Ajatuksia kansainvälisestä toiminnasta
Immanuel Kant tunnetaan parhaiten kategorisesta imperatiivista, siitä ihmisen järkeen perustuvasta ehdottomasta käskystä, joka Kantin velvollisuusetiikan mukaan pätee aina, olosuhteista huolimatta. Kant piti 1700-luvun Königsbergissä (nykyään Kaliningrad) erittäin suosittuja maantieteen luentoja itse hän ei milloinkaan poistunut kotikaupungistaan. On tietysti vastustamatonta aloittaa pohdinta kansainvälisen toiminnan merkityksestä puhumalla miehestä jolle pelkkä ajatus päivittäisten rutiinien katkaisemisesta tuotti angstia. Köningsbergiin kyllä matkustettiin kaukaakin kuuntelemaan kuuluisan filosofin logiikan ja metafysiikan luentoja. Kant sanoi itse että ymmärsi omia tekstejään kunnolla vasta kun luki ne ranskaksi. Kansainvälinen toiminta voi, kuten Kantilla ranskan kieli auttaa ymmärtämään paremmin omaa, kansallista toimintaa.
Matkailu avartaa vaikka aika paljon tietoa voi tietysti nykyään poimia verkostakin. Ruotsi on uudistamassa kirjastolakiaan (1996) kokonaisuudessaan, syynä parempi käyttäjäystävällisyys ja muuttuneet olosuhteet. Lakiesitys, joka tulee voimaan aikaisintaan 1.7.2013, on parhaillaan lausuntokierroksella. Promemorian yhteenvedossa todetaan että esityksen edellytyksenä on että kirjastot ovat tulevaisuudessa edelleen kuntien vastuulla oleva palvelu. http://www.regeringen.se/sb/d/15598/a/193002 Själlandin Ringstedtissa avataan kohta elämyskeskus missä on kirjakauppa, musiikkikahvila, turismikeskus ja yksityinen kirjasto - lastenosasto missä on filmejä, tietokonepelejä ja kirjoja. Tanskan kirjastoseura suhtautuu positiivisesti, mutta eräät poliitikot haluavat nyt kansallisia linjauksia sen takeeksi, että kirjasto olisi myös tulevaisuudessa kunnan ylläpitämä, ilmainen palvelu.
Internet oli vielä 12-13 vuotta sitten kansainvälisissä yhteyksissä usein pelkkä uhkakuva Suomessa puhuttiin jo tiedon valtatiestä. UNESCON Monacossa 1998 järjestämä INFOethics, Ethical, Legal and Societal Challenges of Cyberspace, UNESCOn Information for All-ohjelman valmisteleva kokous Wienissä ja Euroopan Neuvoston joukkotiedotusta käsittelevän komitean (CDMM) hearing; Forum on Harmful and Illegal Cyber Content, Self-Regulation, User Protection and Media Competence Strasbourgissa 2001 kaikkialla fokus oli yksinomaan internetin haitallisissa ja illegaaleissa sisällöissä, sen voin näissä kaikissa mukana olleena todistaa, olin ainoana puhumassa tiedon valtatiestä. Vuoden 2012 syyskauden EU puheenjohtajamaan, Kyproksen, ohjelmaan liittyen on komissio julkaissut tiedonannon http://www.cy2012.eu/index.php/en/newscategories/areas/justice-and-home-affairs/feature-common-strategy-neededagainst-cybercrime Kyproslainen poliisitarkastaja Marcos Nicolettis on vastuussa tähän liittyvän seminaarin järjestämisestä. Hän penää yhteistä eurooppalaista strategiaa cyberrikosten estämiseksi ja internetin parantamiseksi lasten näkökulmasta. Puhutaan yksinomaan, kuten 10 vuotta sitten Strasbourgissa, esto-ohjelmista, sisällön luokituksesta, laittomien sivujen raportoimisesta.
Kansainvälinen maineemme oli 2000-luvun alussa nopeassa kasvussa. YK:n inhimillisen kehityksen raportti nimesi vuonna 2002 Suomen maailman teknologisesti kehittyneimmäksi maaksi, Maailman talous-forumin vuoden 2003 vertailussa Suomi oli tietoverkkojen käyttövalmiuksien ja verkottumisen ykkösmaa. Nokialla meni hyvin, ja vuonna 2003 ilmestyi Manuel Castellsin ja Pekka Himasen The Information Society and the Welfare State; the Finnish Model, missä Suomi nostettiin Piilaaksoon ja Singaporeen vertaillen tietoyhteiskunnan mallimaaksi. Äskettäin ilmestyi hallituksen tulevaisuudenselontekoa varten tilattu Sininen kirja, Suomen kestävän kasvun malli http://vnk.fi/etusivu/fi.jsp, Pekka Himanen ja Manuel Castells ovat olleet tutkijaryhmän vetäjinä. Olemme edelleen eri kansainvälisissä listauksissa ihan hyvillä sijoilla vaikka emme helposti tunnusta olevamme hyviä. Suomen kirjastot kilpailevat kansainvälisessä vertailussa Tanskan kanssa ykkössijasta. Ainakin lainaus on meillä paljon korkeampi, Tanskassa se on nyt keskimäärin 8 lainaa/ asukas ja vuosi.
