Suomen Salaojakeskus LokaPuts 2006-2007-hanke Euroopan aluekehitysrahasto EAKR LokaPuts 2006-2007 hanke 1.3.2006-31.12.2007 Hankenumero GA 4312107 Loppuraportti Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy SUOMEN SALAOJAKESKUS OY Oulun toimisto: Kiilakiventie 1, 90250 OULU, puh. (08) 534 9400, faksi (08) 373 307 Kuopion toimisto: PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO, puh. (017) 288 8130, fax (017) 288 8131
Lukijalle LokaPuts 2006-2007-hanke toimi Pohjois-Karjalassa noin kaksi vuotta ja se oli jatkohanke v. 2003 alkaen toimineelle LokaPuts-hankkeelle. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä tutkimalla eri jätevesijärjestelmien toimivuutta ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Hanke saavutti asetetut tavoitteensa hyvin, osa tavoitteista jopa ylitettiin. Hankkeella oli erityisesti merkitystä ajankohtaisten jätevesiasioiden tiedottamisessa. Hankkeen palveluihin osallistui yhteensä 290 henkilöä. Kiitän lämpimästi kaikkia hankkeeseen osallistuneita yhteistyötahoja hyvästä yhteistyöstä, jonka avulla LokaPuts 2006-2007-hanke on voitu tavoitteet täyttävästi toteuttaa. Petri Kurki Suomen Salaojakeskus Oy PL 5, 80101 JOENSUU puh. 050 354 8753 petri.kurki@suomensalaojakeskus.fi
SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä.... 3 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu.. 4 2. Hankesuunnitelma.......... 4 3. Hankeorganisaatio....... 4 Sivu 4. Hankkeen toteutus.... 5 4.1. Selvityskäynnit.. 5 4.2. Koerakentamis- ja seurantakohteet.. 5 4.3. Työnäytökset... 8 4.4. Tiedottaminen. 8 5. Hankkeen tulokset.. 9 5.1. Määrälliset tulokset.. 9 5.2. Laadulliset tulokset.. 10 6. Toteutuksen arviointi... 10 6.1. Ohjausryhmän arvio 10 6.2. Suomen Salaojakeskuksen arvio.. 11 6.3. Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi 12 6.3.1. Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijat 12 7. Hankkeen talous.... 14 8. Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset... 14 Liitteet: 1. Tiivistelmä hankesuunnitelmasta 2. Hankkeen selvityslomake (selvitys jätevesijärjestelmästä) 3. Seurantapuhdistamoilta vaadittavat tulokset ja puhdistustulokset 4. Arviointilomake kuntien viranhaltijoille 5. Arviointimatriisi 6. Hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot 7. Hankkeen tuottamat yhteenvedot ja raportit 8. Hankkeesta julkaistut artikkelit 9. Esimerkkejä lehtileikkeistä
3 Tiivistelmä LokaPuts 2006-2007 eli Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa 2006-2007-hanke käynnistyi 1.3.2006 ja kesti 31.12.2007 saakka. Hankkeen tärkeimpinä rahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Muut rahoittajat ja yhteistyökumppanit hankkeessa olivat Ilomantsin kunta, Joensuun kaupunki, Juuan kunta, Kesälahden kunta, Kiteen kaupunki, Kontiolahden kunta, Lieksan kaupunki, Nurmeksen kaupunki, Outokummun kaupunki, Rääkkylän kunta, Tohmajärven kunta, Fann Ympäristötekniikka Oy, Jita Oy, Kemira GrowHow Oyj, Oy KWH Pipe Ab, Propipe Oy, Oy Raita Environment, Teoplast Oy, Uponor Suomi Oy ja Wavin-Labko Oy. Hankkeen tärkeimpinä tavoitteina oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja vähentää niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Keskeisimpinä keinoina hankkeen toteutuksessa olivat tiedottaminen, puhdistamoiden rakentaminen ja seuranta sekä haja-asutusalueen kiinteistöille tehdyt selvityskäynnit. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin, osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin. Laadullisia tavoitteita oli vaikea mitata, mutta hankkeella oli positiivista merkitystä jätevesikuormituksen vähentämiseen haja-asutusalueella. Tosin kuormituksen vähenemisen vaikutus näkyy vasta hankkeen päättymisen jälkeen, muutaman vuoden kuluttua. Hanke oli kuitenkin vaikutukseltaan ympäristöpositiivinen. Ajankohtaisista jätevesiasioista tiedotettiin viidessä infotilaisuudessa 104 asukkaalle, selvityskäyntejä tehtiin 153 tilalle, työnäytöksissä esiteltiin jätevesijärjestelmiä vähintään 33 henkilölle ja jätevesien käsittelyn tehostamisesta saatiin kiinnostumaan 70 kiinteistönomistajaa. Hankkeen aikana kehitettiin haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä rakentamalla kaksi fosforinpoistolla tehostettua maapuhdistamoa, joita seurattiin ajoittain 3-5 näytekertaa puhdistamoa kohti. Lisäksi seurattiin kolmen aikaisemmin toteutetun maapuhdistamon ja kolmen aiemmin asennetun laitepuhdistamon toimivuutta. Tarkkailussa oli siis yhteensä kahdeksan puhdistamoa, joista seitsemän oli asumisjätevesiä ja yksi maitohuonejätevesiä käsittelevää puhdistamoa. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että nykyisillä puhdistustekniikoilla voidaan saavuttaa talousjätevesiasetuksen (542/2003) käsittelyvaatimukset. Lähes kaikki puhdistamot poistivat orgaanista ainetta, fosforia ja typpeä asetuksen vaatimusten mukaisella tavalla, mutta fosforin ja/tai typen osalta kolme puhdistamoa jäi peruskäsittelyvaatimuksen alapuolelle. Fosforinpoistossa esiintyi muutamilla puhdistamoilla vaihtelua eri näytekertojen välillä. Esimerkiksi laitepuhdistamoissa on syytä olla tarkkana fosforin saostuskemikaalin riittävyyden kanssa, jotta riittävät puhdistustehot voidaan saavuttaa. Myös laitepuhdistamoiden monimutkaisempi tekniikka, kuten sähköä vaativat pumput ja kompressorit ovat alttiimpia häiriöille, mikä voi aiheuttaa puhdistustulosten hetkellistä heikkenemistä. Fosforinpoistolla tehostetut maapuhdistamot toimivat etenkin kokonaisfosforin suhteen tasaisemmin kuin laitepuhdistamot. Maapuhdistamot eivät yleensä sisällä teknisiä laitteita, joten ne ovat siten toimintavarmoja ja helppohoitoisia järjestelmiä. Laitepuhdistamoiden etuna maapuhdistamoihin nähden on niiden pieni tilantarve ja mahdolliset korjaustoimenpiteet on helpompi tehdä ilman kaivutöitä. Hankkeen aikana tehtiin useita raportteja mm. puhdistamoiden työnäytösraportit ja seurantaraportti, jotka on tarkoitettu niin viranomaisten kuin suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden käyttöön.
