KESKI-SUOMEN ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 2008-2010 Lyhyt yhteenveto kärki- ja kehittyvien klustereiden valintaprosessista ja toiminnan käynnistämisestä. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen puh. 040 595 0005 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kärkiklusteriksi on valittu vuosiksi 2007 2010 Uudistuvat koneet ja laitteet (isäntäorganisaationa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JY- KES Oy) ja kehittyviksi klustereiksi Bioenergiasta elinvoimaa (isäntäorganisaationa Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy) ja Kehittyvä asuminen (isäntäorganisaationa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä). Yhden klusterin vetämiseen ja kehittämiseen varataan vuosille 2008-2010 noin 170.000 euroa vuodessa, josta palkka-, toimisto-, matka- ym. kuluihin menee noin 70.000-90.000 euroa ja 80.000-100.000 euroa jää kehittämisteemojen ja hankevalmistelun rahoittamiseen. Organisoituminen Kaikille klustereille on valittu neuvottelumenettelyn avulla isäntäorganisaatio, joka vastaa maakunnallisesta klusterin kehittämisestä. Kullekin klusterille haettiin eri organisaatiota vastuulliseksi, jotta saadaan toimintaan mukaan mahdollisimman monipuolinen kehittäjäjoukko eri puolilta maakuntaa. Klusterin vetäjiksi valitaan kehittämispäälliköt. Hyvältä klusterin vetäjältä edellytetään, että hän on: o kokonaisuuden näkijä o kansainvälistäjä o verkon kutoja o visionääri o itujen löytäjä o alansa koordinaattori o linkki työelämän, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välillä. Kullekin klusterille valitaan yritysvetoiset strategiaryhmät, jotka valmistelevat ja priorisoivat kehittämisteemoja rahoituskelpoisiksi hankkeiksi. Kuhunkin strategiaryhmään kutsutaan myös tulevien hankkeiden rahoittajat mukaan valmisteluvaiheessa. Strategiaryhmät ovat mukana kehittämispäällikön valinnassa. Klustereille perustetaan yhteinen forum, johon kuuluvat klustereiden vetäjien lisäksi kustakin klusterista strategiaryhmän puheenjohtaja eli yritysedustaja. Lisäksi mukana ovat läpäisevien prosessien edustaja (osaava työvoima ja liiketoimintaosaaminen) sekä rahoittajien edustajat. Ryhmään kutsutaan mukaan yliopiston, ammatillisen koulutuk-
sen ja ammattikorkeakoulun johto. Ryhmä kokoontuu syksyllä 2007 ensimmäisen kerran maakuntajohtajan ja TE-keskuksen johtajan kutsusta. Tässä tilaisuudessa esitellään kunkin klusterin/teeman kehittämissuunnitelmat. Ryhmä kokoontuu tämän jälkeen kahdesti vuodessa uusitun aikajanan julkistamisen yhteydessä, jolloin kerrotaan mitä on saatu aikaan ja mitä aiotaan tehdä lähitulevaisuudessa. Samalla mallilla raportoidaan maakunnan yhteistyöryhmälle puolivuosittain. Klustereiden viestintätoimet käynnistetään maakunnan yhteistyöryhmän päätöksen jälkeen välittömästi syksyllä 2007. Maakunnan yhteistyöryhmä valitsee kärkiklusterit ja kehittyvät klusterit sekä seuraa niiden etenemistä. Tarkoituksena on, että merkittävä osa EU-ohjelmien rahoituksesta kohdennetaan valittavien klustereiden kehittämiseen. Mikäli tavoitteita ei saavuteta, maakunnan yhteistyöryhmä voi vähentää kehittämispanosta. Kärkiklustereiden kehittämisellä varmistetaan, että keskisuomalaiset yritykset ovat kilpailukykyisiä. Klustereiden kehittämisen lisäksi on varmistettava, että yritysten perusneuvonta on kunnossa ja siihen