.......0.0 '0.0 0.0 2.3.8.6 0.0 0. 0..9 2.0.8 lmuut - Andra Others.. 0.0 0.0 0.0.4.6 5.8...... 4.5 0.6 7.7 -- Tärkeimpien kuljetusmuotojen merkitys prosentuaalisesti laskettuna Helsingin tuonnin ja viennin volyymistä ja arvosta v. 973-75 ilmenee edellä olevasta taulusta 3. Valtaosa Helsingin kauppavaihdosta kuljetettiin laivalla ja autolautalla. Lentoteitse vietiin ja tuotiin vähäinen määrä tavaroita, joiden arvo oli kuitenkin suhteellisen huomattava. Tyypillisi.ä tätä kuljetusmuotoa käyttäen toimitettuja tavaroita ovat vihannekset, marjat, kukat ym. helposti pilaantuvat tuotteet. Koko maan vastaavia lukuja tarkasteltaessa todetaan, että Helsingin kautta kulki valtaosa lentoteitse tapahtuvasta tuonnista ja viennistä. 4. Helsingin 'vienti ja tuonti maaryhmittäin v. 975 Export fran samt import till Helsingfon enligt landgrupper Ar 975 E~ports to and imports from Helsinki according to country in 975 Vienti. Export Euorls Maa Land Country Milj. mk., Osuus MiUions Andc 'Share olmarb % fefta... ',......... 894 28.5 Ruotsi Sverige... 538 7. Norja. Norge... 85 2.7 Sveitsi. Schweiz... 43 4.6 Itävalta. österrike.......,......' 4 3.6 Portugali Portugal... 0.4 Islanti. Island... 3 0. EEC 0 64 37. Saksan liittotasavalta Förbundsrepubliken Tyskland 445 4. Englanti. England........ 25 8.0 Tanska Danmark... 28. 4. Ranska. Frankrike... 09 3.5 Hollanti Holland... 29 4. Belgia Luxemburg ' Belgien Luxemburg... 36.2 Italia. Italien... 6.9 Irlanti. Irland... 5 0.2 Itäryhmä. östblocket... 352.2 Neuvostoliitto Sovjetunionen.......... 38 4.4 ~uut maat Ovriga länder...... '... 727 23.2 ~kkiaan. Tillsammans TOK!ther... 337 00 Tuonti Import Imtlorts Milj. mk Osuus Andc % 2357 9.4 29 0.6 54.2 48 4.0 3 2.6 4 0.9 6 0. 606 49.9 243 9.8 472 2. 278 2.3 682 5.6 496 4. 340. 2.8 362 3.0 8 0.2 747 6.2 26.8 2986 24.6 25 00
3 Sivulla 7 on yhteenveto koko maan tuonnin ja viennin jakaantumisesta maittain. Edellä on vastaavanlainen yhteenveto Helsingin osalta. Lisäksi kuviossa 4 on esitetty graafisesti viennin ja tuonnin prosentuaalinen jakaantuminen kauppa-alueittain. Tiedot perustuvat tullihallituksen tilastotoimistossa laadittavaan kuljetustilastoon, jonka luvut poikkeavat jonkin verran muista, ulkomaankaupan luvuista. Verrattaessa Helsingin kauppavaihdon jakaantumista maaryhmittäin koko maan vastaaviin lukuihin voidaan todeta Helsingin kautta vietävän sekä EFTA- että EEC- samoin kuin muut maat-ryhmän maihin suhteellisesti enemmän ja vastaavasti itäryhmän maihin suhteellisesti vähemmän kuin keskimäärin koko maasta. Lähes puolet Helsingin tuonnista tulee EEC-maista, Myös muut maat-ryhmän kanssa tapahtuvan kauppavaihdon osuus Helsingin kokonaiskaupasta oli tuntuvasti suurempi kuin koko maassa. N. 3/4 tuonnista näistä maista tuli Helsingin kautta. Helsingin kauppavaihto itäryhmän maiden kanssa oli keskimääräistä paljon suppeampaa. Yksittäisistä maista oli Helsingin tärkein kauppakumppani Saksan liittotasavalta. Tarkempia tietoja Helsingin kauppavaihdon jakaantuminen maittain ja kuljetusneuvoittain on saatavissa tilastotoimistosta~ Kuvio 4. Helsingin viennin ja tuonnin jakaantuminen kauppa-alueittain Figur 4. Export frin samt import till Helsingfors enligt handelsomraden Figure 4. Exports from and imports to Helsinki according to districts 0/ trade TUONTI IMPORT VIENTI EXPORT EEC " EFTA "ltliryhjdä,..- o.tblokket.. Muut maat ".- Ovrip Iind.r
4 2. Tuonti-Import -lmports Tauluosaston taulussa julkaistaan yksityiskohtaiset tiedot Helsinkiin v. 975 suuntautuneesta tuonnista. Siitä nähdään paljonko ja kuinka suuren rahamäärän arvosta kaupunkiin tänä vuonna ulkomailta tuotiin ku takin tavaraa. Nämä tiedot Qva.t kuitenkin puutteelliset sikäli, että muilla paikkakunnilla tullatut Helsinkiin tuodut tavarat eivät sisälly niihin. Taulussa Qn mainittu ainoastaan asianqmaisen tavaranimikkeen tariffmumerq ilman siihen liittyvää tekstiä. SamQin kuin virallisessa kauppatilastqssa, Qn esillä Qlevassa Helsingin kaupungin kauppatilastqssa tuontitavarqihin luettu ne maahan tuqdut tavarat,.jqtka aq. tilastqvuqnna on laskettu vapaaseen liikkeeseen jqko välittömästi sen jälkeen, kun ne Qn maahan tuqtu, tai vasta sitten, kun ne Qvat Qlleet yksityisessä tai yleisessä tullivarastqssa tai kauttakulkuvarastqssa. Taulussa 5 esitetään katsaus Helsingin tuqntiin v. 969-975. TUQnnin arvo. käyvin hinnqin oli v. 975 lisääntynyt 5. % edellisestä vuqdesta. Tuonnin vaihteluita Qsoittavat taulussa Qlevat myös v:n 969 hintqjen mukaan las ketut arvqt, jqista näkyy, että tuqnnin todellinen arvo. Qli v. 975 5.6 % suurempi kuin edel.lisenä VUQnna. KuviQssa 5 Qn esitetty sekä Helsingin että koko. maan tuqnnin kehitys v. 969-975 v:n 969 hintojen mukaan laskettuna. KuvioQn Qn piirretty myös trendit. KQko maan trendin kulmakertoimen arvo' Qn 0.7 ja Helsingin 0.2 eli koko maan tuqnti lisääntyi keskimäärin 0.7 miljartlia mkja Helsingin tuqnti 0.2 miljardia mk VUQsittain. 