Maaseudun kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Maaseudun kehittämisohjelma Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö 1

2 CAP-reformi: Komission esittämät tavoitteet tulevalle kaudelle elinvoimaisen elintarviketuotannon ylläpitäminen viljelijöiden tulotason ylläpito, elintarvikeketjun toiminta, EU:n tuotannon kilpailukyky suhteessa 3. maihin, erityisten luonnonhaittojen korvaus luonnonvarojen kestävä käyttö julkishyödykkeiden tarjonta, vihreä kasvu, innovaatiot, ilmastonmuutoksen lievittäminen ja siihen sopeutuminen tasapainoinen alueellinen kehitys työllisyyden ylläpitäminen, elinkeinojen monipuolistaminen, paikallinen tuotanto, bioenergia 2

3 Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen vaiheita Komission tiedonanto CAP-uudistuksesta 2010 Rahoituskehysehdotus kesäkuu 2011 Lainsäädäntöehdotukset lokakuu 2011 Rahoituskehyspaketti loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013 Parlamentin kanta loppuvuodesta 2012 / keväällä 2013 Toimeenpanoa ennen komission toimeenpanosäännöt maaseudun kehittämisohjelman laadinta ja hyväksyminen komissiossa kansalliset asetukset, toimeenpanon valmistelu hallinnon, neuvojien ja tuensaajien koulutus Aikataulu tiukka 3

4 Eurooppa strategia ja maaseudun kehittäminen: ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot Maaseudun kehittäminen OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiileen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus 4

5 Ohjelmavalmistelu Parlamentin ja neuvoston asetusehdotukset yleisasetus (yleisiä ohjelmaedellytyksiä + rakennerahastot); maaseudun kehittämisasetus; suorien tukien asetus (vihertäminen); ja horisontaaliasetus (täydentävät ehdot, neuvontajärjestelmä, valvonta). Aikataulut toimenpiteiden valmistelu ja asetuskäsittely alkanut toimenpiteitä ja ohjelmaa valmistellaan, mutta EU-asetusten hyväksyminen tapahtuu vasta 2013 puolella kumppanuussopimus ohjelmakäsittely komissiossa vie aikaa... 5

6 Toimintarakenne Eurooppa strategia - määrittelee unionin saavutettavissa olevat yleistavoitteet Yhteinen strategiakehys (CSF) kattaa maaseuturahaston, EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja EMKR:n ("CSF-rahastot") ja heijastaa Eurooppa strategiaa yhteisten temaattisten tavoitteiden avulla, joihin vastataan rahastokohtaisilla prioriteeteilla/painopistealueilla/avaintoimilla Kumppanuussopimus kansallinen asiakirja, joka esittää varojen aiotun käytön Eurooppa strategian tavoitteiden hyväksi Maaseudun kehittäminen: maaseuturahasto Muut CSF-rahastot (EAKR, ESR, koheesiorahasto, EMKR) Maaseudun kehittämisohjelmat - rakentuvat kuuden maaseudun kehittämistä koskevan prioriteetin alle 6

7 Uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen Neuvoston asetusesitykset on julkaistu lokakuussa 2011, päätökset keväällä 2013 (?), tämän jälkeen komission asetukset ja komission ohjelmakäsittely Valtiontukien suuntaviivat uudistetaan myös Yhteensovittaminen muun kansallisen valmistelun kanssa (suorat tuet, täydentävät ehdot, viherryttäminen, kansalliset tuet, koheesio-, metsä- ja ympäristöpolitiikka) Yhteensovitus muiden rahastojen toimien kanssa (kumppanuussopimus) 7

8 Uuteen ohjelmakauteen valmistautuminen Maaseutuvirasto, alue- ja paikallistasot sekä sidosryhmät tiiviisti mukana ohjelman valmistelussa MAVIn rooli keskeinen siinä, miten uutta ohjelmaa päästään toteuttamaan toimeenpanon valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin, vaikka kaikki yksityiskohdat eivät olisikaan vielä valmiina alueelliset ja paikalliset strategiat kansalliset linjaukset Tärkeätä, että toimeenpanon eri tasot ovat mukana alusta alkaen - mm. kansallinen säädösvalmistelu, hakuvalmistelu / sähköinen haku, valvonta, maksatus, seuranta, raportointi 8

