Kuntajohtajapäivät 26.8.2015 Hallitusohjelman uudistukset ja kunnat Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja 2
BKT:n määrä, 2007=100 Lähde: Nordea Markets, Macrobond Valtion ja paikallishallinnon nettoluotonanto 2000-2014, milj. euroa Kuntien tehtäviä lisätty 2000-luvulla kiivaasti ja tuloja leikattu 6000 6000 4000 4000 2000 2000 0 0 2000 2000 4000 4000 6000 6000 8000 10000 12000 paikallishallinto valtio 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 8000 10000 12000 26.8.2015 Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Timo Kietäväinen
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000-2014, mrd. 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Tilikauden tulos HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 Lähde: Tilastokeskus, ennakotieto Tilikauden tulos sisältää vuonna 2010 HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. euroa ja vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja arviolta 1,7 mrd. euroa. 26.8.2015 Timo Kietäväinen Kuntasektorin vuosikate, poistot sekä investoinnit Kunnat ja kuntayhtymät, mrd. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 1) Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 2014 luvussa on mukana arviolta 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyviä osakkeiden ja osuuksien hankintaa. Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus
Kuntien lainakannan muutos 2000-2014, milj. 1600 1400 1200 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2014 syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2014 lainakannan muutoksesta. 26.8.2015Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus Kuntakonsernien lainakanta vuosina 2000-2013, mrd. 2000 3,8 0,2 8,7 12,7 2001 4,1 0,3 9,1 13,5 2002 4,5 0,3 9,5 14,3 2003 5,2 0,4 9,9 15,5 2004 6,2 0,5 10,1 16,8 2005 7,1 0,6 10,3 18,0 2006 7,7 0,7 10,5 18,9 2007 8,2 0,8 10,8 19,8 2008 8,7 0,9 11,2 20,8 2009 9,8 1,0 11,9 22,8 2010 10,5 1,2 12,9 24,6 2011 11,0 1,3 13,3 25,5 2012 12,3 1,5 13,5 27,4 2013 13,8 1,7 14,7 30,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt 8.4.2015 Lähde: Tilastokeskus
% 14 12 10 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta 2000-2019, %:a BKT:sta Lainakanta, %:a BKT:sta (painelaskelma) Tavoiteura ( =n. 10 % BKT:sta) 1) BKT:n arvo indeksoituna (oikea asteikko) 240 220 200 8 6 Huomattava, että suhdelukuun vaikuttaa sekä lainakannan kasvu, että BKT:n kehitys 180 160 4 140 2 120 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 1) VM:n virkamiesten esittämä tavoite kuntatalouden velkaantumisen pysäyttämiseksi vuoteen 2019 mennessä (Lähde: Talouspolitiikan lähtökohdat 2015-2019, 19.3.2015). Vuonna 2019 painelaskelman ja tavoiteuran välinen ero on 1,37 %-yksikköä = 3,2 mrd. euroa. 100 26.8.2015 Timo Kietäväinen Lähde: Vuodet 2000-2014 Tilastokeskus, vuosien 2015-2019 arviot VM (painelaskelma). 4 000 Kuntien kertynyt yli-/alijäämä 1997-2014, /as. Kuntakoon mukaan 3 500 3 000 2 500 Alle 6000 as. kunnat 6000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Kaikki kunnat 2 000 1 500 1 000 500 0-500 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Lähde: Tilastokeskus Timo Kietäväinen
0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. -631-631 -631-125 -756-756 -362-1 118-1 118-236 -40-1 394-1 354-1 394-1 444-1 444-40 -40-55 -1 489-50 -40-40 -40-55 -97-152 -280-1 636-128 -1 764-133 -1 897 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. euroa vuosina 2012-2015. Leikkaukset jatkuvat myös kaudella 2016-2019. 21.8.2015 sl/hp Tehdyt leikkaukset pienentävät valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 %. Leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta 10,7 mrd. euroa peruspalvelujen valtionosuutta vuosina 2012-2019. -40 Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä. Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksikorotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio) 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat kuntien ja kuntayhtymien laskennalliset valtionosuudet vuosina 2000-2016 käyvin hinnoin, mrd. Kuntien veromenetysten kompensaatio 1) Valtionosuudet ilman kompensaatiota 0,1 0,2 0,5 0,6 0,8 0,8 0,9 1,3 1,7 1,8 2,1 2,1 2,1 2,2 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15e 16e 2,5 1) Vuodesta 2004 lähtien veroperustemuutoksista johtuvat kuntien verotulomenetykset on kompensoitu kunnille täysimääräisesti valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 2016 tasossa kompensaatioiden osuus valtionosuuksista on 2,5 mrd. euroa, eli noin neljännes. Vuosien 1997-2003 veroperustemuutoksista on kompensoimatta yli 0,8 mrd., joten kaikkiaan vuosien 1997-2016 veroperustemuutoksista johtuen kunnat saavat vuonna 2016 noin 3,3 mrd. vähemmän verotuloja.
Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina 2012-2015, mrd. Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Investointihyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Lainakanta 31.12. 2012 1,79 0,25-0,55-4,59 0,21 0,91-1,98-0,08 2,41-1,48 0,55 0,25-0,33 4,20 13,81 2013 2,69 0,37-0,62-4,70 0,23 0,94-1,09 0,13 3,02-1,65 0,39 0,20 1,00 5,16 15,55 2014* 2,88 1,92-2,56-7,62 0,24 5,05-0,10-1,05 2,74-1,93 0,15 0,34 0,14 5,30 16,53 2,06 0,27-0,45-4,60 0,24 0,80-1,68-0,10 3,30-2,10 0,30 0,00-0,28 5,02 18,03 Vuonna 2014 rahoituslaskelman erissä on mukana kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutukset 2015** Lähteet: Vuodet 2012-2014 Tilastokeskus. Vuoden 2015 arviot Kuntaliitto 14
15 Työttömyyden kustannuksista Vuonna 2014 Suomessa käytettiin noin 5 522 miljoonaa euroa työttömyydestä koituviin passiivimenoihin (työttömyysturva sekä työttömyyden perusteella maksettu asumistuki ja toimeentulotuki). TEM:n pääluokan aktivointitoimiin käytettiin noin 550 miljoonaa euroa eli kymmenesosa passiivituesta. 1-6/2015 työttömyysvirtojen tasolla yhden päivän työttömyyden keston muutos = 2 664 henkeä = 22,5 miljoonan euron rajakustannus valtiontalouden työttömyysturvamenoissa. Viite: Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM 25.8.2015 16
Työllistymistä edistävien palvelujen painopiste on siirtynyt Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015 Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (-7 600) Työvoimakoulutus vähentynyt (-2 600) ---- Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+3 200) Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+3 200) - Työttömiä +31 200 - Pitkäaikaistyöttömiä +20 500 - Aktivointi 3 500 Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/2015 17 Aktivointi hiipumassa loppuvuonna Lopullinen työmarkkinatukilasku kunnille riippuu aktivoinnista ja aktiivitoimien kohdentumisesta Valtion työllistymistä edistäviin palveluihin osoittamat määrärahat määrittävät viimekädessä aktivointiasteen Palkkatuki- ja koulutusrahojen loppuminen tulee kalliiksi kunnille ja lisää passiivitukilaisten määrää => määrärahoja lisättävä lisäbudjetissa! 18
Kuntien rahoitusvastuu työttömien perusturvasta kasvussa Työmarkkinatuki 2012 2013 2014 2015 Heinäkuu 100 milj. 121 milj. 141 milj. 235 milj. Koko vuosi 177 milj. 215 milj. 248 milj. *420 milj.? Lähde: Kela/Kelasto 19 Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille on tarpeen pilotoida Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden pitkittymistä tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava Hyödynnetään kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia työllisyysasian nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista, palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan vertaisoppimista Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen, tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella. 20
