Ajankohtaiskatsaus MTK Pohjois-Savo Yhdistysten syyskokoukset 2014 Jari Kauhanen
Kuluttajahintojen ja tuottajahintojen suhde 140 135 130 125 120 115 110 105 100 2010 = 100 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII 2013 2014 Kuluttajahintaindeksi, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Maatalouden tuotantotarvikkeet ja palvelut (Panos 1) Maatalouden tuottajahintaindeksi Lähde: Tilastokeskus
Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524 524 524 524 524-3,7% Maaseut u- ohjelma (EU+FI) FI 27.10.2014 LFA + lisäosa 542 542 553 553 553 553 553 553 2,0 % Ymppi* 333 333 211 211 211 211 211 211-27,0% Luomu 32 32 49 49 49 49 49 49 53,1 % EHK 52 52 68 68 68 68 68 68 30,8 % Kansallinen tuki** 393 380 323 323 323 323 323 323-17,8% Yhteensä milj. euroa 1 865 1 837 1 728 1 728 1 728 1 728 1 728 1 728-7,3 % Muutos vuoteen 2013, milj. euroa -28-133 -133-133 -133-133 -133 * sisältää luomun 2013/2014 **566(447+119) milj. e vuonna 2007, 2015-2020 arvioitu VM:n budjettikehyksen/149a-artiklan perusteella
20 milj. euron lisämäärärahan jakaminen 1 prosentti kokonaistukipotista 6,5 milj euroa jaetaan pohjoisen tuen kautta maidolle 1,5 snt/l loka-joulukuu Loppusumman jako vielä kesken 27.10.2014
Mitä muuttuu tulotuissa? Pinta-alojen ilmoittaminen Aktiiviviljelijä (ikärajat, alle 2 000 e, negaatiolista) Viherryttäminen (EFA + 2/3 kasvia) Tukioikeudet (arvo ja leikkautuminen) Sitoumusten kesto Kotieläintilan määritelmä (LFA) Tukikelpoisen kesannon määrä (25 %) Ympäristökorvaus (rakenne ja lohkokohtaisuus) Valvonnat (kaikki ehdot, esim. sadonkorjuu tai lohkokirjanpito) Maksatukset
Parhaillaan meneillään tukiuudistuksessa CAP:in hiehosäätöä Täydentävät ehdot, mm. eläinten hyvinvointi Yhteisöt nuorten viljelijöiden tuessa Ns. negaatiolistalta poispääsy Erilaisia päivämääriä Keskustelut komission suuntaan -> tuotantosidonnaiset tuet Aseutusluonnoksia CAP, täydentävät ehdot, LFA, ymppi, EHK Kansallisen tuen ratkaisun valmistelu vuodelle 2015 Toimeenpanon valmistelu keväälle 2015
Kansalliset tuet 2015 Etelä-Suomen tuesta 34 milj. e siirtyy osaksi tilatukea Kansallisen tuen määräraha vuodelle 2015 on 323 milj. e (498 v 2014) Säästötarve ensi vuodelle 22 milj. e vuoteen 2014 verrattuna -> esim. yl.ha tuki 18 milj.e Nuoren viljelijän tuen tuensaajaa koskevien ehtojen yhtenäistäminen Maksetaan viiden vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta ja max 40 v ikään Arviolta 8 milj. e muutos tukimenekkiin (2014 arvio tukimenekistä 11,4 milj. e) Yhtenäistetäänkö muita ehtoja, entä tukitaso? Hevoset C-alueella (0,8 milj. e v 2014)?
Satovahinkovakuutukset Nykyinen satovahinkojärjestelmä päättyy vuonna 2016 3,4 milj. e määräraha poistuu osana hallinnonalan säästöjä Järjestelmä suunniteltiin korvattavaksi satovahinkovakuutuksilla Viljelijöiden halukkuus ottaa vakuutuksia 30 prosentin omavastuulla? Hallinnon kulut siirtyisivät yksityiselle sektorille ja viljelijöiden maksettavaksi Vakuutusmaksuveroon oli tarkoitus saada vapautus Valtio olisi tukenut järjestelmää (ainakin alkuvaiheessa, rahat olisi otettava kansallisen tuen momentilta) VM ei myönnä vakuutusmaksuveron vapautta -> valtion tuki menisi suurimmaksi osaksi verona VM:n kassaan -> ei mielekkyyttä tukea järjestelmää MMM:n rahoista -> ei houkuttele kysynnän eikä tarjonnan näkökulmasta
Aloitustuki Yrittäjätulovaatimus 25 000/15 000 euroa (100 % maataloudesta) Aloitushetken tuotantovälineistöllä, poistoprosentit laskevat hieman -> 10/4 % Avustus 35 000/10 000 euroa Korkotuki 30 000/20 000 euroa (230 000/150 000 euroa) Max lainalla/3 prosentin korkotuella riittää noin viideksi vuodeksi Komission näkemyksen mukaan kiinteistöön kohdistuva korkotuki pitää maksaa viidessä vuodessa Varainsiirtoveron vapaus max 5 000 euroa, muuten vähentää korkotukea Aloittamisajankohdan määrittely Tuki haettava ennen aloittamista -> työtulo alle 12 000 euroa Uusien lainojen korkomarginaali on keskimäärin 2,3 prosenttia!!!