5. Katsaus Helsingin tuontiin vuosina 969-75 Aterblick pl importen till Helsingfors lien 969-75 Survey of imports to Helsinki in 969-75 Tuonnin arvo käyvin hinnoin Importens Lisäys (+) tai vähentyminen (-) värde enligt Okning(+) eiler minskning (-) Vuosi Ar gängse priser lncrease (+) or deerease (- ) Year Value of' imports at current prices milj.mk - millions of marks % 969... 4347.5 + 887.8 + 25.7 970... 5580.6 + 233. + 2M.4 97... 5879.4 + 298.8 + 5.4 972... 6595.5 + 76. + 2.2 973... 826.7 + 53.2 + 23.2 974... 207.4 + 3080.7 + 37.9 975... 290.5 + 694. + 5. Tuonnin arvo v:n 969 % v:n 969 Hinta- hinnoin tuontiarvosti indeksi Importens I%av Prisindex värde enligt J969lrs Price 969 lrs priser unportvårde indices Value of Percent of 969=00 importsat the value of 969prices 969 import mili.mk 00 4347.5 00.0 08 5 67.2 8.9 6 5068.4 6.6 i25 5276.4 2.4 39 5846.5 34.5-200 5603.7 28.9 28 598. 36.
5 Kuvio 5. Helsingin sekä koko maan v:n 969 hintojen mukaisen tuonnin kehitys v. 969-975 Figur 5. Utvec~gen av den på 969 us priser beräknade importen till Helsingfors och hela Iandet uen 969-975 Figure5. Development ofimports. to Helsinki and the whole country in 969-95 at 969 year's prices I~ :. I:! II 0 9 6........... "",,,.... 2 mnl... 969 70 il ;2 i: 75 vuo.i Ir Kako mun tuonti Heli landell imporl Koko mun hmmnm trendi ------ Hebllamletl importena trend Hela. tuonti Hebin;fon imporl Heb:in&in"tuonnin trendi Hellincfon importe.. t..end Taulusta 6 nähdään, miten Helsingin tuonnin arvo v. 973-975 jakautui eri tavararyhmien kesken absoluuttisesti ja suhdeluvuin.. Siitä nähdään myös tavararyhmittäin, montako prosenttia Helsingin tuonti oli koko maan vastaavasta tuonnista. Sama on esitetty. graafisesti kuviossa 6. '
6 6. Helsingin tuonnin tavararyhmittäinen raha-arvo ja prosenttiosuus koko tuonnista vuosina 973-75 sekä koko maan vastaava tuonti ja Helsingin osuus sötä v. 975 Värdet av importerade varugrupper och deras procentandel av hela importen i Helsingfors åren 973-75 samt hela Iandets motsvarade import och Helsingfors andel av den år 975. The value of to Helsinki imported commodity groups and the percentile share of those in the total imports. U. Jn 973-75 as we as the corresponding imports of the country and the share of Helsinki in them r~~nosuus. Absoluuttiset luvut - Absoluta tai ko omaan Absolute numbers % Koko maan tuonnista tuonti Hfors' andel Ryhmän:o.I~elsin~n koko tuon- ~ela landets av hela lan- Grupp siffra :rusta unport dets imllort 000 mk marks Av totala importen lmports of Group number Shareo hki tili Helsingfors the country oftota'lm-. ~ total imports of portso/the t e City c'ount&. 973 974 975 978 974 975 975 975.... 76845 4542 66022 0.9 0.4 0.5 7592 37.7 II..... 668252 760642 863 375 8.2 6.8 6.7 223 34' 70.6.... 853 45727 38839 0.2 0.4 0.3 685 62.8 IV..... 409968 629 47 827 70 5.0 5.6 6.4 0 933 8.7 V.... 9302 482559 498950 2.4 4.3 3.9 5980058 8.3 VI.... 680844 9642 980838 8.4 8.6 7.6 88.7 54.0 VII..... 428489 688864 660745 5.3 6. 5. 5657 59.2 VIII. '=0,_ 8046 78320 90052.0 0.7 0.7 258870 34.8 IX.... 45827 57838 5400-0.6 0.5 0.4 63759 8.5 X.... 3430 6635 206207.6.5.6 37 67 65.0 XI.... 599950 744475 7087 7.4 6.6 5.5 68 739 43.8 XII.... 63525 6'065 '&0320 0.8 0.5 0.6 25568 64.0 XIII.... 239 58343' «>.0.586..4.4.2 30366. 52.9 XIV.... 36037 62305..4324 0.4 0.6 0.3 55645 74.3 XV.... 845 78 '427405 2938.2' 0.4 2.7 0.0.2838 38 45.6 XVI.... 23697 323854 373.364 29. 27.9 28:8 6 022" 74~ 6.7 XVII.... -... 783420 96533 78904 9.6 8.6 3.3 3 275 807 52.5 XVIII.... 44787 57552 699206 5.5 5. 5.4 87992 85.5 XIX.... 509 2609.477...0. 0. 0. 