9 Eurooppa strategiasta maaseudun kehittämiseen Eurooppa strategian yleistavoitteet 1. Työllisyys 75%:n työllisyys ( vuotiaat) 2. T&K/ innovaatiot 3% EU:n BKT:sta (ml. julkiset ja yksityiset investoinnit) investoidaan tutkimukseen ja kehitykseen/ innovaatioihin 3. Ilmastonmuutos / Energia kasvihuonekaasupäästöjä 20% (tai jopa 30% oikeissa olosuhteissa) vähemmän kuin % uusiutuvia energianlähteitä 20% lisää energiatehokkuutta 4. Koulutus koulun keskeyttäneiden määrä alle 10% vähintään 40% vuotiaista suorittanut korkeaasteen tai vastaavan tason koulutuksen 5. Köyhyys/sosiaalinen syrjäytyminen vähintään 20 milj. ihmistä vähemmän kärsii tai voivat joutua kärsimään köyhyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä CSF:n temaattiset tavoitteet 1. Tutkimus, teknologinen kehitys ja innovaatiot 2. Tieto- ja viestintätekniikka 3. Pk-yritysten sekä maatalouden ja kalastuksen kilpailukyky 4. Vähähiilinen talous 5. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä riskien ehkäiseminen ja hallinta 6. Ympäristö ja luonnonvarojen käytön tehokkuus 7. Kestävä liikenne ja infrastruktuuri 8. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 9. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta 10. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 11. Institutionaaliset valmiudet ja tehokas julkishallinto Unionin maaseudun kehittämistä koskevat prioriteetit 1. Horisontaalinen prioriteetti: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen 2. Maatalouden kilpailukyky ja maatilojen elinkelpoisuus 3.Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta 4. Ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtyminen 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja taloudellinen kehitys Tekninen apu ja ennakkoehdot

10 Maaseudun kehittämistä koskevat prioriteetit Painopistealueet / avaintoimet 1. Tietämyksen siirto ja innovaatiot (a) innovaatioiden ja tietämyspohjan edistäminen maaseutualueilla (b) yhteyksien vahvistaminen maa- ja metsätalouden ja tutkimuksen ja innovaatioiden välillä (c) elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen vahvistaminen maa- ja metsätaloudessa 2. Maatalouden kilpailukyky ja maatilojen elinkelpoisuus 3. Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta 4. Ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtyminen 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen ja taloudellinen kehtys (a) merkittävistä rakenneongelmista kärsivien tilojen uudistamisen helpottaminen erityisesti tiloilla, jotka eivät ole markkinaorientoituneita ja erityisillä aloilla toimivilla markkinaorientoituneilla tiloilla ja tiloilla, joilla on tarvetta maatalouden monipuolistamiseen (b) sukupolven vaihdosten helpottaminen maataloussektorilla (a) alkutuottajien kytkeminen paremmin ruokaketjuun laatujärjestelmien ja paikallisten markkinoiden edistämisen sekä lyhyiden jakeluketjujen avulla, tuottajaryhmät ja toimialaorganisaatiot (b) maatilojen riskienhallinnan tukeminen (a) Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden (mukaan lukíen Natura ja arvokkaat luontoalueet) ennallistaminen ja säilyttäminen (b) vesien hoidon edistäminen (c) maaperän hoidon edistäminen (a) maatalouden vedenkäytön tehostaminen (b) maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen (c) uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen (d) maatalouden typpi- ja metaanipäästöjen vähentäminen (e) hiilen sitomisen edistäminen maa- ja metsätaloudessa (a) monipuolistamisen ja uusien pienten yritysten ja työpaikkojen perustamisen edistäminen (b) maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen (c) maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen Horisontaaliset tavoitteet: innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö 10

11 Maaseudun kehittämisohjelmien 17 mahdollista toimenpidettä 1. Tietämyksen siirto ja tiedotus 2. Neuvontapalvelut, tilan hoito- ja lomituspalvelut 3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät 4. Investoinnit 5. Luonnonmullistusten ennalta ehkäisevät toimenpiteet ym. 6. Maatilojen ja liiketoiminnan kehittäminen 7. Peruspalvelut ja kylien uudistaminen 8. Metsäalueiden kehittämisinvestoinnit ym. 9. Tuottajaorganisaatioiden perustaminen 11

12 Maaseudun kehittämisohjelmien 17 mahdollista toimenpidettä 10. Maatalousympäristö ja ilmasto (pakollinen jokaiseen ohjelmaan) 11. Luomutuotanto 12. Natura 2000 ja vesipuitedirektiivi 13. Korvaukset alueille, jotka kärsivät luonnonhaitasta 14. Eläinten hyvinvointi 15. Metsien tuottamat ympäristöpalvelut ja metsien säilyttäminen 16. Yhteistyö 17. Riskienhallinta sekä paikallinen kehittäminen: Leader (vähintään 5 % ohjelman EU- rahoituksesta) 12

