2015 PERUSKAUPUNKI suurten investointien esittelykortit PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 1
2015 ICT-KEHITTÄMINEN PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 2
Toimintatapojen uudistaminen ja palveludien digitalisointi TIETOHALLINTOYKSIKKÖ Perusajatuksena on toimintatapojen uudistamisen ja palveluiden digitalisoinnin jatkuvan kiihtyvällä tahdilla Tampereen kaupungin digitalisaatioon liittyvän vision mukaisesti vuonna 2025 kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa palveluverkon palveluista on uudistettu ja digitalisoitu ja toimintaprosesseja on automatisoitu. Edellä mainitun digitalisoitumisen vuoksi ICT-palveluiden jatkuvat kulut kasvavat vuoteen 2030 siten, että ovat silloin 35 miljoonaa euroa *) Seudullisen ICT-infrapalveluiden kilpailuttamisen (Pirta II-projekti) avulla voidaan vuoden 2017 alusta laskea kyseisten palveluiden hintoja 4m (TA 2017) Edellinen mahdollistaa digitalisoinnin periaatteiden mukaisesti käyttötaloudesta vapautuneiden kustannuksien ohjaaminen digitalisaation edistämisen ja Tampereen digiohjelman (2017-20, TA 2017, 2,3m ) käynnistämisen. Digiohjelman tavoite on uudistaa kaupunkia asiakaslähtöisesti ja pysyvästi. Vuonna 2016 ICT-kehittämismäärärahan osuus jatkuvien ICT-palveluiden kuluista on noin 22 %. ICT-hankintojen tehostamisen (Pirta II) avulla se on voitu nostaa vuodelle 2017 n. 39% tasolle vaikka samalla ICT-kokonaiskulut laskevat. Toimintamallien uudistaminen ja palveluiden digitalisointi nostavat pitkällä aikavälillä ICT-palveluiden määrää ja volyymejä. Kehittämiseen käytettävä budjetti tulee suhteuttaa käyttötalouden kustannuksiin, jotta riittävä uudistuminen taataan. Näin ollen ICT-kehittämiseen käytettäisiin vuonna 2030 noin 13,5 miljoonaa euroa *). Perustelu: Tuottavuus lisääntyy digitalisoimalla palvelutuotannon ja tukipalveluiden prosesseja. Digitalisoimalla toimintaa järkevästi ja muutosjohtamalla toimintatapojen uudistukset loppuun asti tulevat kaupungin kulut laskemaan huomattavasti enemmän kuin ICT-kulut kasvavat *) Sote-uudistuksen muutoksia ei ole arvioitu. Uudistuksen toteutuminen vaikuttaa lukuihin merkittävästi. 2030
2015 KAAVAHANKKEET PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 4
SANTALAHTI 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Santalahden kaupunginosaan toteutetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen kytkeytyvä n. 2300 asukkaan asuntoalue. Liikenneväylien välissä oleva alue on erillään muusta kaupunkirakenteesta ja jäänyt sen vuoksi osittain rakentamattomaksi ja keskeneräiseksi. Osayleiskaavaratkaisun mukainen alueen kehittäminen eheyttää kaupunkirakennetta ja hyödyntää hyvin jo olemassa olevaa ympäristöä. Asuntoalueen toteuttaminen Santalahdessa edellyttää ympäristön laadun parantamista asumisen käyttöön soveltuvaksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 10 M. Alueen asemakaava on valmis ja hyväksymiskäsittelyssä. Suunnittelu 2012-2014 Rakentaminen 2020-2033 Kustannusarvio: 10,0 M Maanomistajille aiheutuu lisäkustannuksia alueen kunnostamisesta rakentamiskelpoiseksi ja mm. 110 kv:n sähkölinjan kaapeloinnista. Asukkaita: n. 2.300 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 5
KOLMEN KULMAN ALUE Myllypuro 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Myllypuron alueen kehittäminen pohjautuu Myllypuron osayleiskaavaan, joka huomioi valtatien 3 sekä ympäröivien alueiden maankäytön. Kolmen kulman alueesta on tarkoitus kehittää yhdessä Nokian ja Ylöjärven kaupunkien kanssa Tampereen seudun laajin, n. 10.000 työpaikan, yritysalue. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n.12m. Alueen asemakaavoitus toteutetaan vaiheittain. Alueesta on laadittu viitesuunnitelma 1. vaiheen asemakaavan yhteydessä. Ensimmäisen vaiheen asemakaava valmistui 2014, toinen osa on valmis 2016. suunnittelu 2012-2014 rakentaminen -2030 Kustannusarvio: 12,0 M Työpaikkoja: n. 4.000 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 6