72744 9.5 XX.... 29398 57989 82493.6.4.4 267874 68. XXI.... 3032 2762 2884 0.0 0.0 0.0 3693 78.] Koko tuonti - Hela importen Total af imports.... 8 26 708 207436 290455 00 00 00 2800920 46.. Elävät eläimet; eläintuotteet. Levande djur; anim3llska produkter II. Kasvituotteet. Vegetabiliska produkter III. Eläin- ja kasyirasvat ja -öljyt ym. Animaliska och vegetabiliska fetter och oljor m.m. IV. Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat ym.; tupakka Produkter av livsmedelsindustri; drycker m.m.; tobak V. Kivennäi8tuotteet Mineraliska produkter VI. VII. VIII. IX. Kemian teollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteet. Produkter av kemiska och närstående industrier Muovit ym.; luonnonkautsu, synteettinen kautsu ym.. Plaster m.m.; naturlig kautschuk, syntetiskt gummi m.m. Vuodat, nahat ja turkisnahat ym.. Hudar, skinn, läder, pälsskinn m.m. Puu ja puuteokset; korkki ym.. Trä och. varor därav;' kork m.m.
X. Paperinvalmistusaineet; paperi Ja pahvi ym.. Material för papperstillverkning; papper och papp m.m. XI. Tekstiiliaineet ja -tavarat TextilmateriaI och -varor XII. Jalkineet, päähineet ym.. Skodon, huvudbonader m.m. ' XIII. Teokset kivestä ym.; keraamiset tuotteet; lasi ja lasitavarat. Varor av sten och andra mineraliska ämnen; keramiska produkter; glas och varor av glas m.m. XIV. Luonnonhelmet, jalo- ja puolijalokivet, jalometallit ym.; metalliraha. Naturpärlor, ädelstenar och smyckestenar, ädla metaller m.m.; mynt XV. Epäjalot' metallit ym.. Oädla metaller m.m. 7 XVI. XVII. XVIII. XIX. XX. XXI. Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkötarvikkeet ym.. Maskiner och mekaniska apparater; elektriskt material m.m. Kuljetusneuvot. Transportmedel Optiset, valokuvaus-, mittaus-, lääkeopilliset ja muut kojeet ja laitteet; kellot; soittimet ym.; niiden osat Optiska, foto-, mätnings-, medidnska m.m. instrument och apparater; ur; musikinstrument m.m.; delar till dem Aseet ja ammukset; niiden osat Vapen och ammunition; delar till dem Erinäiset tavarat. Diverse varor Taideteokset, kokoelma- ja antiikkiesineet. Konstverk, föremål för samlingar samt antikviteter Tavararyhmillä tarkoitetaan tullinimikkeistön pääryhmiä. Arvoltaan suurimpana ryhmänä olivat Helsingin tuonnissa edelleen koneet ja mekaaniset laitteet. Lähinnä suurimmat tuontitavararyhmät olivat kuljetusneuvot, epäjalot metallit, kemian teollisuuden tuotteet, kasvistuotteet ja elintarviketeollisuuden tuotteet. Helsingin tuonnin osuus koko maan tuonnista kohosi 2.4 'ro-yksikön verran v. 975. Taulun 6 ja kuvion 6 perusteella voidaan todeta, että Helsingin osuus koko maan tuonnista, on huomattava nimenomaan eräiden melko suppeiden tavararyhmien kuten optisen ym. laitteiden, antiikki- ja taide-esineiden, luonnonhelmien, jalokiven ym. kohdalla, joiden tuonti tapahtuu pääasiallisesti Helsingin kautta. Näiden IYhmien osuus sekä koko maan että Helsingin tuonnista on kuitenkin hyvin vähäinen. Sivulla 2 mainittiin lentoteitse kuljetetun tuonnin saapuvan valtaosaltaan Helsingin kautta, joten Helsingin osuus myös tätä kuljetusmuotoa käyttäen tuotujen tavaroiden kuten vihannesten ja marjojen koko tuonnista on huomattava. Yleensäkin elintarviketeollisuuden tuotteet tuodaan suurelta osin Helsingin kautta. Tärkeimmät yksittäiset tuontitavarat ilmenevät taulusta 7. Höyrykattiloita, koneita,ja mekaanis~a laitteita sekä niiden osia!lotiin yli 2.3 miljardin mk:n arvosta, mikä on 9.9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkökoneita, -laitteita ja -tarvikkeita sekä niiden osia tuotiin.4 miljardin mk:n edestä; lisäys edellisestä vuodesta oli 7.2 %. Rautaa ja terästä sekä niistä valmistettuja tuotteita tuotiin n. 8 m'uj.mk:n!u'vosta, mikä on 0.9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muita tärkeitä tuontitavaroita olivat muovi ja -teokset, joid~n tuonnin arvo tosin 'supistui,2.0 %, sekä optiset valokuvaus-, elokuvaus-, lääkeopilliset ym. kojeet ja laitteet, joiden tuonnin arvo sen sijaan lisääntyi 23.8 %. Helsingin kautta tuodaan maahan myös huomattava määrä kahvia ja sokeria, joiden kumpaisenkin tuonti lisääntyi määrällisesti v. 975, edellisen 7.9 % ja jälkimmäisen 9.0 %. Kahvin tuontiarvo lisääntyi.7 %ja sokerin 57.0 %. Autoja tuotiin hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Niiden tuontiarvo lisääntyi kuitenkin 28. %.
