1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO STM/2666/2007 Niuvanniemen sairaalan JHL :n lausunto koskien sosiaali- ja terveysministeriön selvitystä 2007/66, sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta Niuvanniemen sairaalan JHL pitää tärkeänä, että valtion mielisairaaloiden toiminta tulee edelleenkin säilyttää osana valtion hallinnon toimintaa. Säilyttämällä valtion mielisairaalat valtiolla voidaan parhaiten turvata oikeuspsykiatristen sekä vaikeahoitoisten ja vaarallisten potilaiden hoito ja kuntoutus sekä mielentilatutkimustoiminta ja alan korkeatasoinen tutkimus- ja koulutustoiminta maassamme. Kyseessä ovat pienen potilashmän tarvitsemat psykiatriset palvelut, joiden antaminen vaatii erityisosaamista ja erityisolosuhteita. Valtion mielisairaaloiden toimintaan liittyy voimakas oikeuden käyttöön ja turvallisuuteen liittyvä näkökulma, joiden toteuttaminen on valtion tehtävä. Oikeuspsykiatria on oma lääketieteen erikoisalansa. Oikeuspsykiatrian ja valtion mielisairaaloiden tehtäviä on määritelty omassa laissaan ja myös mielenterveyslaissa. 21.12.2007 valmistui Jussi Huttusen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman selvitys Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamisesta. (STM:n selvityksiä 2007:66) Selvityshenkilöiden tehtävänä oli selvittää sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamista. Selvityshenkilöiden tuli arvioida virastojen ja laitosten organisaatioon ja työnjakoon liittyvät kehittämistarpeet sekä tehdä ehdotukset niiden kehittämiseksi siten, että tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa valtion vuoden 2009 talousarviossa. Samaan aikaan kuntasektorilla on menossa kunta- ja palvelurakenneuudistus, jossa on edelleen avoimena nk. kriminaalipotilaiden hoitokustannusvastuun siirtäminen kunnilta valtiolle. Lisäksi ministeriössä on virkamiesvalmistelussa oikeuspsyki-
2 (5) atrista hoitoa ja tutkimusta koskeva lainsäädäntö. Nämä eriaikaisesti toteutuvat säädöshankkeet häiritsevät melkoisesti valtion mielisairaaloiden toimintaa. Jatkuvat valtion mielisairaaloita koskevat hallinnon asemoinnit häiritsevät sairaaloiden työrauhaa ja ne vaikuttavat henkilöstön työssä jaksamiseen ja tätä kautta myös potilaiden hoitoon. STM:n selvityksessä ehdotetaan ilman perusteluja tai selvitystä, että valtion mielisairaalat siirretään osaksi vastaavien yliopistollisten sairaaloiden (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri) toimintaa. STM:n tiedotteessa todetaan mm. "Selvityshenkilöt ovat kuulleet sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesjohtoa, alaisten virastojen ja laitosten johtoa sekä henkilöstöä sekä laajasti tutkimuslaitosten ja virastojen yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Kaikkiaan on kuultu yli sataa asiantuntijaa." Kuitenkaan selvityshenkilöt eivät ole pyytäneet Niuvanniemen sairaalan johtokunnalta ja sairaalan johdolta asiasta lausuntoa, eikä sairaalan henkilöstöjärjestöjä ole kuultu. Selvityksessä ei käy ilmi haluavatko Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ottaa valtion mielisairaalat osaksi heidän toimintaansa. Henkilöstön asema on selvityksessä jäänyt huomioimatta kokonaan. Valtion mielisairaaloissa henkilöstö tekee virkasuhteista työtä virkavastuulla ja esityksessä henkilöstön palvelussuhde muuttuisi todennäköisesti työsuhteeksi. Esityksellä on huomattavia vaikutuksia mm. henkilöstön eläketurvaan ja ammatilliseen erityiseläkeikään. Perustuslain 124 säädös rajaa julkisen vallan