Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014
PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan osaaminen - edellisen kerran vuonna 2003 Tutkimukseen osallistui 65 maata ja aluetta Kohdejoukkona 15 -vuotiaat nuoret Suomen aineisto: 311 koulua ja 10 157 oppilasta Suomen otoksen oppilaista 90 % osallistui 17.3.2014
LUKUOHJEITA: OECD-maiden keskiarvo PISA 2000 = 500 pistettä OECD-maiden keskihajonta PISA 2000 = 100 pistettä 40 pistettä = noin yhden kouluvuoden opiskelua vastaava pistemäärä 17.3.2014
Suomalaisnuorten osaaminen 2012
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
Suomalaisnuorten osaamisen muutos
KESKIARVOT ERI OSA-ALUEILLA 570 560 563 554 550 540 546 538 536 548 544 543 548 547 541 536 546 530 524 520 519 510 PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 Lukutaito Matematiikka Luonnontiede 17.3.2014
17.3.2014
KESKIARVOT LUKUTAIDON ERI OSA-ALUEILLA Tiedonhaku 532 556 Ymmärtäminen ja tulkinta 538 555 Pohdinta ja arviointi 533 536 520 525 530 535 540 545 550 555 560 PISA 2000 PISA 2009 17.3.2014
100 OSAAMISEN VAIHTELU 95 95 93 91 90 89 85 84 85 86 86 80 81 81 81 80 75 70 Lukutaito Matematiikka Luonnontiede Keskihajonnat eri mittauskerroilla PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 17.3.2014
OPPILAIDEN SIJOITTUMINEN ERI SUO- RITUSTASOILLE MATEMATIIKASSA (%) Suomi 2003 1 5 16 28 26 17 7 Suomi 2012 3 9 20 29 23 12 4 OECD 2003 8 13 21 24 19 11 4 OECD 2012 8 15 23 24 18 9 3 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle tason 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 17.3.2014
Koulutuksen tasa-arvo
OPPILAAN SOSIO-EKONOMISEN TAUSTAN YHTEYS MATEMATIIKAN OSAAMISEEN Pistemäärän muutos, kun SES muuttuu yhden keskihajonnan verran 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 28 PISA 2003 39 39 33 PISA2012 Suomi OECD 17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
TYTTÖJEN JA POIKIEN VÄLISET EROT 51 Lukutaito Pojat parempia 44 51 55 62-1 Matematiikka -12-7 -3 3 Tytöt parempia 6 Luonnontiede 3 6 15 16-20 -10 0 10 20 30 40 50 60 70 PISA 2000 PISA 2003 PISA 2006 PISA 2009 PISA 2012 17.3.2014
17.3.2014
TYTÖT JA POJAT LUKUTAIDON ERI SUORITUSTASOILLA Pojat 2000 2,5 8,5 19,7 31,8 26,5 11,0 Pojat 2009 2,8 10,1 22,7 32,4 23,9 8,1 Tytöt 2000 1,0 2,0 9,1 25,8 36,4 25,5 Tytöt 2009 0,62,6 10,7 27,8 37,0 21,0 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle taso 1 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 17.3.2014
17.3.2014
SUOMEN- JA RUOTSINKIELISTEN OPPILAIDEN MENESTYMINEN Lukutaito 2000 513 548 Lukutaito 2009 511 538 Lukutaito 2012 508 525 Matematiikka 2003 534 545 Matematiikka 2009 527 541 Matematiikka 2012 519 520 Luonnontiede 2006 531 565 Luonnontiede 2009 528 556 Luonnontiede 2012 519 547 470 480 490 500 510 520 530 540 550 560 570 Suomenkieliset Ruotsinkieliset 17.3.2014
Motivaation ja asenteiden tärkeys
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
17.3.2014
LUKEMISEN MONIPUOLISUUS JA KIINNOSTUS LUKEMISEEN Lukemisen monipuolisuus 2000 0,51 0,70 Lukemisen monipuolisuus 2009 0,36 0,55 Kiinnostus lukemiseen 2000-0,28 0,69 Kiinnostus lukemiseen 2009-0,41 0,50-0,60-0,40-0,20 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Tytöt Pojat 17.3.2014
ASENNE LUKEMISEEN JA LUKUTAITOA 600 580 560 Lukutaidon pistemäärä 540 520 500 480 460 440 Alin neljännes Toinen neljännes Kolmas neljännes Ylin neljännes Lukemisesta nauttiminen - indeksi 17.3.2014
35 30 OPPILAIDEN OMAKSI ILOKSI LUKEMISEEN KÄYTTÄMÄ AIKA 33 29 32 26 Prosenttia oppilaista 25 20 15 22 19 18 13 10 5 4 3 0 Ei lainkaan Enintään 1/2 tuntia Yli 1/2 tuntia - alle 1 tunti PISA 2000 PISA 2009 1-2 tuntia Yli 2 tuntia 17.3.2014
100 LUKUHARRASTUKSEN MUUTOS SUKUPUOLEN JA SOSIAALISEN TAUSTAN MUKAAN Omaksi ilokseen lukevat (%) 90 80 70 60 50 92 86 72 64 87 75 64 45 40 PISA 2000 PISA 2009 Alin SES, Pojat Alin SES,Tytöt Ylin SES, Pojat Ylin SES, Tytöt 17.3.2014
17.3.2014