8 Kuvio 6. Helsingin osuus tavararyhmittäin maan tuonnista Figur6. Helsingfors andel av Iandets import enligt varugrupper Figure 6. The share 0/ Helsinki 0/ imports to Finland 6023,.00 2&00 2000 500 '00 o milj...
7. Tärkeimpien tavarain tuontipaljousja -arvo vuosina 973-75 Importmängder och -värden för de viktigaste varuslagen åren 973-75 Quantity and v~lue ofthe most important commodities imported in 973-75 9 Paljous, tonnia Arvo Värde Tavaralaji. Varuslag Kvantitet, ton Value Commodity Quantity, tom 000 mk marks Vihannekset ja kasvikset, syötävät juuret ja juurimukulat. Grönsaker och köksväxter, ätbara rötter och 973 974 975 973 974 knölar....... "... 2509 252 38599 39350 53928 Hedelmät ja marjat. Frukter och bär 62403 8 339 97258 9484 2305 Kahvi, p~t~~~to~ '- K;,.if~: ~r~~:. tat 5457 4660 50292 30652 29675 Öljysie~~~~t.j~ :hed~l~äi : Oij~hai-: tiga frön och frukter... 53902 70686 65878 60844 76424 Sokeri Socker. 202542 43843 7 25 49500 277596 Alkoholijuomat. ÅIk.~ho"ldrY~k~ : :...... 62244.7023 Antrasiitti, muu kivihiili ja koksi.. Antracit, annat stenkoi och koks.. 694980 984087 058727 44947 25 765 Lääkkeet Läkemedel..... 2396 2677 3054 6807 96387 Pigmentit, värit, lakat ym.. Pigment, iårger', lacker m.m..... 0505' 505 9839. 87035 26540 Kosmeettiset ja toalettivalmisteet. Kosmetiska preparat och toalettmedel............ 2068 2444 253 3878 4642 Valokuvaus- ja elokuvausvalmisteet. F otografiska och kinematograil&- ka produkter...... 3296 3982 3802 76734 93560 Muovit ja -tuotteet. Plaster samt varor av dem........ 84466 95.834 7689 259952 458430 ~utsu ja -teokset Kautschuk och -arbeten... 39254 43264 3742 68537 2304M Siitä: Därav. auton ukorenkaat ). däck för bill) 93804 947.4 880267 70500 82686 Pain,otuotteet ym.. Tryckalster m.m. 500 4996 570 60220 7024 Tekokuidut. Konstfibrer. '.... 2708 404 3062 69043 22836 Puuvillakankaat. Bomullstyger...' 2940 3872 336 47430 68593 Neuletuotteet, vaatte'et, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror. ~äder~ säng- och ~ushållslinne...4779 4987 5272 55983 77 30 Jalkineet ). Skodon )... 4, 24 763 320 35 368 59 50253 45470 Kiviteokset. Varor av sten... 250 9983 68 4208 5000 Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästeokset. Järn och stål samt varor av järn och stål.......... 259673 343896 276589 468888 88 76 K;:Kari ja -teokset. Koppar och. ver kningar........... 700 7488 90 94957 8690 Alumiini ja -teokset. Auminium och -tillverkningar... 30305 37259 I 284 0883 75 46 Työvälineet. Arbetsredskap... 3592 3972, 3883 8093 05000 I 975 6457 29566 296637 7 29 435798 7092 53 89 222683 3 55669 2523 403257 257488 07 777 88224 97 326 5R 58 203897 62987 55478 80666 95.40 28299 23782 ) kpl 5t. 2) pari. par Jatkoa Forts. Cont.
7. Jatkoa Forts., Paljous, tonnia Arvo Värde Tavaralaji. Varuslag KVantitet, ton 000. mk 20 973 974 975 973 974 975 Höyrykattilat, koneet ja mekaani~ set laitteet; niiden osat. Angpannor, maskiner och, mekaniska apparater;' delar till dem.......... Sähk,ökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet; 83503 0522 0464 n 438 855 932949 23850 niiden osat Elektriska maskiner, apparater och elektrisk material; delar till dem...... 37695 45534 43749 92234 90905 395' 24 Traktorit ). Traktorer )..... 5932 6006 727 87447 96203 39909 Autot l ). Automobileri )... 3423 30267 30706 208793 27055 277 988 Auton alustat ). Automobilunderredenl )... 287 '3205 3275 23293 62 47 90765 Auton kutnirenkaiset pyörät ym. osat. lijul med gummiringar o.a. delar till automo~er...'... 2803 3523 4338 2444 47 295 Alukset ). Fartyg)... 395 4492 3992 97335 453 Optiset, valokuvaus-r elokuvaus-, 83967 58326 lääkeopilliset ym. ojeet ja laitteet Optiska; fotografiska och kinematografiska, medicinska o. dyl. instrument och apparater... 4296 5034 505 32323 407594 504645 Kellot ja niiden osat. Ur och delar till de~... :......... 3788 50979 62747 Lelut, pelit ja urheiluvälineet Leksaker, spel och sportartiklar....... 3688 3527 3688 47855 55733 65800 Tupakka. Tobak...... 446 568 7093 35322 5484 79685 Puu ja puuteokset; puuhiili. Trä och triiarbeten; träkol........... 40585 5528 30378 Keraamiset tuotteet KeramiBka produkter... '........ 7023 7663 0300 22638 35264 33728 Lasi ja lasiteokset. Glas och varor av glas. i........... f...... 3569 24692 9255 48474 72079 7380 Lentokoneet ) Flygmaskiner ). 50 43 44 223 37264 97798 Gramofonit, magnetofonit yma Grammofoner" magnetofoner rn.m. 828 83 796 4260 5766 56608 Huonekalut Möbler.. 363 5084 464 26756 37546,~ 64.) kpl. Il.
