Kokonaisarkkitehtuurilla tavoitteisiin Valtio Expo 20.5.2014 Fennia I, 14:15 14:45 Neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Sisältö Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Mitä sillä tekee? Missä nyt mennään? Mitä seuraavaksi? 2
Miksi yhteentoimivuutta tavoitellaan? http://youtu.be/v5rlhekmbc4 3
Mitä on kokonaisarkkitehtuuri*? Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation toimintaprosessit, tiedot ja järjestelmät toimivat kokonaisuutena. Kehittämisen lähteä liikkeelle strategisista tavoitteista ja tukea toimintaa. Näin saadaan parempia tuloksia kuin lähtemällä liikkeelle teknologian näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä, jolla tuotetaan toiminnan ja ITratkaisujen kuvaukset ja suunnitellaan tavoitetila. kuvaukset tavoitetilasta, nykytilasta ja siirtymäpolusta tavoitetilaan. toiminta- ja hallintamalli, jonka avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäinen kehittämistyö, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäviksi. Näkökulmat: Toiminta Palvelut Prosessit Tietojärjestelmät Tietojärjestelmäratkaisut Tiedot Käsitteet Tietomallit Teknologia Teknologiaratkaisut Tietoturva ja integraatio Arkkitehtuurilla tarkoitetaan kokonaisuuden ja sen osien rakennetta ja osien välisiä suhteita, sekä periaatteita ja suuntaviivoja niiden suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. * Englanniksi enterprise architecture (EA) 4
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri - joukko yhteisiä arkkitehtuureja Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri (JHKA) Oikeusturva ja demokratia Työ ja elinkeinot Liikenne ja viestintä Ympäristö ja yhdyskuntarakenne Terveys ja hyvinvointi Koulutus, tiede ja kulttuuri Sisäinen turvallisuus Puolustus ja ulkosuhteet Valtiontalous Julkisen hallinnon ohjaus Valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri koostuu kaikille julkisen hallinnon organisaatioille yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista sekä kohdealueiden yhteisistä kokonaisarkkitehtuureista Yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. 5
MITEN KOKONAISARKKITEHTUURIA KÄYTETÄÄN? 6
Kuinka elefantti syödään? Pala kerrallaan Laajoja kokonaisuuksia tarkastellaan ja kuvataan eri suunnista Toiminnot ja prosessit Tiedot ja käsitteet Tietojärjestelmät ja sovellukset Teknologia ja infrastruktuuri Kuvaukset muodostavat loogisen ja hierarkkisen kokonaisuuden Yhtenäinen kuvaustapa pitää huolta että kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa Eri näkökulmat linkittyvät toisiinsa Eri kohteiden kuvaukset sopivat toisiinsa Periaatetaso Ohjaava tieto Käsitteellinen taso Looginen taso Fyysinen taso Sidosryhmät Sidosryhmien vaatimukset ja tavoitteet Palvelut Prosessien kuvaus Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Kehittämisvaatimukset- ja tavoitteet Tietoarkkitehtuuri Käsitemalli Sidosryhmät-tiedot -matriisi Prosessit-tiedot -matriisi Päätietoryhmien kuvaus Tietovirtakuvaus Loogiset tietovarannot Sanastot Fyysiset tietovarannot Strategiat Standardisalkku Tietojärjestelmäpalvelut Tietojärjestelmät-tiedot -matriisi Looginen järjestelmäjäsennys Tietojärjestelmäkartta Teknologiaarkkitehtuuri Prosessittietojärjestelmät -matriisi Tietojärjestelmäsalkku Integraatiokartta Liittymät ja rajapinnat Rajaukset ja reunaehdot Sidosarkkitehtuurit Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiapalvelut Teknologiakomponenttien kuvaus Verkkokaavio Sijoituskaavio Teknologiasalkku 7