ETELÄ-HERVANTA 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Hervannan aluekeskusta vahvistetaan rakentamalla eteläosiin yhteensä n. 4000 asukkaan uudet Hervantajärven ja Lintuhytin asuntoalueet. Lintuhytin aluetta toteutetaan parhaillaan. Hervantajärven alueen asemakaava on valmistumassa alueelle laaditun osayleiskaavan pohjalta. Raitiotien päätepysäkki sijoittuu uudelle alueelle, mikä kytkee uuden asuinalueen kestävästi muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit n. 10 M. Suunnittelu 2016-2019 Rakentaminen 2017-2036 Kustannusarvio: 10 M Hervantajärvi 10 M Hiidenmäki 3 M Ruskontien jatke 2 M Asukkaita: n. 4.000 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 7
NURMI-SORILA 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Nurmi-Sorila sijaitsee Tampereen kaupunkirakenteen merkittävimmässä kasvusuunnassa. Alue on pinta-alaltaan n. 17 km 2 Nurmin ja Sorilan kyläkeskusten ympäristöissä. Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa on suunniteltu uuden kokoluokaltaan merkittävän kaupunginosan sijoittaminen Näsijärven rannalle huomioimalla alueen nykyinen asutus, erityiset maisema- ja kulttuuriarvot sekä luontokohteet. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit suunnitellulle kaupunkirakenteen laajentumiselle on n. 115 M. Koko alueen toteuttaminen vaatii merkittävää liikenneyhteyden kehittämistä Tampereen keskustan ja Nurmi-Sorilan välillä (esim. Vt9 parantaminen välillä Alasjärvi Kaitavedentie, tieosuuden parantaminen ei ole valtion liikennehankkeiden toteutusohjelmassa). Nurmi-Sorilan osayleiskaava on hyväksytty 15.8.2015. Alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain, asemakaavoitusohjelman mukaan 1. asemakaavat valmistuvat v. 2020-2021. suunnittelu 2012-2020 rakentaminen 2025-> Kustannusarvio: 115 M vt9:n parantaminen välillä Alasjärvi- Ruutana, kustannusarvio n. 40 M. Asukkaita: n. 12.000 Työpaikkoja n. 4.000 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 8
NIEMENRANTA ja Lentävänniemen keskusta 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Länsi-Tampereelle rakennetaan runsaan 4000 asukkaan uusi Niemenrannan kaupunginosa sekä täydennetään Lentävänniemen keskustaa n. 1200 asukkaalla. Niemenranta kytkeytyy luontevasti luoteisella suuralueella sijaitsevaan Lielahden aluekeskukseen sekä sen ympärillä oleviin asuntoalueisiin ja palveluihin. Niemenrannan alueen rakentaminen yhdessä Lentävänniemen keskustan täydennysrakentamisella edistää koko luoteisen alueen kehittämistä vahvasti joukkoliikennepalveluihin tukeutuviksi. Yleisten alueiden kokonaisinvestoinnit ovat Niemenrannan III alueella n. 11,5 M ja Lentävänniemen keskustassa n. 3 M Niemenranta III asemakaava valmistuu hyväksyttäväksi 2018. suunnittelu 2010-2016 rakentaminen -2036 Kustannusarvio: 15 M Asukasmäärä: n. 5.200 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 9
OJALA 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Alue sijaitsee kantakaupungin koillisosassa Tampereen ja Kangasalan rajalla, alueen pinta-ala on noin 7 km 2. Ojalan ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan maankäyttö ja alueiden toteuttaminen on suunniteltu yhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman luonnoksessa Ojalaan on tavoiteltu 4700 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Keskeisen asuinalueen kokonaispinta-ala on noin 220 ha. Alueelle on kaavarunkosuunnitelmassa esitetty noin 263 000 k-m2 asumiseen, mikä tarkoittaa noin 2150 asuntoa. Arvio yleisten alueiden kokonaisinvestoinneista on n. 50 M. Alueen asemakaavoitus on valmisteilla, 1. vaiheen asemakaava valmistuu 2017. suunnittelu 2012-2020 rakentaminen 2020-> Kustannusarvio: 50 M Asukasmäärä: n. 6 000 Työpaikkoja: n. 1 000 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 10