4 1. Hankkeen tausta, lähtökohdat ja aikataulu Hanke laitettiin Suomen Salaojakeskus Oy:n toimesta vireille 18.10.2005, jolloin hakemus ja hankesuunnitelma toimitettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukseen EU-rahoitusta varten. Hankkeen suunnitteluvaiheessa pidettiin tärkeänä jätevesien käsittelyn kehittämistä tutkimalla erilaisia jätevesijärjestelmiä, koska talousjätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset ovat erittäin kovat. Sen takia hankkeen toteutukseen otettiin eri jätevesijärjestelmien rakentaminen ja niiden seuranta. Haja-asutusalueen kiinteistöt valittiin hankkeen kohderyhmäksi siksi, että talousjätevesiasetus koskee maaseudun kaikkia kiinteistöjä mm. lomaasuntoja, omakotitaloja ja maatiloja. Hankesuunnitelmaa täydennettiin 10.2.2006 ja rahoituspäätös hankkeesta tuli 24.2.2006. Hankkeen lähtökohtia pohtiva aloituspalaveri pidettiin 29.5.2006, jolloin sovittiin mm. puhdistamoiden seurantakohteista ja ohjausryhmän kokoonpanosta. LokaPuts 2006-2007 hanke kuului Itä-Suomen tavoite 1-ohjelmaan, toimintalinjaan 4 ja toimenpidekokonaisuuteen 4.3. Hanke oli pääosin Euroopan aluekehitysrahaston ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen rahoittama (81,8 %). Hankesuunnitelman mukainen toteutusaikataulu oli 1.3.2006-31.12.2007. 2. Hankesuunnitelma Hankkeen tavoitteet on esitetty hankesuunnitelmassa. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kehittää haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelyä ja edistää kiinteistöjä vähentämään niiden aiheuttamaa jätevesikuormitusta. Jätevesien käsittelyä hankkeessa kehitettiin lähinnä koepuhdistamokohteiden suunnittelun, toteutuksen ja seurannan avulla. Jätevesikuormituksen vähentämistä hankkeessa edistettiin pääasiassa tiedotuksen ja selvityskäyntien voimin. Hankkeen määrällisinä tavoitteina oli tehdä vähintään 150 selvityskäyntiä, toteuttaa 2-3 koerakentamiskohdetta, seurata 8-9 puhdistamon toimivuutta sekä saada vähintään 60 kiinteistönomistajaa kiinnostumaan jäteveden käsittelyn tehostamisesta hankkeen aikana. Hankesuunnitelman tiivistelmä on loppuraportin liitteenä (liite 1), josta selviää hankkeen tavoitteet ja keinot tarkemmin. 3. Hankeorganisaatio LokaPuts 2006-2007-hankkeen vastuullisena hakijana oli Suomen Salaojakeskus Oy. Hankkeen vetäjänä työskenteli hankevastaava Petri Kurki. Hankkeen johtajana toimi toimitusjohtaja Mika Mikkola Suomen Salaojakeskuksesta. Hankkeessa oli ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli hankkeen etenemisen ja laillisuuden seuranta sekä sen toiminnan kehittäminen. Ohjausryhmään kuuluivat EU-koordinaattori Anna- Liisa Tanskanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta, vesihuoltoinsinööri Ari Heiskanen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta, ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama Kontiolahden kunnasta, rakennustarkastaja Matti Mustonen Outokummun kaupungista, toimitusjohtaja Mika Mikkola Suomen Salaojakeskuksesta ja hankevastaava Petri Kurki Suomen Salaojakeskuksesta.
5 4. Hankkeen toteutus 4.1 Selvityskäynnit Tilausten perusteella jätevesien käsittelystä kiinnostuneille kiinteistöille tehtiin selvityskäyntejä, joilla käytiin läpi kiinteistön jätevesien käsittelyn nykytila ja tehostamistarve. Lisäksi selvityskäynnillä esiteltiin eri jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ja niiden kustannuksia. Selvityskäynnillä täytettiin hankkeen oma selvityslomake (liite 2) tai kunnan selvityslomake. Selvityskäynnin yhteydessä jaettiin laitevalmistajien esitteitä. Selvityskäyntien määrät kunnittain hankkeen aikana on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Selvityskäyntejä on tehty hankkeen aikana 1.3.2006-31.12.2007 seuraavasti: Kunta Selvityskäynnit yhteensä kpl Eno 1 Ilomantsi 2 Joensuu 2 Juuka 3 Kesälahti 16 Kitee 20 Kontiolahti 3 Lieksa 41 Liperi 6 Nurmes 13 Outokumpu 2 Polvijärvi 0 Pyhäselkä 1 Rääkkylä 11 Tohmajärvi 29 Valtimo 0 Yhteensä 153 4.2 Koerakentamis- ja seurantakohteet Hanke toteutti vuosina 2006-2007 kaksi koerakentamiskohdetta: tehostetulla fosforinpoistolla toteutetun vaakavirtausmaasuodattimen ja fosforinpoistokaivolla varustetun maasuodattamon. Lisäksi seurantakohteina oli kuusi muuta puhdistamoa: yhden talouden IN- DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla, yhden talouden maahan imeyttämö, yhden loma-asunnon maasuodattamo, kahden talouden ja yhden maitohuoneen yhteinen Uponor-panospuhdistamo, kahden talouden Raita-panospuhdistamo ja yhden talouden WehoPuts 6-panospuhdistamo. Kohteita seurattiin ajoittain 3-5 näytekertaa puhdistamoa kohti. Hankkeen tavoitteena oli kehittää Jitan ja Kemiran kanssa yhteistyössä oma fosforinpoiston esisaostusjärjestelmä maasuodattamoon, mutta se ei toteutunut, koska sopivaa vanhaa käyttökohdetta ei löytynyt hankkeen toteutuksen aikana. Puhdistamot rakennettiin hankkeen aikana tai oli rakennettu aikaisemman LokaPutshankkeen työnäytöskohteina eli rakentamisvaiheessa oli järjestetty esittelytilaisuus kaikille asiasta kiinnostuneille. Puhdistamoiden asennuksen laadun valvonta ja rakentamisvaiheiden dokumentointi valokuvaamalla tehtiin työmaalla LokaPuts-hankkeiden toimesta. Kohteista laadittiin työnäytösraportit, joissa eri työvaiheet on esitetty valokuvin.