EHK Ennen maaseutuohjelman hyväksymistä Valtioneuvostossa sovittiin eläinten hyvinvointikorvauksen laskelmien läpikäynnistä erityisesti sikatalouden osalta syyskuun loppuun mennessä. Sikatalouden laskelmat on tehty 300 emakon ja 1 000 lihasian yksiköille sekä nautojen laskelmat 40 lehmän lypsykarjatilalle ja 60 emon emolehmätilalle työkustannuksen ollessa noin 18/28 e/h. Korvaustasot perustoimenpiteessä ovat selvästi aiempaa alemmat mm. terveydenhuolto-osion tukikelvottomuuden ja transaktiokustannuksen laskun takia.
EHK, naudat Tiloja kpl 2012 - Korvaus e/ey 2012- Korvaus e/ey 2015- Korjattu e/ey 2015 - Perustoimenpide 50 11 11 Vasikoiden pito-olosuht. parantaminen 47/39 44/32/32 594/395/327 Yli 6 kk pito-olosuht. par. 34 46 126 Yli 12 kk sonnien pitoolosuht. parantaminen s/l - 40/31 46/36 Nautojen laidunnus 57/35 40/31 46/36 Sairas/poikimakarsinat s/l 17 8/10 15/15
EHK, siat Tiloja kpl 2012 - Korvaus e/ey 2012- Korvaus e/ey 2015- Korjattu e/ey 2015 - Perustoimenpide 755 16 6 6 Emakoiden pito-olosuht. parantaminen 154 5 7 25 Em./joutilaiden ulkoilu 15 15 13 27 Parannetut porsimisolosuhteet 48 23 26 380 Kuivittaminen pors/lihas 162 12 12 74 Kivunlievitys/kastraatio - - 3 5 Virikkeet 576 10 25 12 Sairas/hoitokarsina 475 11 10 15
Tukimaksatukset 2014 --- 2015 Tilatuki joulukuu 2014 joulukuu 2015 kesäkuu 2016 Ympäristötuki syyskuu 2014 marraskuu 2015 kesäkuu 2015 kesäkuu 2016 LFA I syyskuu 2014 marraskuu 2015 LFA II joulukuu 2014 kesäkuu 2016 LFA:n lisäosa lokakuu 2014 Kansallinen kotieläintuki huhtikuu 2014 huhtikuu 2015 joulukuu 2014 huhtikuu 2016 Luomutuki syyskuu 2014 marraskuu 2015 joulukuu 2014 kesäkuu 2016 EHT joulukuu 2014 huhtikuu 2016 kesäkuu 2015 Lypsylehmäpalkkio joulukuu 2014 tammikuu 2016 huhtikuu 2015 kesäkuu 2016 EU:n nautapalkkio joulukuu 2014 tammikuu 2016 huhtikuu 2014 kesäkuu 2016 EU:n uuhipalkkio joulukuu 2014 huhtikuu 2016 Valkuaiskasvipalkkio joulukuu 2014 tammikuu 2016
Tukimaksatukset (milj.euroa) 1600 1400 96,50 1200 569,65 1000 800 600 400 200 1420,40 923,12 0 2014 2015 Hakuvuosi Seuraava vuosi
Maksatusten siirron syitä Uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset. Mavin tiedote 10.10.2014 Uudet tukijärjestelmät vaativat tietojärjestelmien uudistuksen. Valvontavaatimukset lisääntyneet, tiloilla tehtävä entistä enemmän tarkastuksia (ja useita kertoja) -> valvontoihin tarvittaisiin enemmän tekijöitä. ELYjen YT-neuvottelut tulevat todennäköisesti koskemaan myös valvontoja tekeviä henkilöitä -> enemmän työtä, vähemmän ihmisiä. Osaamisvaje? Noin 75 % väestä vaihtunut Mavin toiminnan aikana.
Maksatusten siirron vaikutuksia Vuonna 2015 maksetaan noin 500 miljoonaa euroa vähemmän tukea kuin 2014, jos Mavin maksatusaikataulu toteutuu esitetyn kaltaisen. Vaikutukset mm: Maatilojen maksuvalmius Maatilojen verotus ja verotulojen kautta maaseutuvaltaisten kuntien talous Viljamarkkinat / tuotantopanosten hankinta, koneiden hankinta, investoinnit Tukimaksatusten siirto aiheuttaa viljelijöille varovaisesti arvioituna yli 15 milj.euron korkokustannuksen/-tappion (5 % korkovaatimus). Pisin viive Etelä-Suomen maitotiloilla, joilla aikaisemmin kuukausittain maksettu tuki maksetaan vuodelta 2015 ensimmäisen kerran tammikuussa 2016.