Oppilastekijöiden vaikutus koulun ilmapiiriin Seuraavat tekijät haittaavat oppimista koulussamme hyvin vähän tai ei lainkaan (%) Suomi Japani OECD Oppilaiden poissaolot 27 67 52 Oppilaiden aiheuttamat häiriöt tunneilla 36 91 60 Oppilaiden pinnaaminen tunneilta 57 89 67 Oppilaat eivät kunnioita opettajia 67 76 76 Alkoholin tai huumeiden käyttö 96 98 91 Toisten oppilaiden uhkailu tai kiusaaminen 71 93 86 17.3.2014
17.3.2014
Opettajan kannustus tunneilla Seuraavia asioita tapahtuu useimmilla tunneilla tai kaikilla tunneilla (%) Opettaja pyytää oppilaita selittämään tekstin merkitystä. Opettaja esittää vaikeita kysymyksiä saadakseen oppilaat miettimään ja ymmärtämään tekstin paremmin. Opettaja antaa oppilaille tarpeeksi aikaa vastausten miettimiseen. Opettaja suosittelee oppilaille jotakin kirjaa tai kirjailijaa. Opettaja kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä tekstistä. Opettaja auttaa oppilaita näkemään, miten heidän lukemansa tekstit liittyvät heidän omaan elämäänsä. Opettaja osoittaa, miten tekstien sisältämät asiat rakentuvat sille, mitä oppilaat tietävät entuudestaan. Suomi OECD 35 52 35 59 63 60 38 36 47 55 17 33 24 43 17.3.2014
PISA:n arviointialueet (OECD, 2013) Matematiikan osaaminen (mathematical literacy) Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa tilanteissa. Se pitää sisällään matemaattisen päättelyn sekä matemaattisten tietojen, käsitteiden, menetelmien ja välineiden käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä tunnistamaan matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa ja tekemään tarvittavia perusteltuja päätöksiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina kansalaisina. Lukutaito (reading literacy) Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi. Luonnontieteellinen osaaminen (scientific literacy) Luonnontieteellinen osaaminen on yksilön kykyä hyödyntää tieteellistä tietoa, määrittää kysymyksiä, hankkia uutta tietoa, selittää luonnontieteellisiä ilmiöitä ja tehdä havaintoihin perustuvia johtopäätöksiä sekä ymmärtää luonnontieteiden rooli osana inhimillistä tietoa ja tutkimusta. Lisäksi osaamiseen kuuluu sen ymmärtäminen, miten luonnontieteet ja teknologia muovaavat aineellisia, älyllisiä ja kulttuurillisia ympäristöjä. Osaaminen liittyy myös yksilön haluun yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä sitoutua luonnontieteelliseen keskusteluun ja luonnontieteen tapaan tarkastella maailmaa.
Matematiikan sisältöalueet / 1 (OECD, 2013) Määrällinen ajattelu lukujen hahmottaminen, lukujen ilmaiseminen eri tavoin, laskutoimitusten merkityksen ymmärtäminen, käsitys lukujen suuruusluokasta, tarkoituksenmukaiset laskentatavat sekä päässälaskuja arviointitaidot suhteellisen koon ymmärtäminen, numeeristen säännönmukaisuuksien havaitseminen ja lukujen käyttö ilmaisemaan reaalimaailman objektien määrää ja määrällisiä ominaisuuksia (lukumäärät ja mitat) Tila ja muoto muotojen ja rakenteiden hahmottaminen ja analysoiminen ympäröivässä kolmiulotteisessa maailmassa sekä liikkuminen tilaavaruudessa ja erilaisten muotojen ja rakenteiden keskellä erilaisten kappaleiden ominaisuuksien ja suhteellisen sijainnin ymmärtäminen muotojen ja kuvien tai muiden visuaalisten esitysten välisten yhteyksien ymmärtäminen (esimerkiksi kaupungin ja sitä esittävien valokuvien ja karttojen välillä) ymmärtäminen kuinka kolmiulotteiset kohteet voidaan esittää kaksiulotteisesti sekä mikä on perspektiivi ja kuinka se toimii
Matematiikan sisältöalueet / 2 (OECD, 2013) Muutos ja yhteydet funktionaalinen ajattelu (keskinäisiä yhteyksiä koskeva ja hyödyntävä ajattelu) ilmiöiden välisten yhteyksien ilmaiseminen eri tavoin: symbolien, kuvaajien, taulukoiden tai geometrian avulla muunnokset eri esitystapojen välillä Epävarmuus tietoaines (data) ja sen käsittely; tapahtuman mahdollisuus arkielämässä eteen tulevien tapahtumien epävarmuus ja informaation ristiriitaisuus tiedon keruu, esittäminen ja analysointi tapahtumien todennäköisyys ja päätelmien tekeminen annettujen tietojen pohjalta