Tutkimuksessa seurattiin kahdeksaa eri jätevesijärjestelmää, joista viisi oli eri maapuhdistamotyyppiä ja kolme eri pienpuhdistamoa. Seitsemän puhdistamoista oli asumajätevesikohteita ja yksi maitotilakohde. Puhdistamoiden keskimääräiset vähenemät ja vedenkulutusarviot on esitetty taulukossa 2. Puhdistamoiden fosfori- ja typpireduktioissa oli jonkin verran vaihteluja. Yli 70 % puhdistamoista poisti fosforia ja typpeä keskimäärin asetuksen peruskäsittelyvaatimuksen mukaisesti ja noin 30 % puhdistamoista täytti sekä typen että fosforin suhteen lievemmän käsittelyvaatimuksen. Fosforireduktion suhteen kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat Pipelifen suodatuskaseteilla ja FILT 1400-fosforimassakaivolla varustettu vaakavirtausmaasuodatin, IN- DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla ja maasuodattamo fosforinpoistokaivolla. Typpireduktion osalta kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat maasuodattamo (pelkästään harmaat vedet), Raita PA 2.0-panospuhdistamo ja WehoPuts 6-panospuhdistamo. BOD 7 -reduktioiden suhteen kolme parhaiten toimivaa puhdistamotyyppiä olivat WehoPuts 6, Uponor Milk (maitotila) ja maasuodattamo (harmaat vedet). Seurattujen puhdistamoiden fosforipäästöt vaihtelivat jonkin verran. Asumajätevesikohteiden puhdistamoista viisi kuudesta poisti fosforia asetuksen mukaisesti, mutta yksi kuudesta ylitti niukasti (0,34 g/asukas/vrk) fosforin sallitun enimmäispäästön 0,33 g/asukas/vrk. Maitotilakohteen puhdistamon fosforipäästö oli selvästi korkeampi kuin asumajätevesikohteilla. Uponor Milkin fosforipäästö 3,9 g/vrk oli myös korkeampi kuin asetuksen 85 % käsittelyvaatimuksen mukaan laskettu fosforin sallittu enimmäispäästö 2,4 g/vrk. Myös typpipäästöt vaihtelivat jonkin verran eri puhdistamotyyppien välillä. Puhdistamoiden lähtevän jäteveden puhdistustulosten keskiarvot ja mediaanit (mg/l) on esitetty taulukossa 3. Puhdistamoilta saadut puhdistustulokset vaihtelivat jonkin verran eri näytekertojen välillä. Eniten vaihtelua oli fosforin ja typen suhteen. Fosforinpoistolla tehostetut maapuhdistamot toimivat etenkin kokonaisfosforin suhteen tasaisemmin kuin laitepuhdistamot. Maapuhdistamot eivät yleensä sisällä teknisiä laitteita, joten ne ovat siten toimintavarmoja ja helppohoitoisia järjestelmiä. Asumajätevesikohteiden panospuhdistamot toimivat pääsääntöisesti hyvin, mutta toisen puhdistamon toiminnassa esiintyi kuitenkin seurannan aikana häiriöitä. Kyseisessä kohteessa talousveden suuri rautapitoisuus aiheutti sen, että aluksi saostuskemikaalina käytetty rautayhdiste ei toiminut vallinneissa olosuhteissa fosforia saostavasti. Saostuskemikaalin vaihtaminen alumiinikloridiin kuitenkin paransi puhdistustuloksia oleellisesti. Kohteesta saatiinkin arvokasta tietoa kemikaalien soveltuvuudesta fosforin poistoon jätevesissä, kun talousvedessä on rautaa yli suositusten. Talouksissa, joissa talousvesi sisältää yli 400 µg (0,4 mg/l) rautaa, voidaan suositella alumiiniyhdisteiden käyttöä fosforin saostuskemikaalina. Maitotilakohteessa panospuhdistamo ei yltänyt ravinteiden osalta asetuksen peruskäsittelyvaatimuksiin, mutta fosforin osalta saavutti kuitenkin lievennetyn käsittelyvaatimuksen. Koholla olleet fosforipitoisuudet johtuivat todennäköisesti huollossa tehdystä virheellisestä kemikaalisäädöstä eli toisin sanoen kemikaalin riittämättömyydestä. Maitotiloilla tulevan jäteveden laatu vaihtelee erittäin paljon tilakohtaisesti ja voi vaihdella tilatasollakin melko lyhyessä ajassa, joten sekin voi aiheuttaa puhdistamolta lähtevään jäteveteen korkeampia ravinnepitoisuuksia. Kiintoainetta ja jäteveden orgaanista ainetta maitotilan panospuhdistamo poisti erittäin hyvin. 6
Maahan imeyttämön toimivuutta seurattiin pohjaveden havaintoputkista otetuista näytteistä. Todellisia puhdistustehoja imeyttämölle ei voida esittää, koska havaintoputkista otettu näyte on laimentunut pohjaveden kanssa. Pohjaveden laatua vertailemalla saadaan kuitenkin tietoa imeyttämön toimivuudesta. Kokonaisfosforin osalta maahan imeyttämön alamäen puolelta olevista havaintoputkista otetuista näytteistä saadut tulokset olivat yli 10 kertaa korkeampia kuin imeyttämän yläpuolella olevasta vesikaivosta saadut tulokset. Tosin SY- KE:n seuranta-asemilta saatuihin pohjaveden keskimääräisiin tutkimustuloksiin verrattuna imeyttämön havaintoputkista otetut näytteet eivät olleet merkittävästi suurempia. Tämän seurantakohteen tulosten perusteella voidaan sanoa, että imeyttämöllä on mahdollista saavuttaa myös talousjätevesiasetuksen vaatimukset. Imeyttämön suunnittelu edellyttää kuitenkin ammattitaitoa ja maaperä- ja pohjavesiasiantuntemusta, että järjestelmän mahdollinen soveltuvuus kiinteistölle saadaan selvitettyä riittävällä tarkkuudella. Taulukko 2. Puhdistamoiden keskimääräiset vähenemät (%) ja arvioidut veden kulutukset. Vähenemiä laskettaessa tulevan jäteveden pitoisuuksina käytettiin asetuksen kuormituslukujen ja vedenkulutusarvioiden perusteella saatuja arvoja. IN-DRÄNvaakavirtausmaasuodattimessa vedenkulutus on laskettu vesimittarin mukaan, muissa kohteissa panoslaskurin tai arvion mukaan. Kohde Veden kulutus l/asukas/d Veden kulutus l/d Kok-P % Kok-N % BOD 7 % Vaaka-MS + biotiitti 100 200 97,8 35,9 98,4 Vaaka-MS + F 110 220 99,6 68,3 92,7 Maasuodattamo + F 110 440 99,4 41,5 98,0 Maasuodattamo (harmaat vedet) 80 240 84,3 96,7 98,9 WehoPuts 6 110 440 86,6 73,5 99,3 Raita PA 2.0 110 770 93,9 82,4 97,9 Uponor Milk (maitotila) 600 75,1 34,2 99,0 Asetuksen peruskäsittelyvaatimus 85 40 90 Asetuksen lievempi käsittelyvaatimus 70 30 80 7 Taulukko 3. Puhdistamoiden puhdistustulosten keskiarvot ja mediaanit (puhdistamolta lähtevän jäteveden pitoisuudet mg/l). Kohde Näytteet lkm Kok-P mg/l Kok-N mg/l BOD mg/l Kiintoaine mg/l ka md ka md ka md ka md Vaaka-MS + biotiitti 5 0,49 0,52 89,8 87,0 7,8 9,0 8,3 8,1 Vaaka-MS + F 5 0,08 0,06 40,4 45,0 33,4 30,0 36,4 26,0 Maasuodattamo + F 3 0,13 0,15 81,0 90,0 9,0 8,0 9,7 7,2 Maasuodattamo (harmaat vedet) 4 4,33 3,50 5,7 5,7 6,8 10,5 21,3 40,0 WehoPuts 6 4 2,68 2,10 33,8 31,0 3,3 3,0 11,1 7,5 Raita PA 2.0 5 1,20 1,10 22,0 20,0 9,4 9,0 24,6 23,0 Uponor Milk (maitotila) 5 6,56 8,40 58,0 58,0 5,0 3,0 4,9 3,5 Loppuraportin liitteessä 3 on esitetty seurattujen puhdistamoiden vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset. Puhdistamokohteiden seurannasta on valmistunut erillinen seurantaraportti vuonna 2007 ja siitä löytyy lisätietoa eri puhdistamoiden puhdistustuloksista ja toimivuudesta.