on riittävät resurssit. Eli rahaa Keski-Suomeen (klusterit) ja raha pyörii hyvin Keski-Suomessa (yritysneuvonta). Klustereiden kehittämisen lisäksi on varauduttu rahoittamaan läpäiseviä teemoja, kuten osaavan työvoiman saatavuus sekä liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Taustaa valinnalle: Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on ollut vuodesta 1993 lähtien toimialapohjainen kehittäminen. Kehitettäviä toimialaoja on ollut yhteensä 15 ja toimialoja on painotettu eri lailla eri rahoittajien toimesta. Tulokset ovat olleet pääosin hyviä. Toimialamallia piti kuitenkin eri arvioiden mukaan terävöittää siten, että elinkeinojen kehittäminen vastaisi paremmin yritysten verkostoitunutta toimintamallia. Maakuntaohjelmassa 2007-2010 elinkeinojen kehittämisstrategiaksi valittiin klusteriperustainen kehittäminen. Tavoitteena on kehittää tulevaisuuden kilpailukyvyn avainten ympärille ryhmittyneitä yrityksiä ja muita toimijoita eli klustereita yli toimialarajojen. Keski-Suomen liitto käynnisti syksyllä 2006 selvitystyön, jonka päätavoitteena oli luoda läpinäkyvä, faktapohjainen, vertailukelpoinen ja mahdollisimman avoin näkemys klusteripohjaisen maakuntaohjelman nykyisestä vaiheesta ja sisällöstä sekä antaa suosituksia kansallisten ja EU-tukien tuloksellisemmalle hyödyntämiselle. Selvitystyön aikana tunnistetaan ja valitaan Keski-Suomen alueen merkittävimmät yritysryppäät seuraavasti: 1. Valitaan 1-3 kärkiklusteria
2. Tunnistetaan seutukunnille yhteisiä kehittyviä klustereita 2-4 3. Varaudutaan syntyvien klustereiden rahoittamiseen Talven 2006-2007 aikana klusterityötä on tehty seuraavien yritysryhmittymien kanssa: 1. Uudistuvat koneet ja laitteet 2. Bioenergiasta elinvoimaa 3. Kehittyvä asuminen 4. Creative intensive business services CIBS 5. Educluster Finland 6. Hyvinvointi: liikunta, toimintakyky ja terveys 7. Matkailu 8. NANO 9. Jokapaikan tietotekniikka Valmisteluvaiheessa olevat klusterit esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän jäsenille 26.6.2007. Tilaisuudessa keskusteltiin Keski- Suomen painotuksista ja annettiin klusterityölle sisällöllisiä kommentteja sekä valmistauduttiin maakunnan yhteistyöryhmän päätökseen 31.8.2007. Alla on lyhyt analyysi klusteriesityksistä, jotka perustuvat 26.6.2007 pidettyihin esityksiin. Klustereiden analyysi 1. Uudistuvat koneet ja laitteet Visio 2013: Keskisuomalainen Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri on: o valituilla koneenrakennuksen aloilla tutkimuksen, tuotekehityksen ja valmistusosaamisen globaali keskus, o maailman johtava paperiteollisuuden tuotteiden, teknologioiden ja palveluiden tarjoaja, kehittäjä ja hyödyntäjä, o ohutlevyteknologian uusien tuotannollisten sovellusten kansainvälinen edelläkävijä sekä o biopolttoaineita käyttävien lämmitysjärjestelmien Euroopan tason kehittäjä ja valmistaja. Kehittämisteemat ovat o ohutlevyteknologia (kennorakenteet, dynaamiset rakenteet, muovaavat menetelmät) o biometalli (bioenergian käyttöön liittyvä laitetuotanto) o koneenrakennuksen kehittäminen (mm. paperikoneen valmistus, teollisuuden ja tuulivoimaloiden voimansiirtolaitteet sekä liikkuvat työkoneet) o Forest Industry Future -osaamiskeskusohjelma (Uudistuvat kuidut ja tuotantoprosessit -OSKE)
