MIKSI UUDET ÄITIYSNEUVOLAN SUOSITUKSET OVAT TARPEEN? Anneli Pota, osastojohtaja Lapset, noret ja perheet osasto, THL 1
Miksi det nevolasositkset? Edelliset ovat vodelta 1999 (Viisainen ym.) Utta tietoa raskasajan ja synnytyksen jälkeisen ajan terveydestä ja hyvinvoinnista Yhä enenevässä määrin ymmärretty tieteellisen näytön merkitys myös äitiysnevolatoiminnan hoito- ja toimintakäytäntöjen perstana Synnyttäjäväestössä tapahtnt rnsaasti mtoksia Mtokset persterveydenhollossa ja erikoissairaanhoidossa 2
Persteita sositsten päivittämiselle Haklinen-Viitanen T, Pelkonen M & Haapakorva Arja. 2005. Äitiys- ja lastennevolatyö Somessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:22. Helsinki. Haklinen-Viitanen T, Pelkonen M, Saaristo V, Hastrp A & Rimpelä M. 2008. Äitiys- ja lastennevolatoiminta. Tlokset ja serannan kehittäminen. Stakes Raportteja 21/2008. Helsinki. Rassi-Lehto E, Regshevskaya E, Gissler M, Klemetti R, Hemminki E. 2011. Äitiysnevolatoiminta Somessa 2000-lvlla. THL. Raportti 52/2011. Tehdyn äitiysnevolatoiminnan järjestämistä koskevan selvityksen mkaan äitiysnevolapalveliden käytännöt ja rakenteet vaihtelivat äitiysnevoloiden ja yhteistyötoimijoiden välillä, mikä asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. 3
Usien sositsten laki- ja säädöspersta Ehkäisevillä terveyspalvelilla selkeä lainsäädännöllinen persta: - Terveydenholtolaki (1326/2010) - Valtionevoston asets nevolatoiminnasta (äitnla: laaja terveystarkasts, terveysnevonta, perhevalmenns, kotikäynti) kol- ja opiskelterveydenhollosta sekä lasten ja norten ehkäisevästä sn terveydenhollosta (VNA 338/2011) - Lastensojellaki (417/2007) ennakoiva lastensojelilmoits ovat vahvistaneet persterveydenholtoa ja terveyden edistämistä 4
Synnyttäjien keski-ikä on nosst 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Kaikki synnyttäjät Ensisynnyttäjät 5
1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 % synnyttäjistä joilla erityiskorvasoikes Krooniset sairadet raskaana olevilla ovat lisääntyneet (Lääke- ja raskasprojekti, THL) Erityiskorvasoikedet vosittain 9,0 8,0 7,0 6,0 5,6 5,9 5,8 6,3 6,3 6,6 6,4 6,7 6,9 7,2 7,3 7,2 7,5 7,5 7,7 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 6
Tpakointi raskasaikana jatk tasaisesti, % (vrt mt Pohjoismaat) Lähde: THL, Pohjoismaiset perinataalitilastot 7
Ylipainoiset ja lihavat synnyttäjät BMI 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 vosina 2006 2011 40 35 30 25 % 20 15 10 5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BMI = 25 29,9 BMI 30 Lähde: THL/ Syntymärekisteri 8
Keisarileikkasten ja imkppisynnytysten prosenttiosdet synnytyksistä, ensi- ja delleensynnyttäjät 1993 2011, % (yksisikiöiset synnytykset) % 25 20 Keisarileikkas ensisynnyttäjät 15 Keisarileikkas delleensynnyttäjät 10 Imkppi ensisynnyttäjät 5 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Imkppi delleensynnyttäjät Lähde: THL/ Syntymärekisteri
Synnyttäjissä yhä enemmän maahanmttajia Vonna 1999 Somessa 88 000 lkomaiden kansalaista vonna 2011 jo yli 183 000 Maahanmttajien oss synnyttäjistä? MAAMU-ttkims: venäläiset, krdit ja somalit (THL, 2012): - alle 55-votialla somalialaistastaisilla keskimäärin 4,5 ja krdinaisilla 2,6 lasta - myös keskenmenot kantaväestöä yleisimpiä - krdit imettivät pisimpään - ympärileikkas: 70% somalija 32% krdinaisista 10
Synnytykset keskittyvät r Synnytyssairaaloita 1975 62 1982 55 1987 53 1992 46 1997 44 2002 38 2007 34 2012 30 Synnytyssairaalat vonna 2010 Yliopistosairaalat Keskssairaalat Mt sairaalat r Lopetett synnytysosastot x r r r r r r x r r X F F x r r r x x 11
Raskasajan käyntimäärät 2002-2012: nevola + äitiyspoliklinikka 12
