Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus. 1 Helsingin yliopisto Mediakasvatuskeskus, soveltavan kasvatustieteen laitos Viestinnän laitos Kasvatustieteen laitos Mediakasvatus Media education Mediefostran 25 op:n / 15 ov:n opintokokonaisuus (approbatur) TUTKINTOVAATIMUKSET LUKUVUONNA 2006 2007 TAVOITTEET... 2 RAKENNE... 2 1 MEDIAKASVATUKSEN PERUSTEET... 3 2 VIESTINNÄN JA KASVATUSTIETEEN PERUSTIEDOT... 3 AVIESTINNÄN PERUSTIEDOT... 3 2.1 VIESTINNÄN PERUSTEET... 3 B KASVATUSTIETEEN PERUSTIEDOT... 4 2.2 JOHDATUS KASVATUSTIETEISIIN... 4 3 VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS... 4 4 ERITYISNÄKÖKULMA... 4 5 TAITOKURSSI... 5 5.1TIETO- JA VIESTINTÄVERKKOJEN KÄYTTÖ... 5 5.2GRAFIIKKA JA DIGITAALINEN KUVANKÄSITTELY... 5 5.3 VIDEO JA EDITOINTI... 5 6 PROJEKTIOPINNOT... 5
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus. 2 TAVOITTEET Opintokokonaisuus keskittyy mediakasvatuksen, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa, opiskelussa, työssä ja viestinnässä. Mediakasvatusta tarkastellaan didaktiikan, yhteiskunnallisen merkityksen, tutkimuksen ja käytännön sovellusten näkökulmasta. Opintokokonaisuus toteutetaan soveltavan kasvatustieteen laitoksen Mediakasvatuskeskuksen, kasvatustieteen laitoksen, viestinnän laitoksen ja kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopiston (KasVi-verkosto) yhteistyönä. Opintokokonaisuus rakentuu Helsingin yliopistossa järjestettävistä kursseista ja KasVi-verkostossa toteutettavista valtakunnallisista kursseista. Päätös tarjottavista kursseista ja toteutusmuodoista tehdään lukuvuosittain kulloisenkin opetustarjonnan mukaan. Joustava opetussuunnitelma perustuu Helsingin yliopiston mediakasvatuksen opetukseen mutta varmistaa samalla valtakunnallisen yhteistyön jatkumisen. Opintokokonaisuus soveltuu kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ja JOO-sopimuksen (puitesopimus joustavasta opinto-oikeudesta) mukaisesti myös muiden Suomen korkeakoulujen opiskelijoille. Opintokokonaisuuden hakuohje julkaistaan erikseen. RAKENNE Alla olevassa taulukossa on esitetty Mediakasvatuksen 25 opintopisteen opintokokonaisuus Mediakasvatuskeskuksen toteuttamana, KasVi-verkostossa tarjottavat vastaavat kurssit ja kurssien laajuus. Opintokokonaisuuteen voidaan lukuvuosittain valita kursseja joko Mediakasvatuskeskuksen tai KasVi-verkoston tarjoamista kursseista. Toisin sanoen mediakasvatuksen kurssin sijaan voidaan jonain vuonna tarjota vain KasVi-verkoston kurssi, tai KasVin kurssi voi tarjota opiskelijalle vaihtoehtoisen suoritustavan. Mediakasvatuskeskus KasVi Laajuus 1 Mediakasvatuksen perusteet TVT1 Pedagogisia ja oppimisteoreettisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön 4 op 2 Viestinnän ja kasvatustieteen perustiedot 3 Verkko-opetuksen suunnittelu ja toteutus TVT4 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksen seminaari TVT3 Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset opetuksessa 4 op 4 op 4 Erityisnäkökulma TVT2 Yhteisöllisiä ja yksilöllisiä näkökulmia media- ja verkkokulttuuriin 4 op 5 Taitokurssi TVT5 Taitokurssi 3 op 6 Projektiopinnot TVT6 Projektiopinnot 6 op 25 op
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus. 3 Arviointi: Mediakasvatuksen opintokokonaisuuden (25 op / 15 ov) vastuuhenkilö on dosentti Heikki Kynäslahti (Mediakasvatuskeskus). Opintokokonaisuus arvioidaan asteikolla 0 5. 1 MEDIAKASVATUKSEN PERUSTEET Mediefostrans grunder Basics of Media Education 4 op / 3 ov Suoritettava kirjallisuus Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki: Edita. Erikseen sovittava lisäkirjallisuus ja verkkomateriaalit ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Oheiskirjallisuus Suoranta, J. 2003. Kasvatus mediakulttuurissa. Tampere: Vastapaino. Lisäksi erikseen ilmoitettavaa ajankohtaista materiaalia. Arviointi: Kurssin kokonaisarviointi 0 5. Mediakasvatuksen perusteet (4 op) -kurssin sijaan tai rinnalla voidaan tarjota KasVi-hankkeen toteuttama kurssi TVT1 PEDAGOGISIA JA OPPIMISTEOREETTISIA NÄKÖKULMIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖÖN (4 op) (ks. liite 1). 2 VIESTINNÄN JA KASVATUSTIETEEN PERUSTIEDOT A VIESTINNÄN PERUSTIEDOT Kurssikokonaisuudesta vastaa Helsingin yliopiston viestinnän laitos. 2.1 VIESTINNÄN PERUSTEET 4 op / 2 ov Kunelius, R: Viestinnän vallassa: Johdatusta joukkoviestinnän kysymyksiin. Helsinki: WSOY, 2003. (Budskapets betydelse en introduktion i massmediefrågor) Nieminen H & Pantti M: Media markkinoilla: Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen Helsinki: Loki-Kirjat, 2004. (Medierna på marknaden: En introduktion till massmedier och massmedieforskning) Arviointi: Luennot ja kirjallisuuskuulustelu asteikolla 0 5.
