MAASEUTURAKENTAMISEN NYKYTILA, RAHOITUS JA TULEVIA HAASTEITA 20.2.2013. Oulu Yliarkkitehti RAIJA SEPPÄNEN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ruokaosasto Maaseudun kehittämisyksikkö raija.seppanen@mmm.fi +358 40 8335125
SEMINAARIPÄIVÄN SISÄLLÖSTÄ JA TAVOITTEISTA TAUSTAA MMM:n / MAASEUDUN INVESTOINTITUETULLE RAKENTAMISELLE PÄIVÄN AIKANA ODOTETAAN NÄKEMYKSIÄ ALUSTUKSISSA JA KESKUSTELUISSA MILLAISIA ODOTUKSIA? MITÄ ON SAATU AIKAAN? MISSÄ ON ONNISTUTTU? MITÄ PITÄISI PARANTAA? AJATUKSIA SIDOSRYHMIEN YHTEISTYÖN LISÄÄMISEKSI MITÄ TOIVEITA JA TAVOITTEITA TULEVALLE KAUDELLE?
MAASEUTUA KEHITETÄÄN KAIKISSA EU- MAISSA Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Bryssel 21.12.2006 /KOM(2006) 857: EU:n 27 jäsenvaltion väestöstä 58 % asuu maaseutualueilla EU:n pinta-alasta 93 % maaseutualuetta väestötiheysmääritelmän mukaan Maaseutualueet tuottavat 45 % EU:n bruttoarvonlisästä, työllistävät 53 % väestöstä Maaseudun kehittäminen on yksi EU:n tärkeitä tavoitteita Rahoitusvälineenä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) / EY asetus 1290/2005 Maaseuturahasto on rahoitusväline sellaiselle maaseudun kehittämiselle, joka on osa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Maaseuturahastosta myönnetty tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia, joilla yhteisön ensisijaiset tavoitteet pyritään panemaan täytäntöön EU:ssa myös muita elinkeinojen kehittämiseen suunnattuja rahastoja (esim. elinkeinokalatalouden rahasto) Nykyinen EU-ohjelmakausi 2007-2013 Uusi ohjelmakausi 2014-2020 valmistelussa
SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN RAHOITUS 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun rahoitus (maaseutuohjelma) EU-osuus / EU:n maaseuturahasto (n. 1/ 3 ) Kansallinen rahoitusosuus (sis. valtion ja kuntien varoja ) Yksityinen rahoitus Ohjelman kokonaiskustannukset yli 7 mrd, joista osa investointeihin Jäsenvaltioilla kansalliset strategiasuunnitelmat ja maaseudun kehittämisohjelmat Suomessa yksi kehittämisstrategia, jota toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla 2007-2013 Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmalla 2007-2013
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 SÄÄDÖSPOHJA Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen Neuvoston päätös maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (2006/144/EY) Neuvoston asetuksia Komission asetuksia Kansallisia säädöksiä Maaseutuviraston määräyksiä Keskeiset yhteisön ja kansalliset säädökset www.finlex.fi, www.mmm.fi, www.mavi.fi
MITÄ TAVOITTEITA SUOMESSA JA MITEN TOTEUTETTU? Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman keskeiset tavoitteet parantaa maa- ja metsätalouden kilpailukykyä tukea ympäristöystävällistä ja kestävää maataloutta edistää maaseudun ihmisten hyvinvointia, monipuolistaa yritystoimintaa sekä kannustaa paikallislähtöiseen kehittämistyöhön Hakija / tuen saaja voi olla yksityinen henkilö, yhtymä, yritys tai yhteisö tukimuodosta riippuen Tuen määrä ja muut tukikohtaiset ehdot säädetty Haku ELY- keskuksista ( tai toimintaryhmien kautta); peltotuet kunnasta Lisätietoa www.maaseutu.fi, www.mmm.fi, www.ely-keskus.fi, toimintaryhmät, kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 TOIMINTALINJAT ( PILARIT ) (1) maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen mm. maatalous- ja puutarhatalousinvestoinnit, bioenergiainvestoinnit (2) ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen mm. ympäristötuet, luonnonhaittakorvaus, ei-tuotannolliset investoinnit (3) maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen mm. maaseutuyritysinvestoinnit, yhteisölliset hankkeet ja investoinnit, maaseutuperinnön säilyttäminen ja kehittäminen (4) Leader- toimintatapa läpi ohjelman Suomen 56 toimintaryhmää toteuttavat paikallisia kehittämissuunnitelmia - > yhteisöjen ja yritysten kehittämis- ja yrityshankkeet -> n. joka 10:s rakennuslupa / v saa investointitukea ohjelman kautta