Äitiyshollon asiantntijaryhmä 1.12.2010 31.12.2012 Pota Anneli, pheenjohtaja, osastojohtaja, Lapset, noret ja perheet -osasto, THL Haklinen-Viitanen Tovi, varapheenjohtaja, ttkimspäällikkö, THL Klemetti Reija, asiantntijasihteeri, erikoisttkija, THL MUUT JÄSENET Pelkonen Marjaana, ylitarkastaja, STM Vallimies-Patomäki Marjkka, nevotteleva virkamies, STM Ellilä Merja, Somen yleislääketieteen yhdistys ry Häkkinen Hannele, 13.2.2012 31.12.2012, Somen Kntaliitto Johki Maija-Riitta, HUS Kampman Tar, 1.12.2010 4.10.2011, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Keravo Ritva, 1.12.2010 25.8.2011, Kajaanin kesksnevola Korhonen Heidi, 25.8.11 31.12.2012, Kajaanin kesksnevola Lang Leena, Somen Perinatologinen Sera ry Lehtomäki Leila, Somen Terveydenhoitajaliitto ry Liira Helena, 1.12.2011 12.12.2011, Helsingin yliopisto Paahtama Soile, Somen Kntaliitto Rahkonen Eeva, 4.10.2011 31.12.2012, Espoon sosiaali- ja terveystoimi Radaskoski Tytti, Somen Gynekologiyhdistys ry Rassi-Lehto Eija, Metropolia Ammattikorkeakol Uotila Jkka, TAYS Virtanen Terhi, Somen Kätilöliitto ry Ylä-Soininmäki Taina, Lahden sosiaali- ja terveystoimi Lisäksi 51 lkopolista asiantntijakirjoittajaa/kommentoijaa 13
Äitiyshollon asiantntijaryhmä Tavoitteet ja tehtävät: Päivittää vonna 1999 jlkaistt sositkset Laatia knnille ohjeists äitiyshollon käytännön työn ja johtamisen teksi Koota yhteen det raskaden ja synnytyksen jälkeistä aikaa koskevat normit ja ohjeet Tehdä ehdotkset mm. : Raskaden ja synnytyksen jälkeisen ajan määräaikaisten terveystarkaststen sisällöistä ja määrästä Tarvittavista henkilöstövoimavaroista, osaamisesta ja työnjaosta Näyttöön perstvista toimintatavoista Sisällöistä, jotka tlisi ottaa homioon päivitettäessä ja mtettaessa VN asetsta (338/2011) nevolatoiminnasta, kol- ja opiskelterveydenhollosta sekä lasten ja norten ehkäisevästä sn terveydenhollosta. 14
Usien sositsten tarkoits ja kohderyhmät Antaa lotettavaa, tieteelliseen näyttöön perstvaa tietoa äitiysnevolatyön teksi, käytäntöjen yhtenäistämiseksi, laadn parantamiseksi ja eriarvoisden vähentämiseksi. Sositkset on tarkoitett terveydenhollon ammattilaisille: kätilöille, terveydenhoitajille, terveyskeskslääkäreille ja mlle terveyskesksten henkilöstölle, naistentatien ja synnytysten asiantntijoille sekä kaikille mille, jotka tarjoavat perhepalvelja raskaana oleville naisille ja heidän perheilleen. 15
Sositsten laadinnassa käytetyt menetelmät Tavoitteena näyttöön perstvs Kansallinen äitiyshollon asiantntijatyöryhmä kokoonti 16 kertaa Pienryhmätapaamiset, sähköposti- ja phelinkeskstelt Aikaisemmat kirjallisskatsaksiin perstvat sositkset (kotimaiset ja lkomaiset) Järjestelmällinen kirjallisshak tietyistä aihealeista tokokn loppn 2012 ilmestyneestä kirjallisdesta (liitteenä oppaan sähköisessä versiossa) Yhteistyö lkopolisten asiantntijoiden ja asiantntijaryhmien kanssa. 16
Aikatal Asiantntijaryhmän työskentely ja kokokset 16.2.2011 18.12.2012 Lasntokierros (mm. yliopistot, amk:t, persterveydenholto, erikoissairaanhoito, knnat, kesks- ja alehallinnot, ttkims- ja kehittämislaitokset, säätiöt, ammatilliset yhdistykset, verkostot ja kansalaisjärjestöt) Lasntokierros päättyi 15.2.2013 Lasnnot lettavissa: http://www.thl.fi/fi_fi/web/kasvnkmppanitfi/perspalvelt/nevola/aitiysnevola/aitiysnevolaopas Lasntojen persteella tehdyt mtokset Jlkinen kleminen THL:n nettisivjen katta tokokssa: www.thl.fi/seli/aitiysnevolasositkset Kielenholto (yhtä aikaa jlkisen klemisen kanssa) Taitto (kesä- heinäk) Painaminen (elo- syysk) Jlkistaminen: Valtaknnalliset Nevolapäivät 9 10.10.2013 17
Kiitos! 18
Lähteet Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2011. Valtionevoston asets nevolatoiminnasta, kol- ja opiskelterveydenhollosta sekä lasten ja norten ehkäisevästä sn terveydenhollosta 338/2011. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkp/2011/20110338 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2010. Terveydenholtolaki 30.12.2010/1326. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkp/2010/20101326 Viisainen, K. (toim.) 1999. Selontattkimkset ja yhteistyö äitiyshollossa: Sositkset 1999. Oppaita / Stakes: 34.http://www.jlkari.fi/handle/10024/76178. 19
Lähteet Haklinen-Viitanen T, Pelkonen M & Haapakorva Arja. 2005. Äitiys- ja lastennevolatyö Somessa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:22. Helsinki. Haklinen-Viitanen T, Pelkonen M, Saaristo V, Hastrp A & Rimpelä M. 2008. Äitiys- ja lastennevolatoiminta. Tlokset ja serannan kehittäminen. Stakes Raportteja 21/2008. Helsinki. Rassi-Lehto E, Regshevskaya E, Gissler M, Klemetti R, Hemminki E. 2011. Äitiysnevolatoiminta Somessa 2000-lvlla. THL. Raportti 52/2011. 20