SISUSTUSALAN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Kalajoen ammattiopisto
2
Sisällys 1. SISUSTUSALAN AMMATTITUTKINTO... 4 1.1. NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS... 4 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET... 4 1.3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA... 4 1.4. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET... 5 1.5. HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA... 5 1.6. AMMATTITAIDON KUVAUS... 6 1.7. AMMATTIALAN KUVAUS... 6 1.8. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS... 6 1.9. SISUSTUSALAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN... 6 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT... 7 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN... 8 SISÄPINTOJEN KÄSITTELEMINEN... 8 SISUSTUSRAKENTAMINEN... 10 SISUSTUSALAN ASIAKASPALVELU JA MYYNTITYÖ... 12 KALUSTEIDEN ASENTAMINEN... 14 NÄYTTELY- JA ESITTELYTILAN RAKENTAMINEN... 16 SISUSTUSALAN YRITTÄJÄNÄ TOIMIMINEN... 18 Liite 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 20 3
1. SISUSTUSALAN AMMATTITUTKINTO 1.1. NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 4 Tämä koulutussuunnitelma on laadittu käyttäen suunnittelun perustana Sisustusalan ammattitutkinnon perusteita, OPH:n määräys pvm 14.11.2013, Dno 38/011/2013 ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän pedagogista toimintaohjetta 2012. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma on hyväksytty 20.5.2014. Tämä koulutussuunnitelma on ohjeellinen ja sitä tarkennetaan tutkinnon suorittajan/opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelman tai asiakkaan/rahoittajan tarpeiden mukaisesti. Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää ammatillista osaamistaan tai työtehtävien vaihtuessa pätevöityä myös uuteen ammattiin. Järjestelmän etuna on erityisesti se, että henkilön ammatillinen osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta. Näyttötutkintojärjestelmässä tunnustetaan eri tavoilla hankittu osaaminen Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Valmistava koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennetty tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalla on osana koulutusta mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Valmistavan koulutuksen tavoitteena on että opiskelija saavuttaa sisutusalan ammattitutkinnossa/tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet jäsennetään tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle järjestetään mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistava koulutus mukailee tutkinnonperusteita ja valmistaa tutkinnonsuorittajaa työelämälähtöisesti alan työtehtäviin. Sisustusalan ammattitutkinnon valmistavassa koulutuksessa tutkinnon suorittaja valmistautuu osoittamaan osaamisensa käsittelemällä sisäpintoja tai sisustusrakentamisella. Valinnaisissa tutkinnon osissa tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa asentamalla kalusteita, sisustusalan asiakaspalvelu- ja myyntitöissä, rakentamalla näyttely- tai esittelytilan tai kehittämällä sisustusalan yritystoimintaansa. Tutkinnon suorittaja voi halutessaan valita valinnaiseksi tutkinnon osaksi myös tutkinnon osan jostain muusta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta, jolloin hän voi laajentaa tai syventää osaamistaan kyseisellä ammattialalla. 1.3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ/ERI RAHOITUSMAHDOLLISUUDET KOULUTUKSESSA Koulutus on tarkoitettu kaikille tapahtumien ja erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämisen parissa toimiville tahoille ja henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita oman tapahtumansa ja tuottajaosaamisensa kehittämisestä. Koulutus soveltuu erinomaisesti erilaisten yhdistysten toiminnassa mukana oleville henkilöille, yritystapahtumien (asiakastilaisuudet, kokoukset, yritysjuhlat, palkitsemistilaisuudet, ohjelmapalvelut jne.) järjestäjille sekä kuntien kulttuuri-, liikunta- sekä nuorisoja vapaa-aikatoimen työntekijöille. Opinnot voi suorittaa joko pää-/sivutoimisena opiskelijana tai työn ohessa opiskellen esim. oppisopimuksella. Opiskelun ajaksi opiskelija tarvitsee alan työpaikan opiskeluajalleen, jolloin työpaikalla opitaan mahdollisimman paljon ammattitaidosta ja oppilaitoksessa järjestettävä opetus on täydentävää, tietopuolista opetusta. Koulutuksen rahoitukseen liittyvät tuet ja tuen määrät vaihtelevat mm. koulutusmuodon, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijan opintojen aikaisten tulojen ja muiden taustatietojen mukaan. KELAn opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotuen saaminen edellyttää päätoimista opiskelua. Opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai opiskelijan on osallistuttava opetukseen tai opintoihin kuuluvaan työssäoppimiseen vähintään 25 viikkotuntia. Lisätietoja www.kela.fi ja www.opintoluotsi.fi
