Jyväskylän ilmastostrategiatyöryhmä Electrowatt-Ekono Oy
1 STRATEGIATYÖN TAVOITTEET JA SITOUTUMINEN Jyväskylän kaupungissa koottiin ympäristöviraston aloitteesta toukokuussa 2003 työryhmä, joka otti tehtäväkseen ilmastostrategian laatimisen Jyväskylän kaupungille siten, että strategian tavoitteisiin sitoutuisi Jyväskylän kaupunki eri hallintokuntineen sekä muita keskeisiä toimijoita kaupungin alueella mahdollisimman laajasti. Työryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuussa 2004. Strategian allekirjoittaneet tahot ovat sitoutuneet omassa toiminnassaan edistämään ilmastostrategian tavoitteita ja toteuttamaan strategiassa määriteltyjä toimenpiteitä mahdollisimman hyvin. Suomen kansallisena tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöt eivät vuosina 2008-2012 ylitä keskimäärin vuoden 1990 tasoa. Jyväskylän kaupungin ilmastostrategian keskeisenä tavoitteena on saavuttaa vastaava tavoite Jyväskylän kaupungin alueella. Pitkällä tähtäimellä pyritään alentamaan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta. JYVÄSKYLÄ, MAALISKUU 2004 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, KESKUSHALLINTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖVIRASTO JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, TEKNINEN PALVELUKESKUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI, TILAPALVELU JYVÄSKYLÄN ENERGIATUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN ENERGIA OY KESKI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS JYVÄSKYLÄN LIIKENNE OY MUSTANKORKEA OY JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO JYKES OY FORTUM POWER AND HEAT OY, JYVÄSKYLÄ TIEHALLINTO, KESKI-SUOMEN TIEPIIRI SENAATTI-KIINTEISTÖT, KESKI-SUOMEN ALUE KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
2 Tiivistelmä Jyväskylän ilmastostrategian tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöjen taso Jyväskylässä on enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina 2008-2012 vastaten Suomen kansallista tavoitetta. Lisäksi tavoitteena on vähentää päästöjä pitkällä tähtäimellä. Päästöjä hallitaan joko paikallisin toimin ja/tai päästömarkkinoita sekä joustomekanismeja hyödyntäen. Strategia pohjautuu nykyisten, jo käytännössä päätettyjen, pääosin ilmastopoliittisten toimien tehokkaaseen toteuttamiseen, sekä tässä yhteydessä määriteltyihin ja ideoituihin uusiin lisätoimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi sekä uudet toimet, joihin Jyväskylän kaupunki voi vaikuttaa omin päätöksin, on koottu varsinaiseen raporttiin. Muiden, keskeisesti strategiaprosessissa mukana olleiden tahojen määrittelemät uudet, yksityiskohtaiset lisätoimet on koottu liitteeseen päätöksentekoprosessia ajatellen. Lisäksi useat muut toimijat ovat sitoutuneet strategian päätavoitteisiin määrittelemättä toistaiseksi omia lisätoimenpiteitä. Tavoitteena strategiaprosessin jatkossa on sitouttaa myös muita toimijoita. Strategiasta laaditaan seurantaraportti vuonna 2006. Strategian toteuttaminen alentaisi kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi sekä nykytasoon että nykytoimenpiteisiin perustuvaan päästökehitykseen verrattuna. Koska nykytaso on jo perusvuoden 1990 tasoa alhaisempi, strategian päätavoitteen saavuttaminen vuoden 1990 päästötason säilyttäminen on Jyväskylässä mahdollista kaupungin kasvusta huolimatta vuoteen 2010 mennessä. Päästötasoa on mahdollista myös alentaa vuoden 1990 tasosta. Keskeisimmin päästökehitykseen vaikuttavat ratkaisut energiantuotannossa ja kulutuksessa. Vuoden 2000 päästötaso on 0,75 miljoonaa tonnia, kun kaikki kasvihuonekaasupäästöt on muunnettu vastaamaan hiilidioksidia. Strategian toteuttaminen alentaisi päästöt Jyväskylässä tasolle 0,64 Mt vuonna 2010 ja 0,69 Mt vuonna 2020. Vastaavat arvot nykytoimenpiteiden pohjalta arvioituina ovat 0,75 Mt vuonna 2010 ja 0,95 Mt vuonna 2020.
3 Sisällysluettelo 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET...4 2 ILMASTONMUUTOS, ILMASTOPOLITIIKKA JA PAIKALLISTASO...5 2.1 ILMASTONMUUTOS...5 2.2 PÄÄSTÖJEN VÄHENNYSTARVE...5 2.3 ALUE- JA PAIKALLISTASON ROOLI...5 2.4 SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA...7 3 PÄÄSTÖT JA NIIDEN KEHITTYMINEN...7 3.1 PÄÄSTÖJEN KEHITTYMINEN...7 3.2 PÄÄSTÖKEHITYKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT...9 4 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET...9 4.1 PAIKALLISET TOIMET...9 4.2 EU:N PÄÄSTÖKAUPPA JA JOUSTOMEKANISMIT...12 5 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET...13 5.1 YLEISET TAVOITTEET...13 5.2 ENERGIAN KÄYTTÖ...14 5.4 ELINKEINOELÄMÄ JA TEOLLISUUS...16 5.6 KAAVOITUS JA YHDYSKUNTARAKENNE...18 5.7 JÄTE- JA VESIHUOLTO...19 6 ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...19 LIITE 1: Muiden organisaatioiden määrittelemät lisätoimenpiteet LIITE 2: Energia-, liikenne- ja jätesektorin keskeinen tausta-aineisto
4 1 STRATEGIATYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Jyväskylä on pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun ohella Suomen keskeisiä kasvukeskuksia. Kaupungin väkiluku kasvaa noin tuhannella asukkaalla vuodessa ja myös seutukunnalle muuttaa noin tuhat uutta asukasta vuosittain. Kaupungin ja seutukunnan kehityksessä myös ilmastopolitiikalle tulee luoda rooli. Etenkin kaupungin kasvun takia kasvihuonekaasupäästöjen hallitseminen on haaste. 1 Tässä työssä on määritelty ilmastostrategia Jyväskylän kaupungille sekä strategian tavoitteisiin sitoutuville muille toimijoille kaupungissa. Strategian tavoitteena on, että eri tahot ja toimijat Jyväskylässä sitoutuvat strategian periaatteisiin. Jyväskylän kaupungin ja muiden toimijoiden sitoutuminen ylintä johtoa myöten on tärkeää, jotta strategia johtaisi käytännön toimiin. Nykyiset toimet päästöjen vähentämiseksi sekä uudet toimet, joihin Jyväskylän kaupunki voi keskeisesti vaikuttaa omin päätöksin, on koottu varsinaiseen raporttiin. Muiden, keskeisesti strategiaprosessissa mukana olleiden tahojen määrittelemät uudet, yksityiskohtaiset lisätoimet on koottu liitteeseen 1 päätöksentekoprosessia ajatellen. Lisäksi useat muut toimijat ovat sitoutuneet strategian päätavoitteisiin määrittelemättä toistaiseksi omia, uusia toimenpiteitä. Tavoitteena strategiaprosessin jatkossa on sitouttaa myös muita toimijoita. Strategiassa tunnistetaan ne keskeiset toimet, joilla Jyväskylässä päästöjä voidaan tehokkaasti hallita. Strategiatyön taustalla on runsaasti erilaisia selvityksiä ja taustamateriaalia, muun muassa vuonna 2002 laadittu Taustaselvitys ilmastostrategiaa varten. Taustaselvitysvaiheessa mukana oli myös Jyväskylän maalaiskunta. Strategian tehokas toteuttaminen vaatiikin elävää dialogia maalaiskunnan edustajien sekä eri toimijoiden kanssa myös laajemmin lähikunnissa. Strategian tavoitteena on varmistaa, että Jyväskylän kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeintaan vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina 2008-2012. Lisäksi tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä pidemmällä tähtäimellä. Suomen kansallisena tavoitteena on Kioton pöytäkirjan ja EU:n sisäisen taakanjaon mukaan säilyttää vuoden 1990 päästötaso keskimäärin vuosina 2008-2012. Kuntatasoa ei kuitenkaan virallisesti sido vuoden 1990 päästötason saavuttaminen. Tavoitetta ei ole jyvitetty kunnittain. Strategian on ideoinut ja valmistellut työryhmä, jonka kokoonpano on ollut seuraava: Ilkka Halinen Osmo Rosti Timo Vuoriainen Ari Hämäläinen Olli Patrikainen Hannu Harju Esko Karvonen Jaakko Raunio Veikko Tissari Ari Lampinen Timo Sahi Niilo Frilander Kari Hämekoski Jyväskylän kaupunki, Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, puheenjohtaja Jyväskylän kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Hallintopalvelut Jyväskylän kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Katu- ja puisto-osasto Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Tilapalvelu Jykes Oy Jyväskylän Energia Oy/Jyväskylän Energiatuotanto Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Jyväskylän liikenne Oy Mustankorkea Oy Jyväskylän yliopisto Jyväskylän kaupunki, ympäristövirasto Jyväskylän kaupunki, ympäristövirasto Electrowatt-Ekono Oy/Y&M Ympäristö ja Media Oy, sihteeri Konsulttina työssä on toiminut Electrowatt-Ekono Oy. Työryhmän sihteerinä on toiminut Kari Hä- 1 Tässä työssä kaupungin väestönkasvu on arvioitu suhteellisen suureksi, ks. Taulukko 1.
