Mikkeli Kokouskutsu 1 (21) Aika 21.05.2015, klo 17:00 Paikka Kansalaisopisto, Päämajankuja 1-3, Mikkeli Käsiteltävät asiat 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 35 Pöytäkirjan tarkastus 36 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/ sivistystoimenjohtajan päätökset 37 Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan päätökset 38 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset 39 Ilmoitusasiat/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset 40 Kokousaikataulut ajalle 1.8.2015-31.1.2016 41 Päivähoidon palveluseteli 42 Mikkelin Montessori-päiväkodin tukeminen 43 Vastine oikaisuvaatimukseen kasvatus- ja opetusjohtajan päätöksestä koskien Osmo Reinikan ottamista lehtorin virkaan 11.8.2015 alkaen toistaiseksi 44 Talousarvion toteutumisen seuranta 30.4.2015
Mikkeli Kokouskutsu 2 (21) Osallistujat Osmo Ukkonen, puheenjohtaja Tiina Turunen, sihteeri Pekka Pöyry Elina Hölttä Janne Strengell Jyrki Koivikko Katri Kontunen-Karhula Markku Paukku Eeva Vihermäki Petri Tikkanen Rauni Berndt Samuel Tarkiainen Sari Rautiainen Susanna Rusakko Stanislav Stolyarov Petri Pekonen, kaupunginhallituksen jäsen Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Seija Manninen, kasvatus ja opetusjohtaja Matti Laitsaari, rehtori Pirjo Vartiainen, varhaiskasvatusjohtaja Niko Mikkonen, nuorisovaltuuston edustaja
Mikkeli Kokouskutsu 3 (21) 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Mikkeli Kokouskutsu 4 (21) 35 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjantarkastajaksi valitaan Susanna Rusakko ja Eeva Vihermäki. Pöytäkirja tarkastetaan sivistystoimen johtamisen tukipalveluissa (Maaherrankatu 9-11, 3 kerros) viimeistään 26.5.2015.
Mikkeli Kokouskutsu 5 (21) 36 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/sivistystoimenjohtajan päätökset Sivistystoimenjohtaja 16 Päätös Jari Vehviläisen ottamisesta lukion lehtorin virkaan 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Mikkelin lukio, 08.05.2015 17 Päätös Miika Lahden ottamisesta lukion lehtorin virkaan 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Mikkelin lukio, 08.05.2015 Ehdotus Esittelijä: Osmo Ukkonen, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Käytän kuntalain 51 :n mukaista ottooikeutta sivistystoimenjohtajan tekemiin päätöksiin, koska virkaan valittavat opetushenkilöt tulee ottaa kaupungin palveluun lukuvuoden alusta alkaen eli 1.8.
Mikkeli Kokouskutsu 6 (21) 37 Ilmoitusasiat/sivistystoimenjohtajan päätökset 14 Päätös luokanopettaja Katariina Vilénin nimeämisestä Peitsarin koulun koulunjohtajaksi 1.8.2015 alkaen toistaiseksi, 23.04.2015 15 Päätös luokanopettaja Kirsi-Marja Janhusen nimeämisestä Ihastjärven koulun koulunjohtajaksi 1.8.2015 alkaen toistaiseksi, 23.04.2015 Ehdotus Esittelijä: Osmo Ukkonen, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Merkitään tiedoksi.
