PYHTÄÄN KUNTA Ahvenkosken osayleiskaavan muutos
1 (10) Solin Lauri 27..2013 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68102-P20602 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
2 (10) Solin Lauri 27..2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
Sisällysluettelo 1 1 2 Suunnittelualue 1 3 Suunnittelun tavoitteet ja lähtökohdat 2 3.1 Tavoitteet 2 3.2 Nykytilanne 2 3.3 Kulttuuriympäristö ja maisema 3 3.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 3 3.5 Kaavoitustilanne 3 3.5.1 Maakuntakaava 3 3.5.2 Yleiskaava 4 3.5.3 Asemakaava 5 3.6 Muut suunnitelmat 5 4 Selvitettävät vaikutukset 6 5 Osalliset ja osallistuminen 7 5.1 Osalliset 7 5.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus 7 6 Kaavoituksen eteneminen ja alustava aikataulu 8 7 Yhteystiedot 9 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
4 (9) 1 Tässä osallistumis- ja ssa (MRL 63 ) esitetään suunnittelualueen sijainti, kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, osallistumismahdollisuudet, alustava aikataulu sekä kerrotaan kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan työn aikana. a täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. Maankäyttö- ja rakennuslakin 62 mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnan länsiosassa, Ahvenkosken vieressä. Valtatie 7 kulkee suunnittelualueen eteläpuolella. Suunnittelualue on Pyhtään kunnan omistuksessa. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu prosessin aikana.
5 (9) Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti osoitettu likimääräisesti sinisellä. 3 Suunnittelun tavoitteet ja lähtökohdat 3.1 Tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa teollisuus- ja toimitilojen rakentaminen alueelle. Kaavoituksessa tarkastellaan mahdollisuutta osoittaa alue teollisuuteen ja yhteen sovitetaan suunniteltu toiminta alueen muun maankäytön kanssa. 3.2 Nykytilanne Suunnittelualue on pääasiassa rakentamatonta metsäaluetta. Alueella on yksityisiä teitä ja muutamia rakennuksia. Suunnittelualueen länsipuolella on Helsingin Energian Ahvenkosken voimala. Alueen eteläpuolella kulkee voimajohtolinja sekä valtatie 7. Etäisyys Pyhtään Kirkonkylään on noin 5 kilometriä.
6 (9) Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti osoitettu likimääräisesti sinisellä. (Ilmakuva: Pyhtään kunta) 3.3 Kulttuuriympäristö ja maisema Suunnittelualue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009) Ahvenkosken historiallinen ympäristö. Suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja osa suunnittelualueesta on myös valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Kymijoen laakso. Suunnittelualueen lähistölle sijoittuvat Kymijoen rajalinnakkeet ja Suuri Rantatie, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). 3.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden
7 (9) toteuttamista. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tätä osayleiskaavatyötä ohjaavat mm. seuraavat asiakohdat: Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisen vaihtelevan luonteen säilyttämistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. 3.5 Kaavoitustilanne 3.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008. Maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta (V). Alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevien rakennusten lisäksi haja-asutusluonteista rakentamista jo käytössä olevilla rakennusalueilla. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava viheralueiden yhtenäisyys, niiden keskinäinen verkottuminen ja laatu, virkistyskäytön ja suojeluarvojen yhteensovitus sekä aluekokonaisuuksien saavutettavuus. Alue on osa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (vaaleansininen vaakaviivoitus). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. Suunnittelualue rajautuu Natura 2000-verkostoon kuuluvaan vesialueeseen (pisterasteri). Suunnittelualueen eteläpuolella maakuntakaavassa on osoitettu pääsähkölinja (z), moottoritie ja seututie.
8 (9) 3.5.2 Yleiskaava Kuva 3. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Suunnittelualueella on voimassa Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen Ahvenkosken osayleiskaava. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 30.5.2008. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on yleiskaavassa merkitty asuntoalue (A), maa- ja metsätalousvaltainen alue (M ja M-1), matkailupalvelujen alue (RM), virkistysalue (VR), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-2) ja venevalkama (LV). Suunnittelualueen läpi on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti (vihreä pisteviiva) Kuva 4. Ote kuntien yhteisestä Ahvenkosken osayleiskaavasta.