5 mekoski Electrowatt-Ekono Oy/Y&M Ympäristö ja Media Oy:stä. Lisäksi työryhmä on saanut runsaasti ideoita ja arvokasta tausta-aineistoa lukuisilta asiantuntijoilta ja toimijoilta Jyväskylässä. 2 ILMASTONMUUTOS, ILMASTOPOLITIIKKA JA PAIKALLISTASO 2.1 Ilmastonmuutos Eräät ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa: ne päästävät auringon lyhytaaltoisen säteilyn maan pinnalle mutta vaikeuttavat lämpösäteilyksi muuttuneen energian pakenemista avaruuteen. Tämä luontainen kasvihuoneilmiö pitää elämän suotuisana maapallolla. Ilman sitä keskilämpötila maapallolla olisi -18 C. Nyt keskilämpötila maapallolla on +15 C. Ihmisen toiminta aiheuttaa huomattavasti kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat kasvihuoneilmiötä. Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy energiantuotannossa, liikenteessä, jätehuollossa, maa- ja metsätaloudessa sekä teollisuudessa. Tärkein ilmastonmuutosta kiihdyttävä kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Ilmasto on nykyisen käsityksen mukaan muuttumassa, ja muutoksesta on todennäköisesti seurauksena lukuisia, pääosin haitallisia sekä osin ennalta arvaamattomia, laajamittaisia vaikutuksia. Niihin liittyy huomattavia epävarmuuksia. Ilmastonmuutos on nykykäsityksen mukaan yksi keskeisimmistä globaaleista ympäristöongelmista. Keskilämpötilan maapallon pinnalla arvioidaan jo nousseen 0,6 C astetta kuluneen sadan vuoden aikana. Uusimpien kansainvälisten ennusteiden mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta 1,4 5,8 C vuoteen 2100 mennessä. Suomen keskilämpötila voi nousta jopa viisi astetta vuoteen 2100 mennessä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan alentavan esimerkiksi satoja ja lisäävän kuivuutta monilla alueilla eri puolilla maailmaa. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi ja arktisilla alueilla ekosysteemit ovat uhattuina. Ilmaston lämpenemiseen arvioidaan liittyvän myös joitakin myönteisiä vaikutuksia, kuten puiden kasvun lisääntymistä sekä lämmitystarpeen alentumista. Ongelma on tunnustettu kansainvälisesti ja sen hillitsemiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus eli ilmastosopimus solmittiin Rio de Janeirossa vuonna 1992, ja sen on ratifioinut 190 maata, USA ja Venäjä mukaan lukien. Ilmastosopimus tuli voimaan 1994. Sopimuksen tavoitteena on teollisuusmaiden päästöjen stabilointi vuoden 1990 tasolle. Sopimuksen nojalla vuonna 1997 laadittu Kioton pöytäkirja sisältää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteita teollisuusmaille. Pöytäkirja ei ole kuitenkaan vielä voimassa. 2.2 Päästöjen vähennystarve Vaikka päästökehitys on Jyväskylässä ollut positiivinen, työtä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on perusteltua jatkaa. Mikäli ilmastonmuutos haluttaisiin pysäyttää, teollisuusmaiden päästöjä tulisi vähentää merkittävästi nykyisestä tasosta ja pidemmällä tähtäimellä myös kehitysmaiden täytyisi osallistua rajoituksiin. Jatkossa tarvitaan todennäköisesti entistä tehokkaampia toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kioton pöytäkirjaa voidaankin pitää ensimmäisenä askeleena kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Vuoden 2012 jälkeisiä päästörajoituksia on tarkoitus alkaa valmistella vuonna 2005. 2.3 Alue- ja paikallistason rooli Vaikka päästövähentämisvelvoitteet Kioton pöytäkirjassa on määritelty maittain, päästöt aiheutuvat viime kädessä yksittäisistä, paikallisista päästölähteistä.
6 Vähentämistoimia onkin tarpeen tarkastella myös alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta. Useat kunnat Suomessa ja muulla maailmassa ovat aktivoituneet ilmastopolitiikassa. Suomen Kuntaliitto on ollut erityisen aktiivinen paikallistason ilmastopolitiikan edistäjänä. Myös aluetaso ja maakunnat ovat tärkeitä ilmastopoliittisia toimijoita. Paikallishallinnon rooli ja velvoite ympäristöongelmien ratkaisemisessa on identifioitu myös Rio de Janeirossa vuonna 1992 hyväksytyssä Agenda 21-toimintasuunnitelmassa. Paikallishallinnon rooli on mainittu myös Suomen nykyisessä ilmastostrategiassa. Paikallishallinnon kansainvälistä yhteistyötä ilmastonsuojelussa ja muussa ympäristönsuojelussa on koordinoinut ICLEI (The International Council for Local Environmental Initiatives, www.iclei.org). ICLEIn ilmastokampanja, Cities for Climate Protection, CCP, aloitettiin jo vuonna 1993, ja siinä on mukana 500 kuntaa. Kuntaliitto käynnisti v. 1997 ICLEI:n mallin mukaisen kuntien ilmastonsuojelukampanjan. Nykyään siinä on mukana 46 kuntaa. Osallistuvat kunnat toimivat viisikohtaisen ohjelman mukaisesti: 1 Energia- ja päästöinventaario sekä BAU- eli nykykehitysskenaarion laadinta 2 Päästöjen vähentämistavoitteen asettaminen 3 Paikallisen ohjelman laatiminen ja hyväksyminen 4 Paikallisen ohjelman toteutus 5 Tulosten monitorointi ja verifiointi. Paikallistason ilmastostrategioita, jotka on integroitu valtakunnan tason toimiin, tarvitaankin tehokkaan kansallisen ja kansainvälisen ilmastopolitiikan toteuttamisessa. Kunnat ovat käytännössä merkittäviä toimijoita ilmastopolitiikassa mm. energia- ja jätehuollon kautta. Useat kunnat omistavat paikallista energiantuotantoa. Kunta itse on myös merkittävä energian käyttäjä palveluiden tuottajana. Kunnilla on pitkävaikutteisia ja välillisiä vaikuttamismahdollisuuksia myös muiden toimijoiden aiheuttamiin päästöihin muun muassa maankäytön, kaavoituksen, liikennepolitiikan sekä hankintojen kautta. Kuntien roolin päästöjen vähentämisessä voidaankin arvioida kasvavan jatkossa. Paikalliset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet tuottavat usein myös merkittäviä sivuhyötyjä: muut ilman epäpuhtauspäästöt pienenevät ja ilmanlaatu paranee. Tällöin muun muassa terveyshaitat vähentyvät. Energiasäästötoimien myötä energiakustannukset alentuvat. Myös paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä voidaan kehittää uusiutuvia energiavaroja tai uutta teknologiaa hyödyntämällä. Ilmastopolitiikan tavoitteet voivat toisaalta olla osin ristiriitaisia kaupungin muiden tavoitteiden kanssa. Paikallistasolla on huomioitava kuntien luontainen erilaisuus. Joissakin kunnissa on esimerkiksi merkittävästi raskasta teollisuutta, jolloin asukasta kohden päästöt nousevat suhteellisesti korkeammiksi maatalousvaltaiseen kuntaan verrattuna. Toisessa tapauksessa kunnan läpi voi kulkea keskeinen valtatie. Vaikka valtatien päästöt lasketaankin kunnan kasvihuonekaasutaseeseen, kunnalla ei ole juurikaan käytännön mahdollisuutta vaikuttaa näihin päästöihin eikä se olisi kansallisen ilmastopolitiikan kannalta edes perusteltua. Myös monien päästöjä vähentävien toimenpiteiden vaikutus voi näkyä toisen kunnan alueella. Tyypillinen esimerkki tästä on sähkön säästö: paikallistasolla muutokset sähkön kulutuksessa eivät vaikuta juurikaan paikalliseen sähköntuotantoon. Sähkömarkkinat ovat yhteispohjoismaiset. Asukasta kohden laskettuja päästötietoja tuleekin käyttää suhteellisen varovasti ilmastopolitiikan perustana kansallisesti. Keskeinen haaste kuntatason ilmastostrategioissa on tunnistaa ne toimet, joihin kunnassa voidaan vaikuttaa, laajemman tason ilmastopolitiikkaa kuitenkaan unohtamatta.