TUETTUJA RAKENTAMISHANKKEITA ESIMERKKEJÄ Maatalouden tuotantotoiminnan investointeja * Kotieläintuotanto (esim. navetat, sikalat) * Kasvinviljely (esim. viljankuivaamot) * Puutarhatalous (esim. kasvihuoneet) * Energiatuotanto / lämpökeskukset, bioenergialaitokset * Hevostalous * Turkistarhatuotanto * Mehiläistalous * Salaojitus Maatila-asuminen Maaseudun yritystoiminnan investointeja * Jalostuslaitokset * Matkailu- ja majoitusrakennukset * Elämyspalvelut * Piensahat, puunjalostusinvestoinnit * Käsityöyritykset * Lämpöyritykset * Bioenergialaitokset * Koneyritykset * Maneesit * jne Yhteisöllisiä hankkeita / investointeja * Kylätalot ja ympäröivä infra * Lintutornit * Polut, retkeilyreitit * Laiturit ja uimarannat * Laajakaistat Porotalous ja luontaiselinkeinot * Poroteurastamot * Poroaidat * Kolttien asuinolot ja kulttuuri MMM tuella myös muita investointeja, esim. Elinkeinokalalous * Kalankasvatuslaitokset * Kylmävarastot * Satamarakennelmat Vesihuolto * Runkovesijohdot * Tulvasuojelu Ei-tuotannolliset investoinnit, kuten * Kosteikot * Laskeutusaltaat * Maatalouden maisemanhoito * Perinnebiotooppien kunnostus ja hoito
INVESTOITITUETUN RAKENTAMISEN SÄÄDÖSPOHJA 1. Tuissa aina EU-säädöstausta 2. RAKENTAMISEN KANSALLISET SÄÄDÖKSET (suunnittelu ja rakentaminen, eläinsuojelu, elintarvikehygienia, työturvallisuus jne) 3. TUETTAVISTA INVESTOINNEISTA SÄÄDETYT LAIT JA ASETUKSET Neuvoston ja komission säädökset Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista 1443/2006 VN asetus maaseudun yritystoiminnan tukemisesta VN asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta Laki maatalouden rakennetuista 1476/2007 VN asetus maatalouden investointituesta ja nuoren viljelijän aloitustuesta VN asetus (vuosittain) myönnettävän maatalouden investointituen kohdentamisesta Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999) Asuinrakentaminen Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslaki 45/2000 Kolttalaki 253/ 1995 3. MMM TUETTAVAA RAKENTAMISTA KOSKEVAT ASETUKSET MMM:n asetukset koskien tuettavaa rakentamista / teknisiä, taloudellisia, toiminnallisia sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä säädöksiä (www. mmm.fi; www. mavi.fi; www.finlex.fi )
TUETTUJEN RAKENTAMISINVESTOINTIEN MERKITYS YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYKSIIN JA ALUETALOUTEEN - uudisrakentamista, laajennuksia, peruskorjauksia, käyttötark. muutoksia - n. 10% Suomen vuotuisesta rakentamisesta (kpl/luvista ja m3-määrästä) - investoinneilla pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia aluetalouteen PTT ym. tutkimus: - nykyinen investointituki erityisen merkittävä maatalouden tuotantorakentamisessa;merkittävä maaseutuyritysten investointien toteutukselle - investointien koko, kustannukset, tukitasot vaikuttavat
TUETTAVASSA RAKENTAMISINVESTOINNISSA EDELLYTETÄÄN AINA SUUNNITELMA vaikka kunta ei edellyttäisi hakijan vastuu Maatalouden rakentamisinvestoinneissa ja maaseudun yritys- ja hankeinvestoinneissa edellytetään aina suunnitelma Rakennussuunnitelma Rakentamista koskevaan hakemukseen on lisäksi liitettävä suunnitelma, jonka on sisällettävä: 1) pääpiirustukset; 2) rakenne-, LVI-, sähkö- ja muut vastaavat erikoissuunnitelmat, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia; 3) rakennusselostus; 4) rakennusselostukseen perustuva kustannusarvio tai -laskelma. Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuus ja laajuus on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin Rakennetuki-investoinnin hakemuksessa lisäksi Suunnitelmassa on esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä uudisrakentamisen osalta selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä.