Uudistuvat koneet ja laitteet klusteri on kehittyvä ja erittäin merkittävä koko Keski-Suomen kannalta. Suunnitelma antaa hyvän yleiskuvan nykytilanteesta ja tulevaisuuden kasvun mahdollisuuksista. Suurena haasteena tulee olemaan osaavan työvoiman saatavuus. 2. Bioenergiasta elinvoimaa Visio 2015: Keski-Suomi on eräs maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Bioenergian tuotanto on lisääntynyt 4 terawattituntia ja sen osuus nousee 65 %:iin energiankulutuksesta. Bioenergiateknologian ja osaamisen vienti on yksi Keski-Suomen menestystarinoista. Viennin arvo on noussut 325 miljoonaan euroon ja keskisuomalaiset tuotteet ovat teknologiajohtajia valituilla markkinasegmenteillä. Keski-Suomi on johtava bioenergia-alan osaamiskeskittymä Suomessa. T&K toiminnan volyymi on noussut 20 miljoonaan euroon, alan asiantuntijoiden työpanos on 80 henkilötyövuotta ja pitkäkestoista koulutusta annetaan 300 henkilölle vuodessa. Kehittämisteemat ovat o biovoimaloiden polttoainejärjestelmät o alue- ja kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät o pellettienergiajärjestelmät o biokaasujärjestelmät Bioenergian merkitys kasvaa jatkavasti ja siitä on mahdollisuus kehittää uutta kannattavaa liiketoimintaa. Suunnitelma on laadittu laajalla valmistelulla ja siinä on erittäin kovat ja haasteelliset tavoitteet. Ohjelmapohjaista työtä on tehty teknologian kehittämisen, viennin lisäämisen ja osaamisprofiilin vahvistamisen sisältävästä hankekokonaisuudesta. Suunnitelma on analyyttisesti melko pitkällä, mutta vaatii toteutuakseen laajaa julkista tahtoa yritysten lisäksi (esim. investointipäätökset). 3. Kehittyvä asuminen Visio 2013: Tuotekeskeisyydestä arvosisällön tuottamiseen. Liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen perustuu yksilöllisiin pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin.
Kehittämisteemat, joiden alle eri kärkihankeaihiot sijoittuvat: o ikääntyvän väestön (50+) palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle o asuminen-klusterin yhteistyö mm. energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa o ICT-sektori mm. webpohjaiset ratkaisut tuote- ja palvelutarjonnassa o tuotteesta tarjoamaan ja kokonaispalveluihin o pientalovaltainen laadukas asuminen omaleimaisissa keskuksissa ja taajamissa o korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet o asumisalueiden ja asumismuotojen kehittäminen o laadukas omaleimainen asuminen maaseudulla. Haasteena on valinnan tekeminen: miten määritellä teemasalkusta ne menestyksekkäät kärkihankkeet, joihin organisaatiot sitoutuvat ja jotka tuovat rahaa Keski- Suomeen. Klusterilla on hyvät kasvunäkymät tulevaisuudessa. 4. Creative intensive business services - CIBS Tavoitteena 2010: Keski-Suomi on verkostomaisesti toimiva, arvoa tuottava, luovaan ilmapiiriin ja innovaatioihin pohjaava maakunta, jossa on kannustava liiketoimintaympäristö kaikille aloille ja joka kasvattaa yritysten liikevaihtoa sekä yritysten määrää maan keskitasoa nopeammin. Klusterityön tarkasteluvaihe on alkanut huhtikuussa 2007. Kehittämisohjelma tarkoitus on saada valmiiksi marraskuuhun mennessä. Valtakunnallinen luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015, johon kehittämistyö Keski-Suomessa nojautuu, valmistui keväällä 2007. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon, esim. tarkoitus on selvittää Keski-Suomen vahvuudet. Erillisselvityksiä on tehty. Tässä vaiheessa ydintä vielä haetaan. 5. Educluster Finland Visio 2010: Keski-Suomeen on syntynyt toimiva koulutusliiketoiminnan yritysorganisaatio, jolla on kasvava ja kannattava liikevaihto ja jolla on Keski-Suomen koulutustoimijoihin sidostuva