Tehdään yhdessä Laajoja kokonaisuuksia on käsiteltävä laajalla tiimillä, joka sisältää monenlaisia taustoja ja erilaista osaamista. Suunnittelu- ja kuvausmenetelmät auttavat yhdistämään tiimin erilaiset tiedot ja taustat. Hierarkkinen jäsennys auttaa keskittymään oleelliseen Kaikki dokumentoidaan tehokkaasti, jolloin suunnitelmia voidaan käyttää viestintään tiimin ulkopuolelle. Organisaation palveluympäristön arkkitehtuuri Palvelupyynnön vastaanotto Ydinprosessi / palvelualuekohtaiset palvelut Asiakkaat Käsittely ja päätöksenteko Käyttöliittymät Sähköisen asioinnin peruspalvelut Integraatio, palvelujen ohjaus Organisaation yhteiset toiminnalliset palvelut Tietovarannot Organisaation palveluympäristö Toimeenpano Organisaation yhteiset tekniset palvelut 8
Suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys Menetelmiä ja kuvauksia voidaan painottaa eri tavoin tavoitteista riippuen Kehittäminen ja menetelmät toimivat kahdella eri tavalla: Nykytilan kuvaus ja analysointi Tavoitetilan määrittely Kehittämispolussa suunnitellaan reitti nykytilasta tavoitteeseen Matkan varrella kuvaukset, määrittelyt ja suunnitelmat täsmentyvät ja usein myös muuttuvat Siten suunnitelmallinen kehitystyö on jatkuvaa toimintaa 9
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri MISSÄ NYT MENNÄÄN? 10
Kokonaisarkkityö on käynnissä 2011 vain 13% Valtionhallinnon organisaatioista teki arkkitehtuurityötä [1] 2013 enää 12% organisaatioista EI tehnyt lainkaan arkkitehtuurityötä (vastaa 1% kaikista ICTkustannuksista) [2] Kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään kattavasti suurissa kunnissa ja sairaanhoitopiireissä Onko kunnassa tehty Tietohallintolain mukaista KA-työtä? Kunnat ryhmitelty asukasluvun mukaan. [1] Tietoja valtion tietohallinnosta 2011. VM [2] Tietoja valtion tietohallinnosta 2013. VM [3] Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013. Kuntaliitto 11
Opintohallinnon viitearkkitehtuuri http://www.oph.fi/oppijanpalvelut/kayttoonotto/ohje_ja_tukimateriaali Viitearkkitehtuurin pohjana on erityisesti strateginen tavoite joustavien opintopolkujen mahdollistamisesta Tämä edellyttää kattavaa koulutuksen järjestäjien yhteentoimivuutta sekä tietojen vaihdossa että prosesseissa Joustavan opintopolun tietojen keskeinen solmupiste on kansallinen Todennetun Osaamisen Rekisteri ja hakeutujan palvelukokonaisuus 12
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri MINNE OLEMME MENOSSA? 13
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitteet Tavoite Selitys Hyödyt toiminnalle Tuottavuus Yhteiskäyttö ja yhteentoimivuus Tiedon hyödyntäminen Sähköinen asiointi Turvallisuus Joustavuus Toiminnan tehostaminen ja vaikuttavuus ICT:n avulla Eri viranomaisten ja hallinnonalojen yhteistoiminnan lisääminen ja toimintojen ja järjestelmien kitkaton yhteensovittaminen Julkisen hallinnon tiedon avaaminen ja käytön tehostaminen, hallinnon läpinäkyvyys Asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, toiminnan siirtäminen verkkoon mahdollisuuksien mukaan Luotettava, eheä ja turvaluokiteltu tieto, toiminnan jatkuvuus ja riskienhallinta Muutoksiin teknologiassa, strategiassa ja organisoinnissa ketterästi sopeutuva kokonaisuus Kustannussäästöt Sujuvampi asian käsittely kansalaisille, hallinnollisen taakan väheneminen Uusia palveluja ja liiketoiminnan mahdollisuus yrityksille, kansalaisille pääsy tietoon Saavutettavuus kansalaisille, kustannussäästöt hallinnolle Luottamus viranomaisiin Kehittämisen nopeutuminen ja käyttöönottojen halventuminen 14
Tavoitteena julkisen hallinnon toimintokeskeinen arkkitehtuuri Kansalaiset Yritykset Käyttöliittymät ja porttaalit Tekijät Käyttöliittymät ja työpöydät Verkot Päätelaitteet Toimialan palvelut Sähköinen asiointi Toimialariippumattomat palvelut Avoin ja linkitetty tieto Avoimen tiedon palvelut Kansallinen palveluväylä Yhteiset palveluprosessit Tunnistaminen ja valtuutus Tietoturva Tietohallinto Tietovarastot 15