KALEVANAUKIO ja Lähiympäristö 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosia uudistetaan Tampereen kävelykeskustan laajentumisalueena. Toiminnot pyritään kytkemään vahvasti joukkoliikenteeseen sekä asumisen että aluekokonaisuuteen kytkeytyvien eri palvelujen osalta. Maankäytön muutokset aiheuttavat mittavia tarkistuksia pääväylien katuverkolle sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn järjestelyihin. Kustannuksiltaan suurimpia liikenneverkon kehittämistoimenpiteitä ovat Sammonkadun linjauksen muutos, Rieväkadun mahdollinen jatkaminen Hervannan valtaväylälle saakka sekä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien järjestäminen eri tasoon Hervannan valtaväylään nähden. Alueen asemakaavoitus etenee vaiheittain vuosina 2014-2018 asuntorakentamisen, kaupan palvelujen ja liikennealueiden osalta. Arvio yleisten alueiden kokonaisinvestoinneista on n. 15M. suunnittelu 2012-2018 rakentaminen -2033 Kustannusarvio: 15 M Asukasmäärä: n. 1 500 2000 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 11
LAKALAIVA-RAUTAHARKKO 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Lakalaivaan muodostetaan yhdessä täydentyvän Peltolammin asuntoalueen kanssa Tampereen eteläinen aluekeskus, jonka sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoimana ja erityisvahvuutena. Tehokkaasti rakennettuna ja palveluja kokoavana aluekeskus on toiminnallisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kaupunkirakennetta. Erityisesti jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien turvallisuus ja viihtyisyys vaatii kehittämistä koko alueella. Rautaharkon alueelle tavoitellaan kantakaupungin yleiskaavassa uutta henkilöliikenteen asemaa, joka voidaan toteuttaa jo ennen järjestelyratapihan siirtymistä. Uusi asemanseutu kytketään hyvillä yhteyksillä Lakalaivan aluekeskukseen ja messukeskukseen. Uusi asemanseutu ja Rautaharkosta vapautuva maankäyttöpotentiaali tarjoavat pitkällä aikavälillä uusia mahdollisuuksia intensiivistä työpaikka- ja palvelurakentamista varten. Peltolammin hyvinvointikeskuksen asemakaava valmistuu v. 2018. Lakalaivan II vaiheen asumista sekä työpaikka- ja palvelurakentamista käsittävä asemakaava valmistuu v. 2021. suunnittelu 2015-2030 rakentaminen 2018-2040 Kustannusarvio: Asukasmäärä: n. 3.000 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 12
2015 ALUEKEHITYSOHJELMAT PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 13
VUORES 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002 strategisena projektina uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi Kaupunginhallitus on 17.3.2014 hyväksynyt Vuoreshankkeen projektisuunnitelman päivityksen Hankkeen toimialue on Vuoreksen osayleiskaava-alue Alueen kokonaisrakennusoikeus on 650 000 kerros-m2 Vuosina 2011-2025 alueelle rakennetaan 4.800 asuntoa Peruskaupungin osuus investoinneista 2011-2015 ilman liikelaitoksia n. 85 milj. euroa Suunnittelun painopiste 2016 on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet. Rakentamisen painopisteenä 2016 ovat viimeistelytyöt koko Vuoreksen alueella. Toinen rakentamisen painopiste 2016 on Isokuusen asuinalueen rakentaminen. suunnittelu 2002-2022 rakentaminen 2008-2025 Asukkaita: 11 000 (Lempäälä mukaan lukien 14000) Työpaikkoja: 3000-5000 Kustannusarvio: 210 Milj. Käytetty n. 90 Milj. Rahoitus: Kiinteistöjen vuokratulot 160 Milj. /50v. Tonttien myyntitulot Milj. Valtion rahoitus, ARA 7,1 Milj. Verotulot ja kunnallisten palvelujen maksut 2025 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 14