8 4.3 Työnäytökset LokaPuts 2006-2007-hanke järjesti työnäytökset kahden koerakentamiskohteen eli puhdistamon rakentamisen yhteydessä. Työnäytökseen osallistui laitevalmistajan edustaja, joka esitteli puhdistamon rakenteen ja toimintaperiaatteen. Työnäytökset kiinnostivat hajaasutusalueilla asuvia ihmisiä kohtuullisen hyvin. Työnäytöksiin osallistui tapahtumapaikalla kerättyjen nimilistojen perusteella yhteensä 33 henkilöä (taulukko 4), mutta kaikki paikalla käyneet eivät kuitenkaan kirjoittaneet nimeään osallistumislistaan. Työnäytöspaikalla tehtyjen arvioiden mukaan kahdessa työnäytöksessä kävi noin 50 henkilöä. Puhdistamoista laadittiin työnäytösraportit, joissa asennuksen eri työvaiheet on esitetty valokuvin. Taulukko 4. Hankkeen järjestämät työnäytökset puhdistamoiden rakentamisvaiheessa ja niiden osallistujamäärät. Aika Paikka Kunta Osallistujat Nimilista Osallistujat Arvio 24.10.2006 Eero Kukkonen Nurmes 11 20 16.5.2007 Markku Rautiainen Tohmajärvi 22 30 Yhteensä 33 50 4.4 Tiedottaminen Hankkeen aikana järjestettiin jätevesi-infotilaisuudet viidellä paikkakunnalla: Kesälahdella, Kontiolahdella, Lieksassa, Nurmeksessa ja Tohmajärvellä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 104 henkilöä (taulukko 5). Hankkeen toiminnasta on tiedotettu alueen sanomalehdissä useaan otteeseen esim. koerakentamiskohteiden rakentamisvaiheessa ja jätevesi-infojen aikaan. Lehtiartikkeleita on ollut muun muassa sanomalehti Karjalaisessa, Suomalainen Maaseutu-lehdessä, AgriForumissa ja useassa paikallislehdessä (liite 8 ja 9). Hanketta koskevia lehtiartikkeleita on julkaistu yhteensä 16 (liite 8). Hankekokouksissa on tiedotettu hankkeen toiminnasta ohjausryhmän jäsenille. Sähköpostia on käytetty lähinnä ohjausryhmän jäsenten ja yhteistyökumppaneiden tiedotuksessa. Hanketiedotteita on jaettu työnäytösten ja jätevesi-infojen yhteydessä. Taulukko 5. Hankkeen järjestämät jätevesi-infotilaisuudet. Aika Paikka Osallistujat 5.9.2006 Nurmes, valtuustosali 12 6.9.2006 Tohmajärvi, valtuustosali 23 20.9.2006 Lieksa, valtuustosali 29 21.9.2006 Kontiolahti, valtuustosali 26 27.3.2007 Kesälahti, Villalan koulu 14 Yhteensä 104
9 5. Hankkeen tulokset 5.1 Määrälliset tulokset Hankkeen määrälliset tavoitteet ja tulokset on esitetty taulukossa 6. Hanke saavutti tavoitteensa hyvin, suurin osa määrällisistä tavoitteista jopa ylitettiin. Taulukko 6. Hankkeen tavoitteet ja tulokset. Mittari Tavoite Tulos Erotus Uudet tai säilytetyt työpaikat 1 1 +-0 Mukana olevat yritykset 4-9 9 +5 Selvityskäynnit tiloille 150 153 +3 Työnäytöskohteiden lukumäärä 2-3 2 +-0 Jätevesijärjestelmistä kiinnostuneet tilat 60 70 +10 Seurantapuhdistamoiden lukumäärä 8-9 8 +-0 Hankkeen edistämänä jätevesien käsittelyn tehostamisesta on saatu kiinnostumaan 70 kiinteistönomistajaa eli hankkeen tavoitteen vähintään 60 kiinnostunutta kiinteistöä ylittävästi (taulukko 7). Kiinnostuneista kiinteistöistä ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten moni on toteuttanut puhdistamon hankkeen aikana. Kaksi puhdistamoa on toteutettu seuranta- ja työnäytöskohteina hankkeen aikana. Selvityskäynti kiinteistöllä oli konkreettisin tapa selvittää tehostamistarve ja saada kiinteistönomistaja kiinnostumaan myös jätevesien käsittelyn tehostamisesta. Jos kiinnostuneiden määrää suhteuttaa selvityskäyntien määrään, voidaan sanoa, että selvityskäynneistä 45 % kiinnostui jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta. Eniten kiinnostusta jätevesijärjestelmien tehostamiseen oli Kiteellä, Liperissä, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä. Taulukko 7. Kiinnostuneet kiinteistöt kunnittain jätevesien käsittelyjärjestelmien tehostamisesta vuosina 2006-2007: Kunta Kiinnostuneet kiinteistöt yhteensä Eno 1 Ilomantsi 0 Joensuu 1 Juuka 3 Kesälahti 1 Kitee 14 Kontiolahti 1 Lieksa 7 Liperi 9 Nurmes 6 Outokumpu 2 Polvijärvi 3 Pyhäselkä 3 Rääkkylä 9 Tohmajärvi 9 Valtimo 0 Yhteensä 70
10 5.2 Laadulliset tulokset Hanke on tuottanut puolueetonta tietoa eri jätevesijärjestelmien toimivuudesta puhdistamoiden rakentamisen, seurannan ja raportoinnin avulla. Hanke on tuottanut puhdistamoiden seurantaraportin ja työnäytösraportit, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa muun muassa jätevesineuvojille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, rakennus- ja ympäristöviranomaisille, kiinteistönomistajille ja eri puhdistamoiden laitevalmistajille (liite 7). Hankkeen ympäristövaikutukset ovat olleet positiiviset. Ympäristön tilaa ja hygieniaolosuhteita haja-asutusalueen kiinteistöillä on parannettu rakentamalla toimivia jätevesijärjestelmiä. Haja-asutusalueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on vähentynyt hankkeen vaikutuksesta. Hankkeella saatiin 70 kiinteistöä kiinnostumaan jätevesijärjestelmän tehostamisesta, tiloista osa on toteuttanut jätevesijärjestelmän hankkeen aikana. Osa puhdistamoista toteutetaan vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeen ympäristövaikutuksia on ollut vaikea mitata, mutta osaltaan hankkeen edistämää kuormituksen vähentymistä on luvassa pidemmällä aikavälillä. Ympäristötietous on kasvanut haja-asutusalueella hankkeen ansiosta. 6. Toteutuksen arviointi 6.1 Ohjausryhmän arvio LokaPuts-hanke 2006-2007 on ollut tarpeellinen hanke. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen toimeenpanossa ja sen neuvonnassa on iso työ jo osin tehty, mutta paljon on vielä käytännössä tekemättä. Hankkeen myötä on valmistunut vahva tutkimuksellinen taustatieto ja käytännönläheisen neuvonnan tietopankki jätevesijärjestelmien korjaamiseen ja rakentamiseen vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat olleet asianmukaisia ja riittäviä käytettävissä olleisiin resursseihin nähden. Toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin ja edistyminen on ollut tavoitteiden mukaista. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen käytännön töihin herättelijänä hanke on ajanut asiaansa. Näyttäisi siltä, että kiinnostus jätevesijärjestelmien korjaamiseen on selvittelyvaiheen jälkeen hiukan laantunut, mutta monien kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä herkille alueille, kuten pohjavesialueille ja ranta-alueille, asetetut jätevesisaneerauksen porrastetut takarajat ovat kohta käsillä ja ne lisäävät taas neuvonnan tarvetta. Hankkeesta saatava hyöty on ollut merkittävä ja pitemmällä aikavälillä jaettu tietotaito tulee paremmin esille. Hankkeen tutkimusosio on palvellut ja palvelee viranomaisia ja neuvojia. Haja-asutusalueen asukkaita tutkimustieto sen sijaan ei kiinnosta eikä palvele, joten käytännön tasolle mentäessä tutkimusosuutta on syytä vähentää tai siirtää muiden toimijoiden tehtäväksi. Kuitenkin kokonaisuutena hanke on onnistunut hyvin ja antanut vahvan ammattimaisen alkusysäyksen haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja rakentamiseen. Tämän arvioinnin ovat tehneet ohjausryhmän puolesta Antti Suontama ympäristönsuojelusihteeri Kontiolahden kunta Matti Mustonen rakennustarkastaja Outokummun kaupunki
11 6.2 Suomen Salaojakeskuksen arvio Suomen Salaojakeskus Oy on toiminut LokaPuts 2006-2007 hankkeesta vastaavana organisaationa samoin kuin aikaisemmassa LokaPuts-hankkeessa. Kyseiset hankkeet muodostavat selkeästi yhtenäisen kokonaisuuden, joten niiden tuloksetkin ovat yhteismitallisia. Nyt loppuun saatetussa hankkeessa jatkettiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostamiseen liittyvää perustyötä Pohjois-Karjalan kuntien alueella ja löydettiin toisaalta vastauksia ennalta asetettuihin kysymyksiin mm. markkinoilla olevien jätevesijärjestelmien toiminnan osalta. Hankkeen tulokset ovat siten vaikutuksiltaan osittain alueellisia ja osittain valtakunnallisesti sovellettavia. Hankkeen aikana on onnistuttu aikaisemman LokaPuts-hankkeen tavoin tuomaan kiinteistönomistajien tietoisuuteen lainsäädännön vaatimuksia ja olemassa olevia ratkaisuja jätevesien käsittelyn järjestämiseksi. Hankkeen painopistettä siirrettiin tietoisesti edeltäneen hankkeen perusinformaation välittämisestä markkinoilla olevien jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuuden seurantaan. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin ja hankkeen kautta kansalaisille välitetyn informaation sekä siinä tuotetun uuden jätevesien käsittelyyn liittyvän tiedon perusteella hanketta voitaneen pitää varsin hyvin onnistuneena. Hankkeen seurantakohteina olleilla kiinteistökohtaisilla jätevesijärjestelmillä pystytään saavuttamaan pääsääntöisesti talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset. Hankkeen aikana havaittiin kuitenkin useissa järjestelmissä tai niiden käytössä pieniä ongelmia ja epäkohtia, joihin etsittiin ratkaisuja. Kyseistä tietoa voidaan soveltaa ja on jo sovellettukin suoraan markkinoilla olevien jätevesien käsittelyjärjestelmien kehittämiseen. Hankkeen aikana tehdyt havainnot järjestelmien asentamisesta ja toimintaan liittyvistä ongelmista korostavat entisestään asiantuntevan tapauskohtaisen suunnittelun merkitystä. Kiinteistökohtaista jätevedenpuhdistamoa voidaan pitää prosessiteknisiltä suunnittelulähtökohdiltaan jopa vaativampana kohteena kuin suurta kunnallista jäteveden puhdistamoa. Tulevan jäteveden määrä ja laatu sekä käyttökatkojen pituudet saattavat vaihdella merkittävästi ja jopa vaihteleva käyttöveden laatu voi vaikuttaa dramaattisesti jäteveden käsittelyn tulokseen. Kaikkien näiden seikkojen sekä muiden paikallisista olosuhteista riippuvien tekijöiden, kuten maaperän laadun, pohjavesiolosuhteiden ja purkujärjestelyjen huomioonottaminen vaatii suunnittelijalta hämmästyttävän laajaa osaamista. Johtopäätöksenä voidaankin kärjistetysti todeta, että markkinoilla on kyllä runsaasti optimiolosuhteissa moitteettomasti toimivia jäteveden käsittelyjärjestelmiä, mutta ne voivat virheellisesti sovellettuna, toteutettuna tai käytettynä olla lähes täysin toimimattomia. Hankkeen ohjausryhmätyöskentely on toiminut hyvin ja edesauttanut hankkeen onnistunutta toteuttamista. Yhteistyö rahoittajaviranomaisen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen, kanssa on niin ikään toiminut erinomaisesti. Mika Mikkola toimitusjohtaja Suomen Salaojakeskus Oy
12 6.3 Hankkeen toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoille tehtiin arviointikysely Loka- Puts 2006-2007-hankkeen toteutuksesta. Arviointilomake on loppuraportin liitteenä (liite 4). 6.3.1 Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijat Arviointikyselyyn vastasi 33 % (7 kpl) rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista. Tiedonsaanti hankkeesta Arviointilomakkeeseen vastanneista noin 71 % oli saanut eniten tietoa LokaPuts 2006-2007- hankkeesta toteuttajan tiedottamana sähköpostitse. Lisäksi hankkeesta oli saatu tietoa internetistä 14 % ja tuttavan tai kollegan kautta 14 %. Hankkeesta oli saatu muutenkin tietoa, kuten toteuttajan kertomana puhelimitse ja paikallislehden kautta, mutta arvioinnissa kysyttiin miten sait eniten tietoa hankkeesta eli piti vastata vain yhteen vaihtoehtoon. Tyytyväisyys hankkeen toteutukseen Kyselyyn vastanneista 100 % oli melko tyytyväisiä hankkeen toteutukseen 1.3.2006-31.12.2007. Erittäin tyytymättömiä tai melko tyytymättömiä ei ollut lainkaan. Arvosanat hankkeen tehtävistä LokaPuts 2006-2007-hankkeen toteutuksen eri tehtäviä pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin 4-10. Hankkeen tekemät selvityskäynnit haja-asutuksen kiinteistöille saivat kunnan viranhaltijoilta arvosanan 8,1 ja puhdistamoiden seuranta 8,6. Työnäytökset saivat arvosanakseen 8,6 ja hankkeen nettisivut 8,9, joka oli paras arvosana hankkeen tehtävistä. Hankkeen tiedottaminen sai viranhaltijoilta arvosanan 8,3. LokaPuts 2006-2007-hanke sai rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoilta todistuksen keskiarvoksi 8,5. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn kehittämisessä Vastanneista rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista 29 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä omassa kunnassaan ja 71 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassaan. Koko maakunnan alueella hanke kehitti jätevesien käsittelyä paremmin kuin kuntatasolla, sillä vastaajista 43 % arvioi, että hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa ja 57 % oli sitä mieltä, että hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa.
13 0 % 0 % kehitti hyvin 57 % 43 % kehitti jonkin verran ei kehittänyt muuten Kuvio 1. Kuntien rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoiden arvio hankkeen vaikutuksesta jätevesien käsittelyn kehittämiseen Pohjois-Karjalassa. Hankkeen vaikutus jätevesien käsittelyn tehostamisessa Arviointilomakkeeseen vastanneista kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista 29 % arvioi hankkeen tehostaneen hyvin jätevesien käsittelyä ja 71 % jonkin verran oman kuntansa alueella. Koko maakunnan alueella hanke tehosti jätevesien käsittelyä saman verran kuin yksittäisissä kunnissa, koska rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoista 29 % ilmoitti hankkeen tehostaneen hyvin jätevesien käsittelyä ja 71 % jonkin verran maakunnassa. 0 % 0 % 29 % tehosti hyvin tehosti jonkin verran ei tehostanut 71 % muuten Kuvio 2. Kuntien rakennus- ja ympäristönsuojeluviranhaltijoiden arvio hankkeen vaikutuksesta jätevesien käsittelyn tehostamiseen Pohjois-Karjalassa.
14 7. Hankkeen talous Hankkeen menot noudattelivat melko hyvin hankepäätöksen rahoitussuunnitelmaa. Hankkeen kustannusarvio oli 60 000 euroa. Hankkeen nettomenot olivat 60 001,06 euroa, josta EU-rahoitus oli 30 000 euroa (50 %), kansallinen rahoitus 30 000 euroa (30 %), kunnat 10 000 euroa (10 %) ja yksityinen rahoitus 10 001 euroa (10 %). Hankkeen kustannukset ovat eriteltyinä hankekirjanpidon pääkirjassa. Raportin liitteenä on hankkeen rahoitussuunnitelma, kustannusarvio, toteutunut rahoitus ja toteutuneet menot taulukot (liite 6). 8. Jatkotoimenpiteet ja ehdotukset LokaPuts 2006-2007 hanketta voidaan jatkossa hyödyntää monella tavalla. Hankkeen tuottamasta materiaalista on apua mm. viranomaisille, suunnittelijoille, urakoitsijoille, laitevalmistajille ja kiinteistönomistajille. Muut vastaavanlaiset EU-osarahoitteiset jätevesihankkeet Suomessa voivat hyötyä tämän hankkeen kokemuksista. Samoin uudet suunnitteilla olevat hankkeet saavat luonnollisesti myös lisätietoa hankesuunnitteluunsa. Jätevesijärjestelmien kehittämiselle ja jätevesikuormituksen vähentämiselle on tarvetta jatkossakin. Talousjätevesiasetuksen käsittelyvaatimukset ovat tiukat ja vaativat jätevesijärjestelmien toimivuudelta paljon. Hankkeen puhdistamoseurannan kokemusten perusteella jätevesijärjestelmät ovat jo varsin pitkälle kehittyneitä, mutta edelleen kehittämisen ja tutkimisen aihetta on. Maapuhdistamoiden fosforinpoistosta esisaostuksena on vähän kokemusta Suomessa, samoin on vaikeasti tutkittavan maahan imeyttämön puhdistustuloksien osalta. Myöskään kaikista laitepuhdistamoista ei ole pitkiä käyttökokemuksia. Laitepuhdistamoiden monimutkaisempi tekniikka on alttiimpi häiriöille kuin maapuhdistamot. Näin ollen laitevalmistajien osalta tarvitaan huoltotarpeen vähentämiseksi edelleen tuotekehityspanosta. LokaPuts 2006-2007-hankkeessa laadittu puhdistamoiden seurantaraportti tullaan toimittamaan Suomen ympäristökeskukseen, joka ylläpitää internet-sivuillaan www.ymparisto.fi puhdistamotiedostoa. Puhdistamotiedostossa on tällä hetkellä yli 30 eri tutkimusselvitystä jätevesijärjestelmien toimivuudesta. Aikaisemman LokaPuts-hankkeen puhdistamoiden seurantatulokset löytyvät myös SYKE:n puhdistamotiedostosta, joten hankkeen tuloksilla on vaikutusta myös valtakunnallisesti. LokaPuts 2006-2007-hankkeen aikana on esiintynyt eritoten kuntien viranhaltijoiden ja myös maaseudun kiinteistönomistajien toimesta tarvetta vastaavantyyppiselle jatkohankkeelle. Tätä hanketta on hyödynnetty uuden hankkeen suunnittelussa. Vuosille 2008-2011 on suunnitteilla Hajajätevesihuolto-hanke, joka jatkaa LokaPuts-hankkeiden jalanjäljillä kehittäen haja-asutuksen jätevesijärjestelmiä tutkimalla vähintään kymmenen puhdistamon toimivuutta. Uudessa hankkeessa on tarkoitus vauhdittaa haja-asutusalueen kylien ja kiinteistöomistajien jätevesisaneerausten tahtia laatimalla jätevesihuollon yleissuunnitelmia, joissa vertaillaan siirtoviemärin, kyläpuhdistamon ja kiinteistökohtaisten puhdistamoiden alustavia toteutusmahdollisuuksia ja kustannuksia. Jätevesien käsittelyn kehittämisessä yhteistyön tiivistäminen sekä paikallisesti, maakunnallisesti että valtakunnallisesti olisi hyvä saada nykyistä merkittävämpään asemaan.
