6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen sekä mannerjää kön, virtaavan veden ja tuulen toiminta. Suomen nykyinen maaperä koostuu ennen kvartäärikau a kallioperästä rapautuneista aineksista ja kvartäärikauden moneen kertaan uudelleen kerrostuneista maalajeista. Kvartäärikaudella tarkoitetaan noin 1,6 miljoonaa vuo a si en alkanu a geologista ajanjaksoa. Erityises kvartäärikauden jääkausi muovasi maaperää. Jääkaudet ovat ajanjaksoja, jolloin suuria alueita maan pinnasta on mannerjää köiden peitossa. Maaperä rakentuu irtomaakerroksesta, joka pei ää kallioperää maalla ja vesistöjen pohjalla. Irtomaakerros koostuu pääosin murskautuneesta ja hienontuneesta kiviaineksesta eli kivennäismaalajeista. Niitä ovat moreeni, sora, hiekka ja savi. Maaperään kuuluvat lisäksi eloperäisestä aineksesta syntyvät turve ja lieju sekä maaperässä oleva vesi. Maaperän pinta- ja pohjakerrokset voivat koostua eri maalajeista. Maalajien geologisen syntytavan, raekoostumuksen ja humuspitoisuuden perusteella on muodoste u neljä maalajiryhmää: moreenimaalajit, karkearakeiset maalajit, hienorakeiset maalajit ja eloperäiset maalajit. Nämä eri maalajit soveltuvat rakentamiseen eri tavoin. Moreenimaalajit ovat Suomen yleisimpiä maalajeja. Moreeni on kallioperästä mannerjää kön irro amaa, kulje amaa ja kerrostamaa maa-ainesta. Pohjamoreeni on jää kön alla iviiksi pakkautunu a ainesta. Pintamoreeni on ainesta, joka kulkeutui jää kön sisällä ja päällä sekä kerrostui jään sulamisvaiheessa. Jää kön virtaus- ja sulamisvaiheen aikana moreeniainesta kasautui myös erilaisiksi muodostumiksi. Näitä ovat esimerkiksi pisaranmalliset drumliinit, kumpumoreenit ja reunamoreenit. Moreenimaalajit jaetaan sora-, hiekka- ja hienorakenteisiin moreeneihin. Näistä soramoreeni soveltuu parhaiten rakennuspohjaksi, sillä soramoreenin alueella rou minen on vähäistä. Soramoreenin hai apuolena rakentamisella saa aa olla runsaskivisyys ja -lohkareisuus. Rou vuus sen sijaan heikentää hiekka- ja hienoaineksisten moreenien käy öä rakennuspohjana. Karkearakenteiset maalajit ovat muodostuneet mannerjää kön sulamisvaiheen aikana jää kön sulamisvesien kerrostamana. Karkearakenteisia maalajeja ovat lohkareet, kivet, sora, hiekka ja karkea hieta. Sora-alueet ovat hyviä rakennuspohjia, sillä ne ovat rou ma omia. Muodostumien jyrkät rinteet ja niiden liepeillä olevat savi- ja sil kerrostumat saa avat kuitenkin heikentää rakenne avuu a. Hienorakeiset maalajit ovat maa-aineksia, joiden raekoko on pienempi kuin 0,06 mm. Hienorakenteisia maalajeja ovat hieno hieta, hiesu ja savi. Hienorakeiset maalajit ovat rakennuskelpoisuudeltaan huonoa maata rou vuutensa ja heikon kantavuutensa vuoksi. Vähintään metrin paksuinen kuivakuori lisää kuitenkin savialueiden kantavuu a. Tässä tapauksessa ne ovat kohtuullisia pientalojen rakennuspohjia. Hienorakeisten maalajien sekä runsaas hienoa ainesta sisältävien moreenien maarakennusominaisuudet riippuvat myös vesipitoisuudesta. Jos näiden maalajien vesipitoisuus on suuri, ne ovat kaivuun yhteydessä vaikeas käsiteltäviä. Tilanne a pahentavat edelleen sateet ja roudan sulaessa vapautuva vesi. Eloperäiset maalajeja ovat turve ja lieju. Turve on suokasvien jäänteistä maatumalla syntynyt eloperäinen maalaji. Lieju on meren ja järvien sekä usein soiden pohjalla tava ava maalaji, joka on syntynyt vesialtaan pohjalle kerrostuneista pieneliöiden ja kasvien jäänteistä. Eloperäisille maalajeille on ominaista suuri painuminen ja rou vuus. Ne ovat yleensä rakennuspohjaksi kelpaama omia maa-alueita. Etenkin jos eloperäisen kerrostuman alla on savipohja, soveltuvat ne huonos rakentamiseen. Jos eloperäinen kerrostuma on kantavamman maapohjan päällä, se voidaan poistaa ja korvata täytemaalla. Tällöin maapohjasta saadaan rakennuskelpoinen. 37