Tukioikeudet ja maanomistajat Jos omistusoikeus on siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä, kaikki on ok myös 2015. Jos vuokrasopimus on katkolla tämän vuoden aikana ja sopimuksessa on ehto, että tukioikeudet siirretään maanomistajalle. -> Tukioikeudet pitää siirtää ennen 31.12.2014. Jos on sovittu tukioikeuksien siirrosta, mutta sopimus on voimassa vuodenvaihteen yli, asiasta pitää neuvotella maanomistajan kanssa. Jos maanomistaja ei ole aktiiviviljelijä 2015 ja siitä eteen päin tukioikeuksien omistus selvintä palautaa maanomsitajalle ennen vuoden loppua ja tehdä samalla tukioikeuksien hallinta vuokaralaiselle vuokrakauden loppuun. Omistuksen siirto ei ole pakollinen, jos maanomistaja ei enää itse tule viljelmään ja sovitaan että tukioikeudet siirretään vuokraukden lopputtua peltojen tulevalle aktiiviviljelijälle. 2014 Maatalouslinja / Marica Twerin
LOMITUKSEEN EI MUUTOKSIA TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA Hallitus on edellyttänyt asettamaltaan lomitustyöryhmältä yhteensä viiden miljoonan euron suuruisia lisäleikkauksia lomitukseen. Niitä ei kuitenkaan olla tuomassa eduskunnan käsittelyyn. Lomituksesta on tällä hallituskaudella leikattu jo yli asetetun lisäleikkaustarpeen. MTK:n tavoite: EU:n valtiontukisäännökset eivät saa rajoittaa suomalaista sosiaaliturvaa eikä niillä saa puuttua suomalaiseen lomitusjärjestelmään. Lomituksen kehittämistyöryhmä jatkaa toimintaa ja uudistukset ajoittuvat uuden hallituskauden alkuun
Tilojen lukumäärän kehitys 2007-2020 muutos 2013 2020 yht. n. 930 tilaa (-23 %) 4
Pellon käyttö 14
Maidontuotannossa selvää kasvua; kasvu tasaantuu 2017 2020 8
Nauta ja sikatila 2007-2020 6
Naudanlihantuotannon kehitys 10
18
17
MTK:n järjestöuudistuksen tilannekatsaus
Järjestöuudistuksen valmistelun lähtökohta 1.Näköpiirissä ollut metsänhoitoyhdistyslain muutos, joka muuttaa niiden roolia 2.Nykyisen metsäjäsenhankintamallin toimimattomuus 3.Halu saada lisää metsänomistajia järjestön jäseniksi 4.Metsänhoitoyhdistysten oma kiinnostus jäsenyyteen MTK:ssa
Uusi järjestörakenne 1. Tuottajayhdistysten ja MTK-liittojen asema sekä jäsenöitymisperiaate tuottajayhdistykseen säilyvät nykyisellään. 2. Jäsenyys mhy:ssä muuttuu vapaaaehtoiseksi. Jäsenyys tuottajayhdistyksessä tai metsänhoitoyhdistyksessä tuo MTK:n jäsenyyden ja sen jäsenedut. Tuottajayhdistyksessä jäsenenä olevan tulee liittyä myös metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi saadakseen sen jäsenhintaiset palvelut. Tavoitteena on mahdollisimman korkea jäsenöitymisaste molemmissa yhdistyksissä. 3. Metsänhoitoyhdistykset liittyvät MTK:n Keskusliiton jäseniksi ja maksavat sen valtuuskunnan määrittämän jäsenmaksun. Metsänomistajaliitot lopettavat toimintansa ja niiden jäsenyys Keskusliitossa päättyy. Yhteistyösopimus SLC:n kanssa jatkuu.
Uusi järjestörakenne
Jäsenmaksuja koskevat suositukset Taloustyöryhmä antanut suositukset järjestön jäsenmaksusta metsänhoitoyhdistyksille MTK-liitoille ja tuottajyhdistyksille Suositukset koskevat vuotta 2015, kaikkien jäsenryhmien jäsenmaksuperusteet uusitaan vuodesta 2016 eteenpäin Taloustyöryhmä suosittelee MTK-yhdistyksiä painottamaan jäsenmaksuja asteittain perusmaksujen korotuksen suuntaan siten, että metsähehtaarien kautta tulevien jäsenmaksujen merkitystä vähennetään Kilpailulain syistä metsänhoitoyhdistyksille MTK ei anna suosituksia, maksu voi olla perusmaksu ja metsähehtaarimaksu, joka voi olla porastettu
Jäsenmaksuja suositukset 2/2 Järjestöuudistus ei muuta nykyisiä jäsenyyksiä. Viljelijämetsänomistajan kannattaa olla jäsenenä sekä MTK yhdistyksessä että metsänhoitoyhdistyksessä erilaisten jäsenpalvelujen ja etujen saamiseksi. MTK:n jäsenetuja voidaan eriyttää tuotantosuunnittain. Esimerkiksi maatilavakuutusalennukset, EU -avustajavakuutukset ja tuotevastuuvakuutukset voidaan kytkeä edellyttämään MTK -yhdistyksen jäsenyyttä ja vastaavasti mhy-jäsenyyteen voidaan kytkeä omia etuja.
Nostetaan Suomi suosta MTK:n tavoitteista eduskuntavaaleissa 2015