13 Valmisteluryhmät (MMM) MMM asetti tulevan kauden valmisteluryhmät Työryhmät vastaavat ohjelman ja toimenpiteiden valmistelusta sekä alueellisen valmistelun suunnittelusta. koordinaatioryhmä strategiaryhmä (II pilari) (jatkoi vanhalta pohjalta, mutta tehtävää laajennettiin) suorat tuet maatalouden riskien hallinta ympäristö- ja ilmastokorvaukset luonnonhaittakorvaukset eläinten hyvinvoinnin edistäminen maatalouden rakennetuet yritys- ja hanketuet (ns. maaseuturyhmä) Leader-ryhmä 13

14 Valmisteluryhmät Leader-valmisteluryhmä nimitettiin vuodenvaihteessa (2012 alusta) viralliseksi ministeriön valmisteluryhmäksi. virallisesti Koheesio ryhmän (TEM) alainen paikallisen kehittämisen alatyöryhmä valmistelee monirahastoista paikallista kehittämistä laaja valmistelu, osalla ryhmistä myös alaryhmiä, laaja sidosjoukko mukana valmisteluissa epävirallisia yhteensovitusryhmiä (CSF), jossa mukana kaikkien rahastojen edustajia 14

15 Ympäristö maaseudun kehittämistoimenpiteissä 2014 alkaen Läpileikkaavana teemana ympäristö, ilmasto ja innovaatiot Ympäristöön liittyviä toimenpiteitä mm. maatalouden ympäristö- ja ilmastokorvaukset luonnonmukainen maatalous investoinnit (sis. ei-tuotannollliset investoinnit) koulutus ja tiedotus neuvonta 15

16 Maatalouden ympäristönsuojelu (1/2) Maatalouden ympäristö- ja ilmastokorvaukset (myöh. ympäristökorvaukset) Luomu omana toimenpiteenään Ympäristöinvestoinnit osana maatalousinvestointeja Tilakohtainen neuvonta Tietämyksen siirto (= koulutus) ja tiedotus Monta vaatimustasoa jo lähtövaiheessa: täydentävät ehdot, vihertäminen sekä lannoituksen ja torjunta-aineiden käytön vähimmäisvaatimukset Toimenpiteiden todennettavuuden ja valvonnan ennakkoarviointi 16

17 Maatalouden ympäristönsuojelu (2/2) Muutokset täydentävissä ehdoissa ja viherryttäminen vaikuttavat ympäristökorvausten lähtötasoon ja sisältöön Ympäristökorvausten perusperiaatteet eivät ole muuttumassa (mm. kustannus- ja hehtaariperusteisuus) Tilakohtaisella neuvonnalla myös merkitystä kohdentamisessa 17

18 Eläinten hyvinvointi Naudat ja siat / nykyisen järjestelmän pohjalta, tarvittavaa jatkokehittelyä esim. toimeenpano-kokemusten pohjalta Lampaiden hyvinvointituen ehdot työn alla Valmistelu alkaa myös siipikarjan osalta Nykyisin oleva 5-vuotisuus muuttuu vuotuisiksi ehdoiksi Tilakohtaisella neuvonnalla, koulutuksella ja investoinneilla myös keskeinen rooli eläinten hyvinvoinnissa Eläinsuojelulainsäädännön uudistaminen Tukijärjestelmä auttaa viljelijää sopeutumaan kiristyviin vaatimuksiin 18

19 Luonnonhaittakorvaukset aluejakouudistus ollut pitkään valmistelussa, erittäin poliittinen asia uutena degressiivisyys (tukitason aleneminen tietyn tilakoon jälkeen) 8 epäsuotuisuutta mittavaa kriteeriä ilmastokriteeri sopiva Suomelle (koko maa täyttää komission kriteerit) 19

20 Yrityksiä ja osin maatiloja koskevat toimenpiteet asetusluonnoksissa Neuvontapalvelut, tilan hoito- ja lomituspalvelut, art. 16 (myös pk) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät, art. 17 Aineellisia varoja koskevat investoinnit, art. 18 (maatiloilla ja pk-yrityksissä) Maatilojen ja liiketoiminnan kehittäminen, art. 20 Investoinnit metsätaloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin, art

21 Maaseudun muut alueellista kehittämistä koskevat toimenpiteet asetusluonnoksissa: hanke- ja koulutustoimet Koulutus ja tiedonvälitystoimet, art. 15 (maatalouden harjoittajat, elintarvike- ja metsäsektorin toimijat, "maankäyttäjät" ja muut taloudelliset toimijat, jotka ovat mikro-, pien- tai keskikokoisia yrityksiä maaseutualueilla) Maaseudun peruspalvelut ja kylien kehittäminen, art. 21 (mm. palvelusuunnitelmat, pieninfrastruktuuri + laajakaista ja uusiutuvien energialähteiden investoinnit) Yhteistyö, art. 36 (innovaatioiden edistäminen, kansainväliset yhteistyöhankkeet, EIP) 21

