Miten viestinnän keinoin edistetään lajiston suojelua? Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus 1.12.2010 Säätytalo
Lajisto- ja biodiversiteettiviestintä nojaa asiantuntijoihin Suomen lajiston uhanalaisuusarviointia voi pitää maailman kattavimpana Ilman sitä lajistosta ei voi uskottavasti viestiä kuten myöskään ilman asiantuntijoita ja tutkijoita Suomessa tehdään huippututkimusta Meillä on laaja ja monipuolinen asiantuntijaverkosto Metso, PUTTE + muut ohjelmat ovat edistäneet myös lajiston tuntemusta o Koulutus kentällä, luentosalissa, mikroskoopin takana o Laadukkaat oppaat, kuten Suomen sudenkorennot, Suomen kukkakärpäset, Suomen luteet jne.
Miten on - Onko leijona on suomalaiselle huomattavasti tutumpi kuin hilleri? Kumpi näkyy enemmän Avara Luonto sarjassa? Entä miten hyvin suomalaiset tuntevat luontoamme ja siihen liittyviä käsitteitä, kuten biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut? o Mitä tarkoittaa ekosysteemipalvelut? kysyi Kari Nihti Ympäristöjournalismin päivillä kesken alustuksen. Nihti on toiminut Ylen tv-uutispäällikkönä 15 vuotta. o Entä tavallinen kansalainen, jolla ei ole korkeakoulututkintoa. - ymmärtääkö hän sanan ekosysteemipalvelut tai biodiversiteetti?
Eurobarometer 2010: Attitudes of Europeans towards the issue of biodiversity - Vuodesta 2007 tietoisuus sanan merkityksestä on lisääntynyt 3 % Euroopassa -73 % kyproslaisista, 70 % tanskalaisista ja 65 % ruotsalaisista tuntee sanan sisällön -Suomalaisista vain 29 prosenttia tuntee käsitteen merkityksen Familiarity with the term biodiversity
Eurobarometer 2010: Attitudes of Europeans towards the issue of biodiversity - Vuodesta 2007 tietoisuus on pysyt Euroopassa lähes ennallaan -Suomalaisista peräti 42 prosenttia on saanut tietoa aiheesta - 59 % saksalaisista, 46 % itävaltalaisista ja 35 % ruotsalaisista kokee olevansa asiasta hyvin informoituja Being informed about biodiversity loss year 2010
Eurobarometer 2010: Attitudes of Europeans towards the issue of biodiversity Luonnon monimuotoisuuden häviämistä pidetään toisaalta kotimaisena ongelmana tai maailmanlaajuisena 42 % eurooppalaisista pitää sitä hyvin vakavana ongelma omassa maassaan; portugalilaisista peräti 72 % ja ruotsalaisistakin 31 % Paitsi suomalaiset, joista vain 9 prosenttia on huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä kotimaassaan me olemme ihan omassa luokassa o o Sen sijaan suomalaiset tuntevat Natura 2000 suojeluohjelma parhaiten, 4/10 tuntee sen, kun eurooppalaista vain 2/10 Ja suomalaisista 81 prosentille käsite on tuttu, kun eurooppalaisista vain 22 prosenttia tuntee sanan
Tiedebarometri 2010: Tiede nauttii suomalaisten suurta luottamusta Enemmistö (57%) vastanneista seuraa kiinnostuksella tiedettä, tutkimusta ja teknologiaa Vaikka luonto ja ympäristö sekä yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat, tunnetaan niitä kohtaa aiempaa vähemmän mielenkiintoa Ympäristön tilaa koskeva tutkimustieto on suomalaisille toiseksi mielenkiintoisin aihe heti lääketieteen jälkeen o Luonnontieteilijöistä Ilkka Hanski on tunnetuin
Ympäristöjournalismista Suomessa - kyselyn tuloksia 12.11.2010 Kyselyyn vastasi ympäristötoimittajia, viestijöitä ja asiantuntijoita Ympäristöjournalismin tila on maassamme keskinkertainen Käsitteleekö media tarpeeksi ympäristöasioita: EI o Käsittely on usein pinnallista o Kaupallinen media kaventaa mediakenttää: viihdettä, urheilua ja viihdettä o Se on usein sattumasta kiinni, mitkä ympäristöjutut pääsevät esille
