Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori
|
|
- Katriina Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Suomen Yksikkö Espoo Maaperän rakennettavuusselvitys Lahdesjärvi-Lakalaiva Jaana Jarva, Ossi Ikävalko, Mikael Eklund & Heikki Säävuori
2 Lahdesjärvi-Lakalaiva Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja Espoo Työn tilaaja: en kaupunki Yhdyskuntapalvelut Kaupunkisuunnittelu PL Tekijöiden yhteystiedot: Ossi Ikävalko Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Fax Sähköposti: ossi.ikavalko@gtk.fi Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus PL Espoo Puh Fax Sähköposti: jaana.jarva@gtk.fi
3 Lahdesjärvi-Lakalaiva Tiivistelmä en Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava-alueen maaperä on rakennettavuudeltaan pääosin hyvää tai keskinkertaista. Alueella on runsaasti ohuen moreenipeitteen verhoamia kallioalueita, joiden rinteiden topografia vaihtelee. Moreeni on pääosin hiekkamoreenia, mutta siinä on runsaasti kiviä. Tämä heikentää moreenialueiden kaivettavuutta. Alueen pehmeiköt ovat pääosin ohuita savikoita. Savikkoalueilla on reilun metrin paksuinen kuivakuorikerros. Moreeni- ja savialueita verhoaa paksuimmillaan muutaman metrin paksuinen saraturvekerros. Nämä eloperäiset kerrostumat ovat muuta ympäristöä kosteampia ja ne ovat myös rakennettavuudeltaan muita alueita heikompia. Lisäksi tutkimusalueella on täytemaa-alueita joiden rakennettavuus on tulkittu heikoksi. Täytemaa-alueiden rakennettavuuteen vaikuttaa oleellisesti täytemaan geotekniset (kantavuus, kaivettavuus) ominaisuudet sekä mahdollinen pilaantuneisuus. Pääosa tutkimusalueesta, lähes 60%, on rakennettavuudeltaan hyvää. Hyvistä rakennettavuusalueista yli 55% on topografialtaan tasaisia kallio- ja moreenimaita. Rakennettavuudeltaan keskinkertaisia alueita on noin 18% koko tutkimusalueesta. Tutkimusalueesta on noin 4% savikoita, jotka ovat lentogeofysiikan mittausaineiston perusteella tehtyjen tulkintojen mukaan pääosin paksuudeltaan alle 2,5 metriä. Tulkitun paksuuden ja rinnekaltevuuden perusteella yli 60% savikoista on rakennettavuudeltaan hyviä ja noin 40% keskinkertaisia. Eloperäisiä kerrostumia ja täytemaaalueita on noin 11% koko tutkimusalueen pinta-alasta. Nämä alueet ovat rakennettavuudeltaan kaikkein heikoimpia.
4 Lahdesjärvi-Lakalaiva Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 TOIMEKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄ JA KÄYTETTY AINEISTO : maaperäkartoitusaineisto Pehmeikköjen paksuustulkinnat Korkeusmalli 4 4 TUTKIMUSALUEEN MAAPERÄ JA SEN RAKENNETTAVUUS Maaperä Rakennettavuus 6 KIRJALLISUUSLUETTELO LIITTEET: Liite 1 Maaperäkartta Liite 2 Rinnekaltevuuskartta Liite 3 Rakennettavuuskartta (rasteri) Liite 4 Rakennettavuuskartta (vektori)
5 Lahdesjärvi-Lakalaiva 1 1 TOIMEKSIANTO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on laatinut en Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaavaalueen rakennettavuusselvityksen en kaupungin toimeksiannosta. GTK:ssa työstä ovat vastanneet erikoisasiantuntija Ossi Ikävalko, geologi Jaana Jarva, tutkimusassistentti Mikael Eklund ja geofyysikko Heikki Säävuori. Tilaajan edustajana työssä ovat toimineet asemakaavaarkkitehti Ritva Kangasniemi ja katusuunnittelupäällikkö Kari Hietala. 2 JOHDANTO Maaperän rakennettavuus määräytyy pitkälti sen geologisen historian mukaan. Maalajit yhdessä pohjaveden kanssa muodostavat sen ympäristön, joka määrittelee maaperän käyttökelpoisuuden rakennusalustaksi. Niiden perusteella valittu perustamistapa puolestaan vaikuttaa rakennushankkeen pohjarakennuskustannuksiin (Johansson 2005). Maaperän rakennettavuutta määriteltäessä keskeisiä tekijöitä ovat: 1) maalajien kantavuus, routivuus, kokoonpuristuvuus ja kaivettavuus, 2) kantavan pohjan syvyys pehmeiköillä, 3) maanpinnan kaltevuus, 4) maa- ja kallioaineksen käyttökelpoisuus ja 5) pohjavesi (Kauranne et al. 1972). Tekijät 1-2 vaikuttavat perustamistapaan. Maanpinnan kaltevuus vaikuttaa tasauksiin, maa- ja kallioaineksen käyttökelpoisuus alueiden varaamiseen raaka-ainelähteeksi sekä pohjaveden esiintyminen rakennusalustan kuivatuksiin (Johansson 2005). Karkearakeiset lajittuneet maalajit, eli harjuihin ja muihin jäätikköjokikerrostumiin kerrostuneet sorat ja hiekat sekä soraiset ja hiekkaiset rantakerrostumat, ovat rakentamisen kannalta hyviä. Ne eivät roudi, ne kantavat hyvin eivätkä juurikaan painu kasaan. Rakentamisen kannalta ongelmallisia ovat usein näillä alueilla jyrkät maastonmuodot sekä lievealueiden mahdolliset saviset ja silttiset välikerrokset. Myös moreenimaalajit ovat usein hyvin kantavia. Moreenimaiden rakennettavuutta kuitenkin heikentävät kaivuvaikeus sekä hienoainesmoreenin routivuus