9 (9) 3.5.3 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. 3.6 Muut suunnitelmat Suunnittelualueen eteläpuolella on parhaillaan käynnissä valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi välillä Loviisa-Kotka. Kuva 5. Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi, visualisointi Ahvenkosken kohdalta. (Kuva: Liikennevirasto, Vianova Systems Finland Oy) 4 Selvitettävät vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 ) mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 ) mukaiset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
10 (9) Kaavoituksen vaikutusten arviointi tehdään sanallisesti asiantuntija-arviona ja laaditaan osaksi kaavaselostusta. Vaikutusten arviointityö etenee rinnan varsinaisen suunnittelun kanssa niin, että suunnittelussa huomioidaan mahdolliset kielteiset vaikutukset ja niiden ehkäisy. Voimassa olevaa Ahvenkosken osayleiskaavaa varten on laadittu selvityksiä, joita hyödynnetään soveltuvilta osin kaavamuutoksen laatimisessa. Tarpeen mukaan selvityksiä päivitetään ja täydennetään. On mahdollista, että kaavoituksen yhteydessä on tarpeen arvioida kaavamuutoksen vaikutukset läheisen Natura-alueen kannalta ja laatia Luonnonsuojelulain 65 mukainen vaikutusten arviointi. Kaavoituksessa hyödynnettäviä aineistoja ovat mm.: Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. 2009. Suhonen, V.-P. (2003). Historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi Itä-Uudellamaalla keväällä 2003. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Seppälä, Sirkka-Liisa (2004). Pyhtää/Ruotsinpyhtää Arkeologinen inventointi 18.-20. ja 25.-27.10.2004. Ahvenkosken osayleiskaava. Museovirasto, Arkeologian osasto. Salminen, Tapio (1991). Suuren Rantatien inventointi 1991. Tiemuseon raportteja 1/1992. Tielaitos, Helsinki. Selja Flink (1995). Kymijoen länsihaarojen rakennusinventointi. Suunnittelukeskus Oy. Maisemaselvitys, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen osayleiskaava. 2004. Suunnittelukeskus Oy. Luontoselvitys, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kuntien yhteinen osayleiskaava. 2005. Suunnittelukeskus Oy. Selvitys Ahvenkosken osayleiskaavaluonnoksen vaikutuksista Natura 2000 verkostoon. 9.3.2007. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Lepakkoselvitys. 2006. Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu.
11 (9) 5 Osalliset ja osallistuminen 5.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja n riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat: ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset, metsänhoitoyhdistykset, riistanhoitoyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Pyhtään kunnan hallintokunnat Kymenlaakson liitto Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Museovirasto
12 (9) Kymenlaakson museo Liikennevirasto 5.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen vireilletulosta, kaavaluonnoksesta ja muun valmisteluaineiston sekä kaavaehdotuksem nähtävillä olosta ja kaavan voimaantulosta kuulutetaan Pyhtään lehdessä ja Pyhtään kunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla. Osallisilla on mahdollisuus ottaa kantaa osallistumis- ja an. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnoksesta mielipide kirjallisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta. Saatu palaute käsitellään ja niihin laaditaan vastineet. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta muistutus kirjallisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta. Saatu palaute käsitellään ja niihin laaditaan vastineet. Kaavoituksen aikana järjestetään yleisötilaisuuksia ja neuvotteluja viranomaisten kanssa. Tietoa kaavoituksesta ja nähtävillä olevat aineistot kussakin kuulemisvaiheessa on saatavissa Pyhtään internet-sivuilta www.pyhtaa.fi 6 Kaavoituksen eteneminen ja alustava aikataulu Aloitusvaihe (alkuvuosi 2013) Kaavoitus tulee vireille ja osallistumis- ja (OAS) asetetaan nähtäville. Osayleiskaavasta järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, jossa arvioidaan osallistumis- ja n riittävyys. Osayleiskaavan luonnosvaihe (syksy 2014) Osayleiskaavaluonnos valmistellaan lähtötietojen, selvitysten, maastokäyntien ja muun suunnitteluaineiston pohjalta. Osayleiskaavan luonnosaineisto asetetaan nähtäville. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (kevät 2015) Kaavaehdotus valmistellaan luonnoksesta saadun palautteen ja prosessin aikana tarkentuneiden tietojen ja suunnitelmien perusteella. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe (syksy 2015) Pyhtään kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä kuulutetaan virallisesti.
13 (9) 7 Yhteystiedot Suunnittelutyöhön liittyvää lisätietoa saa Pyhtään kunnasta sekä kaavaa laativalta konsultilta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Pyhtään kunta Pirjo Kopra kunnaninsinööri p. (05)46015600 / 040 832 1321 etunimi.sukunimi@pyhtaa.fi Tekninen osasto Siltakyläntie 175 49220 Siltakylä Kaavaa laativa konsultti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Petri Tuormala Emmi Sihvonen projektipäällikkö kaavoittaja p. 040 57 300 76 p. 050 390 5761 etunimi.sukunimi@fcg.fi etunimi.sukunimi@fcg.fi Osmontie 34, PL 950 Osmontie 34, PL 950 00601 Helsinki 00601 Helsinki Tietoa kaavoituksesta on saatavissa myös Pyhtään internet-sivuilta www.pyhtaa.fi.