Mikkeli Kokouskutsu 7 (21) 38 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset Kasvatus- ja opetusjohtaja 1 Rantakylän Uusi Koulu, digitaaliset oppimis- ja opetusratkaisut hintaa 5 340, 28.04.2015 61 Maarit Gröönroosin irtisanoutuminen koulupsykologin virasta 11.5.2015 alkaen, 27.04.2015 63 Päätös Tuula Hyytiäisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Peitsarin koulu, 28.04.2015 67 Päätös Anne-Mari Vanhasen ottamisesta luokanopettajan virkaan ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Päämajakoulu, 29.04.2015 69 Päätös Sanna Paajasen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Lähemäen koulu, 29.04.2015 70 Päätös Anni Ignatiuksen ottamisesta luokanopettajan virkaan ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Päämajakoulu, 29.04.2015 73 Päätös Janne Sajaniemen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu, 30.04.2015 74 Päätös Janne Sajaniemen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Rantakylän yhtenäiskoulu, 30.04.2015 76 Tanja Ketokallion irtisanoutuminen koulukuraattorin virasta 29.5.2015 alkaen, 04.05.2015 78 Päätös Marjanna Partio-Jukaraisen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskoulun Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio, 06.05.2015 80 Päätös Elviira Ojalan ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Otavan koulu, 06.05.2015 81 Päätös Karoliina Haverisen ottamisesta lehtorin virkaan ajaksi 11.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio, 06.05.2015 82 Päätös Ilkka Nurmen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Otavan koulu, 06.05.2015 88 Päätös Helena Siitarin ottamisesta tuntiopettajan tehtävään 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Urheilupuiston koulu, 07.05.2015 89 Päätös Antti Askisen ottamisesta lehtorin virkaan 1.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Urheilupuiston koulu, 07.05.2015
Mikkeli Kokouskutsu 8 (21) 90 Päätös Hanna Hakulisen ottamisesta luokanopettajan virkaan 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Kalevankankaan koulu, 07.05.2015 91 Päätös Kaisa Pellin ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2017, sijoituskouluna Moision koulu, 08.05.2015 92 Päätös Meri Tuomen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Mikkelin Lyseon koulu, 08.05.2015 93 Päätös Juho Kokkosen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään ajaksi 11.8.2015-31.7.2016, sijoituskouluna Anttolan yhtenäiskoulu, 11.05.2015 Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Koska sivistystoimenjohtaja ei ole havainnut pöytäkirjoissa mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle, sivistystoimenjohtaja esittää, ettei kasvatus- ja opetuslautakunta käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan kasvatus- ja opetusjohtajan tekemiin päätöksiin.
Mikkeli Kokouskutsu 9 (21) 39 Ilmoitusasiat/kasvatus- ja opetusjohtajan päätökset 49 Päätös Henna Nykäsen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään 11.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Mikkelin Lyseon koulu, sairaalaopetus, 17.04.2015 50 Päätös Sanni Tolvasen ottamisesta lehtorin virkaan 1.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Mikkelin Lyseon koulu, 17.04.2015 51 Päätös Ninna Mustosen ottamisesta tuntiopettajan tehtävään 1.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Mikkelin Lyseon koulu, 17.04.2015 55 Päätös Katariina Vilénin ottamisesta luokanopettajan virkaan 1.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Peitsarin koulu, 23.04.2015 56 Päätös Kirsi-Marja Janhusen ottamisesta luokanopettajan virkaan 1.8.2015 alkaen toistaiseksi, sijoituskouluna Ihastjärven koulu, 23.04.2015 57 Veera Pitkäsen irtisanoutuminen erityisluokanopettajan virasta 1.8.2015 alkaen, 23.04.2015 58 Taija Suhosen irtisanoutuminen toimistosihteerin tehtävästä 1.9.2015 alkaen, 24.04.2015 59 Päätös Kaisu Hämäläisen ottamisesta erityisopettajan virkaan ajaksi 1.8.2015-31.7.2016, Ristiinan yhtenäiskoulu ja lukio, 24.04.2015 Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi.