7 2.4 Suomen ilmastostrategia Suomen kansallisena tavoitteena on osana EU:ta jäädyttää päästöt vuoden 1990 tasolle keskimäärin vuosiin 2008 2012 mennessä. Vuoden 1990 päästötaso oli noin 77 miljoonaa tonnia CO 2 - ekv. Käytännössä "nollatavoite" tarkoittaa päästöjen vähennystarvetta. Päästöjen ennustetaan kasvavan huomattavasti, ellei uusia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi toteuteta. 1990-luvulla päästöt Suomessa alenivat ajoittain vuoden 1990 tason alapuolelle. Suomi saavuttikin osaltaan ilmastonmuutoksen puitesopimuksen teollisuusmaille asettaman tavoitteen päästöjen palauttamisesta vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Päästöt ovat ylittäneet tavoitetason vuosina 2001 2003. Vuonna 2002 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 82 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, eli noin 5 miljoonaa tonnia Kioton pöytäkirjan sekä ilmastosopimuksen tavoitetasoa suuremmat. Energiasektorin päästöt ovat kasvaneet. Sen sijaan maatalouden ja jätesektorin päästöt ovat laskeneet. Päästövähennysten aikaansaamiseksi Suomessa on laadittu kotimaisiin toimenpiteisiin pohjautuva Kansallinen ilmastostrategia vuonna 2001. Energiansäästöohjelmalla, uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmalla sekä mm. jätehuoltoon liittyvillä toimilla voidaan kattaa noin puolet päästöjen vähentämistavoitteesta. Toinen keskeinen tavoite on kivihiilen käytön rajoittaminen ydinvoiman lisärakentamisella. Ilmastostrategiaa päivitetään parhaillaan muun muassa EU:ssa todennäköisesti vuonna 2005 alkavan yritysten välisen päästökaupan ja sekä päästöjen ennakoitua nopeamman kasvun takia. 3 PÄÄSTÖT JA NIIDEN KEHITTYMINEN 3.1 Päästöjen kehittyminen Päästöjen kehittymisestä Jyväskylässä on käytettävissä yksityiskohtaisia tietoja vuodesta 1990 lähtien. Kokonaispäästöt olivat tuolloin noin 0,82 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilidioksidiekvivalentilla (CO 2 ekv) tarkoitetaan sitä, että kaikkien kasvihuonekaasujen vaikutus muunnetaan vastaamaan hiilidioksidia (CO 2 ). Vuonna 2000 päästöjen määrä oli alentunut noin 0,75 miljoonaan tonniin lähinnä energiantuotannon puupolttoaineen käytön lisäyksen ansiosta. Vuoden 2010 päästöjen ennakoidaan strategiatyötä varten tehtyjen päivitysten mukaan nykytoimenpiteiden seurauksena säilyvän nykyisellä tasolla, noin 0,75 miljoonassa tonnissa. Vaikka energiantuotannon arvioidaan kasvavan, päästötaso ei kohoa puun lisäkäytön ansiosta. Biomassan käyttö energiantuotannossa ei aiheuta hiilidioksidin nettopäästöjä, koska vastaava määrä hiilidioksidia sitoutuu takaisin metsien kasvuun. Vuoteen 2020 mennessä päästöjen arvioidaan kääntyvään nousuun energiantuotannon kasvun myötä. Vuoden 2020 päästöjen tasoksi ennakoidaan päivitettyjen laskelmien pohjalta noin 0,95 miljoonaa tonnia. Jyväskylässä arvioidaan olevan tuolloin uusi vastapainelaitos. Sähköntuotanto vastapainelaitoksessa on lauhdetuotantoa vähäpäästöisempää, minkä takia päästöjen lisäys Jyväskylässä on kuitenkin todennäköisesti kansallisen ilmastopolitiikan kannalta edullista. Tässä yhteydessä päästöillä tarkoitetaan Jyväskylän kaupungin alueella syntyneitä päästöjä eli ns. tuotantoperusteisia päästöjä. Päästöjä on lisäksi tarkasteltu suuntaa-antavasti myös energian kulutuksen kautta eli ns. kulutusperusteisesti. Kulutusperusteisten päästöjen laskemiseksi ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyä laskentaperiaatetta. Kulutusperusteisen laskennan keskeinen haaste on arvioida koko kaupungin sähkön kulutuksen aiheuttamat päästöt etenkin ennustetilanteessa kun suuri osa sähköstä tuotetaan kaupungin ulkopuolella.
8 1 200 Maatalous kt CO2 ekv/a 1 000 800 600 400 Jätehuolto Rakennusten erillislämmitys Kaukolämpö ja yhteistuotanto 200 Teollisuuden lämmöntuotanto 0 1990 2000 2010 2020 Liikenne yht. Kuva 1. Jyväskylän kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen toteutunut sekä ennakoitu kehitys nykyisten toimenpiteiden pohjalta (kt CO 2 ekv/a) tuotantoperusteisesti. Mikäli kulutusperusteisessa laskennassa käytettäisiin sähkölle suuntaa-antavasti Suomen keskimääräistä ominaispäästökerrointa (n. 200 g CO 2 ekv/kwh), Jyväskylän toteutuneet ja nykykehityksen mukaiset päästöt olisivat vuonna 1990 samalla tasolla ja vuosina 2000-2010 hieman tuotantoperusteisia laskelmia suurempia. Vuonna 2020 kulutusperusteiset päästöt olisivat puolestaan tuotantoperusteisia alhaisempia. Ilmastopolitiikassa vallitseva tarkastelunäkökulma on tällä hetkellä tuotantoperusteinen. Teoreettisesti tarkasteltuna kulutusperusteinen tarkasteltutapa on oikeampi, mutta huomattavasti vaikeammin määriteltävissä ja laskettavissa. Jyväskylän päästöt asukasta kohden ovat alentuneet vuoden 1990 tasosta 11,2 t/a tasolle 9,5 t/a vuoteen 2000 mennessä. Vuoden 2010 tasoksi ennakoidaan 8,5 t/a ja vuoden 2020 puolestaan 9,9 t/a asukasta kohden. 30,0 25,0 t CO2ekv/asukas 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 USA Suomi Saksa EU Ruotsi Etiopia Oulu Kotka Kuopio Jyväskylä Tampere Pääkaupunkiseutu Kouvola Kuva 2. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä asukasta kohden eri maissa ja muutamissa kaupungeissa Suomessa viime vuosina (suuntaa-antava tarkastelu).