Koulutusrahaston aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Lisätietoja aikuiskoulutustuesta myöntämisestä www.koulutusrahasto.fi Oppisopimuskoulutuksen tuki: Oppisopimuskoulutuksessa opiskeleva on opintojensa aikana oikeutettu samaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työssäoloajalta ja opintososiaalisia etuja palkattomalta teoriaopetuksen ajalta. Oppilaitoksessa suoritettavan teoriaopetuksen ajalta opiskelija on oikeutettu seuraaviin opintososiaalisiin etuihin: päiväraha, perheavustus (alle 18 lapsi/lapsia), matkakorvaus ja majoituskorvaus. Lisätietoa oppisopimuskoulutuksen tuesta www.oppisopimus.net, www.oph.fi tai oppisopimuskeskuksista tai -toimistoista. Työttömyysetuus: Työtön työnhakija voi osallistua työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai opiskella tietyin ehdoin myös omaehtoisessa koulutuksessa. Molemmissa tapauksissa opiskelun ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon henkilöllä olisi työttömänä oikeus. Opiskelija voi lisäksi saada ylläpitokorvausta matka- ja ylläpitokustannuksiin. Lisätietoja www.mol.fi tai www.opintoluotsi.fi Kuntoutusraha: Opiskeluun on mahdollisuus hakea kuntoutusrahaa tai muuta vastaavaa taloudellista tukea, jos opiskelu on osa ammatillista kuntoutusta. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on henkilön työelämään pääsy tai siellä pysyminen. Tuella pyritään takaamaan toimeentulo kuntoutumisen aikana. Lisätietoja mm. työeläkelaitosten, työ- ja elinkeinotoimistojen www.mol.fi ja Kelan verkkosivuilta www.kela.fi Koulumatkatukea voidaan myöntää lukio-opintoihin tai ammatilliseen peruskoulutukseen päivittäisten matkakustannusten korvaamiseksi. Koulumatkatuen uudistuksen 1.8.2011 myötä tukea voidaan myöntää myös näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutukseen. Koulumatkatukea ei voi saada ammatti- ja erikoisammattitutkinnon valmistavaan koulutukseen. Tarkempaa tietoa hakuohjeineen Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää näyttötutkintona suoritettuun ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon. Koulutusrahasto myöntää ammattitutkintostipendin. Lisätietoja hakuohjeineen löytyy www.koulutusrahasto.fi Opintovapaa on mahdollisuus työssä käyvien aikuiskoulutukseen. Opintovapaa on palkaton vapaa, johon voi saada esimerkiksi aikuiskoulutustukea. Vuorotteluvapaan voi käyttää haluamallaan tavalla, esim. opiskelemalla. Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvaus, joka on 70 80 % työttömyyskorvauksesta. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää ja enimmäiskesto on 359 kalenteripäivää. Osa-aikalisän myöntää työ- ja elinkeinotoimisto, kun työntekijä siirtyy vapaaehtoisesti koko-aikatyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikalisää voi käyttää kaikenlaiseen koulutukseen. Lisätietoja www.mol.fi 5 1.4. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET Tutkintokohtaisten terveydentilavaatimusten tavoitteena on edistää turvallisuutta näyttötutkintona suoritettavissa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa ja myöhemmin työelämässä. Valtioneuvoston asetuksessa (1033/2011) määriteltyihin perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistaviin opintoihin sovelletaan opiskeluoikeuden peruuttamisessa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (952/2011) 11 :n 9 kohtaa. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon myös em. lain 13, 13 a ja 16 :n säännökset. Valmistavassa koulutuksessa noudatetaan tutkinnon perusteiden mukaisia terveydentilavaatimuksia. 1.5. HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOSSA Näyttötutkintojärjestelmän tavoitteena on tarjota aikuisille joustavat järjestelyt ja parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa osaamisensa näyttötutkinnoissa sekä kehittää ja uudistaa työelämässä tarvitsemaansa ammattitaitoa. Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen: 1) näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, 2) tutkinnon suorittaminen ja 3) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistaminen dokumentoidaan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Ammattiopisto tekee yhteistyötä koulutuksen tai tutkinnon hankkijan, työelämän edustajien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Henkilökohtaistamisessa noudatetaan aina tutkintojen perusteita. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä 13 :n nojalla Opetushallituksen määräämät tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006).