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus. 4 B KASVATUSTIETEEN PERUSTIEDOT Kurssikokonaisuudesta vastaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos. 2.2 JOHDATUS KASVATUSTIETEISIIN 4 op / 2 ov Ajankohtainen kasvatusalan artikkeli sovitaan kirjallisen tehtävän antajan kanssa. Arviointi: Luennot hyväksytty/hylätty, kirjallinen tehtävä 0 5, kurssin kokonaisarviointi 0 5. 3 VERKKO-OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 4 op / 2 ov Nevgi, A. & Tirri, K. (2003). Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristössä opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot. Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaisuja. Oheiskirjallisuus Lindh, K. & Parkkonen, M. 2000. Oppimateriaali verkossa. Teoksessa: Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Tampere: Tamperepaino. Nevgi, A., Kynäslahti, H., Vahtivuori, S., Uusitalo, A. & Ryti, K. 2003. Yliopisto-opettaja verkossa taidot puntarissa. Verkko-opettajien osaamisalueiden ja tarjolla olevien tukipalveluiden kartoitus. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Verkkojulkaisu: [http://www.virtuaaliyliopisto.fi/data/files/svy-julkaisut/julkaisu005.pdf] Arviointi: Osallistuminen seminaareihin, verkkotyöskentelyyn ja opponointiin hyväksytty/täydennettävä, verkkokurssin suunnitelma 0 5, kurssin kokonaisarviointi 0 5. Verkko-opetuksen suunnittelu ja toteutus (4 op) -kurssin sijaan tai rinnalla voidaan tarjota KasVihankkeen toteuttama kurssi TVT3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SOVELLUKSET OPETUKSESSA (4 op) (ks. liite 1). 4 ERITYISNÄKÖKULMA 4 op / 2 ov
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus. 5 Lukuvuosittain valitaan ajankohtaisiin sisältöihin keskittyvä luentokurssi, joka nousee esimerkiksi yhteiskunnallisesta, filosofisesta, semioottisesta tai mediakasvatuksellisesta näkökulmasta. Kirjallisuudesta sovitaan erikseen luennoitsijan kanssa. Arviointi: Kurssin kokonaisarviointi 0 5. Erityisnäkökulma (4 op) -kurssin sijaan tai rinnalla voidaan tarjota KasVi-hankkeen toteuttama kurssi TVT2 YHTEISÖLLISIÄ JA YKSILÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA MEDIA- JA VERKKOKULTTUURIIN (4 op) (ks. liite 1). 5 TAITOKURSSI Opiskelija valitsee seuraavista tieto- ja viestintätekniikan taitokursseista yhden. Kursseilla perehdytään tarvittaviin ohjelmistoihin, laaditaan harjoitustöitä ja arvioidaan olemassa olevaa materiaalia. Kurssien kirjallisuudesta sovitaan kurssien opettajien kanssa. Kurssit arvioidaan asteikolla 0 5. 5.1 TIETO- JA VIESTINTÄVERKKOJEN KÄYTTÖ 3 op / 2 ov Kurssin kirjallisuudesta sovitaan kurssin opettajien kanssa. Arviointi: Kurssin kokonaisarviointi 0 5. 5.2 GRAFIIKKA JA DIGITAALINEN KUVANKÄSITTELY 3 op / 2 ov Kurssin kirjallisuudesta sovitaan kurssin opettajien kanssa. Arviointi: Kurssin kokonaisarviointi 0 5. 5.3 VIDEO JA EDITOINTI 3 op / 2 ov Kurssin kirjallisuudesta sovitaan kurssin opettajien kanssa. Arviointi: Kurssin kokonaisarviointi 0 5. 6 PROJEKTIOPINNOT 6 op / 4 ov
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus. 6 Erikseen sovittava kirjallisuus ja verkkomateriaalit ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Oheiskirjallisuus Kasvatus-lehden mediakasvatuksen teemanumero 3/1999. Kynäslahti, H. 2001. Act Locally, Th/Link Translocally: An Ethnographic View of the Kilpisjärvi Project. Media Education Centre. University of Helsinki. Department of Teacher Education. Media Education Publications 10. [http://www.helsinki.fi/~tella/mep10.html]. Manovich, L. 2001. The Language of New Media. Cambridge, MA: MIT