9 Merkittävin kasvihuonekaasupäästöjen lähde on energiantuotanto. Liikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vajaa 15 %. Muiden lähderyhmien osuus Jyväskylässä on vähäinen. Esimerkiksi teollisen tuotannon rakenne on Jyväskylässä vähäpäästöinen ja toisaalta teollisuus ostaa merkittävän osana energiastaan Jyväskylän Energialta. Hiilinieluja ei ole tässä yhteydessä tarkastelu. 3.2 Päästökehitykseen vaikuttavat tekijät Päästöjen hallitsemiseksi energian tuotannossa ja kulutuksessa, liikennesektorilla ja jätehuollossa on toteutettu jo runsaasti toimenpiteitä, jotka on otettu huomioon päästöjen nykykehitystä arvioitaessa. Keskeiset toimet ja päätökset, joilla on huomattavaa ilmastopoliittista vaikutusta, ovat seuraavat: Jyväskylän kaupungin energiansäästösuunnitelman toteuttaminen Puun ja jätepolttoaineen käytön lisääminen energiantuotannossa Täydennysrakentamisen suosiminen kaavoituksessa Kevyen liikenteen suosiminen Joukkoliikenteen kehittäminen Kaatopaikkakaasujen talteenotto sekä hyödyntäminen energiantuotannossa Biojätteen erilliskäsittely ja kaatopaikkasijoituksen huomattava vähentyminen Ajoneuvojen ominaispäästöjen yleinen alentuminen. Keskeinen ilmastostrategian haaste uusien päästövähennystoimien toteuttamisen ohelle on se, että päätetyt ja osin suunnitellut toimet toteutetaan mahdollisimman hyvin. Toimet on esitelty yksityiskohtaisesti jäljempänä kohdassa ilmastostrategian tavoitteet ja toimenpiteet. Jo toteutetuilla toimilla on ollut ja oletetaan olevan keskeinen vaikutus päästökehitykseen. 4 PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET 4.1 Paikalliset toimet Päästöjä voidaan vähentää monin eri keinoin ja keinoja ryhmitellä eri tavoilla. Päästöjä voidaan vähentää energiantuotannossa ja teollisuudessa muun muassa korvaamalla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla. Niitä ovat biomassa, tuuli, aurinko ja vesivoima. Ydinvoimasta ei myöskään aiheudu kasvihuonekaasupäästöjä. Energian tuotantoa voidaan myös tehostaa esimerkiksi hyötysuhdetta nostamalla. Tyypillinen esimerkki tästä on Suomessa yleinen sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Jyväskylässä keskeinen keino kasvihuonekaasupäästöjen hallinnassa on ollut puun käytön lisääminen energiantuotannossa. Myös jatkossa puun käytön lisäys on tavoitteena, millä voidaan hillitä päästöjen kasvua energiankulutuksen lisääntyessä. Lisäksi jätteiden energiahyödyntämisellä voidaan alentaa kasvihuonekaasupäästöjä. RES-E-direktiivin 2 mukainen ohjeellinen tavoite on, että 31,5 % Suomen sähkön kulutuksesta tulee pohjautua uusiutuvaan tuotantoon vuoteen 2010 mennessä. Suomi on jo suunnilleen saavuttanut tavoitteen. Turve on keskeinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Luonnonsoiden turpeen hyödyntäminen aiheuttaa CO 2 -päästöjä. Suo on hiilen pitkäaikainen varasto, josta hiili ei ilman ihmistoimintaa vapautuisi ilmakehään. Sen sijaan suopellot, pelloksi kuivatut suot, menettävät hiilensä vähitellen ilmakehään ilman ihmisen vaikutustakin. Kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalous- 2 Sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä annettu direktiivi.
10 ministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistyönä on käynnistetty vuonna 2002 nelivuotinen tutkimusohjelma, joka selvittää turpeen ja turvemaiden kasvihuonevaikutuksia Suomessa. Tutkimusohjelma tuottaa tietoa turpeen energiakäytön elinkaarianalyysiä varten, ja sen tavoitteena on tuottaa tieteellisiä perusteita ilmastosopimuksen turvetta koskevien laskentasääntöjen kehittämiseksi. Luonnonsoiden turpeen osalta ominaispäästökertoimet eivät ehkä tule merkittävästi muuttumaan. Mikäli sen sijaan suopeltojen turpeen ominaispäästökerrointa olisi jatkossa perusteltua alentaa uusien tutkimusten perusteella ja tämä muutos hyväksyttäisiin myös kansainvälisesti kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnissa, sillä olisi huomattava vaikutus energiantuotannon laskennallisiin kasvihuonekaasupäästöihin Jyväskylässä sekä myös laajemmin Suomessa. Tämä edellyttäisi että suopeltojen turve otettaisiin energiakäyttöön. 3 Energian säästön avulla voidaan vähentää päästöjä. Jyväskylän kaupunki on solminut kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa energiansäästösopimuksen, jolla alennetaan kaupungin rakennuskannan lämmön ja sähkön ominaiskulutusta. Rakennusmääräykset tulevat jatkossa yleisesti kiristymään jo tehtyjen päätösten sekä EU:n rakennusten energiansäästöä koskevan direktiivin pohjalta. Ominaiskulutuksen alentamista tavoitellaan kuljetuksissa ja työkoneiden käytössä sekä katu- että ulkovalaistuksessa. Myös sekundäärilämmönlähteiden (savukaasut, lauhteet, maaperä, järvet) käytöllä voidaan alentaa päästöjä. Energiansäästödirektiivin luonnos edellyttää julkisen sektorin vähentävän energiankulutusta 1,5 % vuosittain. Maankäytön suunnittelulla on vaikutettu ja vaikutetaan ilmastopolitiikan kannalta kahteen merkittävään tekijään: liikenteeseen ja energian kulutukseen. Jyväskylässä kaupungin kaavoitusperiaatteena on erityisesti viime vuosina ollut kerrostalorakentamisen sijoittuminen keskustaan ja sen kehälle. Seuraavalle ulkokehälle sijoittuu matala-tiivis rakentaminen ja pientalot. Kaupunkirakenne onkin jo melko tiivis. Täydennysrakentamisen osayleiskaava on valmistunut vuonna 2002. Kaavan tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että nykyisen rakenteen sisältä ja reunoilta etsitään uudisrakentamiseen soveltuvia paikkoja eikä uusia lähiöitä toteuteta. Täydennysrakentamisen etuja ovat alueiden demografinen tasapaino ja palvelujen säilyvyys, infrastruktuurin edullisuus, liikennesuoritteiden määrän vähyys lyhyiden etäisyyksien vuoksi, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen painottuminen sekä työmatkoissa että vapaa-ajan liikkumisessa. Rakentamisen keskittyessä suuret luonnonalueet säilyvät. Toisaalta tiivis rakentaminen vaatii huolellista suunnittelua vanhan ja uuden alueen viihtyisyyden turvaamiseksi. Tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle ja tehokkaalle hyödyntämiselle. Se antaa myös mahdollisuuden toimivalle joukkoliikenteelle, mutta tämä edellyttää luontevaa eri alueiden välisten reittien rakentamisen mahdollisuutta. Työpaikkojen ja asumisen sijoittuminen lähelle toisiaan vähentää liikennesuoritetta; samoin asumisen yhteys luontoon ja vapaa-ajanviettopaikoille helpottuu. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP) edistämisdirektiivi edellyttää kaikkien maiden lisäävän CHP-sähkön osuutta sähköntuotannossa. Kaavoituksella voidaan vaikuttaa rakennusten energiatalouteen sijoittamalla rakennukset avautumaan etelään ja luomalla suojaa pohjoisen puolelle, vaikuttamalla sijoituksella pienilmastoon, muodostamalla suojavyöhykkeitä ja hyödyntämällä topografiaa ja rinnemaastoa. Uudet energiamääräykset rakennusten eristämisestä ja ikkunoiden pinta-aloista vaikuttavat kulutukseen. Myös aurinkoenergian hyödyntämisen lisääminen on tärkeää. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee edellyttämään, että passiivisen aurinkolämmön samoin kuin rakennuskohtaisen aktiivisen energiantuotannon vaikutukset otetaan huomioon rakennusmääräyksissä, joiden energiankulutusosion on perustuttava laskennalliseen kulutukseen eikä enää nykyisiin eristysnormeihin. 3 Suopeltojen turpeen päästökertoimen mahdollisen nollautumisen merkitystä tämän työn kannalta on tarkasteltu herkkyysanalyysinä liitteessä 2 suuntaa-antavasti. Laskelmassa on oletettu keskimääräisen ominaispäästökertoimen puolittuvan eli suopeltojen turpeen muodostavan 50%:n osuuden Jyväskylän turpeen käytöstä.