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisessa ja oppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon henkilön elämäntilanne, osaaminen, todetut oppimistarpeet ja työssä oppimisen mahdollisuudet. Lisäksi henkilökohtaistamisessa selvitetään ja sovitaan yhteisesti opiskelijalle soveltuvat koulutuksen järjestämismuodot ja oppimisympäristöt, sekä opetus- ja arviointimenetelmät ja ohjaustoimet. Koulutussuunnitelmaa ja sen toteuttamista kehitetään työelämästä ja tutkinnon suorittajilta/ opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Erityistä tukea tarvitsevien tutkinnon suorittajien kohdalla oppimisvaikeuksien ja muun erityisen tuen tarpeen tunnistaminen sekä tarvittavan tuen, ohjauksen ja erityisjärjestelyjen huomioon ottaminen valmistavan koulutuksen aikana ovat oleellisia, jotta tutkinnon suorittaja voi valmistautua riittävän hyvin osoittamaan ammattitaitonsa näyttötutkinnossa. 6 1.6. AMMATTITAIDON KUVAUS Suoritettuaan sisustusalan ammattitutkinnon tutkinnon suorittajalla on laaja- alaiset taidot työskennellä sisustusalan työtehtävissä, ja hänellä on hyvät edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa toimintaansa. Hänellä on myös valmiudet ja kyky muuntaa ja soveltaa taitojaan itsenäisesti, vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Sisustusalan ammattitutkinnon suorittanut henkilö suoriutuu työtehtävistä ammattityöntekijän joutuisuudella, toimii taloudellisesti ja vastaa siitä, että työn tulos on laadukas. Hän hallitsee ammattialansa tiedot ja taidot ja soveltaa niitä ratkaistessaan työtehtäviin liittyviä ongelmia. Hän suunnittelee työnsä sekä mahdollisesti myös muiden töitä ottaen huomioon muut toimijat. Hän arvioi osaamistaan ja tehtäväaluettaan niin, että kehittää työmenetelmiä, työn laatua ja taloudellisuutta. 1.7. AMMATTIALAN KUVAUS Sisustusalan ammattilaisen tehtävänä on parantaa kotien, työpaikkojen, yritysten ja muiden tilojen viihtyisyyttä ja siten edistää ihmisten hyvinvointia. Hän toteuttaa tarkoituksenmukaisia sisustuskokonaisuuksia. Sisustusalan ammattitutkinnon suorittaneella on hyvät tiedonhaku- ja viestintätaidot, ja hän käyttää työtehtävien edellyttämiä ohjelmia. Hän seuraa myös alansa kansainvälistä kehitystä. Sisustusalan ammattitutkinnon suorittanut toimii joustavasti erilaisten ihmisten kanssa myös monikulttuurisissa työyhteisöissä. Sisustusalan ammattilaisella on kokonaisnäkemys alan harjoittamisesta. Hän arvostaa ammattiaan ja edistää toiminnallaan myös alan arvostusta. Hänellä on hyvä ammattiosaaminen, sekä vahva kokemus alalta 1.8. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Sisustusalan ammattitutkinnon valmistavan koulutuksen toimintaympäristö voi olla alan työpaikka, oma yritys, projektiympäristö, oppilaitoksen harjoitustilat ja/tai työmaat, virtuaalinen oppimisympäristö tai verkko-oppimisympäristö. Toimintaympäristö on alalle tyypillinen ympäristö, mikä täyttää tutkinnonosan tai tutkinnonsuorittamiseen vaadittavan kuvauksen. 1.9. SISUSTUSALAN AMMATTITUTKINNOSSA OSOITETTAVA OSAAMINEN Sisustusalan ammattitutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa sisustamalla tekstiilituotteilla, käsittelemällä sisäpintoja tai sisustusrakentamisella. Valinnaisissa tutkinnon osissa tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa asentamalla kalusteita, sisustusalan asiakaspalvelu- ja myyntitöissä, rakentamalla näyttely- tai esittelytilan tai kehittämällä sisustusalan yritystoimintaansa. Tutkinnon suorittaja voi halutessaan valita valinnaiseksi tutkinnon osaksi myös tutkinnon osan jostain muusta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta, jolloin hän voi laajentaa tai syventää osaamistaan kyseisellä ammattialalla. Sisustusalan ammattitutkintoa suorittaessaan tutkinnon suorittaja osoittaa hallitsevansa sisustustyöhön liittyviä työkokonaisuuksia tutkinnon osissa kuvattujen vaatimustasojen mukaisesti. Hän noudattaa alalla voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä muita määräyksiä ja ohjeita. Tutkinnon suorittaja voi osoittaa osaamisensa tarjoamalla tuotteita, palveluita tai työsuorituksia. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä arvioida kokemuksia ja ottaa käyttöön uusia toimintatapoja.