ja mahdollinen stabilointitarve. Hienorakeisista maalajeista siltit kantavat heikosti ja routivat, kuormittaessa ne puristuvat kokoon. Savien kantavuus on heikko, eloperäisten maalajien kantavuus on lähes olematon. Siltti- ja savipohjat vaativat useimmiten paalutusta tai stabilointia. Hienorakeisten maalajien käyttökelpoisuus keveiden rakenteiden rakentamispohjana on parempi, mikäli kerrostuman pinnalle on muodostunut kuivakuori. (Geologian tutkimuskeskus 2005a) 3 TUTKIMUSMENETELMÄ JA KÄYTETTY AINEISTO 3.1 1: maaperäkartoitusaineisto Tutkimusalueen maaperän rakennettavuusselvitys on aloitettu kokoamalla alueelta olemassa oleva geologinen aineisto. Alueelta oli käytettävissä GTK:n tuottama 1: maaperäkartta sekä maaperäkartoitukseen liittyvät kenttähavainnot ja kairaustiedot. Varsinaiselta tutkimusalueelta ei kuitenkaan maaperäkartoituksen yhteydessä oltu tehty kairauksia tai otettu maanäytteitä. GTK:n tuottamaa 1: maaperäkarttaa varten maastotyöt on tehty 1: mittakaavassa Maanmittauslaitoksen (MML) tuottamia matalalentoilmakuvia ja pohjakarttaa apuna käyttäen (Haavisto 1983). Alueen maaperästä on tehty alustava ilmakuva- ja karttatulkinta, jossa on huomioitu myös ennakkoon otettujen ja analysoitujen maanäytteiden antama tieto alueella esiinty-
6 Lahdesjärvi-Lakalaiva 2 vistä maalajityypeistä. Itse maaperäkartoitus on tehty maastossa metrin mittaista käsikairaa sekä lapiota hyväksi käyttäen (Geologian tutkimuskeskus 2005b). Maaperän kuvioiden vähimmäiskoko on yleensä 2 ha, erityisissä tapauksissa on voitu käyttää pienempiäkin kuvioita. Maaperäkartassa on esitetty 1,0 metrin syvyydessä oleva maalaji eli pohjamaa. Kalliokuvio käsittää avokalliot ja alle 1,0 metrin maakerroksen peittämät kallioalueet. (Haavisto 1983, Geologian tutkimuskeskus 1994) Maaperäkartoitusaineistoa on tässä työssä täydennetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tiedoilla (Maanmittauslaitos 2006). Täytemaa-alueet sekä tutkimusalueen luoteisosassa sijaitseva kiviaineksen ottoalue ovat laajentuneet siitä, mitä ne ovat olleet maaperäkartoituksen aikana. Lisäksi työssä on hyödynnetty tietoa maastotietokannan soistumista, avokallioista ja jyrkänteistä. en kaupungin maastomalli (kantakartta 1:2 000) antaa tarkemman kuvan alueen pinnan muodoista. Maastomallissa on esitetty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa tarkemmin mm. avokalliot ja maastokuviot (esimerkiksi kosteikkoalueet). Lisäksi maastomallissa on korkeuskäyrät esitetty yhden metrin välein. Kantakartan avokalliohavainnot on lisätty maaperäkarttaan, mutta niiden perusteella ei ole tehty maaperäkartan kuviorajojen tarkistusta, koska kartan tarkistus edellyttää maastotutkimuksia. Tutkimusalueen maaperäkartta on esitetty liitteessä Pehmeikköjen paksuustulkinnat Maaperäkartoitusaineistoon pohjautuvaa maaperätietoa on täydennetty tutkittavalta alueelta tehdyillä pehmeiden maalajien eli pehmeikköjen paksuustulkinnalla, joka perustuu GTK:n geofysikaaliseen lentomittausaineistoon. Maaperän kerrosten ominaisuuksien selvittämiseen soveltuvat lentogeofysiikan radiometriset ja sähkömagneettiset mittaukset. Radiometriset mittaukset heijastavat maa- ja kallioperän kuivan, useimmiten alle yhden metrin paksuisen pintakerroksen ominaisuuksia. Sähkömagneettisilla lentomittauksilla saadaan tietoa maa- ja kallioperän sähkönjohtavuudesta useiden kymmenien metrien syvyyteen (Säävuori 2004). Geofysikaalisten menetelmien perusteella tehdyt pehmeikköjen paksuustulkinnat ovat viitteellisiä. Pehmeikköjen paksuustulkinta perustuu maalajien ja maakerrosten alla olevan kallioperän sähkönjohtavuusvaihteluihin. Käytetyssä tulkintamallissa savikon alla oleva kallioperä oletetaan resistiiviseksi eli huonosti sähköä johtavaksi. Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueelta käytettävissä olivat yhdellä taajuudella tehdyt lentogeofysikaaliset mittaukset vuodelta Tulkinta voidaan tehdä käyttäen yhdellä taajuudella tehtyjä mittauksia, mutta tarkkuus paranee, jos käytettävissä on useammalla taajuudella suoritettuja mittauksia (Säävuori 2004). Pehmeikköjen paksuustulkinta perustuu tutkimusalueella tehtyihin sähkömagneettisiin lentomittauksiin. Alueelle sijoittuu osia kuudesta etelä-pohjois-suuntaisesta mittauslinjasta, joiden keskimääräinen etäisyys on noin 200 metriä ja yksittäisten havaintopisteiden väli linjoilla on metriä. Tulkinnassa on käytetty kolmikerrosmallia, jossa alimpana on resistiivinen kallioperä, sen päällä huonosti johtavaa moreenia ja päällimmäisenä johtava pehmeikkökerros. Tulkinnan onnistumisen edellytyksenä on, että johtavan kerroksen sähkönjohtokyky tunnetaan riittävällä tarkkuudella. Tutkittavalla alueella ei ollut mahdollista tehdä johtokykyluotauksia, vaan tulkinta tehtiin käyttäen johtokykyarviona muualta Etelä-Suomesta tehtyjen luotausten arvoja. Maaperäkartoituksen ja muutamien kairausten perusteella alueen pehmeiköt ovat pienialaisia ja sisältävät usein savisia silttejä ja turvekerroksia. Muualla tehtyjen luotausten mukaan tällaisten maakerrosten keskimääräinen sähkönjohtokyky vaihtelee välillä 5-10 ms/m. Tulkinnassa käytettiin pehmeikön keskimääräisenä johtokykyarvona arvoa 7 ms/m. Tarkempien johtavuushavaintojen