Maaperän rakenne avuus Maaperän rakenne avuus määräytyy pitkäl sen geologisen historian mukaan. Maalajit yhdessä pohjaveden kanssa määri elevät, soveltuuko maaperä rakennusalustaksi. Rakennuskelpoisuuden selvi ämiseksi tarvitaan eto rakennusalueen geologisesta rakenteesta. Lisäksi on ede ävä, mihin maalajiryhmiin maaperän aines kuuluu. Rakentamisen kannalta maalajien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat raekoostumus, iviys, kivi- ja lohkarepitoisuus, vesipitoisuus ja eloperäisen aineksen määrä. Maaperän laatu vaihtelee enemmän pystysuunnassa kuin vaakasuunnassa. Rakentamista ja rakennusten perustuksia suunniteltaessa on ote ava huomioon koko alla olevan kerrostuman ominaisuudet. Keskeiset tekijät maan rakennuskelpoisuu a määriteltäessä ovat: maalajien kantavuus maalajien rou vuus eli roudan syntyessä tai sulaessa tapahtuvaa maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten ominaisuuksien muu uminen. Rou minen aiheu aa erilaisille rakennelmille vaurioita. maalajien kokoonpuristuvuus maalajien kaive avuus kantavan pohjan syvyys pinnaltaan pehmeiden maalajien alueilla maanpinnan kaltevuus maalajien vedenläpäisevyys Pälkäneen ja Kuhmalahden kun en alueella sijaitsevat suo- ja soistuma-alueet on esite y kartoissa 14 ja 16. Lisäksi maaperää tarkastellaan yleispiirteises päämaalajiryhmi äin kartoissa 15 ja 17. Kartan maaperälajit on esite y pinta-aineksen mukaan. Hienorakenteisten ja eloperäisten maalajien alueilla pohjamateriaali voi kuitenkin vaihdella. 38
Taulukko 12. Eri maalajien soveltuvuus rakentamiseen. Lähde: GTK.Maaperäkartan käy öopas. Kantavuus Routivuus Vedenläpäiseväisyys Tunnus Moreenilajit Soramoreeni + 2 SrMr Hiekkamoreeni 1 2 Mr Hienoaineksinen moreeni 3 1 HMr Moreenimuodostuma +, MrM Karkearakeiset maalajit Lohkareet, isot kivet 3 +, 3 KiM Pienet kivet, sora 2 3 + 3 SrM Hiekka 2 3 + 3 Hk Karkea hieta 2 +, 3 Ht Hienorakeiset maalajit Hieno hieta 1 2* 2 Hht Hiesu 1 2* 2 Hs Savi 1* 1 Sa Liejuinen hienohieta 1* 1 LjHHt Liejuhiesu 1* 1 LjHs Liejusavi 1* 1 LjSa Eloperäiset maalajit Lieju * * * Lj Saraturve Ct Rahkaturve 1 1 2 1 2 St Kantavuus Routivuus Vedenläpäisevyys 1 = pieni + = routimaton 1 = pieni 2 = kohtalainen - = routiva 2 = kohtalainen 3 = suuri 3 = suuri * = painuminen suuri 39
m 0 Vesistö Suo tai soistuma Tiestö Kuntaraja 5 Onkkaala 10 Km Kar a 14. Suot ja soistumat Pälkäneen alueella. 40 Aitoo Maaperäaineisto 1:20 000, Geologian tutkimuskeskus. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. Luopioinen Rautajärvi
m 0 Vesistö 2,5 Eloperäiset maalajit Hienorakeiset maalajit 5 Km Onkkaala Karkearakeiset ja moreenimaalajit Kivikko Kallio Kuntaraja Tiestö Kar a 15. Maaperätyyppien jakautuminen Pälkäneen alueella. 41 Aitoo Maaperäaineisto 1:20 000, Geologian tutkimuskeskus. Pohjakartta Maanmittauslaitos, julkaisulupa nro. 207/MML/10. Luopioinen Rautajärvi