7 2. TUTKINNON RAKENNE JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT Tarkemmat tiedot t tutkinnon perusteista osoitteesta: http://www.oph.fi/download/153673_sisustusalan_ammattitutkinto_38_011_2013.pdf SISUSTUSALAN AMMATTITUTKINTO VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OSAT JA OHJEELLINEN LAAJUUS (40 OV) PAKOLLISET TUTKINNON OSAT JOISTA VALITAAN 1 2 TUTKINNON OSAA Sisäpintojen käsitteleminen Sisäpintojen käsitteleminen 10 ov Työn- ja työskentelyn suunnittelu, materiaalituntemus 5 ov Työn toteutus 5 ov Sisustusrakentaminen Sisustusrakentaminen 10 ov Sisustusrakennustyön suunnittelu ja toteutus 10 ov VALINNAISET TUTKINNON OSAT JOISTA VALITAAN 1 2 TUTKINNON OSAA Sisustusalan asiakaspalvelu ja myyntityö Sisustusalan asiakaspalvelu ja myyntityö 10 ov Asiakaspalvelu ja myyntityö 5 ov Visuaalinen markkinointi ja palvelumuotoilu 5 ov Kalusteiden asentaminen Kalusteiden asentaminen 10 ov Kalustustyön suunnittelu 5 ov Kalustustyön toteutus 5 ov Näyttely- ja esittelytilan rakentaminen Näyttely- ja esittelytilan rakentaminen 10 ov Näyttely- ja esittelytilan suunnittelu 5 ov Näyttely- ja esittelytilan toteutus 5 ov Sisustusalan yrittäjänä toimiminen Sisustusalan yrittäjänä toimiminen 10 ov Liiketoimintasuunnitelman laatiminen/täsmentäminen 5 ov Tuotanto- tai palveluprosessien toteuttaminen 5 ov
8 3. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN SUUNNITELMA TUTKINNON OSITTAIN SISÄPINTOJEN KÄSITTELEMINEN 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa huomioida tilan eri tekijät huomioida esteettisten tekijöiden vaikutuksen tilassa toimia asiakaslähtöisesti toimia yrittäjämäisesti käyttää materiaaleja käsitellä sisäpintoja. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) Tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmän kartoittaminen Esteettisten tekijöiden vaikutusten arviointi Työskentely asiakkaan kanssa Dokumenttien ja ohjeiden laatiminen ja noudattaminen Tietotekniikan käyttäminen työssä Oma-aloitteinen ja itsenäinen toiminta Materiaalien valitseminen ja käyttäminen Työn suunnittelu Sisäpintojen käsittely Työvälineiden käyttö Turvallinen ja ergonominen työskentely Opintojaksot Työn- ja työskentelyn suunnittelu, materiaalituntemus 5 ov Työn toteutus 5 ov OPINTOJAKSOT Työn- ja työskentelyn suunnittelu, materiaalituntemus 5 ov Työn- ja työskentelyn suunnittelu Materiaaliosaaminen Työvälineiden turvallinen käyttö Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt
9 Työn toteutus 5 ov Työn toteutus tietokoneavusteisena Työn toteutus sisäpinnat Työn toteutus kalusteet Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppiminen arvioidaan osallistumisen ja tarvittavien tehtävien tai projektien tekemisessä, sen aikana ja päätteeksi. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Oppimisen arvioinnin kohteet ovat tutkinnonosittain osoitettavia ja ne arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti. Tutkinnonosan sisällä olevat opintojaksot voidaan arvioida asteikolla hyväksytty, osallistunut tai numeerisesti. Arviointiasteikko on T1 (tyydyttävä), H2 (hyvä) ja K3 (kiitettävä). Opintojaksoista koostuva tutkinnonosa arvioidaan numeerisesti asteikolla T1- K3. Arviointipäätöksen tekee opintojaksoista opintojaksossa toiminut kouluttaja tai koulutus-/tutkintovastaava. Jos opintojakso/ja on suoritettu työelämässä, arvioinnin antaa työelämäedustaja. Valmistavasta koulutuksesta saa valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen tutkinnonosittain ja/tai koko tutkinnon osalta. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen antaa oppilaitos. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/153673_sisustusalan_ammattitutkinto_38_011_2013.pdf
10 SISUSTUSRAKENTAMINEN 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa huomioida tilan eri tekijät huomioida esteettisten tekijöiden vaikutuksen tilassa toimia asiakaslähtöisesti toimia yrittäjämäisesti käyttää materiaaleja rakentaa sisätiloja. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) Tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmän Esteettisten tekijöiden vaikutusten arviointi Työskentely asiakkaan kanssa Dokumenttien ja ohjeiden laatiminen ja noudattaminen Tietotekniikan käyttäminen työssä Oma-aloitteinen ja itsenäinen toiminta Materiaalien valitseminen ja käyttäminen Työn suunnittelu Sisätilojen rakentaminen Työvälineiden käyttö Turvallinen ja ergonominen työskentely Opintojaksot Sisustusrakennustyön suunnittelu ja toteutus 10 ov OPINTOJAKSOT Sisustusrakennustyön suunnittelu ja toteutus 10 ov Sisustusrakennustyön suunnittelu Asiakirjat Sisustusrakennustyöt Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppiminen arvioidaan osallistumisen ja tarvittavien tehtävien tai projektien tekemisessä, sen aikana ja päätteeksi. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Oppimisen arvioinnin kohteet ovat tutkinnonosittain osoitettavia ja ne arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti. Tutkinnonosan sisällä olevat opintojaksot voidaan arvioida asteikolla hyväksytty, osallistunut tai numeerisesti. Arviointiasteikko on T1 (tyydyttävä), H2 (hyvä) ja K3 (kiitettävä). Opintojaksoista koostuva tutkinnonosa arvioidaan numeerisesti asteikolla T1- K3. Arviointipäätöksen tekee opintojaksoista opintojaksossa toiminut kouluttaja tai koulutus-/tutkintovastaava. Jos opintojakso/ja on suoritettu työelämässä, arvioinnin antaa työelämäedustaja. Valmistavasta koulutuksesta saa valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen tutkinnonosittain ja/tai koko tutkinnon osalta. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen antaa oppilaitos.
11 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/153673_sisustusalan_ammattitutkinto_38_011_2013.pdf
12 SISUSTUSALAN ASIAKASPALVELU JA MYYNTITYÖ 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa huomioida tilan eri tekijät huomioida esteettisten tekijöiden vaikutuksen tilassa myydä sisustusalan tuotteita ja palveluja hoitaa ja kehittää asiakkuuksia ylläpitää ja kehittää työelämätaitojaan TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) Tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmän kartoittaminen Esteettisten tekijöiden vaikutusten arviointi Sisustusalan myyntiin valmistautuminen Sisustusalan tuotteiden ja palveluiden myyminen Toimitusprosessien hallinta Tehokas ja taloudellinen sisustusalalle erikoistunut myyntityö Säädösten ja ohjeiden noudattaminen Työskentely asiakkaan kanssa Asiakashallintajärjestelmien käyttäminen Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Työhyvinvoinnin ylläpitäminen Yhteistyökykyisesti toimiminen Opintojaksot Asiakaspalvelu ja myyntityö 5 ov Visuaalinen markkinointi ja palvelumuotoilu 5 ov OPINTOJAKSOT Asiakaspalvelu ja myyntityö 5 ov Myyntityö Asiakaspalvelutehtävät Alan lainsäädäntö Vuorovaikutus Toimitusprosessin hallinta Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt
13 Visuaalinen markkinointi ja palvelumuotoilu 5 ov Tuoterepertuaarin hyödyntäminen myyntityössä Palvelumuotoilu Esillepano Asiakasinformaatio Verkosto- ja asiantuntijatyö Palvelu muotoilu Muotoilu ajattelu Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppiminen arvioidaan osallistumisen ja tarvittavien tehtävien tai projektien tekemisessä, sen aikana ja päätteeksi. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Oppimisen arvioinnin kohteet ovat tutkinnonosittain osoitettavia ja ne arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti. Tutkinnonosan sisällä olevat opintojaksot voidaan arvioida asteikolla hyväksytty, osallistunut tai numeerisesti. Arviointiasteikko on T1 (tyydyttävä), H2 (hyvä) ja K3 (kiitettävä). Opintojaksoista koostuva tutkinnonosa arvioidaan numeerisesti asteikolla T1- K3. Arviointipäätöksen tekee opintojaksoista opintojaksossa toiminut kouluttaja tai koulutus-/tutkintovastaava. Jos opintojakso/ja on suoritettu työelämässä, arvioinnin antaa työelämäedustaja. Valmistavasta koulutuksesta saa valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen tutkinnonosittain ja/tai koko tutkinnon osalta. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen antaa oppilaitos. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/153673_sisustusalan_ammattitutkinto_38_011_2013.pdf
14 KALUSTEIDEN ASENTAMINEN 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa huomioida tilan eri tekijät huomioida esteettisten tekijöiden vaikutuksen tilassa toimia asiakaslähtöisesti toimia yrittäjämäisesti käyttää materiaaleja asentaa kalusteita. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) Tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmän kartoittaminen Esteettisten tekijöiden vaikutusten arviointi Työskentely asiakkaan kanssa Dokumenttien ja ohjeiden laatiminen ja noudattaminen Tietotekniikan käyttäminen työssä Oma-aloitteinen ja itsenäinen toiminta Kalustemateriaalien valitseminen ja käyttäminen Työn suunnittelu Kalusteiden asennus Työvälineiden käyttö Turvallinen ja ergonominen työskentely Opintojaksot Kalustustyön suunnittelu 5 ov Kalustustyön toteutus 5 ov OPINTOJAKSOT Kalustustyön suunnittelu 5 ov Säädökset ja määräykset Piirustukset ja mitoitus Materiaalivalinnat Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt Kalustustyön toteutus 5 ov Kalusteasennus ohjeiden mukaan Kalusteiden kokoaminen Viimeistely Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt
15 OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppiminen arvioidaan osallistumisen ja tarvittavien tehtävien tai projektien tekemisessä, sen aikana ja päätteeksi. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Oppimisen arvioinnin kohteet ovat tutkinnonosittain osoitettavia ja ne arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti. Tutkinnonosan sisällä olevat opintojaksot voidaan arvioida asteikolla hyväksytty, osallistunut tai numeerisesti. Arviointiasteikko on T1 (tyydyttävä), H2 (hyvä) ja K3 (kiitettävä). Opintojaksoista koostuva tutkinnonosa arvioidaan numeerisesti asteikolla T1- K3. Arviointipäätöksen tekee opintojaksoista opintojaksossa toiminut kouluttaja tai koulutus-/tutkintovastaava. Jos opintojakso/ja on suoritettu työelämässä, arvioinnin antaa työelämäedustaja. Valmistavasta koulutuksesta saa valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen tutkinnonosittain ja/tai koko tutkinnon osalta. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen antaa oppilaitos. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/153673_sisustusalan_ammattitutkinto_38_011_2013.pdf
16 NÄYTTELY- JA ESITTELYTILAN RAKENTAMINEN 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa huomioida tilan eri tekijät huomioida esteettisten tekijöiden vaikutuksen tilassa toimia asiakaslähtöisesti toimia yrittäjämäisesti käyttää materiaaleja ja tuotteita toteuttaa näyttely- tai esittelytilan. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) Tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmän kartoittaminen Esteettisten tekijöiden vaikutusten arviointi Työskentely asiakkaan kanssa Dokumenttien ja ohjeiden laatiminen ja noudattaminen Tietotekniikan käyttäminen työssä Oma-aloitteinen itsenäinen toiminta Näyttely- tai esittelytilassa käytettävien materiaalien ja tuotteiden valitseminen, hankkiminen ja käyttäminen Työn suunnittelu Näyttely- tai esittelytilan rakentaminen Työvälineiden käyttö Turvallinen ja ergonominen työskentely Opintojaksot Näyttely- ja esittelytilan suunnittelu 5 ov Näyttely- ja esittelytilan toteutus 5 ov OPINTOJAKSOT Näyttely- ja esittelytilan suunnittelu 5 ov Näyttely- ja esittelytilan suunnittelu Asiakaslähtöinen työskentely Tuotteiden hankkiminen asiakaslähtöisesti Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt, tapahtumat yleisesti Näyttely- ja esittelytilan toteutus 5 ov Näyttely- ja esittelytilan rakentaminen ja viimeistely asiakaslähtöisesti Oma-aloitteinen toiminta Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt, tilaisuudet yleisesti
17 OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppiminen arvioidaan osallistumisen ja tarvittavien tehtävien tai projektien tekemisessä, sen aikana ja päätteeksi. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Oppimisen arvioinnin kohteet ovat tutkinnonosittain osoitettavia ja ne arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti. Tutkinnonosan sisällä olevat opintojaksot voidaan arvioida asteikolla hyväksytty, osallistunut tai numeerisesti. Arviointiasteikko on T1 (tyydyttävä), H2 (hyvä) ja K3 (kiitettävä). Opintojaksoista koostuva tutkinnonosa arvioidaan numeerisesti asteikolla T1- K3. Arviointipäätöksen tekee opintojaksoista opintojaksossa toiminut kouluttaja tai koulutus-/tutkintovastaava.. Jos opintojakso/ja on suoritettu työelämässä, arvioinnin antaa työelämäedustaja. Valmistavasta koulutuksesta saa valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen tutkinnonosittain ja/tai koko tutkinnon osalta. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen antaa oppilaitos. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/153673_sisustusalan_ammattitutkinto_38_011_2013.pdf