Press. Pelgrum, W. J. & Anderson, R. E. (eds.) 1999. ICT and the Emerging Paradigm for Life Long Learning: A Worldwide Educational Assessment of Infrastructure, Goals and Practices. Enschede: IEA. Seppälä, P. (toim.) 2002. Mobiili opiskelu - joustavasti liikkeessä. Helsingin yliopisto: Opetusteknologiakeskus. Slevin, J. 2000. The Internet and Society. Cambridge: Polity Press. Tella, S (ed.) 2000. Media, Mediation, Time and Communication. Emphases in Network-Based Media Education. Media Education Centre. Department of Teacher Education. University of Helsinki. Media Education Publication 9. [http://www.helsinki.fi/~tella/mep9.html] Uljens, M. 1997. School Didactics and Learning: A School Didactic Model Framing an Analysis of Pedagogical Implications and Learning Theory. Hove, East Sussex: Psychology Press. Webster, F. 2002. Theories of the Information Society, 2nd ed. London: Routledge. Arviointi: Seminaareihin sekä ohjattuun työskentelyyn osallistuminen: hyväksytty/hylätty. Projektin toteutus ja raportointi asteikolla 0 5. Edeltävät opinnot: Opiskelija voi osallistua projektiopintoihin vasta kun opintokokonaisuuden avaava johdanto-kurssi (4 op) on hyväksytysti suoritettu.
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus, LIITE 1 7 MEDIAKASVATUKSEN OPINTOKOKONAISUUS (25 op) Kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistoyhteistyönä (KasVi) järjestettävät TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OPINTOJAKSOT OPETUSOHJELMA 2006 2007 Opintojaksoissa perehdytään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja alan tutkimukseen. Opiskelija tutustuu alan teorialähtökohtiin, käsitteistöön ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogisiin käyttömahdollisuuksiin. Lisäksi tutustutaan tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnalliseen merkitykseen. Opintojaksot on tarkoitettu ensisijaisesti kasvatustieteellisten tiedekuntien opiskelijoille. Opintojaksot toteutetaan Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sekä Joensuun, Jyväskylän, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Åbo Akademin kasvatustieteiden tiedekuntien yhteistyönä. TVT1: PEDAGOGISIA JA OPPIMISTEOREETTISIA NÄKÖKULMIA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖÖN 4 op / 3 ov Arviointi: Essee tai muu erikseen sovittava suoritus asteikolla 0 5. Oheiskirjallisuus: Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY. (Soveltuvin osin.) Tella, S., Ruokamo, H. Multisilta, J. & Smeds, R. (toim.) 2005. Opetus, opiskelu ja oppiminen: tieto- ja viestintätekniikka tiederajat ylittävissä konteksteissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. (Soveltuvin osin.) Tella, S., Vahtivuori, S., Passi, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa opettaja verkossa. Helsinki: Edita. (Soveltuvin osin.) Tissari, V., Vaattovaara, V., Vahtivuori-Hänninen, S., Tella, S., Rajala, R. & Ruokamo, H. 2004. HelLa-projekti: Helsingin ja Lapin yliopistojen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimus- ja kehittämisprojekti 2001 2003. Loppuraportti. Kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopistohanke (KasVi) 2001 2003. Verkkojulkaisu. [http://www.edu.helsinki.fi/media/hellaraportti.pdf] (Soveltuvin osin.) TAI Tissari, V., Vaattovaara, V., Vahtivuori-Hänninen, S., Tella, S., Rajala, R. & Ruokamo, H. 2004. Verkko-opetuksen haasteita: Pedagogisia malleja didaktisessa verkkoympäristössä. Kasvatustieteiden tiedekunta, Mediapedagogiikkakeskus. Lapin yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 8. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. (Soveltuvin osin.)