11 Liikennesektorille keskeisiä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ovat autojen ominaiskulutuksen alentaminen, biopolttoaineiden käyttö tulevaisuudessa sekä liikennesuoritteen kasvun hillitseminen muun muassa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä, kevyttä ja joukkoliikennettä suosimalla. Joukko- ja kevyen liikenteen kehittämiseksi Jyväskylässä on toteutettu runsaasti erilaisia toimenpiteitä. Kaupungissa on hyvä pyörätieverkosto, pituudeltaan noin 200 km, sekä laaja, lämmitetty kävelykatualue keskustassa. Suhteellisen tiiviin kaupunkirakenteen takia etäisyydet suosivat jalankulkua ja pyöräilyä. Liikenteen biopolttoainedirektiivi edellyttää jatkossa jäsenmaiden nostavan biopolttoaineiden osuuden 5,75 %:iin liikenteen energiankulutuksesta vuoteen 2010 mennessä ja välitavoitteena 2 %:iin vuoteen 2005 mennessä. Polttoaineverodirektiivi edellyttää kaikkien fossiilisten polttoaineiden verotusta, mutta ei biopolttoaineiden. Suomen autoverotuksen 1.1.2004 voimaan tullut uudistus poisti jo biokaasun verotuksen, mutta muutos ei koske vielä muita biopolttoaineita. Joukkoliikenteen matkustajamäärät alentuivat 1980 1990 lukujen taitteessa. Tämän takia kaupungissa otettiin käyttöön lipputukijärjestelmä, jonka avulla matkustajamääriä on saatu hieman nostettua. Noin joka kolmannella Jyväskylässä asuvalla on käytössään sarja- tai kuukausilippu. Joukkoliikennettä palvelemaan on hiljattain valmistunut matkakeskus, eli juna- ja bussiliikenteen yhteisterminaali. Terminaalista on hyvät pitkän matkan juna- sekä linja-autoyhteydet. Ajoneuvojen polttoaineen ominaiskulutus on yleisesti alentunut, mikä osaltaan vähentää hiilidioksidipäästöjen kasvua liikennesektorilla. Myös valtakunnan tason toimilla, kuten erilaisilla energiansäästötoimilla, on ollut tärkeä sija positiivisessa kehityksessä. Jätehuollossa keskeinen ilmastopoliittinen toimi on kaatopaikkojen metaanipäästöjen alentaminen. Lisähyötyä voidaan saavuttaa hyödyntämällä metaani energiantuotannossa ja korvaamalla näin fossiilisia polttoaineita. Jyväskylässä jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjen alentuminen jatkossa on huomattavaa. Tämä johtuu mm. kaatopaikkakaasujen talteenotosta ja biojätteen kaatopaikkasijoituksen vähentymisestä. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä alenee kymmenesosaan nykytasosta ja hyötykäyttöasteeksi muodostuu 90 %. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa, jolloin se korvaa öljyä ja turvetta. Nykykehitysskenaario sisältää myös jätteiden hyödyntämisen energiantuotannossa. Kaupungin ympäristöohjelman yhteisissä ympäristönäkökohdissa on sovittu kiinteistökohtaisten vuotuisten jätemäärien seurannasta, jolla pyritään vähentämään jätemääriä. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävillä on vaikutusta kasvihuonekaasupäästöjen hallitsemiseen alueellisesti ja paikallisesti myös Jyväskylässä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa ilmansuojelu, jätehuolto, ympäristöluvat, ympäristövaikutusten arviointi, kemikaalien valvonta, luonnon- ja maankäytön tehtävät sekä maatalouden ympäristötoimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi ympäristökeskus edistää ympäristötietoutta myös kasvihuonepäästöjen osalta tiedottamalla ja kouluttamalla. Ympäristökeskus toimii ympäristönsuojelussa lupa- ja valvontaviranomaisena alueellisesti merkittävissä teollisuus- ja energiantuotantolaitoksissa. Jyväskylän kaupunki vastaa pienempien laitosten luvituksesta. Ympäristöluvissa ei voida antaa määräyksiä kotimaisten polttoaineiden käytöstä, mutta lupaprosessin alkuvaiheessa ympäristökeskus pyrkii tukemaan kotimaista polttoainevaihtoehtoa. Lupaehdoissa otetaan huomioon energiantuotannon ja -käytön tehokkuus. Jyväskylän ilmastostrategia tukee Keski-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1998 laatimaa ilmansuojelun tavoiteohjelmaa vuoteen 2005. Ohjelmassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle on asetettu alueelliset tavoitteet ja suunniteltu toimenpiteitä. Maakuntaan on rakennettu kaksi isoa kotimaisilla polttoaineilla toimivaa noin 200 MW:n kattilaa vuonna 2002. Kattiloiden lupaehdoissa on polttoainevalintojen lisäksi kiinnitetty huomiota energiantuotannon tehokkuuteen. Ympäristökeskus on myös omissa ratkaisuissaan tukenut ilmastotavoitteita ja käyttää omassa toiminnassaan puusähköä sekä edistää työmatkaliikuntaa.