KUSTANNUSARVIO ON LAADITTAVA TARKASTI! ELY- keskus tarvitsee tarkan kustannusarvion: tukikelpoisuuden arviointiin tuen laskemiseen maksatuksen perustaksi valvontaan tarkka kustannusarvio on perusasia myös rakennushankkeen hallinnalle kustannusarvioon sisällytetään KAIKKI hankkeen kustannukset, vaikka kaikkeen ei tukea haettaisi/ saisi kustannuksiin merkitään myös suunnittelun ja kilpailuttamisen/ rakennuttamisen ostopalvelujen arvioidut kustannukset (jotta maksatuksessa voidaan maksaa kuitteja) kustannusarvioon merkitty kirjaus - kuitti ostotapahtumasta maksatuksessa
ELY-KESKUKSEN ROOLISTA TUETUSSA RAKENTAMISESSA ELY- KESKUS voi neuvoa tukiasioissa pääsuunnittelijaa / hakijaa, mutta ei suunnitella tai korjata asiakirjoja tämän puolesta ei tee rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä, esim. lupaneuvontaa saa vaatia erikoissuunnitelmia ja selvityksiä esim. tukikelpoisuuteen ja maksatukseen liittyen ei saa myöntää tukea säädösten vastaiselle rakentamiselle esim. eläinsuojelusäädökset, kokoontumistilojen turvallisuus voi maksaa tuen viimeisen erän vasta kun hanke on valmis (tukiehdot täyttyneet ) -> yleensä myöhemmin kuin MRL mukainen valmius
TOIVEITA KUNNAN VIRANOMAISTOIMINNALLE lupa-asiakirjojen sisältöä / laatua parannettava suunnittelijoiden pätevyyden edellyttäminen ja arviointi- kenen etu, että säädettyä rakentamisen laatua ei vaadita? eläinsuojelusäädökset erikoissuunnitelmat - saa ja pitää tarvittaessa edellyttää -> esim. perustamis-, rakenne-, LVIS-, arkkitehtuurisuunnittelu tulkintojen yhtenäistäminen naapurikunnissa rakentamisen sijoitus ja laajentamismahdollisuudet tuotantorakentamisen tietämyksen lisääminen (elinkeinotoiminta, eläinten käyttäytyminen, tuotannon logistiikka, palomääräykset jne yhteistyön lisääminen ELY- keskuksen rakentamisasiantuntijoiden kanssa rakennusjärjestyksen ja ympäristönsuojelumääräysten käytännönläheisyys? luonnonvaraelinkeinoja ei ole mahdollista määrätä kaavalla
SAADAANKO TUETUILLA INVESTOINNEILLA LISÄARVOA YRITYKSELLE JA MAASEUDULLE? Tukisäädökset ohjaavat ennakoivaan ja etupainotteiseen toimintaan Tilaajan vastuu Suunnittelijoiden osaaminen ja ammattietiikka Eri alojen pätevien suunnittelijoiden verkottumisen tärkeys Toteutusvaiheen riskien tunnistaminen Eri viranomaisten tehtävät investointiprosessissa Ympäröivän yhteiskunnan kehitys ja tavoitteet
MITÄ SAATU AIKAAN TÄLLÄ OHJELMAKAUDELLA 1500-5000 MYÖNTEISTÄ INVESTOINTITUKIPÄÄTÖSTÄ VUOSITTAIN PIENISTÄ KATOKSISTA ISOIHIN TUOTANTOLAITOKSIIN UUSIA YRITYKSIÄ JA UUSIA YRITTÄJIÄ SUUNNITTELUTIIMEJÄ TUTKIMUS-JA KEHITTÄMISHANKKEITA
MITÄ ODOTUKSIA UUDELLE KAUDELLE OSAPUOLTEN PANOSTUKSIA OSAAMISEN LISÄÄMISEEN YHTEISTYÖTÄ TULEVAISUUDEN HAASTEIDEN TUNNISTAMISTA JA NIIHIN VASTAAMISTA MUUTTUVAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN JA YLEISTEN MAASEUTUOLOSUHTEIDEN TUNNISTAMISTA KEHITTYMISTÄ SÄÄDÖKSISSÄ JA VIRANOMAISTOIMINNASSA (KUTEN YMPÄRISTÖLUVAT, KAAVOITUS, TULKINNAT YM) SUNTAUTUMISTA JA KOULUTUSTA MAASEUTUASIOIHIN JA ERITYISKYSYMYKSIIN : MAASEUTU EI OLE RESERVAATTI VAAN KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ ENTISTÄKIN PAREMPIA JA HARKITUMPIA INVESTOINTEJA