2 3. Vienti-Export Exports Yksityiskohtaiset tiedot Helsingin viennistä v. 975 julkaistaan tauluosaston taulussa 2, jossa kustakin tavar~ajista ilmoitetaan maasta viety määrä ja sen arvo. Taulussa ilmoitetaan vain ne tavaranimikkeet, joissa vientiä. kertomusvuonna oli. Samaten kuin viralliseen kauppatilastoon, on tähän tauluun vientitavarana merkitty kaikki se ulkomaille viety tavara, joka on viety vapaasta liikkeestä.. Taulusta ~ käy ilmi vuosien 969-75 vienti käyvin hinnoin ja vuoden 969 hinnoin. Hintoja muunnettaessa on käytetty sivulla olevia indeksilukuja. Viennin arvo v:n 969 hintojen mukaan laski edellisestä vuodesta 0.4 0/'... Kuviossa 7 on esitetty sekä koko maan että Helsingin viennin v:n 969 hintojen mukaiset arvot graafisesti. Kuvioon piirrettyjen trendien kulmakertoimet ovat 0.2 Helsingin ja 0.2 koko maan osalta. Verrattaessa näitä sivulla 5' oleviin tuonnin trendien kulmakertoimiin voidaan todeta Helsingin tuonnin ja viennin lisääntyvän samalla vauhdilla eli 0.2 miljardia mk vuodessa. Koko maan tuonnin kasvuvauhti taas on 0.5 miljardia mk suurempi kuin.viennin. Kauppataseemme tulevaisuus näyttää siis entistä synkemmältä. Kuvio 7. Helsingin ja koko maan v:n 969 hintojen mukaisen viennin kehitys v. 969-975 Figur 7. Utvecklingen av den pl 969 us priser berälmade exporten Mn Helsingfors och hela landet uen 969-975 Figure 7. Development of exports from Helsinki and the wholecountry in 969-975 at 969 year's prices 4 3 2 II' 0 9..---_.._...--.=: --... _............... ~... " <... 8 6 5 4 %... "",,"..,.... ~ ~~------~--------~------~--------~------~--------~------- mk 969 70 il Kolo... rieati -_...,..._-. He" Iaadeb nport Kolo... rioadia!midi Ilola landeta export.ii _ 72 73 74 llelliaiin rienti HeIoinKfon port HeIoinpI wiennin Irmdi liebidfon port... Irmd ". 75 vuosi II
8. Katsaus Helsingin vientiin vuosina 969-75 Aterblick på exporten från Helsingfors åren 969-75 Survey of exports from Helsinki in 969-75 Viennin arvo käyvin hinnom Exportens Vuosi väriie enligt Lisäys (t) tai vähentyminen (-) Ar ~ngse priser Okrung +) eller minskning (;...) Year alue of lncrease (+) ordecrease (-) exports,at t:u rrent prices 22 milj.mk - millions of marks % 969... '. 984.4 + 228.2 + 30.2 970... 257.5 + 273. + 27.8 97... 509.9 + 252.4 + 20. 972... 202.6 + 592.7 + 39.3 973... 2726.7 + 624. + 29.7 974... 394.0 + 467.3 + 7. 975,... 3386.9 + 92.9 + 6.0 Viennin arvo, v:n 969 Hinta- hinnoin % v:n 969 indeksi Exportens vientiarvosta Prisindex värde enligt % av 969 års Price 969 års priser exportvärde indices Value of ' Per i:ent c;{/he 969=00 e!/60rts at value of 969 69 prices exports milj.mk 00 984.4 00.0 08 64.4 8.3 5 33.0 33.4 23 709.4 73.6 38 '96 975.9 629.6 200.7 65.5 232 459.9 48.3 Taulusta 9 näkyyabsoluuttisin ja suhdeluvuin, miten Helsingin vienti v. 973-75 jakautui eri tavararyhinien kesken. Siitä nähdään myös, kuinka suuri osuus Helsingin viennin arvolla kussakin tavararyhmässä oli koko maan vastaavasta vientiarvosta. Tätä havainnollistaa myös kuvio 8. Helsingin kautta tapahtuva vienti kasvoi tilastovuonna 92.9 milj.mk, 6.0 %, edellisestä vuodesta ja sen osuus koko maan viennistä.3 %-yksikköä. Helsingin viennin osuus koko maan viennistä lisääntyi 3 ryhmässä ja pienentyi 8 ryhmässä. Lisääntyminen oli huomattavinta ryhmissä XVIII ja XIX sekä supistuminen ryhmissä XIV ja II. Useiden tavararyhmien vienti kasvoi markkamääräisesti, eniten koneiden ja mekaanisten laitteiden sekä Vuotien, nahkojen ja turkisnahkojen ym. Markkamääräsesti eniten vietiin Helsingistä koneita ja mekaanisia laitteita, sähkötarvikkeita ym., niiden osuus Helsingin viennistä oli 20.9 %. Paperiteollisuuden tuotteiden ja kuljetusneuvojen viennin merkitys oli myös melkoinen. Tärkeimpien tavaroiden vientimäärät ja -arvot v. 973-75 ilmenevät taulusta 0. Markkamääräisesti eniten vietiin Helsingistä paperia ja pahvia sekä -tuotteita. Näiden vienti supistui sekä määrällisesti että myös arvoltaan 22.3 %. Seuraavaksi eniten Helsingin kautta vietiin höyrykattiloita, koneita ja mekaanisia laitteita sekä niiden osia. Sähkökoneiden, -laitteiden ja -tarvikkeiden sekä niiden osien samoin kuin turkisnahkojen ja turkisten vienti oli myös huomattava. Uusia aluksia Helsingistä vietiin 2, arvoltaan 208.2 milj.mk. Verrattaessa tauluja 0 ja 7 keskenään voidaan todeta, että useat artikkelit esiintyvät molemmissa tauluissa eli Helsingistä viedään samoja tavaroita kuin tänne tuodaan. Tämä paradoksi on tietenkin myös koko maan tilastoissa. Useat edellä mainitut Helsingin tärkeimmät vientitavarat ovat my'ös tärkeimpiä tuontitavaroita.