7 Lahdesjärvi-Lakalaiva 3 puuttuessa tulkinta kuvastaa parhaiten johtavan pintamaan paksuusvaihtelua eikä niinkään anna tarkkoja paksuusarvioita yksittäisissä kohteissa. Tutkimusalueella tulkintoja vaikeuttivat mittausalueen ns. kulttuurihäiriöt, kuten sähkölinjat ja suuret metalliset rakennelmat etenkin alueen länsiosissa. Lentogeofysiikan mittausten perusteella laadittu pehmeikköjen paksuustulkintakartta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Pehmeikköjen paksuustulkintakartta tutkimusalueelta. Paksuimmat lentogeofysiikan mittaustulosten perusteella tulkitut pehmeikköpaksuudet on esitetty punaisella värillä. Rakennettavuustulkintaa varten savikot ja muut pehmeikköalueet on luokiteltu tulkitun paksuuden mukaan kahteen alaluokkaan. Käytetyt rajat pohjautuvat Suomen geoteknillisen yhdistyksen vuonna 1992 julkaisemaan Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeisiin (Suomen geoteknillinen yhdistys ry 1992): alle 2,5 m 2,5 4,5 m Alueen savikoista pääosa, noin 98%, on tulkinnan mukaan paksuudeltaan alle 2,5 metriä.
8 Lahdesjärvi-Lakalaiva Korkeusmalli Tutkimusalueelta laadittiin vinovalaistu korkeusmalli en kaupungin tuottamista korkeuskäyristä (kuva 2). Korkeusmallista laskettiin rinnekaltevuudet, joiden avulla voidaan tarkentaa maaperän rakennettavuutta. Alueen rinnekaltevuudet luokiteltiin neljään luokkaan. Luokkien rajat pohjautuvat Suomen geoteknillisen yhdistyksen vuonna 1992 julkaisemaan Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeisiin (Suomen geoteknillinen yhdistys ry 1992): tasainen: alle 5 % loiva: 5 % - 15 % jyrkkä: 15 % - 30 % erittäin jyrkkä: yli 30 % Tutkimusalueen rinnekaltevuuskartta on esitetty liitteessä 3. Alue on topografialtaan melko tasainen. Noin 54% rinteistä on jyrkkyydeltään alle 5% ja loivia rinteitä, joiden jyrkkyys on 5%- 15%, on noin 40%. Maastomallissa ei ollut korkeustietoa alueen pohjoisosasta kiviaineksen ottoalueelta ja sen itäpuolella sijaitsevalta kallioalueelta. Tämän vuoksi näiden alueiden rinnekaltevuutta ei ole voitu huomioida rakennettavuustarkastelussa. Kuva 2. Tutkimusalueen viistovalaistu korkeusmalli
9 Lahdesjärvi-Lakalaiva 5 4 TUTKIMUSALUEEN MAAPERÄ JA SEN RAKENNETTAVUUS 4.1 Maaperä Tutkimusalueen korkeimmat kohdat sijaitsevat korkeustasolla 146 metriä mpy ja matalimmat 115 metriä mpy. Kallio- ja moreenimäkien suhteellinen korkeus on yleensä 5-10 metriä. Suurimmillaan suhteellinen korkeus on noin 18 metriä alueen pohjoispuolen kalliomäellä sekä Särkijärven rannassa. Rinnekaltevuus vaihtelee 0-32%:n välillä ja on keskimäärin noin 5% (liite 2). Jyrkimmät rinteet sijaitsevat kiviaineksen ottoalueen reunoilla alueen luoteisosassa sekä alueen kaakkoisosassa, Särkijärveen rajautuvalla kallioalueella. Tutkimusalueen maa-alasta noin 30% on kallioaluetta, josta pääosa on alle metrin paksuisen moreenin peittämää. Kallioperässä esiintyy pääkivilajina porfyyristä granodioriittia ja lisäksi tavataan vähäisessä määrin gneissejä (Matisto 1977). Kallioalueiden rinteiden topografia vaihtelee ja osa rinteistä on melko jyrkkiä. Rinteiden topografia tulee ottaa huomioon kallioalueille rakennettaessa. Tutkimusalueen vallitseva maalaji on moreeni, jota on noin 40% alueen pinta-alasta. Moreeni peittää kalliomuotoja laaksoissa paksumpana ja rinteillä ohuempana kerroksena. Moreeni on pääosin runsaskivistä hiekkamoreenia. Runsaskivisyydestä johtuen moreenin kaivettavuus saattaa paikoin olla heikko. Lisäksi kalliorinteitä verhoavien moreenialueiden jyrkähkö topografia saattaa paikoin heikentää rakennettavuutta. Muuten moreenialueet ovat rakennettavuudeltaan pääosin hyviä tai keskinkertaisia. Tutkimusalueen savikot ovat kerrostuneet painanteisiin ja niiden paksuus on noin 2-5 metriä (kuva 1). Savikerrostumien päällä on reilun metrin paksuinen kuivakuorikerros. Maaperäkartoituksen yhteydessä Lahdesjärven länsipuolelta otetun maanäytteen savespitoisuus on 43%. Ohuet ja topografialtaan tasaiset savikot ovat rakennettavuudeltaan hyviä tai keskinkertaisia. Tutkimusalueella on lisäksi saraturvetta, joka verhoaa jopa muutaman metrin paksuisena kerroksena savi- ja moreenialueita. Tutkimusalueelta oli käytettävissä en kaupungin tiedot neljästä painokairauspisteestä. Kairaukset oli tehty tutkimusalueen pohjoisosassa sijaitseville suoalueille. Kairausten perusteella maakerrosten paksuus näillä alueilla on 5-7 metriä. Ylimpänä kerroksena on 2-3 metriä turvetta ja tämän kerroksena alapuolella on 0,5-3 metrin paksuinen siltti/savikerros. Tämän kerroksen alla, ennen oletettua kallionpintaa, on 0,5-2 metrin paksuinen kerros moreenia. Lentomittausten perusteella laaditun ns. totaalisäteilykartan avulla voidaan paikantaa maaperän vesipitoisimmat alueet (kuva 3). Menetelmä perustuu kallioperästä lähtevän gammasäteilyn imeytymiseen veteen ts. säteilyn vaimenemiseen. Rakennettavuudeltaan eloperäiset turvekerrostumat ovat heikkoja.