12 Senaatti-kiinteistöt raportoi vuonna 2003 osana vuoden 2002 vuosiraportointia ensimmäisen kerran toimintansa yhteiskunnalliset vaikutukset erillisessä yhteiskuntavastuuraportissa. Senaattikiinteistöt on laatinut lisäksi Yhteiskuntavastuun strategian vuosille 2004-2007. Strategiassa yhteiskuntavastuun näkökohdat jaotellaan yleisesti kestävän kehityksen kolmen osa-alueen; taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristö, kautta. Senaatti-kiinteistöissä yhteiskuntavastuun piiriin kuuluvaksi luetaan myös rakennuskulttuurin vaaliminen. Ympäristönäkökulma sisältyy Senaatti-kiinteistöjen kaikkiin toimintaprosesseihin. Myös Tiehallinto on määritellyt lukuisia toimia, joilla on merkitystä ilmastopolitiikan kannalta. Keskeiset toimet on lueteltu liikenteen nykytoimien kohdalla. 4 4.2 EU:n päästökauppa ja joustomekanismit Lähitulevaisuudessa myös EU:n päästökauppa sekä Kioton pöytäkirjan joustomekanismit vaikuttavat päästökehitykseen. Näiden mekanismien tavoite on lisätä joustoa ja kustannustehokkuutta ilmastopolitiikassa. EU:n laajuinen, yritysten välinen päästökauppa alkanee vuonna 2005. Jyväskylässä päästökauppa vaikuttaa kaikkiin yli 20 MW laitoksiin, erityisesti kuitenkin Rauhalahden ja Savelan laitoksiin. Laitoksille asetetaan hiilidioksidipäästöjen päästökiintiö. Sen ylittävältä osalta laitosten tulee ostaa tarvittaessa lisää päästöoikeuksia. Mahdolliset ylimääräiset oikeudet voi puolestaan myydä muille toimijoille. Kioton pöytäkirja tarjoaa runsaasti joustomahdollisuuksia kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinaisia joustomekanismeja ovat maiden välinen päästökauppa sekä hankemekanismit eli teollisuusmaiden välinen yhteistoteutus sekä teollisuus- ja kehitysmaiden välinen puhtaan kehityksen mekanismi. Projektikohtaisissa mekanismeissa toteutetaan päästöjä vähentäviä hankkeita, ja päästövähennykset voidaan siirtää valtiolta toiselle. Jatkossa myös yritykset voinevat suoraan hyödyntää Kioton pöytäkirjan hankemekanismeja päästökiintiönsä kattamiseen EU:n päästökaupan piirissä ns. linkkidirektiivin tullessa mahdollisesti voimaan. Tällöin yritykset toteuttavat mahdollisesti osan päästövähennysvelvoitteistaan ulkomailla. EU:n päästökaupan piirissä olevien yksittäisten laitosten vuosittainen tuotantomäärä ja päästökehitys tullevat jatkossa riippumaan myös päästömarkkinoista. Päästöjen vaihtelulla EU:n päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa ei ole enää ilmastonmuutoksen kannalta erityistä merkitystä, koska EU:n tasolla päästökauppasektorin päästöjen kokonaismäärä säilyy vakiona päästökaupan toimiessa optimaalisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa päästöjen hallinta on lähinnä kustannuskysymys ei sinänsä ilmastopoliittinen kysymys. Päähuomio paikallisia toimia pohdittaessa kannattaakin ilmastopoliittisesta näkökulmasta kiinnittää toimiin ei-päästökauppasektorilla kuitenkin niin, että toimissa tuetaan päästökauppasektorin mahdollisuuksia vähentää päästöjä kustannustehokkaasti etenkin kun päästökiintiöt todennäköisesti tiukkenevat jatkossa. 4 Ks. www.tiehallinto.fi/ymparisto/index.htm
13 5 ILMASTOSTRATEGIAN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Jyväskylän kaupungin ilmastostrategia pohjautuu: 1) Nykyisten, jo käytännössä päätettyjen, pääosin ilmastopoliittisten toimien tehokkaaseen toteuttamiseen, sekä 2) Tässä yhteydessä määriteltyihin ja ideoituihin uusiin lisätoimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi. Strategian tavoitteena on, että kasvihuonekaasupäästöjen taso on enintään vuoden 1990 tasolla keskimäärin vuosina 2008-2012 Jyväskylässä. Lisäksi tavoitteena on vähentää päästöjä pitkällä tähtäimellä. Päästöjä hallitaan joko paikallisin toimin ja/tai päästömarkkinoita sekä joustomekanismeja hyödyntäen. 5.1 Yleiset tavoitteet Tuetaan ilmastopoliittista koulutusta, valistusta ja tutkimusta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikutetaan ja verkotutaan aktiivisesti ilmastopolitiikassa kunnallisesti, seudullisesti, maakunnallisesti, kansallisesti, EU-tasolla sekä kansainvälisesti. Tuetaan ilmastopolitiikkaa tukevia hankkeita ja projekteja. Ympäristöohjelmissa, muissa strategioissa sekä hankinnoissa ilmastopolitiikka otetaan aktiivisesti huomioon. Energiantuotannon ja käytön tehokkuus otetaan huomioon ympäristölupapäätöksissä. Nykyiset, jo päätetyt ilmastopolitiikkaa edistävät toimet toteutetaan mahdollisimman hyvin. Ilmastostrategian toteutusta seurataan aktiivisesti. Nykyiset toimenpiteet Jyväskylän kaupungissa ympäristöasioiden huomioon ottaminen liitetään osaksi koko kaupunginhallinnon johtamis- ja kehittämistoimintaa kannustamalla henkilöstöä ympäristöosaamisen ja vastuullisuuden vahvistamiseen sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Kestävää kehitystä edistetään toimenpidetasolla kannustamalla omaehtoisiin toimiin ja uusien teknologisten ratkaisujen etsimiseen. Jyväskylän kaupungissa toteutetaan ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jolla vaikutetaan energian, veden ja paperin kulutukseen, moottoriajoneuvojen suoritteeseen, hankintojen ympäristövaikutuksiin sekä tuotetun jätteen määrään. Lisätoimenpiteet Paikallisen täydennyskoulutuksen aloittamisen mahdollisuudet selvitetään pääkohderyhminä tekniikan ammattilaiset ja opettajat aihealueina energiansäästö rakennuksissa sekä teollisuudessa.
14 Ilmastopoliittista valistustyötä tuetaan Paikallisagendatoiminnan kautta. Liitytään Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan ja tarkennetaan päästövähennystavoite. Ilmastostrategian toteuttamisesta laaditaan seurantaraportti vuonna 2006. Erityistä huomiota kiinnitetään EU:n päästökauppadirektiivin ja muiden ilmastonmuutosta hillitsevien direktiivien aiheuttamiin mahdollisiin tarkennustarpeisiin toimenpiteissä, sekä täydennetään tarkastelua hiilinielukysymyksillä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisella. 5.2 Energian käyttö Tavoite Energian säästöllä edistetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja paikallisten, alueellisten, kansallisten sekä kansainvälisten päästövähennystavoitteiden toteuttamista. Nykyiset toimenpiteet Jyväskylän kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen energiansäästösopimuksen mukaan rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksen alentamistavoite on 8 % vuoteen 2010 mennessä. Sähkön osalta vastaava tavoite on 2 % Kuljetuksissa ja työkoneissa tavoitteena on vähentää ominaiskulutusta 6 % vuoteen 2010 Energiansäästösopimusta KTM:n kanssa jatketaan ainakin vuoteen 2005 saakka. Perusparannettavat ja uudet rakennukset liitetään kaukovalvontajärjestelmään. Rakennusten suunnittelussa huomioidaan sisäilmastoluokitus. Sähköinen huoltokirja otetaan käyttöön uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa sekä tärkeimmissä vanhemmissa rakennuksissa. Kiinteistöpalvelun työnjohdon valmiuksia puuttua kulutusseurannassa ilmeneviin muutoksiin parannetaan. Isompien rakennusten kulutusseurannassa siirrytään kaukoluettavaan tuntimittausseurantaan. Energiavaikutukset huomioidaan energiankäytön kannalta merkittävissä ohjelmissa, suunnitelmissa, investoinneissa ja muissa päätöksissä. Energiakatselmuksia tehdään noin 50 000 m 3 :n rakennusmäärään vuosittain ja esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan takaisinmaksuajaltaan alle kolmen vuoden säästötoimenpiteet Siirrytään takaisinmaksuaikavaatimuksessa vähitellen 3 vuodesta 15 vuoteen. Perusparannus- ja uudisrakennuskohteiden lvi-tekniikassa huomioidaan energia-taloudellisimpia laitteistovalintoja (korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, pumput, puhaltimet ja kompressorit). Kaupunkikonsernin hankintaohjeiden mukaan kestävän kehityksen periaatteet otetaan hankinnoissa mahdollisuuksien mukaan huomioon kilpailuttamisessa ja tarjousten arviointikriteerinä. Hankinnoissa huomioidaan materiaalin kierrätys ja uudelleenkäyttö tuotteen elinkaaren lopussa. Pyritään hyödyntämään vuonna 2003 valmistuneen EU:n tukeman projektin tulosta, jonka tavoitteena on parantaa kaukolämmön kuormituksen ohjausta ja tiedonsiirtoa kuluttajan ja tuotantolaitoksen välillä. Lisätoimenpiteet Jyväskylän kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön välisen energiansäästösopimuksen mukaiseksi rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksen alentamistavoitteeksi asetetaan 10 % vuoteen 2020 mennessä. Sähkön osalta vastaava tavoite on 2 %. Kuljetuksissa ja työkoneissa tavoitteena on vähentää ominaiskulutusta 8 % vuoteen 2020 mennessä. Kannustetaan eri toimijoiden liittymistä KTM:n uuteen energia- ja ilmastosopimukseen, joka energiansäästön lisäksi käsittää uusiutuvan energian lisäämistä ja muita ilmastonsuojelutoi-