18 SISUSTUSALAN YRITTÄJÄNÄ TOIMIMINEN 10 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Tutkinnon suorittaja osaa huomioida tilan eri tekijät huomioida esteettisten tekijöiden vaikutuksen tilassa määritellä mahdollisuutensa ja valmiutensa toimia sisustusalalla yrittäjänä laatia tai päivittää liiketoimintasuunnitelman hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa toteuttaa tuotanto- tai palveluprosessin kehittää omia yrittäjävalmiuksiaan. TUTKINNON OSAN KESKEISET SISÄLLÖT(ARVIOINNIN KOHTEET) Tilan käyttötarkoituksen ja käyttäjäryhmän kartoittaminen Esteettisten tekijöiden vaikutusten arviointi Oman ammattitaidon ja omien yrittäjävalmiuksien arvioiminen Liikeidean määrittäminen Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Tuotteiden ja palveluiden hinnoitteleminen Kannattavuuden arvioiminen Tuotanto- tai palveluprosessin suunnitteleminen Tuotanto- tai palveluprosessin toteuttaminen Omasta jaksamisesta huolehtiminen Viestiminen vuorovaikutustilanteessa Opintojaksot Liiketoimintasuunnitelman laatiminen/täsmentäminen 5 ov Tuotanto- tai palveluprosessien toteuttaminen 5 ov OPINTOJAKSOT Liiketoimintasuunnitelman laatiminen/täsmentäminen 5 ov Liiketoimintasuunnitelma Yrittäjävalmiuksien kartoittaminen Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt, oma työympäristö Tuotanto- tai palveluprosessien toteuttaminen 5 ov Kannattavuuden arvioiminen Palvelumuotoilu Tuotantoprosessin suunnittelu- ja toteutus Työhyvinvointi Oppimisympäristöt: oppilaitos, työpaikat, verkko-oppimisympäristöt, oma työympäristö
19 OPPIMISEN ARVIOINTI JA ARVIOINTIPÄÄTÖS VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Oppiminen arvioidaan osallistumisen ja tarvittavien tehtävien tai projektien tekemisessä, sen aikana ja päätteeksi. Arviointiin kuuluu opiskelijan itsearviointi. Oppimisen arvioinnin kohteet ovat tutkinnonosittain osoitettavia ja ne arvioidaan pääsääntöisesti numeerisesti. Tutkinnonosan sisällä olevat opintojaksot voidaan arvioida asteikolla hyväksytty, osallistunut tai numeerisesti. Arviointiasteikko on T1 (tyydyttävä), H2 (hyvä) ja K3 (kiitettävä). Opintojaksoista koostuva tutkinnonosa arvioidaan numeerisesti asteikolla T1- K3. Arviointipäätöksen tekee opintojaksoista opintojaksossa toiminut kouluttaja tai koulutus-/tutkintovastaava. Jos opintojakso/ja on suoritettu työelämässä, arvioinnin antaa työelämäedustaja. Valmistavasta koulutuksesta saa valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen tutkinnonosittain ja/tai koko tutkinnon osalta. Valmistavan koulutuksen osallistumistodistuksen antaa oppilaitos. AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAVAT TUTKINTOSUORITUKSESSA Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintotilaisuuden sisältö on kuvattu tarkemmin näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmassa. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. http://www.oph.fi/download/153673_sisustusalan_ammattitutkinto_38_011_2013.pdf
20 LIITE 1. OPPIMISEN ARVIOINTI JA KRITEERIT VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA Opintosuoritusotteeseen tuleva opintosuorituksien arvosana päätetään oppimisen arvioinnin perusteella käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) (L 631/1998, 16 ). Mikäli oppimista arvioivia opettajia on ollut useita, päätös tehdään arviointikeskustelussa. Oppisopimuskoulutus Tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö. Koulutuksen järjestäjä päättää tietopuolisten opintojen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdistelmästä. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan opintosuoritukset ja osaaminen arvioidaan työpaikalla tapahtuvan koulutuksen osalta ja tietopuolisissa opinnoissa käyttäen asteikko kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1) Valmistavassa koulutuksessa oppimisen arvioinnissa käytetään soveltaen tutkinnon perusteiden kriteerejä tai alla olevia yleiskriteereitä. Valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöt perehdyttävät opiskelijat tutkinnon osan valmistavan koulutuksen arviointiin. OPPIMISEN ARVIOINTIKRITEERIT YLEISELLÄ TASOLLA Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta arvioi työnsä onnistumista toimii tutuissa työtehtävissä työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta noudattaa työohjeita, työaikoja, sopimuksia sekä neuvottelee poikkeamista käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee joidenkin osalta ohjausta käyttää tavallisimpien menetelmien, välineiden ja materiaalien käytön perustana olevaa tietoa toistuvissa työtilanteissa, mutta tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa suunnittelee oman työnsä arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa ja selviytyy uusista ja muuttuvista tilanteista oma-aloitteisesti ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden (esim. mistä alkaa, mihin päättää ja mitä välineitä ym. työssä tarvitaan) työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia töitä ja tehtäviä arvioi työnsä onnistumista, perustelee arviotaan ja arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä ja oman työnsä osana sitä työskentelee työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti työtilanteissa hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa työssään vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta hakee ohjattuna tietoa hakee tietoa ohjeiden mukaan hakee itsenäisesti tietoa suunnittelee työtään, mutta uusissa tilanteissa tai työympäristön muuttuessa tarvitsee ohjausta suunnittelee oman työnsä ja arvioi työnsä onnistumista työn kuluessa suunnittelee itsenäisesti vastuullaan olevia tehtäviä ja arvioi osaamistaan ja työnsä onnistumista sekä perustelee arviotaan arvioi ja kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään
21 arvioi työnsä onnistumista selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea noudattaa vuorovaikutustilanteisiin annettuja ohjeita toimiessaan omassa oppimis- ja työyhteisössään tekee työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta toimii tutussa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvitessaan apua muilta noudattaa annettuja eettisiä ohjeita ja aikatauluja noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa itselleen tai muille varmistaa turvallisuuden ohjeiden mukaisesti käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista oma-aloitteisesti toimii tilanteen vaatimalla tavalla omassa oppimis- ja työyhteisössään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tekee omatoimisesti työyhteisössä vastuullaan olevat tehtävät toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta toimii erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, tilanteeseen sopivasti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja ilmaisee selkeästi asiansa ja tuo rakentavasti esille erilaisia näkökantoja toimii vastuullisesti, yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa työyhteisön ja ryhmän jäsenenä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon seuraavan työvaiheen ja työntekijän toimii työyhteisön arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön jäsenten ja työympäristön turvallisuuden varmistaa turvallisuuden ja tiedottaa havaitsemistaan vaaroista ja riskeistä käyttää turvallisesti suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä työskentelee pääsääntöisesti ergonomisesti oikein noudattaa ohjatusti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee ohjatusti alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti työskentelee ergonomisesti oikein noudattaa alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työ- ja toimintatapoja työskentelee alan esteettisten periaatteiden, työympäristön viihtyisyyden ja muiden työn lopputuloksen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden mukaisesti käyttää turvallisia, sopivasti kuormittavia ja vaihtelevia työmenetelmiä ottaen huomioon ergonomian noudattaa itsenäisesti alalla vaadittavia kestävän kehityksen mukaisia työja toimintatapoja ja tuo esille kehittämistarpeita hyödyntää monipuolisesti työssään alan esteettisiä periaatteita toimii työympäristön viihtyisyyteen ja muiden työn lopputulokseen ulkonäköön vaikuttavien tekijöiden edistämiseksi Arvioinnin oikaisu näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa Valmistavan koulutuksen arvioinnista ja arvioinnin oikaisemisesta on säännökset ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 16 :ssä. Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta tai arvioinnin suorittaneelta opettajalta taikka muulta arvioinnista päätöksen tehneeltä henkilöltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oppisopimuskoulutuksessa pyyntö tehdään työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnista työnantajalle. Tietopuolisten opintojen arvioinnista ja arviointien yhdistelmästä opiskelija osoittaa oikaisupyynnön rehtorille tai arvioinnin suorittaneelle opettajalle taikka muulle arvioinnista päätöksen tehneelle henkilölle. Opiskelija, joka on tyytymätön tähän päätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua Jokilaaksojen kkyn arviointitoimikunnalta (toimielimeltä)14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Lisätietoja arvioinnin oikaisusta saa valmistavan koulutuksen vastuuhenkilöiltä.