tehtävien ulkoistamista siten, ettei merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voida antaa kuin ainoastaan viranomaiselle. Oikeuspsykiatrisessa hoidossa ja tutkimuksissa olevin potilaiden perusoikeuksia rajoitetaan merkittävästi ja hoitotoimenpiteet sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä, kuten esimerkiksi potilaan tahdonvastaista lääkitystä ja jopa voimankäyttöoikeuksin tapahtuvaa potilaan rajoittamista. Tämän vuoksi ei ole samantekevää, kuinka näiden potilaiden hoito on organisoitu ja ketkä heitä hoitavat. Valtion mielisairaaloissa hoidettavat potilaat kuuluvat niiden kansalaisten joukkoon, joiden perusoikeudet eduskunnan oikeusasiamies katsoo erityisen haavoittuviksi. Oikeusasiamiehen mielestä terveydenhuollossa laillisuusvalvonnan eräs tärkeä alue on aina ollut tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito. Vaikka valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen henkilöstöjen virkamiesoikeudellinen asema on monilta osin samankaltainen, niissä on
3 (5) myös eroja. Virkamiehellä viitataan henkilöön, joka suostumuksensa mukaan on velvollinen hoitamaan kulloinkin viraksi muodostettua julkisten tehtävien kokonaisuutta. Valtion virkamiesoikeudessa virkasuhde on määritelty julkisoikeudelliseksi palvelussuhteeksi, jossa valtio on työnantajana ja virkamies työnsuorittajana. Periaatteessa vain virkasuhteeseen sisältyy niin ikään oikeus julkisen vallan käyttöön. Työsopimussuhde on oikeudelliselta luonteeltaan yksityisoikeudellinen, "tasavertainen" sopimussuhde. Virkamiehen tärkein velvollisuus on luonnollisesti asianmukainen ja tehokas virkatehtävien suorittaminen, ns. virantoimitusvelvollisuus, johon liittyy myös vaitiolovelvollisuus ja tietojen hyväksikäyttökielto sekä kuuliaisuusvelvollisuus. Muita virkavelvollisuuksia ovat mm. virkavalavelvollisuus (vain ylimmissä viroissa), velvollisuus välttää sivutoimia (sivutoimilupa), velvollisuus alistua viran hoidon kannalta tarpeellisiin terveystarkastuksiin, siirtyminen suostumuksellaan tarvittaessa määräajaksi työskentelemään toisessa virastossa tai saman viraston muissa tehtävissä, nuhteeton käytös (julkinen luotettavuusvaatimus; lahjomat jne.). Rikoslain 16. luvussa on säädetty erikseen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta (1 ) ja virkamiehen vastustamisesta (2 ). Näillä säädöksillä lainsäätäjä on halunnut turvata niiden virkamiesten työn, jotka joutuvat rajoittamaan kansalaisten perusoikeuksia ja jotka näitä tehtäviä hoitaessaan mahdollisesti joutuvat konflikteihin heidän kanssaan. Edellä mainitut säädökset eivät koske työsopimussuhteisia. Lisäksi väkivaltatyötapaturmien yhteydessä virkamiehen suoja työkyvyttömyyden varalle on kattavampi. Virkavelvollisuuksien rikkominen voi johtaa tietynlaiseen virkavastuuseen. Tällaisia ovat erityisesti rikosoikeudellinen vastuu (esim. vankeus, sakko, viraltapano, varoitus); kurinpidollinen vastuu (kirjallinen varoitus) ja vahingonkorvausvastuu. Valtion tuottavuushankeen näkökulmasta esityksen vaikutuksena valtiolta häviäisi vain henkilötyövuosia, mutta taloudellisia säästöjä ei syntyisi lainkaan, koska valtion mielisairaalat toimivat nettobudjetoituina yksikköinä, ts. hoitomaksuista saaduilla tuloilla katetaan kaikki sairaalan toimintakulut. Pikemminkin on uhkana, että sairaalan hoitopäivänhinta tulee nousemaan, koska jo nykyään oikeuspsykiatristen palvelujen tuottaminen on edullisempaa valtion mielisairaaloissa kuin kuntayhtymien yliopistollisissa sairaaloissa.