15 menpiteitä. Energiansäästölamppujen käyttöä edistetään kotitalouksissa. Sähkön tuotantotapa huomioidaan sähköntoimittajaa valittaessa. Selvitetään kaukokylmän mahdollisuuksia jäähdytyksessä. Käytetään aurinkokeräimiä rakennuskohtaisesti sekä hyödynnetään passiivista aurinkoenergiaa mahdollisuuksien mukaan. Uusiutuvan energian käyttöä suositaan ja lisätään. Lisätään hankintaohjeisiin ympäristönäkökohtien arvottaminen. Ulkovalaistuksessa jatketaan siirtymistä taloudellisimpiin lamppuihin. Selvitetään mahdollisuus laatia Jyväskylälle pitkällä tähtäimellä fossiilivapaa tavoite. Selvitetään mahdollisuus tehdään sopimus EU-komission kanssa uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämisestä. Selvitetään mahdollisuuksia hankkia kaukolämpönä pidemmällä tähtäimellä puun ohella myös muuta uusiutuvaa kaukolämpöä (aurinko, geoterminen jne.). Kaukolämpöverkon ulkopuolella hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennuskohtaisesti uusiutuvaa energiaa, lyhyellä tähtäimellä puuperäisiä polttoaineita ja pitkällä tähtäimellä aurinkokeräimiä, biomassa-mikro-chp:ta, tuulivoimaa ja aurinkoenergiaa. 5.3 Energian tuotanto ja jakelu Tavoite Tavoitteena on haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, energiantuotannon optimointi, uusiutuvan energian käytön lisääminen, henkilöstön ja energian käyttäjien ympäristötietoisuuden lisääminen, ympäristöyhteistyön lisääminen ja avoin viestintä. Biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä lisätään Jyväskylän seudulla sähkön- ja lämmöntuotannossa. Nykyiset toimenpiteet Energiantuotannossa puun käyttöä lisätään nykytasolta noin 700 GWh/a tasolle 800 GWh/a vuoteen 2010 mennessä ja tasolle 1000 GWh/a vuoteen 2020 mennessä. Jätteiden energiahyödyntäminen aloitettaneen REF-laitoksessa, jonka tuotanto on noin 120 GWh/a. Sähkö- ja lämpöverkkojen häviöt pidetään nykyisellä alhaisella tasolla. Ympäristöluvissa ja YVA -menettelyssä tuetaan kotimaisia polttoainevalintoja. Lupaehdoissa kiinnitetään huomiota energian tuotannon ja käytön tehokkuuteen ja energian säästämiseen Lisätoimenpiteet Savukaasupesuri asennetaan Rauhalahden voimalaitokseen vuoteen 2010 mennessä, mikäli se osoittautuu taloudellisesti kannattavaksi. Selvitetään sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämismahdollisuutta sekä rakennusasteen nostamista. Sähkö- ja päästökauppamarkkinoiden kehittymisen mukaan lisätään joko yhteistuotantoa tai rakennetaan kiinteän polttoaineen kaukolämpökattila vuoteen 2020 mennessä. Kaukolämmitystä laajennetaan aktiivisesti.
16 5.4 Elinkeinoelämä ja teollisuus Tavoite Vähäpäästöisen, energiatehokkaan ja korkeaan teknologiaan pohjautuvan elinkeinorakenteen kehittämisen tukeminen. Nykyiset toimenpiteet Kilpailukykystrategiassa on tunnistettu paperinvalmistus-, energia-, ympäristö- ja informaatioteknologiat seudun vahvuusalueiksi. Osaamiskeskusohjelmilla vahvistetaan paikallista ilmastostrategian päämääriä tukevaa osaamista. Lisätoimenpiteet Elinkeinoelämää ja teollisuutta kannustetaan solmimaan energiansäästösopimuksia ja määrittelemään yrityskohtaisia ilmastopoliittisia tavoitteita. Energiansäästöä tehostetaan yritysten henkilöstön energiansäästön täydennyskoulutuksella. Kehitetään alueellista polttoainetuotantoa ja logistiikkaa. Tuetaan energiatehokkaampien laitteiden ja prosessien käyttöönottoa. Kaupungin elinkeinopolitiikalla vahvistetaan paikallista, ilmastostrategian päämääriä tukevaa yritystoimintaa ja osaamista. 5.5 Liikenne Tavoite Jyväskylässä liikutaan tulevaisuudessa nykyistä turvallisemmin, terveellisemmin, ympäristöystävällisemmin, taloudellisemmin ja sujuvammin etenkin kevyttä liikennettä edistämällä ja suosimalla. Nykyiset toimenpiteet JYSELI 2010 -liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttaminen. Kaupungin aluerakenteen ja maankäytön ohjauksella tuetaan kevyen liikenteen käyttöä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt suunnitellaan yhteensopiviksi ja toisiaan täydentäviksi, kulkumuotojen yhteistyön vahvistamiseksi. Kevyen liikenteen väylien tehokkaalla talviajan ylläpidolla tuetaan ympärivuotista kävelyä ja pyöräilyä. Keskustan polkupyöräpysäköintiä ja sen laatua parannetaan. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ajoneuvoliikenteen rauhoittamistoimenpiteillä. Kestävän liikenteen mallikuntatoiminnalla edistetään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen suosiota. Liikennekäyttäytymisen ja turvallisuuden parantamista tuetaan tiedotuksella. Joukkoliikenteessä on käytössä lipputukijärjestelmä ja nopea sekä vaivaton etäkorttijärjestelmä. Joukkoliikenteen käyttöä palvelemaan on rakennettu matkakeskus. YVA-menettelyn vaativissa tie- ja katuhankkeissa edistetään kevyenliikenteen väylien rakentamista.
17 Kalustoa uusittaessa otetaan huomioon paras saatavilla oleva tekniikka. Työmenetelmiä kehitetään uuden tekniikan, esim. koneiden lisälaitteiden avulla. Töiden ennakkosuunnittelua parannetaan. Autojen ja koneiden käyttäjille sekä huoltohenkilökunnalle suunnataan koulutusta. Uudempia, vähäpäästöisiä leasing-autoja otetaan käyttöön kaupungin toiminnassa. Taloudellisen ajon koulutusta tehostetaan. Tuetaan liikennejärjestelmää, joka edistää toimivia matka- ja kuljetusketjuja sekä tukee kestävän ja tasapainoisen alue- ja yhdyskuntarakenteen muodostumista. Edellytetään tienpidon tuotteiden ja palveluiden tilauksessa, että tuottajat käyttävät ympäristön kannalta parasta taloudellisesti käytettävissä olevaa tekniikkaa. Edistetään liikennemuotojen yhteistoimintaa. Tieverkon käytön ohjauksella (mm. telematiikka, opastus, tiedotus) tuetaan toimia, joilla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja vähennetään tieliikenteen energiakulutusta ja ympäristöhaittoja. Tuetaan etätyön ja yhteisten työmatkojen suunnittelun kehittämistä siten, että työ- ja asiointimatkojen liikennesuorite ja energiakulutus vähenevät. Osallistutaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluyhteistyöhön, jossa tuodaan esille tiiviin yhdyskuntarakenteen merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä. Tuetaan ja edistetään kevyen ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta lisääviä hankkeita. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä tuetaan. Joukkoliikenteen palveluja kehitetään yhdessä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa. Lisätoimenpiteet Joukkoliikenne Joukkoliikenteen markkinointia kehitetään. Joukkoliikenteen tarpeiden huomioiminen kaavoituksessa varmistetaan. Joukkoliikenne pidetään kilpailukykyisenä henkilöautoihin verrattuna lippujen hinnoittelulla ja subventoinnilla. Kutsupohjaista joukkoliikennettä kehitetään. Biokaasun käyttökokeilua selvitetään joukko- sekä keskustan jakeluliikenteessä. Tuetaan siirtymistä autoedusta joukkoliikenne-etuun. Paikallisliikenneterminaalin nykyaikaistaminen toteutetaan Vapaudenkadulla. Lisätään bussi- sekä taksikaistoja ja annetaan käyttöoikeus niillä myös biopolttoainetta käyttäville ajoneuvoille, autopooleille sekä hybridi- ja sähköautoille. Olemassa olevaan rataverkkoon pohjautuvan raideliikenteen kehittämistä selvitään. Kevyt liikenne Tiiviin kaupunkirakenteen eheytymistä tuetaan edelleen. Kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen otetaan erityisesti huomioon kaupungin investointi- ja käyttörahoituksessa. Liikennejärjestelmää kehitetään vyöhykeajatuksen perusteella. Kävelykeskustaa laajennetaan. Kevyen liikenteen reitistöä täydennetään ja laajennetaan edelleen. Keskustan pyöräily-yhteyksiä parannetaan. Keskustan polkupyöräpysäköintiä ja sen laatua parannetaan edelleen. Pääverkon osana kehitetään keskustaan johtavia kevyen liikenteen laatukäytäviä. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyt suunnitellaan yhteensopiviksi ja toisiaan täydentäviksi, kulkumuotojen yhteistyön vahvistamiseksi. Kevyen liikenteen väylien tehokkaalla talviajan hoidolla tuetaan ympärivuotista kävelyä ja pyöräilyä. Kevyen liikenteen turvallisuutta parannetaan ajoneuvoliikenteen alueellisilla rauhoittamistoimenpiteillä.