22 Koulutus ja tiedonvälitys ammatillinen koulutus ja taitojen hankintaa koskevat toimet, demonstrointi ja tiedotustoimet kurssit / koulutukset, työpajat ja valmennus tuensaajana koulutuksen tarjoaja hyödynsaajina ovat maatalouden harjoittajat, elintarvike- ja metsäsektorin toimijat, "maankäyttäjät" ja muut taloudelliset toimijat, jotka ovat mikro-, pien- tai keskikokoisia yrityksiä maaseutualueilla koulutukseen voi sisältyä lyhytaikaista "tilojen hallinnan vaihtoa" ja tilakäyntejä muu kuin ym. tahojen koulutus ESR- ja Leader-rahoituksella (komission esitys) 22

23 Maaseudun peruspalvelut ja kylien kehittäminen kuntien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien sekä Natura ja muiden tärkeitä luonnonarvoja omaavien paikkojen suojelu- ja hoitosuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen (+ toteuttaminen!!) investoinnit kaikenlaisen pienimuotoisen infrastruktuurin perustamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien uusiutuvaa energiaa koskevat investoinnit, kulttuuriin, matkailuun, rakennusten uusiokäyttöön liittyvät investoinnit tietoliikenneyhteyksien parantaminen, laajakaistainfrastruktuuri muuten pienimuotoista, mutta laajakaistan ja uusiutuvan energian investoinneissa voidaan poiketa säännöstä kylien ja maaseutumaiseman kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, kunnostamiseen ja parantamiseen liittyvät tutkimukset (selvitykset) ja investoinnit 23

24 Yhteistyö -toimenpide yhteistyömenettelyt maatalous-, elintarvikeketjun ja metsäsektorin eri toimijoiden sekä muiden toimijoiden keskuudessa, jotka edistävät maaseudun kehittämistä koskevien tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamista, mukaan lukien toimialakohtaiset (inter-branch) organisaatiot mukana vähintään kaksi tahoa klustereiden ja verkostojen perustaminen maatalouden tuottavuutta ja kestävyyttä varten tarkoitettua Euroopan innovaatiokumppanuutta koskevien toiminnallisten ryhmien perustaminen ja niiden toiminta (EIP) pilottiprojekteja, uusien tuotteiden, käytäntöjen ja teknologioiden kehittämistä markkinointia: paikalliset markkinat ja lyhyet tuotantoketjut 24

25 Yhteistyö -toimenpide uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen tutkimuksia, esiselvityksiä (toteutettavuustutkimuksia), liiketoimintasuunnitelmien laatimista, metsänhoidon suunnitelmia (?), paikallisen kehittämisen strategiat (muu kuin Leader).. yhteistyö ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja ympäristöhankkeiden toteuttamiseksi ympäristö, ilmasto, biomassan käyttö energiantuotannossa, teollisissa prosesseissa yhteistyö alueitten välillä sekä maiden välillä tulokset jaettava 25

26 Paikallinen kehittäminen Komissio korostaa paikallisen kehittämisen käyttämistä työmuotona eri rahastoissa. LEADER 5% maaseuturahastosta, muilla valinnainen Suomalaisten toimintaryhmien sääntöjen vastaavuus laajasti paikalliseen kehittämiseen (esim. kolmikanta) Rahastot säilyvät erillään, mutta kaikille yhtenäiset säännöt ja yhteinen strategia (yleisasetus) Paikalliset ryhmät laativat strategian, yhteinen valintakomitea. 26

27 Yleisasetus kattaa kaikkien rahastojen yhteiset määräykset sekä rakennerahastojen omat Yhteinen strateginen kehys Kumppanuussopimus Ennakkoedellytykset Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt suoritusvaraus 5% (v. 2019) 27

28 Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Yleisasetuksessa mahdollisia mm. lump sum ja flat rate Lump sum: kertakorvaukset enintään euron julkisen rahoitusosuuden rajoissa; Flat rate: (a) kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 20 prosenttia avustuskelpoisista välittömistä kustannuksista ja (b) kiinteä prosenttiosuus, joka on enintään 15 prosenttia avustuskelpoisista välittömistä henkilöstökustannuksista; 28