Suomen Salaojakeskus PL 1096, Minna Canthinkatu 25, 70111 KUOPIO Tiivistelmä Liite 1. Hankesuunnitelma ajalle 1.3.2006-31.12.2007. LokaPuts 2006-2007 hanke - Haja-asutusalueen jätevedet puhtaammiksi Pohjois-Karjalassa hanke Hankkeen perustelut LokaPuts 2006-2007-hanke on jatkohanke vuosina 2003-2006 toimineelle LokaPuts-hankkeelle. Hanke tukee 1.3.2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain ja 1.1.2004 voimaan tulleen talousjätevesiasetuksen tavoitteita kehittämällä toimivia jätevesien käsittelymenetelmiä haja-asutusalueelle, minne usein ei yleinen viemäriverkosto yllä. Talousjätevesiasetus on lisännyt kuntien viranomaisten työmäärää, mutta resurssit eivät ole parantuneet. Hanke auttaa ja neuvoo hajaasutuksen kiinteistönomistajia, mitä asetus edellyttää ja miten asetuksen vaatimalle tasolle voidaan päästä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on kehittää hajaasutusalueella olevan asutuksen jätevesien käsittelyä sekä tuotanto-, talous- että vapaa-ajanrakennusten osalta. Selvityskäynneillä on tavoitteena selvittää kiinteistökohtaisesti sopivimmat jäteveden käsittelyratkaisut (tavoite vähintään 150 käyntiä). Selvityskäynnillä selvitetään tilalle eri vaihtoehtojen edut ja haitat. Hankkeella edistetään kiinteistöjä vähentämään jätevesikuormitusta (tavoitteena vähintään 60 kiinteistöä rakentaa puhdistamon tai laittaa sen vireille hankkeen aikana). Hankkeella on tarkoitus seurata vähintään kahdeksan eri puhdistamon toimintaa (puhdistustuloksia 5 näytekertaa/laite). Seurantakohteet ovat esim. seuraavat: 1) IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin tehostetulla fosforinpoistolla (Fann Ympäristötekniikka) 2) matala maasuodattamo (h=1,5 m) + FILT 1400 tai vaakavirtausmaasuodatin jälkisuodinkaivolla (Propipe) 3) Upoclean 5, 10 tai Milk- panospuhdistamo (Uponor) 4) WehoPuts-panospuhdistamo (KWH Pipe) 5) biotiitillä tai fosforiansalla tehostettu maasuodatin (Kemira GrowHow) 6) kahden talouden panospuhdistamo (Ympäristö Raita) 7) normaali maasuodattamo tai esisaostuksella oleva maasuodattamo (Jita) 8) maasuodattamo aquadose-jaksottajalla (Teoplast) 9) maahan imeyttämö Hankkeen tarkoituksena on saada puolueetonta toimivuustietoa jätevedenpuhdistamoista. Yhtenä tavoitteena on tutkia maahan imeyttämön puhdistustehoa imeyttämön alapuolelle asennettavilla pohjaveden havaintoputkilla. Tarkoituksena on saada selkeät ohjeet ja johtopäätökset tutkittujen puhdistamojen toimivuudesta. Hankkeen toteutus Hankkeen toiminnasta tiedotetaan mm. omilla wwwsivuilla, paikallislehdissä, tiedotustilaisuuksissa ja työnäytöskohteissa. Hanke järjestää jätevesitiedotustilaisuuksia (1-2 kpl/alue) kolmella toiminta-alueella: Joensuun seudulla, Vaara-Karjalassa ja Keski- Karjalassa. Tilaisuuksissa käydään läpi ajankohtaisia jätevesiasioita ja tilaisuuksissa on myös laitevalmistajien esittelyosuus (noin 30 min/yritys). Haja-asutuksen kiinteistöille tehdään selvityskäyntejä, joilla käydään läpi jätevesien käsittelyn nykytila ja tehostamistarve sekä esitellään eri jätevesijärjestelmävaihtoehtoja. Kiinteistökäynnillä laaditaan selvitys jätevesijärjestelmästä. Hanke järjestää 2-3 työnäytöstä/esittelytilaisuutta eri puhdistamoiden (esim. maahan imeyttämö ja fosforinpoistokaivo) toteutusvaiheessa. Urakoitsijat ja kiinteistönomistajat rakentavat kiinteistölle suunnitellun jätevesijärjestelmän. Työnäytökseen voivat osallistua kaikki asiasta kiinnostuneet. Työnäytöskohteista tehdään työnäytösraportit, jotka jaetaan yhteistyökumppaneille. Hankkeessa seurataan vähintään kahdeksaa puhdistamoa noin vuoden ajan ja vähintään viisi näytekertaa/puhdistamo. Puhdistamoiden seurannasta laaditaan seuranta- ja toimivuusraportti, joka jaetaan yhteistyökumppaneille. Kohdealue ja aikataulu Pohjois-Karjalan alueen kiinteistöt. Toteutus 1.3.2006-31.12.2007. Toteuttaja Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Suomen Salaojakeskus. Yhteistyökumppaneita ovat jätevesijärjestelmien laitevalmistajat (esim. Fann Ympäristötekniikka, Jita, Kemira GrowHow, KWH-Pipe, Propipe, Ympäristö Raita, Teoplast, Uponor ja Wavin-Labko), P- K:n ympäristökeskus ja alueen kunnat. Rahoitussuunnitelma v. 2006-2007 P-K:n ympäristökeskus - EU- rahoitus (50%) 30 000 - valtion rahoitus (30%) 18 000 P-K:n kunnat (12%) 7 200 Yritykset/yksityinen (8%) 4 800 Yhteensä euro 60 000
Liite 2. Suomen Salaojakeskus EAKR 1 (2) LokaPuts 2006-2007-hanke SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KIINTEISTÖN TIEDOT: Omistaja: Osoite: Tila: Kunta: Kylä: PERUSTIEDOT: Omakotitalo Vapaa-ajan asunto Sauna Maitotila, lypsykarjanavetta Muu, mikä: Huoneistoala, m2 Asukkaita, hlö Käymälätyyppi: Vesikäymälä, kpl Kompostikäymälä Kemiallinen käymälä Kuivakäymälä Veden hankinta ja siirto: Kunnallinen vesi Oma rengaskaivo Oma porakaivo Painevesi, kiinteä vesijohto Kantovesi Tilapäisesti asennettava vesijohto Kiinteistö sijaitsee: Pohjavesialueella Ranta-alueella (150 m) Taajaan asutulla alueella NYKYINEN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Kaikki jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta jatkokäsittelyyn Harmaat jätevedet johdetaan saostuskaivojen kautta jatkokäsittelyyn Saostuskaivo tai -säiliö 1-osainen, vesitilavuus m3 2-osainen, vesitilavuus m3 3-osainen, vesitilavuus m3 Saostuskaivojen materiaali Lähtöputkissa T-haarojen määrä, kpl Saostuskaivojen tyhjennys, krt/v Saostuskaivojen ikä, vuosia