23 9. Helsingin viennin tavararyhmittäinen raha-arvo ja prosentti osuus koko viennistä vuosina 973-75 sekä koko maan vastaava vienti ja Helsingin osuus siitä v. 975 Värdet av exporterade varugrupper och deras procentandel av hela ex»orten.från Helsingfors åren 973-75 samt hela landets motsvarande export och Helsingfors andel av den år 975 The value of from Helsinki exported commodity groups and the percentile share of those in the total exports in973-7$ as well as the co"esponding exports of the country and the share of Helsinki in them. Ryhmä n:o Grupp siffra ) Group number).... II..... III..... IV..... V.... VI.... VII.... VIII.... IX.... X.... XI... XII... :.... XIII.... XIV.... XV..... XVI;...'... XVII.... XVIII..... XIX..... XX... ; XXI.... Koko vienti - Hela exporten Total of exports... Absoluuttiset luvut Absoluta tai Absolute numbers 000 mk marks 973 974 975 23 736 3069 3394 27795 3820 9482 2759 596 3997 79777 89076 36028 8564 0552 6356 77 2300 474 54763 9593 96007 222343 259329 264892 26807 26 30 22 42 459362 609895 507.66 5862 22965 97 264 6700 950 5535 4 70 4644 6374 2343 37662 20562 75 748 20820 250046 404370 493633 706928 447288 395440 42484 46367 6992 89799 466 5292 23326 78892 8986 04303 52 868 57 2726668 3 9403 3386926 %!Helsingin koko viennistä Av hela exporten frän Helsingfors ~ total exports of t e City 973 974 975 4.5' 4. 3.4.0.2 0.6' 0. 0.2 '0. 2.9 2.8 4.0 0.3 0.3 0.5 2.6 3.5 3.4 2.0 3.0 2.8 8.2 8. 7.8 9.8. 8.2 6.5 6.8 9. 5.0 5.8 6.7 5.8 0.6 0.6 0.5.5.5.8 0.9.2 0.6 6.4 6.5 7.4 4.8 5.5 20.9 6.4 2.4 2.5.7.9 2.7 0.5 0.5 0.7 2.9 2.8 3. 0.0 0.0 0.0 I 00 00 00 l K:ok~ maan VIenti. H e I a I an d ets export Exports of the country 975 35235 73897 29623 30034 52357 483406 402502 387478 2067774 72750 633688 207075 60 767 53053 73484 2357 235 225975 4 866 39579 293 26 777 20247448 I Hginosuus koko maan viennistä jhfors' andel. ~vhelalan- ~etsexpo l Hki J hareol oftota e x tports oft he' 'country 975 36.0 26.4 3.5 45.2 0.7 23.6 23.9 68.4 0.7 7.0 2.i 7.5 38.2 38.8 4.6 30.0 9. 63.3 58.9 35.6 66.5 6.7 ) Ks. s. 6 - Se s. 6 See p. 6
0.Tärkeimpien tavarain vientipaljous ja -arvo vuosina 973-75 Exportmängder och -värden för de viktigaste varuslagen lren 973-75 Quantity and value af the most important commodities e"ported ~n 973-75 24 Tavaralaji Varuslag PaljOU!, tonnia Kvantitet, ton Arvo' Värde Value Commodity Quantity, tons 000 mk marks 975 974 975 975 974 975 Voi Smör... -... 3657 5730 096 0863 "6083 4783 Juusto Dst..... 8509 6993 85309 89857 0 794 2026 Sokeri ja sokerivalmisteet Socker och sockerkonfektyrer.... 3624 6358 6653 3285 263 6897 ningsfårger samt lacker... Värit, maalit ja lakat. Färger, mm- 969 0608 " 728 20603 37853 26626 Muovit ja muovituotteet. Plaster samt varor av dem... 7475 6976 656 4690 87229 84797 Turkisnahat ja turki~etl). Päls- - skinn och pälsvaror )........ 280093 378967.3 6 846 9804 23 ~37 239420 Sahattu tai leikatt~ puu 2 ). Sägat eller skuret virke)...... 30853 245809 6i 00 85775 308 68269 Siitä. Därav: - lankut, soirot r kapeasoirot, höyläämättömät 2. plankor~ battens och scantlings, ohyvlade ).... 92470 72957 624 25870 35503 28259 laurlat ia kapealaudat, höyläämättömät 2 ). bräder och planschetter, ohyvlade2)....... ".... 3029 04994 58780 38402 "5076 27653 Puuteokset. Träarbeten......... 8 260 42696 52084 Siitä. Därav: vaneriviilu ja vaneri, ristiinliimattu ). faner och kryssfaner 2 ). ". 7659 64740 69433 3844 99905 94684 Paperi ja pahvi sekä paperivanuke-, paperi- ja pahviteokset. Papper och papp samt varor av pappersmassa, papper och papp..... 463469 393653 226594 423388 566036 439528 Painotuotteet ym.. Tryckalster m.m. 5266 497 5553 30562 37376 5699 Tekokuidut Konstfiber.... 45 437 47 4 38 " 63490 5386 Neuletuotteet, vaatteet, vuode- ja talousliinavaatteet. Trikåvaror, ""!täder, säng- och hushmlslinne.. 449 646 395 84354 03422 95922 Lasi ja lasiteokset. Glas och varor av glas....... 6975 4248 0663 2445 2606 38785 Rauta ja teräs sekä rauta- ja terästuotteet Jäm och stm samt varor av järn och stal... 53990 58990 92735 -tillverningar........ 4449 3634 5263 30634 36506 37300 Kupari ja -teokset. Koppar och 32578 26042 30432 Höyrykattilat, koneet ja mek. llrltteet sekä osat Angpannor, maskiner och mek. appar. samt delar. 6055 5932 985 26077 252 57 394428 Sähkökoneet, -laitteet ja -tarvikkeet, sekä osat". Elektriska maskiner, apparater och eektriskt material samt delar... 9746 0889 348 88293 24477 32500 ) kpl - st. 2) k-m3 - f-m3 Jatkoa - Forts.Cont.