osaajien verkosto (asiantuntemus) sekä kansainvälistä liiketoimintaa tukeva kumppanuusverkosto. o nykyiset tuotteet ja markkinat potentiaalin kuvaus ja valinnat o uudet tuotteet ja uudenlaista osaamista nykymarkkinoilla o nykytuotteet jalostamalla uusille markkinoille o uudet tuotteet ja uudenlaista osaamista uusille markkinoille EduCluster Finlandin liiketoimintasuunnitelma on valmisteluvaiheessa ja se valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Educluster on nyt esillä olevista klustereista selkeästi riskipitoisin. Kaupallisten uusien avauksien saaminen yksityiselle sektorille voi olla haastavaa; toisaalta Educluster voi antaa muille klustereille mahdollisuuksia. 6. Hyvinvointi: liikunta, toimintakyky ja terveys Visio 2012: Hyvinvoivan Keski-Suomen asukkaat ja yritykset ovat valmiita investoimaan hyvinvointiinsa proaktiivisesti. Maakunta tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen ja yksilökohtaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen tukemalla alueella tuotettavien hyvinvointipalvelujen käyttöä. o myynti ja markkinointiosaaminen o jakelukanavat o työterveyshuolto o toimintaprosessien kehittäminen Klusteri on vasta hahmottumassa ja syntyvaiheessa. Julkisen ja yksityisen rajapinnan hallinta tulee olemaan erityinen haaste. Klusteria työstetään eteenpäin Länsi-Suomen EAKR-ohjelman teemarahoituksen avulla. 7. Matkailu Visio 2010: Vuonna 2010 Keski-Suomessa on 3-5 merkittävää, valtakunnan tasolla tunnettua matkailukeskittymää.
o markkinointi ja kansainvälisten myyntikanavien kehittäminen o matkailuverkoston kehittäminen ja hyödyntäminen o asiakaslähtöinen tuotekehitys markkinoiden ja kysynnän ehdoilla o matkailun ja elämystuotannon OSKE Matkailuun investoidaan Keski-Suomessa lähivuosina satoja miljoonia euroja. Kehittämistoimenpiteet kannattaa suunnata siten, että näille investoinneille saadaan riittävä määrä käyttäjiä. Matkailun kehittäminen on vielä toimialapohjaista, mutta matkailukeskusten verkottumisen myötä ollaan siirtymässä klusterimaiseen toimintaan. 8. Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit osaamisklusteri (osaamiskeskusohjelma) Tavoite: Jyväskylä tunnetaan globaalisti merkittävänä suomalaisena nanotieteen ja teknologian kehittäjänä ja soveltajana, joka palvelee eri toimialojen yrityksiä ja tuottaa uusia kasvuyrityksiä. o nanotiede-ja teknologia (esim. nanoelektroniikka, laskennallinen nanofysiikka, hiilinanoputket) o Nanoscience Centerin kehittäminen o nanoteknologia mahdollistavana teknologiana kaikissa klustereissa. Nanoteknologia ei ole vielä aito klusteri ja voi olla ettei siitä sellaista kehitykään. Nanoteknologiaa pitäisikin katsoa uutena mahdollistavana teknologiana, joka auttaa muiden klustereiden tuotekehitystä. Tulevaisuudessa voidaan tunnistaa myös keskeisesti nanoteknologiaa hyödyntäviä yritysryppäitä. 9. Jokapaikan tietotekniikka (osaamiskeskusohjelma) Visio 2013: Suomi on Euroopan johtava osaamisen keskittymä ihmiskeskeisen hajautetun ja liikkuvan sekä rakennettuun ympäristöön sulautetun älykkyyden kehittämisessä, kaupallistamisessa ja hyödyntämisessä.