Mikkeli Kokouskutsu 10 (21) 40 Kokousaikataulut ajalle 1.8.2015-31.1.2016 MliDno-2015-1011 Sivistystoimenjohtaja on laatinut kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksista ehdotuksen kokousaikatauluksi ajalle 1.8.2015-31.1.2016. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää, että kokoukset ajalla 1.8.2015-31.1.2016 pidetään torstaisin seuraavasti: 27.8.2015, 24.9.2015, 15.10.2015, 19.11.2015, 17.12.2015 ja 28.1.2016. Kokoukset alkavat kello 17:00, jollei muuta sovita. Tiedoksi Ilmoitustaulun hoitajat, vahtimestarit, Armi Karvonen
Mikkeli Kokouskutsu 11 (21) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 24, 19.03.2015 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 41, 21.05.2015 41 Päivähoidon palveluseteli MliDno-2015-212 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 19.03.2015, 24 Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon periaatteet Varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluja tarjotaan kunnallisesti ja yksityisesti. Kunnallista päivähoitoa tarjotaan enenevässä määrin päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, perhepäivähoitajien omassa kodissa sekä avointa varhaiskasvatusta avoimissa päiväkodeissa. Yksityisesti päivähoitopalvelua tarjotaan yksityisissä päiväkodeissa ja yksityisten perhepäivähoitajien omassa kodissa. Tavoitteena on, että yksityisten päiväkotien palvelutuotanto säilyy vähintään nykyisellä tasolla ja että Mikkelin kaupunki ja yksityiset palveluntuottajat yhdessä pystyvät vastaamaan varhaiskasvatus- ja päivähoitopalveluiden kysyntään. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 31.1.2014 oli 1 839 päivähoitolasta ja 31.1.2015 määrä oli 1 803 lasta. Mikkelin kaupungin alueella toimii yhdeksän yksityistä päiväkotia ja 35 yksityistä omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Yksityisissä päiväkodeissa oli 31.1.2014 hoidossa 359 lasta ja perhepäivähoitajilla 108 lasta, yhteensä 467 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa oli 31.1.2015 hoidossa 355 lasta ja perhepäivähoitajilla 106 lasta, yhteensä 461 lasta. Mikkelin kaupunki maksaa tukea yksityisille päiväkodeille. Kokopäivähoidossa olevien alle 3-vuotiaiden tuki on 516,80 / kk ja 3-5-vuotiaiden 427,70 /kk. Osapäivähoidossa olevan lapsen tuki on 181,00 /kk. Esiopetukseen osallistuvan ja samalla päivähoitoa tarvitsevan lapsen tukea maksetaan 457,80 /kk. Pelkkään esiopetukseen osallistuvan lapsen tuki on 265,90 /kk. Esiopetuksen tarvikeraha lasta kohden on 50, joka maksetaan lukukausittain, yhteensä 100 /vuosi. Lisäksi kaupungin varhaiskasvatuspalvelut korvaavat eri suuruisia huoneisto- ja kiinteistökustannuksia. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan huoneisto- ja kiinteistökustannuksia oli korvattu keskimäärin 85 euroa lasta kohden. Yksityinen perhepäivähoitaja saa Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen, jonka perhe hakee. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelut on järjestänyt tapaamisen yksityisten päiväkotien edustajien kanssa, koska
Mikkeli Kokouskutsu 12 (21) uuden hankintalain voimaantulo velvoittaa tarkastelemaan nykyisiä avustuskäytäntöjä. Tapaamisessa tutustuttiin palvelusetelijärjestelmään. Seuraava tapaaminen on huhtikuussa. Palveluseteli Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata yksityisen palveluntuottajan asiakaspalvelun kustannukset kunnan määrittelemään arvoon asti. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta palveluseteliin vaan siihen vaikuttaa kunnan linjaus palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä kunnan viranomaisen arviosta asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Palveluseteli on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin välillä, koska palvelujen tuottajien valinnassa ja hyväksymisessä ei edellytetä tarjousvertailumenettelyä eikä kilpailuttamista. Palveluseteli on ollut valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käytössä vuodesta 2004 alkaen. Palvelusetelin käytön lisäämistä edistettiin elokuussa 2009 voimaan tulleella lainsäädännöllä ja palvelusetelijärjestelmä laajeni koskemaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelusetelijärjestelmä on otettu käyttöön Mikkelin seudun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piiriin asteittain vuodesta 2007 lähtien erityisesti vanhusväestölle, vammaisille ja