KESKUSTAHANKE 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Keskustahankkeen tavoite- ja työohjelma on Viiden tähden keskusta. Tampereen keskustan kehittämisohjelma 2015-2030 (kh 2.11.2015) Kehittämisohjelma sisältää vision, tavoitteet, konseptin ja kehittämishankkeet aikataulutettuna ja jaoteltuna kuuteen toimenpidekokonaisuuteen Kehittämisohjelmaan liittyy MRL:n mukainen strateginen osayleiskaava (ehdotusvaihe 2015), jonka kanssa sisällöt ovat yhteneväiset Keskustahanke toteuttaa kaupunkistrategiaa, ja sen toimenpiteet vahvistavat Tampereen keskusta-alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä Kolmikantayhteistyötä keskustan yrittäjien, kiinteistön omistajien, sidosryhmien ja asukkaiden kanssa Kustannusarvio: ~ 2-3 Milj. vuosi Tulorahoitus: +myytävä tonttimaa ja rakennusoikeus Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteitä: Ratina, Ranta-Tampella, Eteläpuisto, Särkänniemi, Tulli+, Asemakeskus, Keskustori, Kunkun parkki ja muut pysäköintilaitokset, raitiotie, Kansi ja Areena, Tammelan ja Amurin täydennysrakentaminen, Ratapihankadun alue, liikekorttelit, puistot ja ulkoalueet, tapahtumat, pyöräily- ja kävelykeskusta, yrittäjien keskusta jne. 2020 / 2030 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 15
2015 Viiden tähden keskusta TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Vuonna 2030 Tampereen keskustassa valmius ottaa vastaan: + 15 000 uutta asukasta + 15 000 uutta työpaikkaa 2030 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 16
2015 Ranta-Tampella Ranta-Tampellan toteuttaminen on osa keskustan kehittämisohjelman Järvenrantakaupunki teemaa. Rantaväylän tunnelin toteuttaminen mahdollistaa keskustan rakenteen laajenemisen rantavyöhykkeelle ja sen ottamisen virkistys ja asuinkäyttöön Hankkeella merkittävä rooli keskustan 15 000 uuden asukkaan kasvun mahdollistamisessa 2030 mennessä. Keskustahankkeen projekti käsittää alueen maanpäälliset osat (ei VT12 Rantaväylän tunnelia). Asemakaava vahvistui 2013 Esirakentaminen on alkanut 2013 Täytöt, pimojen puhdistus ja johtosiirrot ovat alkaneet 2014 Kanavan ja siltojen suunnittelu alkanut 2014 lopulla. Toteutus alkaa 2016 Kaupungin tonttienluovutusprosessi alkoi 2015. Kaupunki omistaa noin puolet alueen 150.000 k-m2 rakennusoikeudesta. Rantatunneli avautuu liikenteelle 2017 ja ensimmäiset asukkaat muuttavat Ranta-Tampellaan TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ suunnittelu 2009-2020 rakentaminen 2015-2026 Kustannusarvio: -48,0 Milj. Rahoitus: +maanjalostuksen tulot 72 milj. Asukasmäärä: 2 500 3 000 as. 2026 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 17
Kansi ja Areena 2015 KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Kaupungin ydinkeskustaan luodaan ratapiha-alueen kattamisella uusi kaupunginosa. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, joka yhdistää radan jakamat neljä kaupunginosaa, luo alueelle loistavat joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet ja lisää keskustan vetovoimaa. Alueelle on suunniteltu yhteensä yli 100.000 krsm 2 sisältäen asuntoja, toimistoja liiketilaa sekä yksityisen uuden yli 10.000 katsojapaikan monitoimiareenan. Kyseessä on pääosin yksityinen hanke, jossa kaupungin rooli on toimia mahdollistajana. Koko hankkeen investointiarvo on arvioitu olevan lähes 500 milj. euroa. Hankkeesta teetetyn taloudellisten vaikutusten arvion mukaan hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus Tampereen ja Pirkanmaan talouden kehitykseen. Kaupunki osallistuu hankkeeseen