25 0. Jatkoa Forts. Tavaralaji. Varus!ag IPaljOUS, tonnia Kvantitet, ton IArvo. Värde '000 mk 97J 974 975 97J 974 975 Uudet alukset ), kauppa-alukset Nya fartygl), handelsfartyg... 3 2 2 D.69 239 90943 208288 Huonekalut ja vuodevaatteet. Möbler och sängkläder......... 427 3876 4266 33543 38230 49542 Vehnä sekä vehnän ja rukiin sekavilja Vete samt blandsäd av vete och råg... 32502 2486-2944 HI630 - Makkara yms. tuotteet. Korv m.m.s. produkter......... 082 297 295 9002 24633 986 Suklaa yms. tuotteet Chokolad 3327 355 m.m.s. produkter... " 377 4733 889 962- Savukkeet. Cigarretter........ 273 627 52 62.45 6807 4874 Nahkateokset. Lädervaror... 34 43 2 7966 449 297 Puuvillakankaat. Bomullstyger... 587 86 597 435 22492 20589 Hopea ja siitä tehdyt puolivalmisteet. Silver och halvfabrikat därav... 207 273 46 7675 6922 303 Nikkeli ja -teokset. Nickel och varor av nickel...... 298 592 85 5954 2 759 28355 Alumiini ja -teokset Aluminium och varor av aluminium... 3756 424 2756 30809 3467 30726 Koboltti. Kobolt...,. 538 462 349 2454 5438 063 Traktorit, kuorma- ja linja-autot, trukit yms. sekä niiden osat ). Traktorer, lastbilar och bussar, truckar m.m.s. samt delar till dessai )... 487 608 558 43480 54003 L05 06 Röntgenlaitteet. Röntgenapparater 258 258 366 957 3085 2355. Aseet ja ampumatarvikkeet. Vapen och ammunition......... 473 399 467 4 66 5292 23326 Urheiluvälineet ja -tarvikkeet. Sportartiklar och -tillbehör... 799 64 7 23644 27303 30668 ) kpl-st.
Kuvio 8. Helsingin osuus tayararyhmittäin maan viennistä Figur 8. Helsingfors andel av Iandets export enligt varugrupper. Figure 8. The share of Helsinki of exports from Finland according to the commodity groups 26 3500 728 2500 2!lOO 500 000 500 milj. n,k II IV V VI VII VIII IX X XI XII XIII XIV XV XVI XVII XVIII XIX xx XXI tavliljillr)'hmia varugruppc:n
27 II. MERENKULKU SJOFART -NA VIGATION. Kauppalaivasto - Handelsflottan Merchant Fleet. Helsingin kauppalaivastossa otetaan pohjoismaisen määrittelyn mukaisesti huomioon vain vähintään 00 bruttotonnin kantoiset konekäyttöiset rahti- ja matkustajalaivat. Kauppalaivastoon eivät siis kuulu kalastus- ja pyyntialukset, koneettomat lastiproomut eivätkä erikoisalukset, kuten hinaajat, pelastusalukset, jäänsärkijät jne. Tähän laivastoon kuuluvien alusten luku ja bruttorekisteritonnimäärä v. 966-75 lopussa ilmenee seuraavasta taulusta, jossa myös on mainittu proomut, vaikka ne eivät kuulu varsinaiseen kauppalaivastoon... Kauppalaivasto vuosien 966-75 lopussa Handelsflottan vid utgången av åren 966-75 Merchant fleet at the end 0/ the years 966-75 HÖyryalUksftl ) Moottorialukset Proomut Angfartygl Vuosi Motorfartyg Prårnar Ar.Steamers Motorships Summa Total Barges Year Luku Bruttotonnia Antal Bruttoton Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Luku Bruttotonnia Number Gross reg. toju Antal Bruttoton Antal Bruttoton Antal Bruttoton 966 34 82303 05 353 376 39 435 679 596 967 23 56350 06 398 678 29 455 028 596 968 2 30424 08 432 245 20 462 669 596 969 9 6 796 4 50 940 23 58 736 i 596 970 0 22834 20 524 58 30 546992 596 97 7 9086 7 584768 24 593 854 3 876 972 7 7907 7 659 55 24 667 458 3 876-9-73-- 3-046 06 599 842 09 600888 5 2228 974 2 360 98 667 056 00 66746 5 3043 975 08 950335 08 950335 3 0448 V:n 975 aikana Helsingin varsinainen kauppalaivasto väheni lajin muuttumisen takia kahdella höyryaluksella, 360 brt, sekä kolmella ulkomaille myydyllä moottorialuksella, yhteensä 6 686 brt. Helsingin kauppalaivastoon ei tämän jälkeen kuulunv.t yhtään häyryalusta. Uusia moottorialuksia hankittiin 3, yhteensä 299 965 brt. Näistä yksi, 8922 brt., rakennettiin kotimaassa ja 8, yhteensä 255492 brt., ulkomailla. Kaksi, 24 36 brt., ostettiin ulkomailta ja kaksi. 