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus, LIITE 1 8 Bransford, J. D., Brown, A. L. & Cooking, R. R. 1999. How people learn: Brain, Mind, Experience, and School. Washington, DC: National Academy Press. [http://books.nap.edu/html/howpeople1/] TAI suomenkielinen painos: Bransford, J. D., Brown, A. L. & Cooking, R. R. 2004. Miten opimme: aivot, mieli, kokemus ja koulu. Helsinki: WSOY. Nevgi, A. & Tirri, K. 2003. Hyvää verkko-opetusta etsimässä. Oppimista edistävät ja estävät tekijät verkko-oppimisympäristöissä opiskelijoiden kokemukset ja opettajien arviot. Suomen Kasvatustieteellinen seura, Kasvatusalan tutkimuksia Research in Educational Sciences 15. Slevin, J. 2000. The Internet and Society. Cambridge: Polity Press. Muu kirjallisuus ja materiaali ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Lapin yliopisto ja Helsingin yliopisto TVT2: YHTEISÖLLISIÄ JA YKSILÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA MEDIA- JA VERKKOKULTTUURIIN 4 op / 2 ov Arviointi: Essee tai artikkeli asteikolla 0 5. Oheiskirjallisuus: Barabasi, A.-L. 2002. Linkit. Verkostojen uusi teoria. Helsinki: Terra Cognita. Johansson, B. 2000. 'Kom och ät!' 'Jag ska bara dö först.' Datorn i barns vardag. Göteborg: Etnologiska föreningen i Västsverige. Hernwall, P. 2001. Barns digitala rum - berättelser om e-post, chatt & Internet. Pedagogiska institutionen. Stockholm: Stockholms universitet. [http://mt.sh.se/%7ehernwall/text/bdr.pdf] Kangassalo M. & Suoranta J. (toim.) 2001. Lasten tietoyhteiskunta. Tampere: Tampere University Press. Kellner, D. 2002. Mediakulttuuri. Tampere: Osuuskunta Vastapaino. Kotilainen, S. & Kivikuru U. (toim.) 1999. Mediakasvatus. Helsinki: Edita. Mäkinen, M., Salminen, K. & Viherä, M-L. (toim.). 2002. Tietoyhteiskuntaa ymmärtämässä. Helsinki: Soneran tietoyhteiskuntayksikkö. Säljö, R. 2000. Lärande i praktiken: Ett sociokulturellt perspektiv. Stockholm: Prisma. Tai vaihtoehtoisesti: Säljö, R. 2001. Oppimiskäytännöt: sosiokulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY. von Feilitzen, C. & Carlsson, U. 2000. Children in the New Media Landscape. Göteborg: The UNESCO International Clearinghouse on Children and violence on the Screen. Muu erikseen sovittava materiaali sekä ajankohtaiset tutkimusartikkelit. Joensuun yliopisto ja kukin yliopisto paikallisesti erikseen sovittavin osin TVT3: TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SOVELLUKSET OPETUKSESSA
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus, LIITE 1 9 4 op / 2 ov Arviointi: Projektityön käsikirjoitus asteikolla 0 5. Lisätietoja: Keränen, V., Lamberg, N., Penttinen, J. 2003. Digitaalinen viestintä. Jyväskylä: Docendo. Lisäksi artikkeleita alan tieteellisistä aikakausjulkaisuista (esim. Educational Technology) tai muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. Muu kirjallisuus ja materiaali ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Tampereen yliopisto ja Oulun ylipisto Opintojakson sisällöt ja työskentely liittyvät läheisesti taitokursseihin (TVT5) ja projektiopintoihin (TVT6). TVT4: TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN TUTKIMUKSEN SEMINAARI 4 op / 2 ov Arviointi: Essee (tutkimuskatsaus) asteikolla 0 5. Erikseen sovittavat materiaalit ja tutkimusartikkelit. Ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto TVT5: TAITOKURSSIT Arviointi: 3 op / 2 ov Kurssi arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0 5 riippuen kunkin yliopiston valitsemasta käytännöstä. Suoritettava kirjallisuus ja materiaalit ilmoitetaan opintojakson alkaessa. Kukin yliopisto vastaa omien taitokurssiensa toteutuksesta. TVT6: PROJEKTIOPINNOT 6 op / 3 ov Arviointi: Projektin toteutus ja raportointi asteikolla 0 5. Erikseen sovittava kirjallisuus ja verkkomateriaalit ilmoitetaan opintojakson alkaessa.
Mediakasvatus, 25 op:n opintokokonaisuus, LIITE 1 10 Lisätietoja: Kukin yliopisto vastaa omien ryhmiensä projektien ohjauksesta. Opintojakson sisältö liittyy läheisesti TVT3-opintojaksoon, jonka aikana työstetään projektiopintojen suunnittelun tueksi projektityön käsikirjoitus. Jotta näiden kahden jakson työskentelyn yhdistäminen mahdollistuu, on suositeltavaa, että ennen TVT3- opintojakson alkamista paikallisesti toteutettavissa projektiopinnoissa on opiskelijaa ohjattu valitsemaan ja rajaamaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvä projektityön aihe.