Maaseudun kehittämisohjelma Paikallinen valmistelu Toimintaryhmien neuvottelupv

Transkriptio

1 Maaseudun kehittämisohjelma Paikallinen valmistelu Toimintaryhmien neuvottelupv nvm Sirpa Karjalainen, MMM Sivu 1

2 Eurooppa strategia ja maaseudun kehittäminen: selvä yhteinen perusta! ÄLYKÄS kasvu: Innovaatiot ja osaaminen, vihreä teknologia ja tutkimuksen käyttöönotto Sosiaaliset innovaatiot Maaseudun kehitys OSALLISTAVA kasvu: Paikallinen kehittäminen sekä maaseututalouden monipuolistaminen Vaihtoehdot maatalouden rakenneuudistuksen seurauksena KESTÄVÄ kasvu: Luonnonvarojen käytön tehostaminen ja julkishyödykkeet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, hiileen sitomisen lisääminen ja bioenergian kehittäminen Kestävä maankäyttö ja luonnon monimuotoisuus Sivu 2 2

3 Komission ehdotus: maaseudun kehittäminen: Eurooppa strategia Yhteinen strateginen viitekehys (CSF) Toteutetaan maaseutu-, aluekehitys-, sosiaali-, koheesio- ja kalastusrahastojen avaintoimilla, yhteisten teemallisten tavoitteiden kautta ja Eurooppa 2020 strategian mukaisesti Kumppanuussopimus Kansallinen sopimus aikomuksesta käyttää rahastoja Eurooppa tavoitteiden saavuttamiseen. Maaseudun kehittämispolitiikka: Maaseuturahasto Muut CSF-rahastot (Aluekehitysrahasto, Sosiaalirahasto, Koheesiorahasto ja Kalastusrahasto) Innovaatio, Ympäristö ja Ilmastonmuutos kaikenkattavina teemoina Prioriteetit Osaamisensiirron ja innovaatioiden edistäminen Maatalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden edistäminen Ruokaketjun järjestäytymisen ja riskien hallinnan edistäminen Maatalousekosysteemeistä huolehtiminen Ekotehokkuus Sosiaalisen osallistamisen edistäminen, köyhyyden vähentäminen ja talouden kehittäminen maaseutualueilla Maaseudun kehittämisohjelma(t) Sivu 3 3

4 EU 2020 strategia ja maaseuturahasto EU 2020 Headline Targets 1. Employment 75% of the year olds to be employed 2. R&D / innovation 3% of the EU's GDP (public and private combined) to be invested in R&D/innovation 3. Climate change / Energy greenhouse gas emissions 20% (or even 30%, if the conditions are right) lower than % of energy from renewables 20% increase in energy efficiency 4. Education reducing school drop out rates below 10% at least 40% of year olds completing third level education 5. Poverty / social exclusion at least 20 million fewer people in or at risk of poverty and social exclusion CSF Thematic Objectives 1. Research, technological development, innovation 2. Information and communication technologies 3. Competitiveness of SMEs, agriculture and fisheries 4. Low carbon economy 5. Climate change adaptation, risk prevention and management 6. Environment and resource efficiency 7. Sustainable transport and infrastructures 8. Employment and labour mobility 9. Social inclusion and combating poverty 10. Education, skills and lifelong learning 11. Institutional capacity and efficient public administration 40%* 5%* 30%* 20%* 5%* 50%* 20%* 30%* Union priorities for rural development 1. Horizontal priority: Fostering knowledge transfer and innovation 2. Competitiveness of all types of agriculture and farm viability 3. Food chain organisation and risk management 4. Restoring, preserving and enhancing ecosystems 5. Resource efficiency and transition to a low carbon and climate resilient economy 6. Social inclusion, poverty reduction and economic development Technical assistance and ex ante conditionalities Sivu 4 * epävirallinen, perustuu TEM esitykseen