Asumajätevedet: Sakokaivot, josta ojaan Sakokaivot, josta kivipesään Sakokaivot, josta maahan imeyttämöön Sakokaivot, josta maasuodattamoon Umpisäiliö, tilavuus m3 Muu, mikä: 2 (2) Maitohuonejätevedet: Neutralointikaivot, josta ojaan Neutralointikaivot, josta kivipesään Neutralointikaivot, josta maahan imeyttämöön Neutralointikaivot, josta maasuodattamoon Virtsa/lietesäiliö, tilavuus m3 Muu, mikä: Neutralointikaivojen määrä: Neutralointikaivojen tilavuus: Neutralointikaivojen materiaali: T-haarat, montako? JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN ETÄISYYDET Etäisyys omaan tai naapurin vesikaivoon, m Etäisyys vesistöön, m Etäisyys kiinteistön rajaan, m Etäisyys ojaan, m Etäisyys tiehen, m ARVIO PUHDISTUSVAATIMUSTEN TÄYTTYMISESTÄ Kyllä täyttää asetuksen vaatimukset Ei täytä käsittelyvaatimuksia LISÄTIETOJA: Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje: Saostuskaivojen tyhjennys 2krt/v. Kaivojen tiiveyden tarkastus tyhjennysten yhteydessä. Viemäriin ei saa laittaa mitään biologista toimintaa haittaavaa kuten liuottimia, maalia ja ongelmajätteitä eikä mitään tukkeuttavia materiaaleja kuten paperia, siteitä, vaippoja, rasvoja ja maitoa. ALLEKIRJOITUKSET: Päiväys: Selvityksen laatijan allekirjoitus: Petri Kurki, hankevastaava, SSK Oy, puh. 050 354 8753 LIITTEET: Asemapiirros Jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje Muu, mikä:
Liite 3. Seurantapuhdistamoilta vaadittavat tulokset ja saavutetut puhdistustulokset v. 2006-2007 IN-DRÄN-vaakavirtausmaasuodatin + biotiittiosio, 1 talous, 5 näytekertaa veden kulutus 100 l/asukas/d Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 500 90 5 50 98,4 0,8 7,8 P 2,2 22,0 85 0,33 3,3 97,8 0,05 0,49 N 14 140 40 8,4 84 35,9 9,0 89,8 Pipelifen suodatuskaseteilla ja Propipen FILT 1400-fosforimassakaivolla varustettu vaakavirtausmaasuodatin, 5 näytekerta, veden kulutus 110 l/asukas/d Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 90 5 45,5 92,7 3,7 33,4 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 99,6 0,009 0,08 N 14 127,3 40 8,4 76,4 68,3 4,4 40,4 Raita PA 2.0-panospuhdistamo, kaksi taloutta, 5 näytekertaa, veden kulutus 110 l/as/d Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 90 5 45,5 97,9 1,05 9,4 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 93,9 0,13 1,22 N 14 127,3 40 8,4 76,4 82,4 2,46 22,4 WehoPuts 6-panospuhdistamo, 1 talous, 4 näytekertaa, veden kulutus 110 l/as/d Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 90 5 45,5 99,3 0,35 3,33 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 86,6 0,29 2,68 N 14 127,3 40 8,4 76,4 73,5 3,7 33,8 Teoplastin maasuodattamo aquadose-jaksottajalla harmaille vesille (umpisäiliö wc-vesille), 4 näytekertaa, veden kulutus 80 l/asukas/d Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/d mg/l % g/d mg/l % g/d mg/l BOD7 68,8 625 90 6,9 62,5 98,9 0,76 6,75 P 3,03 27,5 85 0,45 4,1 84,3 0,48 4,33 N 19,3 175 40 11,6 105,0 96,7 0,64 5,7 Uponor Milk-panospuhdistamo (maitotila), 2 taloutta ja 1 maitohuone, 5 näytekertaa, veden kulutus 600 l/d Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/d mg/l % g/d mg/l % g/d mg/l BOD7 302,5 504,1 90 30,3 50,4 99,0 3,0 5 P 15,8 26,3 85 2,4 3,9 75,1 3,9 6,56 N 53,1 88,5 40 31,9 53,1 34,2 34,9 58,2 Uponorin fosforinpoistokaivolla varustettu maasuodattamo, 3 näytekertaa, veden kulutus 110 l/asukas/d Kuormitus (asetus) Vaadittavat tulokset Seurantatulokset kuormitus- tuleva kuormitus reduktio sallittu kuormitus reduktio toteutunut kuormitus laji g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l % g/asukas/d mg/l BOD7 50 454,5 90 5 45,5 98,0 1,0 9 P 2,2 20,0 85 0,33 3,0 99,4 0,013 0,13 N 14 127,3 40 8,4 76,4 41,5 8,2 74,3
Liite 4. Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Suomen Salaojakeskus LokaPuts 2006-2007-hanke LOKAPUTS 2006-2007-HANKKEEN ARVIONTILOMAKE KUNNAN RAKENNUSVAL- VONTA- JA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANHALTIJALLE Vastaajan nimi Kunta 1. Miten sait yleensä eniten tietoa LokaPuts 2006-2007-hankkeesta Hankkeen toteuttaja kertoi puhelimitse Hankkeen toteuttaja kertoi sähköpostitse Tuttava/kollega kertoi hankkeesta Internetistä Lehdestä Muuten, miten 2. Miten tyytyväinen olit LokaPuts-hankkeen toteutukseen 1.3.2006-31.12.2007: Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen En osaa sanoa Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön 3. Antakaa kouluarvosana (4-10) hankkeen toteuttajalle seuraavista asioista: Selvityskäynnit haja-asutuksen kiinteistöille Puhdistamoiden seuranta ja tarkkailu Työnäytökset Hankkeen nettisivut Tiedottaminen 4 a. Arvioi, onko LokaPuts 2006-2007-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn kehittämisessä kuntasi alueella Hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke ei kehittänyt jätevesien käsittelyä kunnassani Muuten, miten
4 b. Arvioi, onko LokaPuts 2006-2007-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn kehittämisessä Pohjois-Karjalassa Hanke kehitti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke kehitti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke ei kehittänyt jätevesien käsittelyä maakunnassa Muuten, miten 5 a. Arvioi, onko LokaPuts 2006-2007-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn tehostamisessa kuntasi alueella Hanke tehosti hyvin jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke tehosti jonkin verran jätevesien käsittelyä kunnassani Hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi kunnassani Muuten, miten b. Arvioi, onko LokaPuts 2006-2007-hankkeella ollut vaikutusta jätevesien käsittelyn tehostamisessa Pohjois-Karjalassa Hanke tehosti hyvin jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke tehosti jonkin verran jätevesien käsittelyä maakunnassa Hanke ei tehostanut jätevesien käsittelyä riittävästi maakunnassa Muuten, miten Vapaa sana: KIITOKSET VASTAUKSISTA JA VAIVANNÄÖSTÄNNE! ARVIONTILOMAKKEEN TIETOJA KÄYTETÄÄN VAIN HANKKEEN TOIMINNASSA. VASTAUKSISTA ON APUA HANKKEEN ARVIOINNISSA.