pitkäaikaissairaille tarjottaviin palveluihin. Palvelusetelin käyttö on laajentunut koskemaan myös lapsiperheitä ja omaishoitajia. Mikkelin kaupungin talousarviossa vuonna 2013 oli esitetty palvelusetelijärjestelmän lisäämistä ja kehittämistä, jotta yritysten kilpailukyky vahvistuisi. Tehtävänä nähtiin uusien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen toimintamallien kehittäminen siten, että palveluseteli olisi yksi hankintamuoto muiden rinnalla (Mikkelin kaupunginvaltuusto 12.11.2012). Päivähoidon palveluseteli Lasten päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalipalvelu, kun päivähoito siirtyi opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa. Varhaiskasvatus on näin ollen opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen piirissä. Palvelusetelijärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa ja sen käyttö on todettu laajenevan vuosi vuodelta. Tammikuussa 2011 Suomen Kuntaliiton ja Sitran selvityksen mukaan 8 kuntaa ilmoitti käyttävänsä päivähoidon palveluseteliä. Kuntaliiton selvityksen mukaan keväällä 2014 päivähoidon palvelusetelin
Mikkeli Kokouskutsu 13 (21) käyttö oli laajentunut jo 38 Manner-Suomen kuntaan ja 24 kuntaa suunnitteli päivähoidon palvelusetelin käyttöön ottamista. Käyttöönoton on todettu vähentävän kunnallisten hoitopaikkojen kysyntää, päivähoitojonoja ja kunnan investointitarpeita ja palveluseteli on lisännyt perheille tarjottavia vaihtoehtoja. Kunta tekee päätökset palvelusetelin käyttöönotosta. Se määrittää palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, kun tuottaja täyttää kunnan asettamat hyväksymiskriteerit. Palvelusetelijärjestelmässä kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat kilpailuttamalla tai hyväksymismenettelyllä, joka ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Käytettäessä palveluseteliä kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta. Päivähoidon palveluseteli on lapsikohtainen tuki, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Samanaikaisesti perhe ei voi saada yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Palveluseteliä ei makseta perheelle rahana, vaan yksityinen palveluntuottaja laskuttaa määritetyn setelin arvon kaupungin varhaiskasvatukselta palvelutarpeen mukaan. Perheellä on oikeus kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä. Palveluseteliin liittyviä käsitteitä Asiakkaan omavastuu = Palvelun hinnasta vähennetään palvelusetelin arvo Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta, joka muodostuu kunnan ja asiakkaan maksuista Palvelusetelin arvo = Kunnan maksama osuus palvelun hinnasta Omavastuu = Asiakkaan maksama osuus palvelun hinnasta Tulosidonnainen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo määräytyy asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan. Palvelusetelin arvon suuruudelle määritellään vähimmäis- ja enimmäisarvo kunnan määrittämien perusteiden mukaisesti. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suurempi on myös asiakkaan omavastuu. Tasasuuruinen palveluseteli = Palveluseteli, jonka arvo on kaikille asiakkaille samansuuruinen. Asiakkaan tulot eivät vaikuta tasasuuruisen palvelusetelin arvoon. Hintakatto = Kunnan palvelusta palveluntuottajalle maksamaa enimmäishintaa, johon sisältyy kunnan maksama osuus (palvelusetelin arvo) ja asiakkaan omavastuu. Kunnan päättäessä asettaa palvelun hinnalle hintakaton, se määrittää palveluntuottajille palvelusta maksettavan enimmäishinnan. Käytännössä kunta asettaa palvelusta maksettavan
Mikkeli Kokouskutsu 14 (21) enimmäishinnan yhdeksi palveluntuottajien hyväksymiskriteeriksi. Tätä kutsutaan hintakaton asettamiseksi. Markkinahinta = Kunta antaa palvelusta maksettavan hinnan muodostua vapaasti markkinoilla. Kunta ei ota kantaa palveluntuottajan hinnoitteluun, vaan asiakkaan kunnan palvelusta maksama hinta määräytyy markkinoiden ehdoilla. Kunta ja palveluseteli Päättää käyttöönotosta Päättää palvelusetelillä hankittavista palveluista Päättää hyväksymisehdot Hyväksyy palveluntuottajat Tiedottaa ja opastaa asiakasperheitä Huolehtii palveluohjauksesta Arvioi asiakasperheen palvelutarpeen Myöntää palvelusetelin tulosidonnaisena tai tasasuuruisena Määrittelee palvelusetelin myöntämisen kriteerit, voimassaoloajan, arvot, kattohinnat Maksaa kunnan osuuden palveluntuottajalle Valvoo palveluntuottajan toimintaa Asiakas ja palveluseteli Valitsee, käyttääkö kunnallista vai yksityistä päivähoitopalvelua Valitsee palveluntuottajan Toimittaa kuntaan tulotiedot Voi kieltäytyä palvelusetelistä ja hakea kunnallista päivähoitoa Tekee palvelusopimuksen palveluntuottajan kanssa Maksaa päivähoitomaksun palveluntuottajalle Palveluntuottaja ja palveluseteli Hakee palveluntuottajaksi Hinnoittelee tuottamansa palvelut Tekee palvelusopimuksen asiakkaan kanssa Laskuttaa asiakasta Laskuttaa kuntaa Palvelusetelin arvo Kuntaliiton selvityksessä (2014) päivähoidon palvelusetelin arvo vaihtelee keskimäärin 424-1 066. Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten päivähoidon palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka. (Laki lasten päivähoidosta, 10 ) Ehdotus
Mikkeli Kokouskutsu 15 (21) Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin. Merkittiin, että Tiina Turunen todettiin esteelliseksi ja hän poistui kokouksesta klo 17:56-18:16 väliseksi ajaksi. Sihteerinä toimi Virpi Siekkinen. Merkittiin, että Pirjo Vartiainen ja Leila M. Korhonen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo 18:17. Kasvatus- ja opetuslautakunta, 21.05.2015, 41 Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi Mikkelin kaupungin palvelustrategiaan vuosille 2011-2016 on kirjattu varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen linjauksina: (1)Turvataan palvelujen saatavuus ja lisätään kuntalaisten mahdollisuuksia valita käyttämänsä palvelu, (2) Päivähoidossa kaikkien eri lasten hoidon järjestämisen vaihtoehtojen tulee olla asiakkaiden käytettävissä, (3) Uusien päivähoitoalan yritysten syntymistä edistetään niin varsinaisena yrittäjyytenä kuin henkilöstö-yrittäjyytenäkin ja (4) Palvelusetelin käyttöä kokeillaan. Mikkelin kaupungin varhaiskasvatuspalvelut on järjestänyt tapaamisia yksityisten päiväkotien edustajien kanssa. Tapaamisissa on tutustuttu palvelusetelijärjestelmään. Uuden hankintalain voimaantulo velvoittaa tarkastelemaan nykyisiä avustuskäytäntöjä. Palvelusetelillä tarkoitetaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata yksityisen palveluntuottajan asiakaspalvelun kustannukset kunnan määrittelemään arvoon asti. Asiakkaalla ei ole ehdotonta oikeutta palveluseteliin vaan siihen vaikuttaa kunnan linjaus palvelusetelijärjestelmän käyttöönotosta, toimintaan varatuista määrärahoista sekä kunnan viranomaisen arviosta asiakkaalle soveltuvasta palvelusta. Palveluseteli on kunnan oman toiminnan ja ostopalvelujen lisä. Palvelusetelin käyttö on hallinnollisesti kevyin järjestämistapa julkisen ja yksityisen sektorin välillä, koska palvelujen tuottajien valinnassa ja hyväksymisessä ei edellytetä tarjousvertailumenettelyä eikä kilpailuttamista. Lasten päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain tarkoittama sosiaalipalvelua, kun päivähoito siirtyi opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuoden 2013 alussa.
Mikkeli Kokouskutsu 16 (21) Varhaiskasvatus ja päivähoito on opetus- ja kulttuuriministeriön alaista toimintaa eikä enää sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen piirissä. Palvelusetelijärjestelmä on mahdollista ottaa käyttöön päivähoidossa, mutta ei esiopetuksessa. Kunta tekee päätökset palvelusetelin käyttöönotosta. Se määrittää palvelut, joissa palveluseteliä käytetään ja kunta hyväksyy palvelujen tuottajat, kun tuottaja täyttää kunnan asettamat hyväksymiskriteerit. Palvelusetelijärjestelmässä kunta valitsee yksityiset palvelusetelipalvelujen tuottajat hyväksymismenettelyllä, joka ei edellytä julkista tarjouskilpailua. Käytettäessä palveluseteliä kunnan ja palveluntuottajan välille ei muodostu sopimussuhdetta. Palvelusetelin hinnoittelussa kunta hyödyntää muun muassa tietoja nykyisten keskimääräisten ostopalvelujen kustannuksista, yksityisten palvelutuottajien tuotantokustannuksista, palvelun alimmasta hinnasta markkinoilla ja oman ja muiden kuntien palvelutuotannon kustannuksista. Päivähoidon palveluseteli on lapsikohtainen tuki, jonka avulla perhe voi hankkia päivähoitopalvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Samanaikaisesti perhe ei voi saada Kelan yksityisen hoidon tukea eikä kotihoidon tukea. Päivähoidon palvelusetelin käyttöönotosta on tehty vaikutusten ennakkoarviointi ja tullaan tekemään yritysvaikutusarviointi. Varhaiskasvastusjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi.