5 Maaseudun kehittämistä koskevat prioriteetit 1. Tietämyksen siirto ja innovaatiot 2. Maatalouden kilpailukyky ja maatilojen elinkelpoisuus 3. Elintarvikeketjun organisoituminen ja riskienhallinta 4. Ekosysteemien ennallistaminen, säilyttäminen ja parantaminen 5. Luonnonvarojen käytön tehokkuus ja vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtyminen 6. Sosiaalinen osallisuus, köyhyyden vähentäminen (b) maaseutualueiden paikallisen kehittämisen edistäminen 17. Riskienhallinta ja taloudellinen kehitys Painopistealueet / avaintoimet (a) innovaatioiden ja tietämyspohjan edistäminen maaseutualueilla (b) yhteyksien vahvistaminen maaja metsätalouden ja tutkimuksen ja innovaatioiden välillä (c) elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen vahvistaminen maaja metsätaloudessa (a) merkittävistä rakenneongelmista kärsivien tilojen uudistamisen helpottaminen erityisesti tiloilla, jotka eivät ole markkinaorientoituneita ja erityisillä aloilla toimivilla markkinaorientoituneilla tiloilla ja tiloilla, joilla on tarvetta maatalouden monipuolistamiseen (b) sukupolven vaihdosten helpottaminen maataloussektorilla (a) alkutuottajien kytkeminen paremmin ruokaketjuun laatujärjestelmien ja paikallisten markkinoiden edistämisen sekä lyhyiden jakeluketjujen avulla, tuottajaryhmät ja toimialaorganisaatiot (b) maatilojen riskienhallinnan tukeminen (a) Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden (ml. Natura ja arvokkaat luontoalueet) ennallistaminen ja säilyttäminen (b) vesien hoidon edistäminen (c) maaperän hoidon edistäminen (a) maatalouden vedenkäytön tehostaminen (b) maatalouden ja elintarvikejalostuksen energiatehokkuuden lisääminen (c) uusiutuvien energialähteiden sekä biotalouteen tarkoitettujen sivutuotteiden, jätteiden, jäännösten ja muiden kuin elintarvikkeiksi tarkoitettujen raaka-aineiden hankinnan ja käytön helpottaminen (d) maatalouden typpi- ja metaanipäästöjen vähentäminen (e) hiilen sitomisen edistäminen maaja metsätaloudessa (a) monipuolistamisen ja uusien pienten yritysten ja työpaikkojen perustamisen edistäminen (c) maaseutualueiden tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuuden, käytön ja laadun parantaminen Toimenpiteet 1. Tietämyksen siirto ja tiedotus 2. Neuvontapalvelut, tilan hoitoja lomituspalvelut 3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät 4. Aineellisia varoja koskevat investoinnit 5. Maatalouden tuotantokyvyn palauttaminen ja ennalta ehkäisevät toimet (luonnonkatastrofit) 6. Maatilojen ja yritystoiminnan kehittäminen 7. Peruspalvelut ja kylien uudistaminen 8. Metsäinvestoinnit 9. Tuottajaryhmien perustaminen 10. Maatalousympäristö ja ilmasto 11. Luomutuotanto 12. Natura 2000 ja VPD 13. Luonnonhaittakorvaukset 14. Eläinten hyvinvointi 15. Metsäympäristö ja ilmasto 16. Yhteistyö LEADER Sivu 5 Horisontaaliset tavoitteet: innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristö Tekninen apu

6 Yhteensovitus rakennerahastojen kanssa? EAKR: Infraa vain yrityslähtöisesti (?) Ei laajakaistaa. Laajakaistaa I- ja P-Suomessa Erillinen "Connecting Europe" - rahoitus järjestelmä Yritysten rahoitusta T&K&I -rahoitusta ESR: Elinikäinen oppiminen Yritysten kehittämistoimet Valtakunnallisuuden osuus suuri Sivu 6 Maaseuturahasto: Kuntien peruspalvelut? Laajakaista infraa maaseudulla yritysten investoinnit. - kehittämistoimet? Yritysten aloitustuki - könttisumma Yhteistyötoimia, mutta julkaistava tulokset EIP -toiminnalliset ryhmät? Tekninen apu max 4% Toimintaraha max 25%

7 Ehdotetut toimenpiteet maaseudun kehittämiseksi: -yritys- ja hankerahoitus 1. Ammatillinen koulutus ja ja tiedotus 2. Neuvontapalvelut, tilan hoitoja lomituspalvelut 3. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät 4. Investoinnit (maatiloilla ja annex I -pk -yrityksissä) 5. Maatilojen ja muun liiketoiminnan aloittaminen ja kehittäminen (pk -yritykset, max / startti) 6. Peruspalvelut ja kylien uudistaminen maaseutualueilla (myös laajalkaistat ja kuntien peruspalvelut ) 7. Metsätalouden kehittäminen (ml. puun ensiasteen jalostus, energiatuotteet jne.) 8. Yhteistyö (innovaatioiden edistämiseksi ja EIP) 9. Leader ja muu paikallinen yhteistyö min. 5% Sivu 7

8 Aikataulut: Tanskan kausi: - Neuvosto/EP asetusten valmistelu > kesäkuussa koko paketti Kyproksen kausi: - Neuvosto/EP asetusten valmistelu - EP:n kannat ja esitykset > komission uusi esitys - komission asetusluonnokset komiteakäsittelyyn > syksy 2012 (?) Rahoituskehyksistä keskustelut ja esitykset loppuvuodesta 2012 Saadaanko päätöksiä tänä vuonna Sivu 8