Kuntaliiton tavoitteita Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä, yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä kunnissa Turvata kuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen edistämiselle Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen saajien ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien työttömien palvelujen järjestämisessä Purkaa rakennetyöttömyyttä ja ehkäistä valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen, edistää osaavan työvoiman saatavuutta ja eheyttää työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta Käynnistetään työllisyyden kuntapilotti ensi vuoden alkupuolella, jota varten tehdään tarvittavat muutokset voimassaolevaan lainsäädäntöön! Valitaan kunnat pilottiin jo tänä syksynä, jotta valmistautuminen voi alkaa 21 Hallitusohjelman plussat ja miinukset Myönteistä mm:» Kunnille ei uusia tehtäviä eikä velvoitteita.» Kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään 1 mrd :lla» Kokeilutoimintaa edistetään monin tavoin ja toiminnan joustavuutta lisätään mm. kaavoitussäädöksiä uudistamalla» Kunnille korvataan veroperusteiden muutokset» Ei uusia valtionosuusleikkauksia, ellei tehtäviä ja velvoitteita vähennetä» Liikenneinfran peruskorjaukseen lisäpanostus Kielteistä mm:» Kunnat menettävät 5 %-yksikön määräaikaisen korotuksen yhteisöverossa (-270 milj /v 2016)» Kuntien valtionosuuksiin ei indeksitarkistuksia (-60 m /-16)» Sote-uudistusmalli perustuslakivaliokunnan linjausten pohjalta odotettu. Uudistus vähentää kuntien tehtäviä, sen rahoitus pahasti auki sotenkin jälkeen kuntien rooli on vahva; elinvoimapolitiikka korostuu. Uuden kunnan käsitteen/roolin valmistelu käyntiin.» Jätelain muutos (kuntien yksinoikeuksien rajaaminen asumisen jätteisiin) Hallitusohjelman toteutuksessa keskeisellä sijalla kärkihankkeet (27 kpl). Kuntaliitto vastuuttaa sisäisesti kaikki hallituksen kärkihankkeet ja pyrkii vaikuttamaan niihin. 22
Auki olevia kysymyksiä sotessa Monikanavarahoituksen ongelmien ratkaisu vielä alkutekijöissään Miten sote-uudistus valmistellaan selvitysmiesten esitys 14.8.15 muodostaa realistista pohjaa jatkovalmisteluprosessille Maakuntamalli tarkoittanee vos-järjestelmän jakoa kahteen osaan» maakunnan ja kuntien rahoitukseen Jos maakunnan rahoitus tulee kunnilta ja valtiolta» ei maakunnan veroina» kunnalla olisi rooli maksajana ja verottajana, mutta ei lainkaan päätäntävaltaa => Selkeämpää on, jos kuntien rahoitusvastuu sote-palveluihin loppuu Jaetaanko peruspalvelujen valtionosuuteen liittyvä sotevaltionosuus suoraan maakunnalle ja mjos jaetaan niin millä perusteella? Pelkkä valtionosuuksien jako ei riitä sote tarvitsee enemmän resursseja: siirretäänkö osa kuntien verotuloista sote-alueille? Kiinteistöjen hallinta ja sen organisointi, palkkojen harmonisointi, eläkevastuut ovat vielä auki KT:n ja Kevan rooli sote-alueilla edellyttää ao. lakien muuttamista, samoin Kuran/KTK:n Mikä on sote-uudistuksen suhde muuhun aluehallinnon uudistukseen: valtion aluehallinto, 2. aste, maakuntaliitot jne. 23 VM:n esitys 2016 talousarvioksi julkaistiin 14.8.2015 Pohjana kevään 2015 tekninen kehys, johon on pääsääntöisesti lisätty hallitusohjelman päätökset Mukana ei kuitenkaan ole:» Tuoreinta arviota suhdanne-ennusteesta» Hallitusohjelman kärkihankkeita, perusväylänpidon lisärahoja» Osa välittömistä yht. 4 mrd. euron sopeutustoimista vielä valmistelussa -> eivät sisälly talousarvioesitykseen» Ehdollisia 1,5 mrd. euron lisäsopeutustoimia ei vielä mukana» Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä yhdellä mrd. eurolla Säästövaikutukset sisään vasta, kun niiden toteutumisesta on riittävä varmuus 24
