DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen, Linea Oy Loppuseminaari 17.3.2011
Tutkimuksen tavoite Minkälaisia edellytyksiä on muodostaa uusi monikeskuksiseen, verkottuneeseen ja vyöhykkeistyvään alue- ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuva keskusverkkoluokitus? Minkälaisia suunnittelutarpeita uusi keskusverkkoluokitus voisi palvella?
Pitkä historia 1960-luku: keskusjärjestelmä 1.0 1990-luku: kaupunkiverkkotutkimus 2010-luku: verkostot, liikkuminen, maankäyttö ja liikennejärjestelmä Lähde: Mikkonen (2007) Suomen aluerakenne 2040 Lähde: Mikkonen 2000
Aluerakenteen piirtyminen Toimintojen (ja toimijoiden) erilaiset vuorovaikutusjärjestelmät Kullakin oma keskusjärjestelmänsä ; yhteyksien erilainen suuntautuminen, määrä ja laatu Erilaiset tavat kuvata aluerakennetta Luokitteluperusteiden merkitys Tulkintamalli suunnittelumalli Lähde: Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut 2006
Aluerakenteen piirtyminen
Muutos Ennen: Yksikäsitteinen näkemys siitä, millainen ja mitä tarpeita palveleva keskusjärjestelmä on Nyt: Erilaisin perustein rakentuneet käsitykset siitä, millaiselle alueidenväliselle vuorovaikutukselle ja sitä tukevalle järjestelmälle kansallinen toimintajärjestelmä olisi rakennettava Lähde: Hautamäki 2009
Monikeskuksisuus Ulottuvuudet Aluerakenne (morfologia) Keskusten väliset suhteet (relaatio) Keskusten väliset suhteet: Taloudellinen ja toiminnallinen vuorovaikutus Poliittinen yhteistyö Monikeskuksisuus kuvaa sekä fyysistä rakennetta että prosesseja!
Miten hallinto vaikuttaa monikeskuksisuuteen? Aluekehittämisen resursointi Alueidenkäytön suunnittelu Liikenneinfrastruktuuri ja -palvelut Toimintojen (julkisten palvelujen) sijoittaminen
Monikeskuksisuus aluekehittämisen tavoitteissa Käsitteenä monimerkityksinen siksi suunnittelun välineenä lähes tyhjä Soveltuu hyvin erilaisiin poliittisiin tarkoituksiin Sisällön ydin tasapaino keskittyneen ja hajautuneen rakenteen välissä (tehokkuus/kilpailukyky tasa-arvo) Poliittisen tulkinnan asia, mihin kohtaan tasapaino sijoittuu
Monikeskuksisuus VATissa Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa.
Liikenneinfrastruktuuri ja -palvelut Infrastruktuuri pysyvä ja pitkävaikutteinen kehitystekijä Liikenneverkkojen suunnittelua ohjaa merkittävästi verkkojen toiminnallinen luokittelu eritasoisiin yhteyksiin Yhteyksien luokitteluun vaikuttaa käsitys keskusten merkityksestä Maakuntakeskukset! Maantielaki: Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Lähde: Liikennevirasto 2010
Johtopäätöksiä 1. Uudelle keskusverkkojärjestelmälle ei vastaavanlaista (yhtä) tarvetta kuin 1960-luvulla 2. Ei samanlaisia edellytyksiä kuin 1960-luvulla; puuttuu yhteinen yhteiskunnallinen missio 3. Aluekehittämisen tavoitteissa sisäänrakennettu ristiriita tehokkuuden ja tasapuolisuuden välillä 4. Tavoitellun aluerakenteen (monikeskuksisuuden) perusteet avoimia
Johtopäätöksiä 5. Valtakunnallisen ja alueellisen liikenneinfrastruktuurin -palvelujen suunnittelu tekee omaa tulkintaansa keskusverkosta 6. Liikkumisen ja CO2-päästöjen minimoinnin kannalta on edullista sijoittaa palveluja väestön painopisteeseen keskusjärjestelmästä tai keskusten luokituksesta riippumatta 7. Palvelujen sijoittumista ei voi ratkaista keskusverkkoluokituksella, jos luokituksen perustaa ei ole määritelty tästä näkökulmasta
Johtopäätöksiä 8. Erityisesti kaupan suuryksiköiden sijoittumiskysymyksiä varten tarvittaisiin koko maan kattavaa yhteismitallista palveluverkkoluokitusta 9. :n muodostaminen edellyttäisi laajaa yhteiskunnallista keskustelua valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän pitkän aikavälin tavoitteista ja kehityskuvasta 10.Määrittelyn ei pitäisi tapahtua irrallaan (muusta) aluekehittämisen todellisuudesta eikä myöskään alueellisista näkökulmista
Johtopäätöksiä 11.Kysymys keskusverkon määrittelystä pitäisi nostaa nykyistä selkeämmin sektorirajat ylittävän keskustelun kohteeksi 12. Paremmin suunnittelua ja päätöksentekoa palvelevaa tietoa toteutettujen hallintouudistusten ja niihin liittyvien muutosprosessien analyysistä kuin muutoksen ilmenemistä osoittavien tekijöiden sijoittamisesta kartalle keskusjärjestelmä 1.0:n tapaan
Kiitos!