ÄLYKÄS kasvu: Eurooppa 2020- strategia ja maaseudun kehittäminen: selvä yhteinen perusta! Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Maaseudun kehittäminen Sosiaaliset innovaatiot OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiileen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus 12.2.2013. 18 18
Maaseudun kehittämistä koskevat prioriteetit 1. Tietämyksen siirto ja innovaatiot 2. Maatalouden kilpailukyky ja maatilojen elinkelpoisuus 3. Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta 4. Ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtyminen 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja taloudellinen kehitys Painopistealueet / avaintoimet (a) innovaatioiden ja tietämyspohjan edistäminen maaseutualueilla (b) yhteyksien vahvistaminen maa- ja metsätalouden ja tutkimuksen ja innovaatioiden välillä (c) elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen vahvistaminen maaja metsätaloudessa (a) merkittävistä rakenneongelmista kärsivien tilojen uudistamisen helpottaminen erityisesti tiloilla, jotka eivät ole markkinaorientoituneita ja erityisillä aloilla toimivilla markkinaorientoituneilla tiloilla ja tiloilla, joilla on tarvetta maatalouden monipuolistamiseen (b) sukupolven vaihdosten helpottaminen maataloussektorilla (a) alkutuottajien kytkeminen paremmin ruokaketjuun laatujärjestelmien ja paikallisten markkinoiden edistämisen sekä lyhyiden jakeluketjujen avulla, tuottajaryhmät ja toimialaorganisaatiot (b) maatilojen riskienhallinnan tukeminen (a) Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden (ml. Natura 2000- ja arvokkaat luontoalueet) ennallistaminen ja säilyttäminen (b) vesien hoidon edistäminen (c) maaperän hoidon edistäminen (a) maatalouden vedenkäytön tehostaminen (b) maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen (c) uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen (d) maatalouden typpi- ja metaanipäästöjen vähentäminen (e) hiilen sitomisen edistäminen maa- ja metsätaloudessa (a) monipuolistamisen ja uusien pienten yritysten ja työpaikkojen perustamisen edistäminen (b) maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen (c) maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen Toimenpiteet 1. Tietämyksen siirto ja tiedotus 2. Neuvontapalvelut, tilan hoitoja lomituspalvelut 3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät 4. Aineellisia varoja koskevat investoinnit 5. Maatalouden tuotantokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevät toimet (luonnonkatastrofit) 6. Maatilojen ja yritystoiminnan kehittäminen 7. Peruspalvelut ja kylien uudistaminen 8. Metsäinvestoinnit 9. Tuottajaryhmien perustaminen 10. Maatalousympäristö ja ilmasto 11. Luomutuotanto 12. Natura 2000 ja VPD 13. Luonnonhaittakorvaukset 14. Eläinten hyvinvointi 15. Metsäympäristö ja ilmasto 16. Yhteistyö 17. Riskienhallinta LEADER Horisontaaliset tavoitteet: innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö Tekninen apu
UUSI OHJELMAKAUSI 2014-2020 6 PRIORITEETTIA. JOIDEN TOTEUTUS MM. INVESTOINNEIN LÄPILEIKKAAVINA TEEMOINA ILMASTO / ENERGIA YMPÄRISTÖ INNOVAATIOT SUOMESSA MAASEUDUN RAKENTAMISINVESTOINTEJA TUETAAN MYÖS UUDELLA KAUDELLA LAATUA, TUOTTAVUUTTA, ELINKAARIEDULLISUUTTA!
RAKENTAMISELLA SYNTYY JA VAALITAAN MAASEUTUKULTTUURIA KIITOS