18 Selvitetään mahdollisuutta keskustan 30 km/h aluenopeusrajoituksen asettamiselle. Liikennekäyttäytymiseen ja turvallisuuden parantumiseen tähtäävää tiedottamista ja valistamista lisätään. Jyväskylässä käynnistynyttä kestävän liikenteen mallikuntatyötä jatketaan. Naapurikuntia kannustetaan osallistumaan kevyen liikenteen edistämiseen osana seudullista yhteistyötä. Kannustetaan yrityksiä ja työyhteisöjä tunnistamaan niiden merkitys myös liikenteen toimijoina ja vaikuttajina. Kannustetaan työpaikkoja toimimaan aktiivisesti omissa työyhteisöissään omin voimin liikkumisen edistämiseksi. Pysäköintipolitiikka Pysäköintilaitosten käyttöastetta nostetaan. Laitospysäköinnin opastusjärjestelmää kehitetään. Pysäköintimaksuja katujen varsilla nostetaan. Pysäköintimaksu poistetaan biopolttoaineita käyttäviltä ajoneuvoilta. Kaupungin kuljetukset, työkoneet ja autokanta Kaluston energiatehokkuus ja tarjoajan henkilöstön taloudellisen ajon koulutus otetaan huomioon kilpailutusten pisteytyksessä. Kuljetuksia keskitetään mahdollisuuksien mukaan. Siirrytään mahdollisuuksien mukaan biopolttoaineisiin. Kaluston kilpailutuksessa otetaan huomioon kaluston päästöt ja energiatehokkuus. Ajoneuvokaluston hallintaa keskitetään mahdollisuuksien mukaan. 5.6 Kaavoitus ja yhdyskuntarakenne Tavoite Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle sekä toimivalle kevyelle ja joukkoliikenteelle viihtyisyydestä tinkimättä. Nykyiset toimenpiteet Vuonna 2002 valmistuneen täydennysrakentamisen osayleiskaava tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen siten, että nykyisen rakenteen sisältä ja reunoilta etsitään uudisrakentamiseen soveltuvia paikkoja eikä uusia lähiöitä toteuteta. Tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät edellytykset kaukolämmön laajentamiselle ja toimivalle kevytsekä joukkoliikenteelle. Lisätoimenpiteet Jyväskylän seudulle laaditaan joukkoliikenteen reittejä koskeva yleiskaavallinen tarkastelu. Asuntoalueiden suunnittelun yhteydessä esitetään selvitys kevyen- ja joukkoliikenteen saavutettavuudesta. Rakennusten sijoittamisella ja kaavamääräyksillä edistetään energiataloudellisia ratkaisuja. Keskustan liikenteen vähentämiseksi laaditaan suunnitelma Keskustan maanalaisen maailman toteuttamiseksi. Keskustan pysäköinti ja huoltoliikenne ohjataan keskitetysti maan alle, jolloin katutaso jää ihmisille. Kaavoitetaan siten, että yhdyskuntatekniikka on mahdollista toteuttaa energiatehokkaasti (paineenkorotus- ja jätevedenpumppaamojen välttäminen).
19 5.7 Jäte- ja vesihuolto Tavoite Jätteiden syntyä ehkäistään, kierrätystä lisätään sekä jätteen käsittelyä ja hyötykäyttöä kehitetään. Nykyiset toimenpiteet 70 % kaatopaikkakaasuista otetaan talteen. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä alennetaan tasolle 10 % nykytasosta jolloin hyötykäyttöasteeksi muodostuu 90 %. Kuivajäte käsitellään mekaanis-biologisesti, jolloin tavoitteena on hyödyntää jätteessä oleva materiaali kuidun talteenotolla ja energia REF:in poltolla vuodesta 2007 alkaen. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa jolloin se korvaa öljyä. Polttoaineteho nostetaan nykyisestä noin 1 MW tasosta 1,5-2 MW:iin. Puhtaan veden ja jäteveden pumppujen kokonaishyötysuhdetta nostetaan. Vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden vuotovesiä vähennetään. Lupaehdoissa kiinnitetään huomiota kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen jätehuollossa. Lisätoimenpiteet Likaantuneiden maiden puhdistusta tehostetaan ja puhdistettujen maa-ainesten hyödyntämistä erityisesti kaatopaikkarakenteissa lisätään. Ylijäämämassojen hyödyntämistä tehostetaan maapankin avulla. Maapankki on tiedosto, johon kerätään tiedot tulevista rakennuskohteista ja niissä tarvittavista maa-aineksista sekä ylijäämämaista. Pankin avulla saatetaan tarvitsijat ja luovuttajat yhteen. Jätteistä tuotetaan biokaasupohjaista liikennepolttoainetta. Tuotantokohteita voivat olla ovat kaatopaikkakaasu, jätteiden ja jätevesien käsittely, teollisuuden ja maatilojen biokaasureaktorit. Kuluttajia voivat ovat paikallisbussit, kaupungin oma autokanta, jätteidenkuljetus, taksit, posti, poliisi, kuriiri- ja huoltoyhtiöt sekä muu liike-elämä ja yksityisautot. Jakelu voidaan toteuttaa huoltoasemaketjujen ja/tai tuotantopaikkojen erillisasemien avulla. Selvitetään pidemmällä tähtäimellä myös muiden kuin nopeasti hajoavien biojätteiden eli lähinnä puuperäisten jätteiden liikennepolttoainetuotantoa. Jätevesien ja jätteiden käsittelyssä otetaan käyttöön energiatehokkaampia laitteita (korkean hyötysuhteen sähkömoottorit, pumput, puhaltimet ja kompressorit). 6 ILMASTOSTRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Ilmastostrategian toteuttaminen vaatii sekä Jyväskylän kaupungin että muiden työn tavoitteisiin sitoutuvien organisaatioiden päätökset. Lisäksi käytännön toteuttaminen periaatepäätösten jälkeen vaatii vielä yksityiskohtaisempia toimintasuunnitelmia eri hallintokunnissa ja organisaatioissa. Ilmastostrategian toteuttamisesta on tavoitteena laatia seurantaraportti vuonna 2006 laajapohjaisessa yhteistyössä. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää tuolloin EU:n päästökauppadirektiivin ja muiden ilmastonmuutosta hillitsevien direktiivien aiheuttamiin mahdollisiin tarkennustarpeisiin toimenpiteissä, sekä täydentää tarkastelua hiilinielukysymyksillä sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisnäkökulmalla. Strategian toteuttaminen alentaisi kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi sekä nykytasoon että nykytoimenpideskenaarioon verrattuna. Koska nykytaso on jo perusvuoden 1990 tasoa alhaisempi, strategian päätavoitteen saavuttaminen vuoden 1990 päästötason säilyttäminen - on Jyväskylässä mahdollista kaupungin kasvusta huolimatta vuoteen 2010 mennessä. Päästötasoa on