9 Maaseudun kehittämisen rahoitus kaudella EU:n rahoituskehykset riippuvat jäsenmaiden maksuhalukkuudesta = 1% BKT:sta on aina vain pienempi. Rahoituskehysten valmistelu ja esittely vasta syksyllä Suomen osuus mahdollisesti tiedossa parhaimmillaan vuoden lopussa - rakennerahastoissa odotettavissa selkeä kutistus Kansallisen rahoituksen päätökset tehdään leikkausten ilmapiirissä Kaikki "kehittämisrahoitus" on vaarassa kaventua! Sivu 9

10 YRITYS- ja HANKERAHOITUKSEN valmistelu Valmisteluryhmät asetettu CAP -koordinaatioryhmä Strategiaryhmä (Maaseturahaston ohjelmat) Valmisteluryhmät: suorat tuet, maatalouden riskien hallinta, ympäristötukijärjestelmä, luonnonhaittakorvaus, eläinten hyvinvointijärjestelmä, maatalouden rakennetuet, Leader / paikalliset toimenpiteet Yritys/ hankerahoitus (maaseudun kehitys) -työryhmä + alatyöryhmät Leader -ryhmä Työryhmät vastaavat ohjelman ja toimenpiteiden valmistelusta sekä alueellisen /paikallisen valmistelun suunnittelusta. Esitykset syksyyn mennessä. Alueellinen valmistelu käynnistyi Alueelliset työpajat alueellisen strategiatyön tukena. YHTEENSOVITUS! Ohjeistus alueellisen strategian ja toimintasuunnitelman valmistelusta Hallinnollisen keventämisen valmistelu HYRRÄ -valmistelu Maaseutupoliittisen tp-ohjelman valmistelu (TEM) Sivu 10

11 > 2020 valmistelun haasteet Aikataulut!! Uusi päätöksentekojärjestelmä EU -tasolla ja ohjelmien siirtymäkauden hallinta. Jatkokausi? Raha ja resurssit Niukkojen resurssien kohdentaminen oleelliseen / valintakriteerit YKSINKERTAISUUS ja hallinnollinen tehokkuus - kansallisen byrokratian kurissa pitäminen! - välttämättömyydestä hyve - tieto- / seuranta- ja raportointijärjestelmän uudistaminen (HYRRÄ) Yhteisten prosessien hallinta Kaikkien kansallisten ja EU-rahoitteisten kehittämistoimien ja rahoitusvälineiden yhteensovitus Sivu 11

12 MMM/ MAO/Maaseudun kehittämisyksikkö Yks. päällikkö: Esko Juvonen Raija Seppänen, Kjell Brännäs, Annukka Lyra Mia Repo, Sirpa Mäkelä Tiina Malm, jp Leena Summanen Virva Terho Marjatta Kemppainen- Mäkelä Anna Schulman Eero Pehkonen Sirpa Karjalainen, jp Mika Saari Sanna Sihvola Juuso Kalliokoski Marianne Selkäinaho Hannu Porkola Leena Anttila Sivu 12

13 Kohti uutta kehittämiskulttuuria Yhteistyömallit Ajattelumallit Kokeilut Hallintorakenteet ja neuvonta Asiakaslähtöinen arvonluonti Kannustusmallit Yrittäjyys Riski- ym. rahoitus Innov. alustat Vähennetään hallinnollisten rajojen aiheuttamia esteitä uudelle vihreän talouden yritystoiminnalle ja vahvistetaan kysyntälähtöistä liiketoimintaa ja kokeiluja fasilitoivaa neuvontaa. Kehitetään hallinnollisesti keveämpiä rahoitusvälineitä, kuten pop-up -seteli ja uudet riskirahoitusinstrumentit, jotka mahdollistavat ideoiden kokeilun ja testauksen. Mahdollistava sääntely Mahdollistetaan sääntelyllä uusi kysyntälähtöinen liiketoiminta: Ohjauskeinoja suunnataan siten, että ne palkitsevat vihreitä ratkaisuja ja liiketoimintaa, kuten edistetään veroratkaisuilla uusiutuvaa energiaa (esim. bio-kaasua) hyödyntävien sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä Poistettaan pienimuotoisen uusiutuvan energian tuottamisen ja jakelun esteet. SITRA Maaseutu Suomi -strategiassa / Kasvutyöpajat Sivu

14 HYVÄÄ (nam!) KESÄÄ!!! Sivu 14