Ympäristöjournalismista Suomessa - kyselyn tuloksia 12.11.2010 Mikä ympäristöaihe on jäänyt eniten pimentoon suomalaisessa mediassa yksi asia nousi esille melkein kaikissa vastauksissa Luonnon monimuotoisuus ja sen häviäminen o Se on jäänyt ilmastonmuutosteema jalkoihin o o Asiasta on vaikea kirjoittaa ymmärrettävästi Aihe on vaikea ja monitahoinen miten sen voi sitoa arkipäivän elämään? Tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta seminaarin paneelikeskustelussa
Katoavatko maapallon kasvit ja eläimet sukupuuttoon? Tilalle on aina keittynyt uusia - Omissa havainnoissa olen havainnut uuden kasvin kasvavan tuota pikaa entisen tilalle. Sama on eläimien osalla. Menehtynyt populaatio korvautuu aina uudella. - Tutkija arveli, että uusia lajeja on löydettävissä vielä runsaasti. - Äärimmäinen suojelu kohdistuu enimmäkseen eliöihin, joita tavallinen luonnossa kulkija ei ole koskaan tavannut. Eelis Pulkkinen MT 12.11.20100 Haavanjalosoukko. Kuva Ilpo Mannerkoski
Luonnon monimuotoisuusviestinnän haasteet Ilman näkyvyyttä on vaikea vaikuttaa asioihin, etenkin kun ja jos ihmiset eivät tunne luontoamme. Miksi suojella jotain, jota ei ole edes olemassa? Lisää näkyvyyttä o Asiantuntijoiden viestintäosaamiseen panostaminen o Viestinnän selkeyttäminen o Lisää resursseja Maailma muuttuu miten pysyä näkyvissä o Ratkaisemalla punaisen kuningattaren syndrooma eli on juostava kovempaa, mitä paikalla pysyminen edellyttää o Oltava kreatiivinen
Kenelle viestimme lajeista ja luonnostamme? Kuka tai ketkä ovat meidän kohderyhmiä? Toiset asiantuntijat/tutkijat Virkamiehet ja hallinto Poliitikot Media Koululaiset ja opiskelijat Tavallinen kansalainen
Asiantuntijoiden viestintätaitoihin on panostettava Asiantuntijoiden ja tutkijoiden viestintätaitoihin tulisi panostaa jo yliopistossa Ongelmana ovat vanhakantaiset asenteet moni tutkija uskoo, että julkisuudessa näkyvä tutkija ei ole tutkijana uskottava Ilkka Hanski on ilahduttava poikkeus hänen nimensä mainitaan lähes joka tilaisuudessa hänet mainittiin myös Ympäristöjournalismista Suomessa 2010 -seminaarissa Ja ennen kaikkea johtajien viestintäasenteisiin tulisi saada selkeä parannus
Miten viestiä ymmärrettävästi Tieteen ja asiantuntemuksen popularisoiminen on haastavaa - Asiantuntijat kokevat helposti yleistettävän liikaa Yleistäminen on kuin veteen piirretty viiva se vaatii opettelua Sivistyssanat ovat asiantuntijoille arkipäivän kieltä o Mitä tarkoittaa ekosysteemipalvelut? kysyi Kari Nihti Ympäristöjournalismin päivillä kesken alustuksen. o Miksi käyttää sanaa kreatiivinen, kun luovuus sanakin on olemassa!
Luonnon monimuotoisuus viestintä on Suomessa napeilla leikkimistä Vaikka Suomessakin tietoisuus luonnon monimuotoisuuden teemavuodesta 2010 on lisääntynyt Ei siihen oikeastaan panosteta teemavuoden viestintään ei ole osoitettu lainkaan rahaa o o Toimintaan on rahoitettu ympäristöministeriön, Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen muista viestintärahoista lämmin kiitos siitä Ilman maa- ja metsätalousministeriön tai ulkoasiainministeriön panostusta ei olisi tehty sitä vähää esittelymateriaalia, mitä on tehty vuoden aikana: Suomen BD-logo, Hävinnyt vuonna? esite, BDkirjanmerkki
Maailma muuttuu miten pysyä näkyvissä? Niin miten?
Lämmin kiitos teille kaikille arvokkaasta työpanoksestanne ja talvista kotimatkaa Riku Lumiaro 1.12.2010 Säätytalo