4 (5) Valtion mielisairaaloiden asemaa yli kahdenkymmenen vuoden aikana selvittäneet useat toimikunnat ja työhmät ovat päätyneet siihen, että valtion mielisairaalat tulee säilyttää valtiolla. VALMISKO II - työhmä 31.12.1992 toteaa, että valtion mielisairaaloiden toiminnan tulisi jatkossakin olla valtion hallinnon, nimenomaan STM:n alaista toimintaa. Tätä näkemystä puoltavat työhmän käsityksen mukaan ennen kaikkea yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenkäytön toteuttamiseen liittyvät valtion mielisairaaloiden tehtävät. VALMISTA työhmä 31.5.1993 pitää välttämättömänä, että valtion mielisairaaloiden toimintaa jatketaan edelleenkin, koska näissä sairaaloissa on jo olemassa juuri erityisen vaarallisten ja erityisen vaikeahoitoisten potilaiden hoidossa tarvittavaa kokemusta ja erityisosaamista. Tahdosta riippumatta annettavaan hoitoon liittyvät kiinteästi oikeusturvanäkökohdat, minkä vuoksi valtion mielisairaaloiden toiminnan tulee olla julkisen valvonnan alla. Valtion mielisairaaloilla on hoidollinen, yhteiskunnan turvallisuuteen ja oikeudenkäytön toteuttamiseen liittyvä sekä oikeuspsykiatrian opetukseen ja alan tieteelliseen tutkimukseen liittävä valtion vastuulle kuuluva tehtävä. Koska kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat päätyneet ostamaan hoito- ja kuntoutuspalveluja valtion mielisairaaloista vaikeahoitoisempien ja/tai vaarallisempien psykiatristen potilaiden osalta. Tämä osoittaa kiistattomasti, että valtion mielisairaalat ovat pystyneet tarjoamaan korkeatasoista erityisosaamistaan kilpailukykyiseen hintaan, josta ei ole aiheutunut valtiolle kuluja. Valtion mielisairaaloilla on em. toimintaan soveltuva erityisosaaminen ja tarkoituksenmukaiset tilat. Lisäksi sairaalahoidon jälkeiseen velvoitteelliseen avohoitoon on valtion mielisairaaloissa varauduttu. Vuosittain palvelujen ostajille tehty asiakaskysely osoittaa, että valtion mielisairaaloiden palvelujen ostajat ovat varsin tyytyväisiä palvelujen laatuun, hoitoon pääsyn sujuvuuteen, jatkohoitoon lähettämiseen, potilaiden terveydentilan kohenemiseen, hoitopäivän hintaan ja hoidon hinta laatusuhteeseen. Selvitysmiesten esityksen toteutumisella on olemassa riski, että oikeuspsykiatristen potilaiden hoito hajautuu. Valtion mielisairaaloissa on kilpailukykyinen hoitopäivänhinta. Jos hoitopäivähinta nousee yliopistollisissa sairaaloissa, niin tästä seurauksena kunnilla / muilla sairaanhoitopiireillä on korkeampi kynnys lähettää oikeuspsykiatrista hoitoa
5 (5) tarvitseva potilas hoitoon ko. sairaaloihin. Tällöin oikeuspsykiatrinen hoito hajaantuisi entisestään ja hoitopäivänhinta tulisi esteeksi potilaan tarkoituksenmukaisen hoidon saamiselle. Mielentilatutkimusten tekemistä ei ole syytä myöskään hajauttaa enää useampaan yksikköön lausuntojen laadun ja yhteismitallisuuden takaamiseksi. Kuntien talous on nykyään jo tiukalla, joten mistä kunnat ottavat rahoituksen yhä kohoaviin hoitokustannuksiin? Yleispsykiatrisella osastolla hoito perustuu pääasiassa vapaaehtoisuuteen, kun taas oikeuspsykiatriset potilaat ovat valtaosin tahdosta riippumattomassa hoidossa. Valtion mielisairaaloissa oikeuspsykiatrinen hoito perustuu turvallisuuden ja hoidollisuuden tasapainottamiseen. Jos esityksen vaikutuksena uhka hoidon hajauttamisesta toteutuu, aiheutuu tästä uhkaa silloin muiden psykiatristen potilaiden turvallisuudelle. Oikeuspsykiatrisessa hoidossa korostuu pitkäaikainen psykiatrinen kuntouttava hoito, jossa on myös mukana laaja-alainen toimintaja työterapia, joita ei juuri ole enää muissa psykiatrisissa laitoksissa. Pitkäaikaisella kuntouttavalla hoitotyöllä varmistetaan myös, että potilaalla aiemmin esiintynyt väkivaltainen / aggressiivinen käyttäytyminen saadaan hallintaan hoidon aikana. Yhteenvetona toteamme, että selvityshenkilöiden esitys valtionmielisairaaloiden osalta on täysin perustelematon. Pidämme tärkeänä, että valtion mielisairaaloiden toiminta tulee edelleenkin säilyttää osana valtion hallinnon toimintaa. Esitämme, että valtion mielisairaaloiden toiminta jatkuu nykymuotoisena ensisijaisesti suoraan sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Toisena vaihtoehtona pidämme TEO:n ohjauksessa toimimista ja kolmantena vaihtoehtona pidämme KTL / Stakes -viraston ohjauksessa toimimista. Tulevassa hallinnoivassa virastossa pitäisi joka tapauksessa olla tietoa ja ymmärstä sairaalan toiminnasta ja kehittämistarpeista. Pirjo Rissanen puheenjohtaja Jouni Jetsu luottamusmies