235 brt., siirrettiin toiselta paikkakunnalta. Kauppalaivaston nettolisäys oli siis 8 alusta ja 282 99 brt. eli 42.4 %. Koko maan kauppalaivaston bruttovetoisuus lisääntyi samanaikaisesti 26. %. Helsingin kauppalaivaston kasvuvauhti on siis keskimääräistä huomattavasti suurempi eli koko maan kasvusta tuli 66.7 % Helsingin osalle. Samanaikaisesti Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivastosta kasvoi 4. %:sta 46.4 %:iin. Helsingin proomukanta lisääntyi v. 975 7 rauta- ja yhdellä puuproomuuaeli 7 405 brt:lla, mikä merkitsi bruttotonniston kasvua 243.3 %. Rautaproomuista 5, yhteensä 26 brt., ostettiin ulkomailta, yksi, 5 780 brt., rakennettiin kotimaassa ja yhden, 202 brt., laji muuttui. Puuproomu, 62 brt., siirrettiin toiselta"paikkakunnalta. ) Höyryaluksiin sisältyy v:een 974 saakka puinen purjealus apukonein, 06 tonnia' ångfartygen ingår ända tili år 974 ett segelfartyg av trä med hjälpmaskin, 06 ton.
2. Kauppalaivasto vuosina 973-75 alusten suuruuden mukaan Handelsflottan ben 973-75; fartygens fördelning i dräktighetsgrupper Merchant fleet in 9"73-75 by tonnage groups 28 Suurousryhmä Dräktighetsgnapp Tonnoge groups Luku. Antal Numb", 973 974 975-999... "... 3 7 6 000-999... ""... 4 8 8 2000-2999... 9 8 8 3000-4999... 3 3 2 5000-9999... 23 23 23 0000-... 2 2 3 Summa Total 09 00 08 % brottovetoisuudesta % av brottodräktighet 'Ji> oftonnage 974 975 0.9 0.7.9.3 7.0 4.9 8.0-25.6 5.2 8.0 56.6 69.9 00 00 Taulussa 2 on Helsingin kauppalaivasto on kertomusvuosien lopussa kuuluneet alukset (paitsi proomut) ryhmitetty kuuteen suuruusluokkaan. Tällöin on otettu huomioon vain pohjoismaiden kauppalaivastojen kanssa vertailukelpoinen kauppalaivasto samoin kuin myös edellisessä taulussa. Helsingin kauppalaivaston kokonaisvetoisuudesta oli 8.0 % 5 000-9 999 bruttotonnin vetoisia ja 69.9 % sitä suurempia. aluksia. Suuntaus on kohti yhä suurempia aluksia. Yli 20 000 bruttotonnin vetoisia oli neljä alusta, joista kaksi uushankintojll. Suurten alusten osuus Helsingin kauppalaivaston bruttovetoisuudesta oli v. 96420.2 %ja viisi vuotta myöheminin 45.4 %. Koko maan aluskannasta vajaa 0 % oli suuria aluksia, mutta niiden edustama bruttovetoisuus oli 56.8 % koko kauppalaivaston bruttovetoisuudesta. Alusten ikäjakauma nähdään taulusta 3. 3. Kauppalaivasto vuosina 973-75 alusten iän mukaan Handelsflottan ben 973-75; fartygens fördelning efter llder Merchantfleet in 973-75 by age ofvessels Ikä, vuotta Alder, Ar Age, years Luku. Antal Number 973 974-4... 27 30 5-9... 9 7 0-4... 38 27 5-9... 4 4 20-24... 3 3 25-... 8 9 Summa Total 09 00 % bruttovetoisuudesta % av bruttodräktighet %oftonnage 975 974 975 35 42. 57.0 4 2.6 8.7 23 5.5 9.0 24 25.9 2.0 4 3.6 4. 8 0.3 0.2 08 00 00 Yli 25-vuotiaita aluksia oli Helsingin kauppalaivastossa v. 975 8. Nöden bruttovetoisuus oli yhteensä 2 26 brt. eli 0.2 % kokonaisvetoisuudesta. Koko maan kauppalaivastosta taas 35.2 % oli näin iäkkäitä laivoja, ja niiden edustama bruttovetoisuus 4.2 % kokonaisvetoisuudesta. Eniten oli Helsingin kauppalaivastossa 0-4 vuotta sitten rakennettuja aluksia, joiden bruttovetoisuus oli 57.0 % kokonaisbruttovetoisuudesta. Kuviosta 9 käy selville Helsingin kauppalaivaston osuus koko maan kauppalaivaston bruttovetoisuudesla ikäryhmittäin. Helsingin kauppalaivaston ikäryhmittäinen koostumus taas selviää kuviosta 0.