10 Lahdesjärvi-Lakalaiva 6 Kuva 3. Totaalisäteilykartta tutkimusalueelta. Kosteimmat/vesipitoisimmat alueet näkyvät kartalla sinisellä värillä. 4.2 Rakennettavuus Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava-alueelta on tehty 1:5 000 mittakaavainen maaperän rakennettavuuskartta. Tätä karttaa voidaan käyttää apuna maankäytön suunnittelussa, kun paikannetaan rakentamiseen soveltuvia tai soveltumattomia alueita. Lisäksi kartan avulla voidaan kohdentaa tarkempia pohjatutkimuksia kriittisemmille alueille. Ennen varsinaisten rakentamistöiden aloittamista tarvitaan kuitenkin tarkempia maaperätutkimuksia rakennusalustan laadun ja kantavan pohjan syvyyden varmistamiseksi. Tutkimusalueella rakennettavuuteen vaikuttavat erityisesti seuraavat seikat: Maaperä ja sen ominaisuudet: mm. moreenin kivisyys, tiiveys, kaivettavuus Maaperän kerrospaksuudet: kantavan pohjan syvyys, pehmeikön paksuus, kalliopinnan syvyys (ohuen moreenin alla) Topografia: rinnekaltevuus Eloperäisen kerroksen paksuus Pohjavesi maakerroksen vedenjohtavuus/routivuus
11 Lahdesjärvi-Lakalaiva 7 Täytemaa-alueet Kallioperä Tutkimusalueen maanpinnanmuotojen ja kalliopaljastumien perusteella voidaan olettaa, että moreenipeite on usein varsin ohut (alle 2 metriä, mm. maastomallin perusteella pieniä avokallioita on siellä täällä). Tehtäessä kaivantoja moreenimaalle tulee varautua siihen, että kalliopinnan syvyys saattaa vaihdella pienelläkin alueella. Moreeni on alueella varsin kivistä, mikä vaikeuttaa kaivamista. Moreenin tiiveydestä ei ole tietoa. Tutkimusalueella ei esiinny paksuja, hyvin vettä johtavia maakerroksia, joten muodostuvan pohjaveden määrä on vähäinen. Ohuet, hiekkaiset moreenialueet ovat melko hyvin vettä johtavia ja sadevedet suotautuvat näiden maakerrosten läpi osaksi pohjavesikiertoa. Alueella esiintyy kosteikkoalueita, jotka ovat todennäköisesti syntyneet huonosti vettä johtaviin (savipohjaisiin) painanteisiin. Niissä pintavesien imeytyminen alempiin maakerroksiin on hitaampaa ja kulkeutuminen ojien kautta pintavesialtaisiin on nopeampaa. Imeytettäessä kaava-alueen hulevedet moreeniin tapahtuu vesissä lyhytaikainen suodattuminen ja puhdistuminen ennen niiden valumista järviin. Imeytettäessä kosteikoille tulee varmistua turvekerroksen riittävästä suodattavasta vaikutuksesta ja välttää vesien johtamista suoraan kosteikkojen purkuojiin. Täytemaa-alueiden rakennettavuus on tulkittu heikoksi. Jos täytemaiden ominaisuuksia ei tunneta (pilaantuneisuus, kantavuus, kaivettavuus), on pidettävä lähtökohtana, että rakennukset joudutaan paaluttamaan tai mahdollisesti suorittamaan massanvaihto. Maaperäkartoitusaineistoon, tulkittuihin pehmeikköpaksuuksiin ja rinnekaltevuuteen perustuvassa rakennettavuusluokittelussa tutkimusalue on jaettu arvioidun rakennettavuuden mukaan viiteen luokkaan: hyvä, keskinkertainen, melko huono, huono ja heikko. Kiviaineksen ottoalueen rakennettavuuteen ei kartassa ole otettu kantaa. Alueelle laadittu maaperän rakennettavuuskartta perustuu Suomen geoteknillisen yhdistyksen vuonna 1992 julkaisemaan Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeisiin (Suomen geoteknillinen yhdistys ry 1992): Hyvä rakennettavuus (topografialtaan tasaiset kallio- ja moreenialueet sekä tasaiset, alle 2,5 metrin paksuiset savikot) Keskinkertainen rakennettavuus (topografialtaan loivat kallio- ja moreenialueet sekä loivat, alle 2,5 metrin paksuiset savikot ja 2,5-4,5 metrin paksuiset savikot) Melko huono rakennettavuus (topografialtaan jyrkät kallio- ja moreenialueet) Huono rakennettavuus (topografialtaan erittäin jyrkät kallio- ja moreenialueet) Heikko rakennettavuus (eloperäiset kerrostumat sekä täytemaa-alueet) Rakennettavuuslaskentaa ja -tulkintaa varten lähtöaineistot on muutettu 5*5 metrin grideiksi, jotka on yhdistetty ja käsitelty ArcGIS -ohjelmistolla. Rasterimuotoinen rakennettavuusaineisto on muutettu myös vektorimuotoon. Minimikuviokoko vektorimuotoisessa rakennettavuusaineistossa on 25m 2. Lopuksi aineisto on siirretty AutoCAD -formaattiin (.dwg). Maaperän rakennettavuuskartta on esitetty liitteissä 3 ja 4.