Vuoden 2000 Pisa-tutkimuksen tulokset julkistettiin joulukuussa 2001. Saksassa liikkuessa joutui jopa taksinkuljettajan kanssa keskusteluun PISAn tuloksista ja niiden syistä ja taustoista. Jokaisessa saksankielisellä alueella pidetyssä konferenssissa oli esillä der PISA-Schock. Kirjastojen rooli PISA- menestyksessä on usein ollut unohduksissa, nykyään se on aika hyvin esillä esm OKM:n verkkosivuilla PISAa käsittelevissä teksteissä. Olemme edelleen parhaiden joukossa, mutta Pohjoismaisen ministerineuvoston Northern Lights on PISA 2009 Focus on Reading on kriittinen analyysi jossa tuodaan esille poikien ja tyttöjen selvät erot lukemisen taidossa. http://www.norden.org/fi/julkaisut/julkaisut/2012-501
Kirjastolinjaukset vientituotteena Kirjastostrategia 2010 käännettiin englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja IFLA Buenos Aires! espanjaksi oli se verkossa venäjäksikin. Vuosina 2004 2006 strategiaa esiteltiin hyvin monessa Euroopan maassa ja lisäksi ALA:n konferenssissa Torontossa. Siellä puhuin Uuden-Seelannin jälkeen, ja Pat Kittelson oli huolissaan siitä että meillä on päällekkäisiä puheita. Kävi ilmi että Uuden-Seelannin kirjastostrategia oli tehty Suomen strategian pohjalle. Nokian edustaja oli vihjaillut hyvistä verkkosisällöistä, mm ministeriön kirjastosivuista Vuonna 2010 esitin uutta kirjastopolitiikkaamme Internet Librarian Internationalissa Lontoossa. Tuntui että muut puhujat keskittyivät yksinomaan tuomaan esille miten tärkeää on että kirjasto näkyy sosiaalisessa verkossa. Kirjastopolitiikassa peilataan eksistentiaalisia kysymyksiä, olemassaolon edellytyksiä; tuleviin haasteisiin kirjastot vastaavat keskittymällä osaamiseen ja panostamalla laatuun. Information Europe Today halusi heti artikkelin, Isossa-Britanniassa riehui debatti vapaaehtoistyövoimasta ja kirjastojen lakkautuksista. Lakkautukset ja yksityistämiset ovat jatkuneet, laki on vuosimallia 1961.
Meillä on eri tasoilla toimiva yhteistyöverkosto, pääosiltaan vielä täysin ajankohtainen kirjastolaki, kansallisia linjauksia ja merkittävää hankerahoitusta kirjastojen palvelujen kehittämiseen. Kirjastot ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, ihmisten arkea. Etelä-Korea ehdotti Puerto Ricon IFLAssa uutta Special Interest Groupia: kansalliset kirjastostrategiat. NILP SIG (National Information and Library Policy Special Interest Groupin) sessiossa Helsingin IFLAssa esiteltiin Suomen osalta jo päivitettyä versiota, Kirjastopolitiikka 2015. Kansalliset kirjastostrategiat ovat siis taas agendalla, UNESCOn Information for All -ohjelma suosittelee kansallisten strategioiden laatimista. Jatkuu Singaporessa
NAPLE perustettiin vuonna 2003 Tanskan EU puheenjohtajuuskauden aikana. Vuonna 2006, kun Suomi oli vuorossa, oli tilaisuus järjestää viralliseen pj-ohjelmaan kuuluva NAPLE-konferenssi. NAPLEn general assemblyssa hyväksyttiin aloite jonka perusteella lähdettiin liikkeelle kirjastolinjausten saamiseksi EU:n agendalle. EBLIDAn kanssa tehty yhteistyö johti yhteisesti hyväksyttyyn kannanottoon, ongelmana kuitenkin EBLIDAn näkemys että edistetään kaikkien kirjastotyyppien EU-näkyvyyttä. Yleisten kirjastojen profilointi kaikille avoimena tiedon ja elämysten tuottajana alkoi himmentyä. Tämän vuoden kesäkuussa tuli uusi käänne, kun Bill & Melinda Gates säätiö kutsui EBLIDAn ja NAPLEn edustajia Brysseliin keskustelemaan yhteisestä hankkeesta.
EU:n agendalle B&MGF haluaa tuoda nimenomaan yleiset kirjastot EUagendalle. Mitä yleiset kirjastot tekevät syrjäytyneisyyden estämiseksi, miten yleiset kirjastot edistävät tiedonsaantia ja osallistumista. Civic Agenda on tässä hankkeessa B&MGF:n eurooppalainen edustaja. Brysselissä keskustelujen lähtökohtana oli kaksi paperia - Repositioning European Public Libraries http://www.eblida.org/news/positionsonpubliclibrariesecei1 0_20100901.pdf (pohjana mm. Kirjastopolitiikka 2015), ja - Civic Agendan Dan Mountin kokoama raportti, An Analysis of the Relevance of the EU 2020 Growth Strategy to European Public Libraries, raporttia työstetään vielä.
Miten saada EU:n päättäjät ymmärtämään mitä yleisissä kirjastoissa tehdään EU:n kansalaisten hyväksi, miten saada kirjastot ymmärtämään mahdollisuuksiaan EU 2020 suhteen vaikka ohjelman teksteissä ei aina luekaan selkeästi sana KIRJASTO. Faktatiedon saamiseksi B&MGF rahoittaa lisäksi TNS:n suorittaman tutkimuksen jossa on mukana 17 maan yleisiä kirjastoja. Suomikin on tutkimuksessa mukana, fokuksessa on kirjastojen tarjoamat verkkopalvelut. Tuloksia analysoidaan vielä tämän vuoden puolella, ensi vuoden alussa tarkistetaan vielä suunta ennen yhteydenottoja parlamentin jäseniin. EU 2020 ja yleiset kirjastot oli teemana myös ECEI12:ssa (European Congress on e-inclusion) Brysselissä 5.-6.12.
Ainoa suunta on eteenpäin, itse jään seuraavalla pysäkillä pois. Kiitos kun kuuntelitte, kiitos hyvistä vuosista ja yhteistyöstä, on ollut hienoa olla mukana edustamassa suomalaisia yleisiä kirjastoja!