Mikkeli Kokouskutsu 17 (21) 42 Mikkelin Montessori-päiväkodin tukeminen MliDno-2015-702 Valmistelija / lisätiedot: Pirjo Vartiainen Pirjo.Vartiainen@mikkeli.fi Liitteet 1 Hakemus 10.4.2015 MikkelinMontessori-päiväkoti.pdf Mikkelin Montessori-päiväkoti lähetti 10.4.2015 päivätyn kirjeen Mikkelin kaupungille, kirje liitteenä. Kirjeen saatteen mukaan Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan, Osmo Ukkosen ja Mikkelin Montessori-päiväkodin edustajien välisessä tapaamisessa 8.4.2015 Montessori-päiväkodilla keskusteltiin liitteenä olevan kirjelmän asioista ja Montessori-päiväkodin tukemisesta 15 000 eurolla 31.5.2015 mennessä. Puheenjohtaja Osmo Ukkosen toivomuksesta, asia otetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan esityslistalle 23.4.2015 olevaan kokoukseen. Edellä ehdotettuun kokoukseen asiaa ei ehditty valmistella, koska kirje oli viranhaltijoilla vasta 14.4. iltapäivällä ja asiat oli oltava kasvatus- ja opetuslautakunnan listalla samana päivänä klo 14. Kirjeessään Mikkelin Montessori-päiväkodin kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Immonen ja päiväkodin johtaja Soila Järvinen kertovat, että yksityisen vaihtoehtopedagogiikkaa tarjoavan Montessori-päiväkodin tilanne on erittäin haastava. Haasteena kerrotaan olevan yksityisen hoidon tuen jälkeen jääneisyys yleiseen hintatason nousuun nähden. Päiväkoti on tasapainottanut talouttaan useampana vuonna ja tehnyt talkootyötä vanhempien kanssa, mikä ei kuitenkaan ole riittänyt. Immosen ja Järvisen mukaan yksityisen hoidon tukeen tulisi tehdä asianmukaiset korotukset, joilla varmistettaisiin yksityisten päivähoitopalvelujen jatkuminen myös tulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä ehdotetaan tilanteen korjaamiseksi alle 3-vuotiaiden tukeen nostoa samalle suhteelliselle tasolle kuin 3-5-vuotiaiden tuki on (vuoden 2014 taso 748,48 euroa). Lisäksi ehdotetaan indeksikorotusta yksityisen hoidon tukeen. Kaikkiin maksuluokkiin esitetään tasokorotusta vuoden 2016 alussa. Lisäksi esitetään, että kaupunki sitoutuu jatkossa tekemään vuosittaiset indeksikorotukset kaikkiin yksityisen hoidon tuen maksuluokkiin. Lisäksi Montessori-päiväkoti pyytää tapaamista Mikkelin kaupungin kasvatus- ja opetuslautakunnan kanssa ja avointa keskustelua asiasta. Päiväkoti haluaa jatkossakin olla tukemassa Mikkelin kaupungin strategisia tavoitteita ja palveluja sekä
Mikkeli Kokouskutsu 18 (21) monipuolistaa omalta osaltaan päivähoidon tarjontaa Mikkelissä perheitä joustavasti palvellen. Sivistystoimen tulosalueella eikä varhaiskasvatuksessa ole 15 000 euroa maksettavaksi yksityiselle Montessorin päiväkodille 31.5.2015 mennessä. Mahdolliset nykyiseen tukitasoon tehtävät korotusesitykset esitetään käsiteltäväksi talousarvion 2016 valmistelun yhteydessä. Määräraha-asian ollessa kyseessä ja tasavertaisuuden näkökulmasta asiaa pitää tarkastella koko yksityisen päivähoidon näkökulmasta. Varhaiskasvatusjohtajan päätösehdotus: Sivistystoimen tulosalueella eikä varhaiskasvatuksessa ole 15 000 euron määrärahaa maksettavaksi yksityiselle Montessorin päiväkodille. Mahdolliset tukitasoon tehtävät korotusesitykset käsitellään talousarvioin 2016 yhteydessä. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta toteaa, ettei sen alaisella varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut -tulosalueella ole määrärahaa pyydetyn 15 000 euron lisätuen maksamiseksi. Mahdolliset yksityisen hoidon tukeen tehtävät korotukset tulee valmistella ja päättää talousarvion 2016 päätöksenteon yhteydessä. Tiedoksi Mikkelin Montessori-päiväkoti, varhaiskasvatusjohtaja
Mikkeli Kokouskutsu 19 (21) 43 Vastine oikaisuvaatimukseen kasvatus- ja opetusjohtajan päätöksestä koskien Osmo Reinikan ottamista lehtorin virkaan 11.8.2015 alkaen toistaiseksi MliDno-2015-505 Valmistelija / lisätiedot: Seija Manninen,Sari Markus Seija.Manninen@mikkeli.fi, Sari.Markus@mikkeli.fi Liitteet 1 Vastine Reinikka liite.pdf Osmo Reinikka vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että kasvatusja opetuslautakunta kumoaa kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Mannisen päätöksen 26.3.2015 38 koskien Osmo Reinikan ottamista lehtorin virkaan 11.8.2015 alkaen toistaiseksi. Reinikka vaatii, että päätös tulee viran alkamisajankohdan osalta kumota ja antaa uusi virkamääräys 1.8.2015 lukien. Perusteluissa Reinikka mainitsee, että hakuilmoituksessa on julistettu auki lehtorin virka elokuusta 2015 alkaen. Hän pitää kasvatus- ja opetusjohtajan päätöstä ristiriitaisena hakuilmoituksen kanssa. Reinikka kertoo olettaneensa, että virka täytetään lukuvuoden alusta, koska pitää tätä vakiintuneena käytäntönä Mikkelin kaupungilla ja tosiasiallinen työhön perehtyminen alkaa oppilaiden tuloa aikaisemmin. Lisäksi perusteluissa vedotaan perusopetuslain 23 :ään, jonka mukaan lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Reinikan mukaan opettajan palkkaus on opettajien virka- ja työehtosopimuksen ja siitä muodostuneen vakiintuneen tulkinnan kautta sovittu kokonaisuudeksi, jossa palkka on kohdistettu koko em. lukuvuodelle, jos opettajan velvollisuutena on tehdä koko lukuvuoden 38 viikon työaika. Reinikka kertoo oikaisuvaatimuksessaan, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on tasa-arvovaltuutetulle antamassaan lausunnossa vahvistanut edellä mainitun tulkinnan. Reinikka vetoaa oikaisuvaatimuksessaan kunnallisen viranhaltijalain 12 :ään, jonka mukaan työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Reinikka vaatii kasvatus- ja opetusjohtajan 26.3.2015 38 kumoamista siltä osin, kun palkkaoikeus alkaa vasta 11.8.2015 siten, että virkaan valinta tapahtuisi 1.8.2015 lukien, koska Reinikan mukaan päätös on lainvastainen eikä se ole tarkoituksenmukainen. Mikkelin kaupungin lehtorin (liikunta) virka on ollut haettavana ajalla 16.2.2015-2.3.2015. Viran sijoituspaikaksi palvelussuhteen alussa on määritelty Rantakylän yhtenäiskoulu. Virka on hakuilmoituksessa ilmoitettu täytettäväksi elokuusta 2015 lukien.