12 Lahdesjärvi-Lakalaiva 8 Pääosa tutkimusalueesta, lähes 60%, on rakennettavuudeltaan hyvää. Hyvistä rakennettavuusalueista yli 55% on topografialtaan tasaisia kallio- ja moreenimaita. Rakennettavuudeltaan keskinkertaisia alueita on noin 18% koko tutkimusalueesta. Tutkimusalueesta on noin 4% savikoita, jotka ovat lentogeofysiikan mittausaineiston perusteella tehtyjen tulkintojen mukaan pääosin paksuudeltaan alle 2,5 metriä. Tulkitun paksuuden ja rinnekaltevuuden perusteella yli 60% savikoista on rakennettavuudeltaan hyviä ja noin 40% keskinkertaisia. Eloperäisiä kerrostumia ja täytemaa-alueita on noin 11% koko tutkimusalueen pinta-alasta. Nämä alueet ovat rakennettavuudeltaan kaikkein heikoimpia. Espoossa Petri Lintinen Ossi Ikävalko Jaana Jarva Toimialapäällikkö Erikoisasiantuntija Geologi
13 Lahdesjärvi-Lakalaiva 9 Kirjallisuusluettelo Geologian tutkimuskeskus Maaperän peruskartoitus. Kartoitusperusteet ja kuvausohjeet. Espoo. 19 s. Geologian tutkimuskeskus. 2005a. Maaperä rakennusalustana. Geologian tutkimuskeskus. 2005b. Maaperäkartan käyttöopas. Geologian tutkimuskeskus, Espoo. Verkkojulkaisu ISBN Haavisto, M. (toim.) Maaperäkartan käyttöopas 1 : , 1 : Geologinen tutkimuslaitos. Opas 10. Espoo. 80 s. Johansson, P Maaperä rakennusalustana. Julkaisussa: Johansson, Peter ja Kujansuu, Raimo (toim.) Pohjois-Suomen maaperä : maaperäkarttojen 1: selitys. Espoo, Geologian tutkimuskeskus, Kauranne, L. K., Gardemeister, R., Korpela, K. & Mälkki, E Rakennusgeologia II. Otaniemi: Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta. 530 s. Maanmittauslaitos Maastotietokanta. Matisto, Arvo en kartta-alueen kallioperä. Kallioperäkartan selitys 1 : p. + 1 app. map Suomen geoteknillinen yhdistys ry KUPO 92. Kunnallistekniikan pohjatutkimusohjeet. Rakennustieto Oy, Helsinki. 65 s. Säävuori, H Pehmeikköjen paksuustulkinnat. Julkaisussa: Kuivamäki, Aimo (toim.) KallioINFO -informaatiojärjestelmän kehittäminen yhdyskuntasuunnittelua ja kalliorakentamista varten. Vaihe 1: KallioINFO -käyttöliittymän prototyypin ja 1: rakennettavuusmallin luonnoksen valmistaminen. Loppuraportti. KallioINFO -projekti. Vaihe I s., 40 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, K 21.42/2004/3. s
14 Maaperäkartta Liite 1
15 Rinnekaltevuuskartta Liite 2
16 Rakennettavuuskartta (rasteri) Liite 3
17 Rakennettavuuskartta (vektori) Liite 4
18
Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti
Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen Yksikkö Espoo 18.09.2008 Maaperän rakennettavuusselvitys Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi, Tampere Ossi Ikävalko ja Janne Huitti Nurmi-Sorila ja Tarastenjärvi Tampere
LisätiedotMAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI. 1. Rakennettavuuskartan laadinta
MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSMALLI 1. Rakennettavuuskartan laadinta Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) edellyttää, että rakennuspaikka on rakentamiseen kelvollinen (mm. 17/116 Rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset).
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
LisätiedotPEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET
1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys
LisätiedotPäivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.04.2014 PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS PAPINKANKAAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.04.2014 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari Hirvonen SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ
LisätiedotGEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA
Lisätiedot1 Rakennettavuusselvitys
1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
LisätiedotTarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
LisätiedotLAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ
0 LAHDEN KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA/ MAANKÄYTTÖ KYTÖLÄN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS 24.5.2011 1 TYÖ NRO: 408058 TILAAJA: LAHDEN KAUPUNKI KOHDE: KYTÖLÄN KAAVA-ALUE LAHTI TEHTÄVÄ: RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotMultimäki II rakennettavuusselvitys
Multimäki II rakennettavuusselvitys ERILLISLIITE 2 1 / 27 12.8.2014 1 (8) Multimäki II rakennettavuusselvitys TIE21218 Joensuun kaupunki SUUNNITTELUKOHDE Teemu Tapaninen 12.8.2014 Multimäki II rakennettavuusselvitys
LisätiedotKuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys
KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotKIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013
KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotIISALMEN KAUPUNKI UIMAHALLIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT ALUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS
IISAMEN KAUPUNKI UIMAHAIEN SIJOITUSVAIHTOEHDOT AUEIDEN POHJASUHDEKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 26.2.2018 Viite 1539229 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1.EISTÄ Tilaajan toimeksiannosta
LisätiedotROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 15.6.2011 Viite 82132293 ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotAlustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotHÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA
HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO
LisätiedotMAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1
LisätiedotRIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 27.1.2016 Viite 1510022785 RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RIIHIMÄKI, HUHTIMONMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä
LisätiedotKohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.
Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotRAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI
RAKENNUSLIIKE LAPTI OY KUOPION PORTTI KOHTEEN ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 30.11.2016 Viite 1510030132 Versio 1 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut J. Hirvonen Ramboll Kirjastokatu 4 70100 Kuopio Finland
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotHIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS 9.8.2012 HIETA-AHON KAAVARUNKO, KIIMINKI MAAPERÄ- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä Työ nro Laatija Tarkastaja 9.8.2012 82139158 Mikko
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotGeologiset tekijät matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa
Geologiset tekijät matkailukeskusten kestävän kehityksen suunnittelussa Ulpu Väisänen, Peter Johansson, Kristina Lehtinen, Raija Pietilä, Jukka Räisänen ja Pertti Sarala 1 Johdanto Kasvava matkailu Pohjois-Suomessa
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotPaadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi
Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotPARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS
7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA 4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotJANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601
Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI
Lisätiedotgeob ihmfi51 y 1 TYO ND OULUN KAUPUNKI KAAKKURIN TYOPAIKKA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
geob ihmfi51 y 1 TYO ND 8842.. OULUN KAUPUNKI KAAKKURIN TYOPAIKKA-ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 TEHTAVA Oulun kaupungin toimeksiannosta on Geobotnia Oy tehnyt pohjatutkimuksia Oulun kaupungin Kaakkurin
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotLINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/ /2018. Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesi -yksikkö Kuopio GTK/83/03.04.19/2018 Maatutkaluotaukset Kankaalassa Vuokatin pohjavesialueella GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimusraportti Sisällysluettelo Kuvailulehti
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11113 SKOL jäsen ROUTION ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 30.06.2011 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotKalliorannantien tontin rakennettavuusselvitys
KYYJÄRVEN KUNTA Kalliorannantien tontin rakennettavuusselvitys Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2016 P29953 Rakennettavuusselvitys 1 (3) Silvennoinen Jarmo 20.6.2016 Sisällysluettelo
LisätiedotPäivämäärä JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Päivämäärä 03.05.2016 JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS JOENSUUN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 03.05.2016 Laatija Tarkastaja Iikka Hyvönen Jari
LisätiedotALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN
TEKNINEN KESKUS Ritaportin liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelu ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN 6.6.2008 Oulun kaupunki Tekninen keskus Ritaportin liikenteen ja ympäristön
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KYLÄNPÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE. Rakennettavuusselvitys. Työ: E Tampere,
NURMIJÄRVEN KUNTA KYLÄNPÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakennettavuusselvitys Työ: E26275 Tampere, 11.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 241 4000 Y-tunnus: 0564810-5 www.fmcgroup.fi Toimistot:
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 51 PAKKALA TONTIT K 51226/2-7.
Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka TONTIT K 6/-7..7 Maaperä Korttelialueella on tehty yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla sijaitsee
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotKIIMINGIN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVAN SELVITYKSET MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
KIIMINGIN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVAN SELVITYKSET MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS KIIMINGIN YRITYSPUISTON ASEMAKAAVAN SELVITYKSET MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Tarkastus 7.0.07 Päivämäärä 6.0.07 Laatija
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
Insinööritoimisto Geotesti Oy TYÖNRO 060292 RAKENNETTAVUUSSELVITYS AHLMANIN ALUE TAMPERE MPERE Insinööritoimisto Geotesti Oy DI Katri Saarelainen RAKENNETTAVUUSSELVITYS 05.12.2006 1(4) TYÖNRO 060292 Ahlmanin
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI
G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotKuusankosken kaupungin toimeksiannosta olemme tehneet maaperätutkimuksia Kuusankosken Länsikeskustan perustamisolosuhteiden selvittämiseksi.
RAKENNETTAVUUSSELVITYS Kuusankosken länsikeskusta LIITE 14 Tutkimuskohde Kuusankosken kaupungin toimeksiannosta olemme tehneet maaperätutkimuksia Kuusankosken Länsikeskustan perustamisolosuhteiden selvittämiseksi.
LisätiedotPohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjavesiyksikkö Espoo Arkistoraportti 10/2016 Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Harvialan pohjavesialueella Janakkalassa Janakkalan Vesi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS POHJAVESIYKSIKKÖ
Lisätiedot' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.
1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '
LisätiedotGEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012
1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta
LisätiedotKotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09
VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Nurmijärven kunta. Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Luonnos 5.11.2014 Viite 1510013691 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, VANHA-KLAUKKA, RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 Päivämäärä Luonnos
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/3733/91/1/82 Pohjois-Suomen aluetoimisto Malmitutkimus Risto Vartiainen 5.12.1991 KAOLIINITUTKIMUKSET SAVUKOSKEN HEVOSKUUSIKONAAVALLA 1991 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1.
LisätiedotMaankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin
Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset
LisätiedotSeismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.
4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset
LisätiedotPAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT
1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta
LisätiedotYIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Seija Takanen Päivämäärä 31.5.2012 YIT / KANKAAN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Laatija Jouni Mali Tarkastanut Timo Raitanen Viite projekti 82142235 1. YLEISTÄ Ramboll Finland Oy (jäljempänä
LisätiedotPOHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI
POHJATUTKIMUSRAPORTTI KAUPPAKESKUS PALETTI VAASANTIE 2 43700 KYYJÄRVI 18.06.2014 Sisällysluettelo: 1. Projektin kuvaus 2. Alueen kuvaus 3. Maaperän kuvaus 4. Perustaminen 5. Kuivatus 6. Routasuojaus Liitteet
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotLEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
21.11.2014 Työnumero 140107 LEPOMOISIO-HUOVIN ALUEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS Pirkkalan kunta Pirkkala ESPOO Bertel Jungin aukio 9 02600 Espoo Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 779 TAMPERE Satakunnankatu 23
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K44073 T2 16.8.2017 ALUSTAVA KAUKLAHTI KAUPPAKUMPPANINTIE KORTTELI 44073 T2 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten
LisätiedotArvoluokka: 1 Pinta-ala: 206,6 ha
2487000 2488000 2489000 7366000 7367000 7368000 7369000 7369000 7368000 7367000 7366000 7365000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotTyö nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA
Työ nro 11431 09.10.2015 RAKENNETTAVUUSSELVITYS KERAVAN KAUPUNKI KANGASPERHONTIE VIRRENKULMA, KERAVA TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 33960 PIRKKALA PUH 03-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 03-368
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO
LisätiedotKullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.
GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan
LisätiedotTyö nro RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE
Työ nro 11271 3.9.215 RAKENNETTAVUUSSELVITYS MULTISILLAN PÄIVÄKOTI TERÄVÄNKATU MULTISILTA, TAMPERE TARATEST OY * Mittaustyöt Turkkirata 9 A, 3396 PIRKKALA PUH 3-368 33 22 * Pohjatutkimukset FAX 3-368 33
LisätiedotKiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta
LisätiedotLAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 10108 SKOL jäsen ROUTIONKAAREN ALUETUTKIMUS Ratsutilantie 08350 LOHJA LAUSUNTO ALUEEN PERUSTAMISOLOSUHTEISTA 08.06.2010 Liitteenä 2 kpl pohjatutkimuspiirustuksia - 001 pohjatutkimusasemapiirros
LisätiedotPAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K45085 T12 16.8.2017 ALUSTAVA ÅMINNE PULPETTIPOLKU KORTTELI 45085 T12 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina
LisätiedotNCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere
NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan
LisätiedotHEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Heinolan kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 10.6.2014 Viite 1510011290 HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA HEINOLA, HEIKKIMÄKI MAAPERÄTUTKIMUS JA Päivämäärä 10.6.2014,
LisätiedotUTAJÄRVI, MUSTIKKAKANGAS
Vastaanottaja Arto Seppänen Utajärven kunta Laitilantie 5 91600 UTAJÄRVI Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 17.10.2017 Viite 1510036498 UTAJÄRVI, MUSTIKKAKANGAS MAAPERÄN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotRakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna
Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna RAKENNETTAVUUSSELVITYS LUONNOS 8.9.2011 1. YLEISTÄ Päivämäärä 08.09.2011 Proj. nro 82138231 Selvityksen kohde on Katisen kaupunginosassa,
LisätiedotNäsilinnankatu 40. Pohjatutkimusraportti. Uudisrakennus Työnro
Työnro 160091 Näsilinnankatu 40 Uudisrakennus Pohjatutkimusraportti 23.8.2016 A-Insinöörit Suunnittelu Oy ESPOO HELSINKI KUOPIO OULU PORI TAMPERE TURKU p. 0207 911 888, www.ains.fi Y-tunnus 0211382-6 Näsilinnankatu
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K74026 T1 21.8.2017 ALUSTAVA NUPURI NUPURINKARTANONTIE KORTTELI 74026 T1 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS HARRISAAJON KAAVA- ALUEELLA KITTILÄN RAATTAMASSA
Koulukatu 28 Puh. (08) 5354 700 Sähköposti: gb@geobotnia.fi 90100 Oulu Fax (08) 5354 710 Internet: www.geobotnia.fi Forsström Rakennus Oy Työ n:o 10539 PL 560 19.8.2008 67701 Kokkola RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS ISOKUUSI III AK 8639 VUORES, TAMPERE
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 31.8.2016 RAKENNETTAVUUSSELVITYS ISOKUUSI III AK 8639 VUORES, TAMPERE ID 1 629 446 RAKENNETTAVUUSSELVITYS ISOKUUSI III AK 8639 VUORES,
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotRepokallion kaava-alue
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Repokallion kaava-alue Rakennettavuusselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19997 Rakennettavuusselvitys Saljola Suvi Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ...
LisätiedotSeinäjoen kaupunki. Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus. Perustamistapa- ja pohjatutkimuslausunto
943 Seinäjoen kaupunki Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus Päivitys 30.9.2016 HKM Infra Oy Nikolaintie 6 A 62200 KAUHAVA (06) 434 2300 www.hkminfra.fi Sisällysluettelo ROVEKSEN
LisätiedotPispalan eteläpuolisen alueen rakennettavuusselvitys
Pispalan eteläpuolisen alueen rakennettavuusselvitys Tampere Laatijat: Ramboll Finland Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy HRK Konsultointi Oy Päiväys: 13.06.2016 1 Pispalan eteläpuolisen alueen rakennettavuus
Lisätiedot20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006. SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET www.ristola.com
20719 SYSMÄN KUNTA OTAMO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 6.11.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252 SÄHKÖPOSTI/E-MAIL proy@ristola.com INTERNET
LisätiedotHÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA RA- KENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja YIT Rakennus Oy Miikka Kilpinen Asiakirjatyyppi Alustava rakennettavuusselvitys Päivämäärä 12.3.2015 Viite 1510017708 HÄMEENLINNAN ASEMANSEU- TU KAAVAVAIHEEN MAAPERÄ- TUTKIMUS JA ALUSTAVA
LisätiedotTURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy NASTOLAN KUNTA TURPEENSALMEN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN POHJAVESI- JA RAKENNETTAVUUSSELVITYS Raportti 0521-P10495001 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Turpeensalmen osayleiskaava-alueen
LisätiedotKalajoentie Kalajoki MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI
Kalajoen kaupunki MAAPERÄTUTKIMUS Kalajoentie 5 85100 Kalajoki 31.07.2018 MAAPERÄTUTKIMUS KALAJOELLA: LANKIPERÄ, KALAJOKI Yleistä Kalajoen kaupungin (Hannu Vähäkuopus) toimeksiannosta on KS Geokonsult
Lisätiedot