29 Alueellinen strategiatyö Strategiatyön aloitustilaisuus Alueelliset strategiatyöpajat kevään 2012 aikana Kaksivaiheinen strategian laadinta: 1. vaihe: yleisen tason strtegia Nykytilan analyysi; vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Alueen strategia ja sen painopisteet Alueen tavoitteet perusteluineen Alueen erityiskysymykset / painopisteet Aikataulu: Alueen strategia toimitetaan MMM:lle lokakuun 2012 loppuun mennessä Palautteet vuoden loppuun mennessä 29

30 VAIHE 2 (maaseuturahasto) alueellinen toteutussuunnitelma Aikataulu: MMM ohjeistus vuoden 2012 loppuun mennessä Valmistelu alkaa vuoden 2013 alusta Sisältö: toteutettavat toimet tarkentuvat tarkentuva rahoituskehys tarkennettava yhteistyö, organisoituminen ja työnjako tarkennettavat tavoitteet ja valintakriteerit 30

31 ALUEEN SUUNNITELMIEN YHTEENSOVITUS JA TYÖNJAKO Alueen muut EU-toimet, kuten EAKR, ESR ja EMKR -ohjelmat ja rahoitus. Alueen maakuntaohjelma, ELY strategia, muut alueella toteutettavat kansalliset ohjelmat ja strategiat. Paikallinen ja alueellinen toiminta: Leader- ja muu paikallinen toiminta vesipuitedirektiivin toteuttamiseksi ELYjen tekemät alueelliset vesienhoitosuunnitelmat. Nämä tarkentuvat II vaiheen toteutussuunnitelman yhteydessä 31

32 Paikallinen kehittämisstrategia (ennakkotietoa) Valmistelussa keväällä 2012 monirahastoinen paikallinen kehittäminen Yhteinen strategiaprosessi alueella on tärkeä Nyt ennakointia ja prosessien valmistelua Monirahastoisen haun aikataulu? 32

33 Paikallinen kehittämisstrategia (ennakkotietoa) 1. Strategian kattama kohdealue ja väestömäärä 2. Analyysi alueen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista: vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat 3. Strategian kuvaus ja tavoitteet 4. Prosessin kuvaus, jolla paikallinen kehittämisstrategia on tehty: mahdollisimman laajapohjainen valmistelu. Innovatiivisuus ja verkostoituminen. 5. Toimintasuunnitelma: kuinka tavoitteet muutetaan käytännön toimenpiteiksi 6. Strategian hallinnon ja seurannan järjestäminen 7. Strategian rahoitussuunnitelma 33

34 Lähestymistapa strategiaryhmän työhön Maaseudun kehittämisohjelmat Temaattiset alaohjelmat SWOT Ennakkoarviointi Strategia Unionin prioriteetit ja painopistealueet Toimenpiteiden yhdistelmä prioriteettia/paino -pistealuetta kohti (menoarviot, indikaattorit jne.) Kumppanuussopimus - ohjelmien strategiset perusteet ja tavoitteet tiivistetysti temaattisten tavoitteiden tasolla - yhteensovitusmekanismit rahastojen ja muiden rahoitusvälineiden kesken (ml. paikallinen kehittäminen) Muiden rahastojen (EAKR, ESR ja EMKR) ohjelmat 34

35 Yhteensovitus rakennerahastojen kanssa RAKENNERAHASTOT EAKR: Infraa vain yrityslähtöisesti (?) Ei laajakaistaa. Erillinen "Connecting Europe" -rahoitusjärjestelmä Yritysten rahoitusta T&K&I -rahoitusta ESR: Elinikäinen oppiminen Yritysten kehittämistoimet Valtakunnallisuus MAASEUTURAHASTO Kuntien "peruspalvelut" Laajakaistainfraa maaseudulla Yritysten investoinnit. ei kehittämistoimia Yritysten aloitustuki könttäsumma Neuvonta (1500 / neuvo) Yhteistyö, mutta julkaistava tulokset EIP / yhteistyöverkosto Tekninen apu maks. 4 % 35

36 2020 valmistelun haasteet Aikataulut! Uusi päätöksenteko- ja seurantajärjestelmä ja siirtymäkauden hallinta Niukkojen resurssien kohdentaminen oleelliseen Yksinkertaisuus ja hallinnollinen tehokkuus Kansallisen byrokratian kurissa pitäminen! Tietojärjestelmien uudistaminen Yhteisten prosessien hallinta Kaikkien kansallisten ja EU-rahoitteisten kehittämistoimien ja rahoitusvälineiden yhteensovitus 36

37 Kehittämisajatuksia ja ideoita eri tukimuodoista voit lähettää seuraavilla osoitteilla: ympäristökorvauksista: yritystuista: hanketuista: Leader-toiminnasta: Lisätietoa: tuleva ohjelmakausi 37