ARVIOINTIMATRIISI: Tavoitteiden toteutuminen Hanke: LokaPuts 2006-2007-hanke Arviointityyppi: Itsearviointi Arviointijakso: 1.3.2006-31.10.2007 Arvioija: Petri Kurki Koodi: Toimenpide Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Tavoite 4 Tavoite 5 Tavoite 6 Tavoite 7 Tavoite 8 HT1 Tiedotus/infotilaisuudet 5 HT2 Selvityskäynnit 153 68 153 153 HT3 Työnäytökset 2 2 2 1 2 2 HT4 Puhdistamoiden seuranta 36 8 8 HT5 Raportointi 3 3 HT6 Muu hanketyö Toteutuma yht. 163 36 2 70 153 9 5 163 Kokonaistavoite 160 40 2 60 150 9 5 160 Osuus tavoitteesta 102 % 90 % 100 % 117 % 102 % 100 % 100 % 102 % = suora vaikutus = epäsuora vaikutus = ei vaikutusta Tavoite 1: tiedottaa hankkeesta (tavoitteena 3-6 infotilaisuutta, 150 selvityskäyntiä, 2-3 työnäytöstä, 4 kokousta/väliraporttia, 1 loppuraportti) Tavoite 2: kehittää haja-asutuksen kiinteistöjen jätevesien käsittelyä (8-9 seurantakohdetta, joista yht. 40-45 näytekertaa) Tavoite 3: rakentaa 2-3 kohdetta, joiden rakentamisvaiheessa työnäytöksen järjestäminen kaikille asiasta kiinnostuneille Tavoite 4: vähentää jätevesikuormitusta, väh. 60 tilaa kiinnostuu toimenpiteen toteutuksesta/toteuttaa toimenpiteen. Tavoite 5: selvittää kiinteistönomistajalle jätevesien eri käsittelyjärjestelmät selvityskäynnillä (150 tilakäyntiä) Tavoite 6: edistää eri puhdistamojen tuotekehitystä (8-9 seurantakohdetta ja 1 uusi kohde, jossa P:n poiston tehostamista kaivorakenteessa ) Tavoite 7: tuottaa mitoitus-, rakennus- ja toimivuustietoa rak.suunnitteluun, urakoitsijoille jne (tavoite 2-3 uutta kohdetta, 2-3 työnäytösraporttia, 1 seurantaja toimivuusraportti). Tavoite 8: kouluttaa/opastaa kiinteistönomistajaa jätevesijärjestelmien rakentamisesta, käytöstä ja huollosta (150 selvityskäyntiä, 8-9 seurantakohdetta ja 2-3 työnäytöskohdetta)
Hankkeen rahoitussuunnitelma Liite 6. Päätös EAKR EU-rahoitus PKA Kansallinen Kunnat Yksityinen Yhteensä euroa 24.2.2006 30 000 19 106 6 094 4 800 60 000 Yhteensä euro 30 000 19 106 6 094 4 800 60 000 Lähde: Pohjois- Karjalan ympäristökeskuksen LokaPuts 2006-2007 hankkeelle antama rahoituspäätös v. 2006 Hankkeen kustannusarvio Hakemuspvm/ Päätös Palkat Ostopalvelut Aineet/ tarvikkeet Vuokrat Muut menot Yhteensä euroa 10.2.2003 menot 37 808 19 324 1 500 1 368 60 000 10.2.2003 tulot 0 Rahoitettavat nettomenot euro 60 000 Lähde: SSK:n rahoitushakemus v. 2006 ja P-K:n ympäristökeskuksen LokaPuts 2006-2007 hankkeelle antama rahoituspäätös v. 2006. Hankkeen toteutunut rahoitus Erä Jakso EAKR EU-rahoitus PKA kansallinen Kunnat Yksityinen Yhteensä euroa 1-4 1.3.2006-31.12.2007 30 000 19 106 6 094 4 801 60 001 Yhteensä euroa 30 000 19 106 6 094 4 801 60 001 Lähde: LokaPuts 2006-2007 hankkeen kirjanpidot Hankkeen toteutuneet menot Jakso/erä Palkat Ostopalvelut Aineet/ tarvikkeet Vuokrat Muut kustannukset Yhteensä euroa 1.3.2006-12 002,37 955,39 0,00 152,64 13 110,40 30.6.2006 1.7.2006-14 926,43 4 844,12 0,00 283,85 20 054,40 31.12.2006 1.1.2007-11 328,05 8 350,37 0,00 194,55 19 872,97 30.6.2007 1.7.2007-3 435,54 3 468,12 0,00 59,63 6 963,29 31.12.2007 Yhteensä euroa 41 692,39 17 618,00 0,00 690,67 60 001,06 Lähde: LokaPuts 2006-2007 hankkeen kirjanpidot
Liite 7. Hankkeen tuottamat yhteenvedot ja raportit Yhteenvedot ja raportit: LokaPuts 2006-2007-hankkeen työnäytös Nurmeksessa. Työnäytösraportti. Joensuu 2006. LokaPuts 2006-2007-hankkeen työnäytös Tohmajärvellä. Työnäytösraportti. Joensuu 2007. Kiinteistökohtaisten jätevesien käsittelyjärjestelmien toimivuus LokaPuts 2006-2007- hankkeessa. Puhdistamoiden seurantaraportti. Joensuu 2007. Loppuraportti. Joensuu 2007. Väliraportit: Hankeraportti jaksolle 1.3.-30.6.2006 Hankeraportti jaksolle 1.7.-31.12.2006 Hankeraportti jaksolle 1.1.-30.6.2007 Hankeraportti jaksolle 1.7.-31.12.2007
Liite 8. LokaPuts 2006-2007-hankkeesta julkaistut artikkelit Vuonna 2006 - Töihin tartuttu laiskasti. Järjestelmä uusittava nopeammin. Karjalainen 6.9.2006. - Jätevesijärjestelmiä saneerattu liian vähän. Lieksan Lehti 12.9.2006. - Viivyttely voi tulla kalliiksi. Ylä-Karjala 12.9.2006. - Jätevesijärjestelmien saneeraus kangertelee pahasti. Uutisalasin 20.9.2006. - Jätevesijärjestelmien kunnostamisessa tulee kiire. Lieksan Lehti 23.9.2006. - Vauhtia haja-asutusalueiden jätevesihankkeisiin. Pielisjokiseutu 2.10.2006. - Jätevesiasiat kiinnostivat. Ylä-Karjala 28.10.2006. - Nykyisillä järjestelmillä voidaan saavuttaa talousjätevesiasetuksen vaatimukset. LokaPuts-hanke tutkii jätevesijärjestelmien toimivuutta. ProAgria Itä-Suomi 4/2006. Yhteensä 8 lehtiartikkelia Vuonna 2007 - Jätevesien käsittelyn tehostaminen hidasta. Outokummun Seutu 8.1.2007. - LokaPuts etsii selvityskohteita. Lieksan Lehti 3.2.2007. - Pohjois-Karjalassa prosentin vuosivauhti. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmiä tehostetaan. Suomalainen Maaseutu / Maaseudun Tulevaisuus 28.3.2007. - Nykytekniikalla voidaan saavuttaa hajajätevesiasetuksen vaatimukset. LokaPutshanke tutkii jätevesijärjestelmien toimivuutta. AgriForum 03/2007. - Jätevesijärjestelmien saneerauksiin vauhtia. Koti-Karjala 03/2007. - Jätevesien käsittelyyn uusia vaihtoehtoja. Uutisalasin 20.6.2007. - Fosforinpoistokaivo jatkaa maasuodatinkentän käyttöikää. Rautiaisille valmistui maasuodattamo tehostetulla fosforinpoistolla. AgriForum 06/2007. - Kolmen vuoden kokemukset vakuuttivat Mustoset. Koerakentamiskohde yllätti positiivisesti. AgriForum syyskuu 2007. Yhteensä 8 lehtiartikkelia