Hallitusohjelman ehdolliset lisätoimet, jos yhteiskuntasopimusta ei synny (tämä on nyt pohdinnassa ei toteutettane sellaisenaan) MENOLEIKKAUKSET, (yht. 959 milj. ) TyEL- ja Yel-sidonnaisten etuuksien ja indeksikorotusten puolittaminen 2018 ja 2019 Lapsilisien leikkaus Työttömyysturvan leikkaus VERONKOROTUKSET, (yht. 454 milj. ) Jätetään tekemättä tuloverotuksen inflaatiotarkistus 2018 Kiristyksiä asuntolainojen korkovähennykseen, alkoholi-, tupakka- ja makeisveroon -> Toimet heikentävät kuntien tulopohjaa, veronkorotukset eivät kasvattane kuntien verotuloja (veroperustemuutos) 25 VM-esitys sisältää monia välittömiä sopeutustoimia, mm. Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen» Säästö 113 milj. vuoteen 2020 mennessä Lisäys omais- ja perhehoitajien vapaisiin 2016» Säästö 165 milj. euroa v. 2020 mennessä, kun kalliimpaa laitoshoitoa korvautuu omaishoidolla Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen 2017 lähtien (säästö n. 50 milj. ) Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 2016 ja 2017 Päivähoidon hoitosuhteen nostaminen 1/8 v. 2016 Indeksikorotusten jäädyttäminen 2016-2019 26
VM-esitys ei sisällä mm. Erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmää» 200 milj. euroon nouseva säästö v. 2020 Ammatillisen koulutuksen uudistusta» 190 milj. euron säästö vuodesta 2017 lähtien 27 VM-esitys sisältää muutoksia myös tulopuoleen 2016 Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan 2016 (n. 150 milj. ) Päivähoitomaksuja korotetaan 1.8.2016 alkaen (n. 50 milj. ) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja ajantasaistetaan 1.8.2016 (n. 20 milj. ) Kiinteistöveron korottaminen (arvio n. 25 milj. ) Yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen» pienentää tuloja noin 260 milj. Kustannustenjaon tarkistus (n. +340 milj. ) Veroperustemuutosten vaikutus kuntien verotuottoihin kompensoidaan kunnille valtionosuuksien kautta» n. 250 milj. 28
Kuntasopeutuksen jakautuminen 2016-2019 hallitusohjelman mukaan, milj. euroa 2016 2017 2018 2019 KUNNAT YHTEENSÄ -255-525 -614-708 josta: Opetus, tiede, kulttuuri -40-200 -220-243 Sosiaali- ja terveyspalvelut -38-135 -222-294 Asiakasmaksut -160-224 -224-224 Sosiaalietuudet -71-90 -116-135 Indeksijäädytykset 55 124 174 195 VM:n esitys vuodelle 2016 vastaa paljolti hallitusohjelman taulukkoa, loppuvuosissa 2017-2019 epävarmuutta 29 Valtion toimenpiteiden yhteisvaikutus kuntatalouteen VM:n riihen yhteydessä arvioitiin, että valtion toimenpiteet yhteensä vahvistavat kuntataloutta noin 450 milj. eurolla» Summat täsmentyvät vielä budjettiriiheen edettäessä, summa todennäköisesti pienenee 30
31 32
33 Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisätietoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net 34 26.8.2015 Timo Kietäväinen