o teknologiaan pohjautuva kasvuliiketoiminta o mobiilitietoliikenne, monikanavaiset palvelut ja sovellukset o ihmiskeskeisyys, käyttäjäkeskeinen suunnittelu, HCI o analyysi- ja mittaustyökalut, nanoteknologian anturit ja niihin pohjaavat sovellukset. Jokapaikan tietotekniikka mahdollistavana teknologiana liittyy kaikkiin klustereihin. Suurena haasteena on se, miten hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologia-alan yritysten kasvupotentiaali. Osaamiskeskusten liityntäpinnat Keski-Suomen kärki- ja kehittyviin klustereihin o energiateknologia on osa bioenergiasta voimavara klusteria o cleantech -teknologia voi liittyä kaikkiin klustereihin o paperinvalmistusteknologia on osa Uudistuvat koneet ja laitteet klusteria o matkailu (liitännäisjäsenyys) on osa matkailuklusteria o nanoteknologia mahdollistavana teknologiana liittyy kaikkiin klustereihin ja tulevaisuudessa voidaan tunnistaa myös keskeisesti nanoteknologiaa hyödyntäviä yritysryppäitä o jokapaikan tietotekniikka mahdollistavana teknologiana liittyy kaikkiin klustereihin. Esitys maakunnan yhteistyöryhmälle: Keski-Suomen kärkiklusteriksi valitaan tässä vaiheessa vuosiksi 2007-2010 Uudistuvat koneet ja laitteet ja kehittyviksi klustereiksi valitaan Bioenergiasta elinvoimaa ja "Kehittyvä asuminen. Kullekin kolmelle klusterille valitaan isäntäorganisaatio, joka vastaa koko Keski-Suomen ao. klusterin kehittämisestä. Klusterin vetämiseen ja kehittämiseen varataan vuosille 2008-2010 noin 170.000 euroa vuodessa, josta palkka-, toimisto-, matka- ym. kuluihin menee noin 70.000-90.000 euroa ja 80.000-100.000 euroa jää kehittämisteemojen ja hankevalmistelun rahoittamiseen. Rahoittajana toimii Keski-Suomen liitto. Rahoitus on kaavailtu jakautuvan vuosittain seuraavasti: EU-rahoitus 85.000 50 % Keski-Suomen kehittämisrahasto 40.000 23 % Kunnat (kehittämisyhtiöt) 25.000 15 %
Yritykset 20.000 12 % YHTEENSÄ 170.000 /klusteri Matkailu on syntyvä klusteri, jota rahoitetaan myös uudella ohjelmakaudella. Kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin. Matkailun markkinointia ja kehittämistä tehostetaan sekä uudelleen organisoidaan seuraavasti: Matkailun markkinointijohtajana aloitti 1.8.2007 Ari Ålander. Markkinointijohtajan tehtäviin kuuluu erityisesti kansainvälisten myyntikanavien ja -verkostojen kartoittaminen ja rakentaminen yhteistyössä matkailun kärkiyritysten ja matkailukeskittymien kanssa. Markkinointijohtajan tukena toimivat seudulliset ja maakunnalliset kehittäjät ja markkinoijat. Markkinointitoimijoita keskitetään saman katon alle : markkinointijohtaja, matkailukoordinaattori Keski- Suomen liitosta, matkailun osaamiskeskusohjelman varoin rekrytoitava kehittämispäällikkö sekä mahdollisesti myöhemmin tuotekehityshankkeeseen 1-2 työntekijää (rahoittajana esim. TE-keskuksen maaseutuosasto). Valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman rahoituksen ja toiminnan kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana seuraavissa valtakunnallisissa klustereissa: Tulevaisuuden energiateknologiat, Uudistuva metsä, Jokapaikan tietotekniikka, Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit sekä Matkailun ja elämystuotannon klusteri. Osaamiskeskusohjelman vuosittainen rahoitus on yhteensä noin 1.200.000 euroa, jolla rahoitetaan kullekin osaamiskeskusalalle oma kehittämispäällikkö ja noin 150.000 200.000 euron hankerahoitus/osaamiskeskusala. Keväällä 2008 maakunnan yhteistyöryhmässä arvioidaan seuraavien klustereiden/toimialojen/teemojen kehitysvaihe: o Creative intensive business services CIBS o klusterityötä jatketaan syksyn 2007 aikana o tavoitteena on hankkia luoville aloille valtakunnallista rahoitusta o Educluster Finland o liiketoimintasuunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen voidaan arvioida, missä vaiheessa ehdokas on. o Hyvinvointi: liikunta, toimintakyky ja terveys o jatketaan Länsi-Suomen EAKR-ohjelman teeman avulla.