Mikkeli Kokouskutsu 20 (21) Mikkelin kaupungilla on otettu käytännöksi, että uusien opettajien palvelussuhteet alkavat siitä, kun opettajien työntekovelvoite alkaa. Muutos koskee uutena alkavia opettajien palvelussuhteita. Perusopetuslain 23 :n mukainen lukuvuoden alkamispäivä ei velvoita kuntaa aloittamaan opettajan palvelussuhdetta 1.8. lukien. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valituksen liitteenä olevassa lausunnossa tasa-arvovaltuutetulle ei myöskään ole lausumaa siitä, että palvelussuhteen tulisi alkaa 1.8. Kunnallinen työmarkkinalaitos on 7.11.2014 antamassaan lausunnossa todennut, että opettajien rekrytointi työntekovelvoitteen alkupäivästä alkaen ei ole lainsäädännön vastainen, eikä kyse ole palkanleikkauksesta vaan kyse on enemmänkin tavoitteesta tasapuoliseen kohteluun suhteessa kunnan muihin henkilöstöryhmiin. Opettajien palkkaaminen 1.8. alkaen, vaikka työntekovelvoite alkaa vasta suunnittelupäivästä, poikkeaa kunnan muista työntekijöistä ja viranhaltijoista, joilla palkanmaksu alkaa vasta siitä kun työntekokin alkaa. Kasvatus- ja opetusjohtajan päätös 26.3.2015 38 ei ole lainvastainen tai epätarkoituksenmukainen. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Lautakunta päättää, että oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen kumoamiseen, joten oikaisuvaatimus tulee hylätä. Tiedoksi Osmo Reinikainen, kasvatus- ja opetusjohtaja, palvelussuhdepäällikkö
Mikkeli Kokouskutsu 21 (21) 44 Talousarvion toteutumisen seuranta 30.4.2015 MliDno-2015-745 Valmistelija / lisätiedot: Paula Sihvonen Paula.Sihvonen@mikkeli.fi Lautakunnan alaisen toiminnan talouden huhtikuun lopun toteutuma, raportti sekä johdon ennuste loppuvuodelle jaetaan ja esitellään kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja Merkitään tiedoksi.
7.11.2014 Helsingin, Espoon ja Vantaan suunnitelmat opettajarekrytointikäytännön muutoksista ovat lainmukaisia Opettajien ammattijärjestö OAJ antoi 6.11.2014 tiedotteen, jonka mukaan se on valmis toimiin Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkeja vastaan, jos ne eivät luovu aikeistaan muuttaa uusien opettajien rekrytointikäytäntöä. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat päättäneet, että uusien opettajien palvelussuhteet alkaisivat jatkossa siitä, kun opettajien työntekovelvoitekin alkaa. Muutos koskee vain uutena alkavia opettajien palvelussuhteita, eikä muutos ole kokonaisuuteen suhteutettuna merkittävä. Uudet opettajat on useimmiten palkattu jo 1.8. alkaen, vaikka työntekovelvoite alkaa vasta n. elokuun puolessa välissä, kun opetuskin alkaa. Opettajien ottaminen ennen työntekovelvoitteen alkamista on poikennut kunnan muista työntekijöistä ja viranhaltijoista, joilla palkanmaksu alkaa vasta siitä kun työntekokin alkaa. KT Kuntatyönantajat toteaa, että suunniteltu uusi opettajien rekrytointikäytäntö ei ole lainsäädännön vastainen, eikä kyse ole palkanleikkauksesta vaan kyse on enemmänkin tavoitteesta tasapuoliseen kohteluun suhteessa kunnan muihin henkilöstöryhmiin. Helsingin, Espoon ja Vantaan suunnitelmat opettajarekrytoinnin muutoksesta eivät siis ole lainvastaisia. OAJ:n uhkaukset vastatoimista sen sijaan ovat, jos kyse on laittomilla työtaistelutoimenpiteillä uhkaamisesta. Lisätietoja Avaa yhteystiedot Hannu Freund neuvottelupäällikkö +358 9 771 2024, +358 50 572 6209 Teija Metsäranta johtava työmarkkinalakimies +358 9 771 2468, +358 50 562 7140