omistukseensa tulevan areenan tontin kannen rakentamiseen 22,7 milj. eurolla. Lisäksi kaupunki toteuttaa alueeseen liittyvät katuverkoston ja yleisten alueiden muutokset, joiden arvioitu kustannus on n. 11 milj. euroa. Alueen suunnitelman on tehnyt maailmankuulu arkkitehti Daniel Libeskind. Valtuusto on tehnyt päätöksiä 2010 ja 2011 hankkeeseen osallistumisesta. Hakametsän 1. hallista, joka muutetaan sisäurheilukeskukseksi. Hankkeesta 2015 on järjestetty julkinen hankintaprosessi, jonka perusteella kaupunginvaltuusto päätti 16.5.2016 hankinnasta ja SRV:n yritysryhmittymän valinnasta hankkeen toteuttajaksi. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti kaupunki rahoittaa monitoimiareenan omistavaa kiinteistöyhtiötä yhteensä enintään 26,0 milj. eurolla siten, että pääoma voidaan sijoittaa kokonaan tai osittain osakepääomaan. Keskusareena ja ensimmäiset toimisto- ja asuinrakennukset ovat valmiina 2020, jos rakentamaan päästään tavoitteen mukaisesti 2017. suunnittelu 2015-2017 rakentaminen 2017-2023 Kustannusarvio: 400 M - kaupungin osuus 22,7 M - infrainvestoinnit 11 M - areenan pääomitus 26 M Työpaikkoja: n. 1500 Asuntoja: n. 180 Studio Daniel Libeskind for NCC 2023 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 18
Tullin alue Visiotyö: 2013 toteutettiin yhteistyössä Tullin alueen keskeisten kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa Tullin alueen visiotyö. Työn tavoitteena oli määritellä keskustan kehittämiskonseptin Tampereen valtimo (rautatieasema lähialueineen) ja Kampuskaupunki (Tullin alue, Tamperetalo ja yliopisto) -teemoja tarkentava ja edistävä osapuolien yhteinen kokonaisvisio alueiden kehittämiseksi osaksi Tampereen laajenevaa ja elinvoimaista ydinkeskustaa. Visioraportti valmistui 2013. Yleissuunnitelma 2015 Alueen yleissuunnitelma tehdään 2014-15 aikana. Tullin alueen kehittämiseen kytkeytyy voimakkaasti myös asemakeskushanke. Hankkeen osana järjestettiin Asemakeskuksen suunnittelukilpailu 2014. Kaupungin rooli Rooliin kuuluu pääasiassa alueen kehittämisen mahdollistaminen toteuttamalla yleissuunnitelman mukaisia infrainvestointeja ja laatimalla tarvittavat asemakaavat. Vaikutukset Alueen kehittämiskokonaisuuteen kuuluu useita infra- ja kiinteistökehittämishankkeita, joiden taloudellinen arvo ja vaikutukset ovat merkittävät. Alueelle tavoitellaan asumista, runsaasti uusia työpaikkoja, asematoimintoja sekä Tampere-taloa ja yliopistoa tukevia palveluita. Toteutusaikataulu Alueella voidaan jo lähivuosina tehdä pienimuotoisia yleissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Merkittävämmät toimenpiteet edellyttävät asemakaavamuutoksia ja jatkosuunnittelua, mutta niitä edistetään mahdollisimman nopealla aikataululla. Tullikamarinaukion suunnittelukilpailu suunnittelu 2017 - rakentaminen 2019 - kustannusarvio: - kaupungin osuus - - infrainvestoinnit - 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖ tarkentuu 2017 aikana työpaikkoja: kymmeniä asuntoja: kymmeniä 2016-2035 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 19
Asemakeskus Asemakeskus - keskustan kehittämisohjelman teema Keskustan kaupunkikehittämisessä strategisesti merkittävin yksittäinen aluekokonaisuus on Asemakeskus Asemakeskuksen alueelle rakennetaan kaikkia liikennemuotoja palveleva keskitetty matkakeskus. Se on kaikkien Tampereelle tehtävien henkilömatkojen suuri solmukohta. Matkakeskus palvelee kaiken pituisia matkoja paikallisista kansainvälisiin. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion MAL aiesopimus 2013-2015 Tampereen rautatieaseman aluekokonaisuudesta muodostetaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen yhteissuunnittelualue ja hanke, jossa osapuolet laativat kokonaissuunnitelman rautatieaseman ja ratapihan aluekokonaisuuden kehittämiseksi ja ohjelmoivat sen toteutuksen. Tampereen kaupunkiseudun ja valtion MAL aiesopimus 2016-2019 Asemanseutuja vahvistetaan asumisen, liikkumisen ja palvelujen keskittyminä. Tampereen asemakeskuksen yleissuunnitelma valmistuu ja sen toteutuksesta sovitaan yhteistyössä valtion ja kaupungin kesken. Alueen ensimmäisen toteutusvaiheen julkinen ja yksityistaloudellinen arvo on 400-500 Milj. euroa. Suunnittelukilpailu 2014 Aiesopimus yleissuunnitelman vaihtoehtotarkastelusta 2016 Asemakaavoitus 2016 alkaen Vaihtoehdon valinta yleissuunnitelman pohjaksi 2017 Yhteistyösopimus osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista Asemakeskuksen toteuttamisessa 2017 Yleissuunnitelma 2017 Toteutusvaihe 2020 alkaen. 2015 ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY yleissuunnittelu 2013-2015 asemakaavoitus 2016- rakentaminen 2017- kustannusarvio: 400-500 M - kaupungin osuus? M - infrainvestoinnit 120-140 M työpaikkoja: n. 1000-2000 asuntoja: n. 1500-2000 2025-2040 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 20
Kunkun parkki 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖ Hämeenkadun länsiosan ja Kuninkaankadun alle kallioon rakennettava n. 1 000 autopaikan pysäköinti- ja huoltolaitos maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman mukaisesti. P-Kunkun rakentaminen vähentää ydinkeskustan maanpäällistä liikennettä, vapauttaa tilaa keskustan kehittämiselle maan pinnalta katuverkosta sekä liikekortteleista ja parantaa koko keskustan elinvoimaisuutta. P-Kunkun rakentaminen poistaa Tammerkosken itä- ja länsipuolen liiketoiminnallista eriarvoisuutta Käyttöaikana ei kaupungin tukea tarvita. Laitoksen alustava hankesuunnitelma 2014 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 2013-2016. Kunkun parkin toteutuksen ja operoinnin hankinta suoritetaan 2016. Laitoksen asemakaava valmistuu vuoden 2017 aikana. suunnittelu 2013-2017 rakentaminen 2025-2030 Kustannusarvio: n. 150 M Rahoitus: Tavoitteena on etsiä hankkeen toteutukselle malli, jossa kaupungille ei synny pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja ylläpidosta suoria kustannuksia 2025 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 21
2015 Eteläpuisto TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Eteläpuisto lähialueineen on keskustan merkittävä uusi asuinaluekokonaisuus, joka vastaa keskustan vetovoiman kehittämisen sekä 15 000 asukkaan ja työpaikan kasvutavoitteisiin. Kansainvälinen suunnittelukilpailu järjestettiin keskustan kehittämisohjelman mukaisesti 2013-2014. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti suunnittelu etenee kilpailun voittaneen kaupunkimaisen ehdotuksen pohjalta. Tavoitteena on vetovoimainen ja omaleimainen asumisen, työnteon ja vapaa-ajan kaupunkimainen kokonaisuus. Yleissuunnitelmaan perustuva asemakaavoitus on käynnissä. Tavoitteena on, että alueen asemakaava hyväksytään valtuustossa 2017. Toteutus alkaen 2018-2019 -> 10 vuoden aikana. Hankkeella on merkittävät taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. suunnittelu on alkanut 2013 rakentaminen alkaa 2018-2019 Kustannusarvio: 30 milj. Maanjalostuksen tulot: 114 milj. Talonrakentamisen arvo: 586 milj. / 7.100 henkilötyövuotta Asukasmäärä: 2500 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 22
2015 Särkänniemi TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ Särkänniemi ympäristöineen on vetovoimainen Tampereen keskustan alue, jolla on edellytykset kehittyä entistä houkuttelevammaksi ja monipuolisemmaksi järvenrantakaupunginosaksi. Rantaväylän tunnelin myötä alueen liikenne tulee rauhoittumaan huomattavasti ja alue on mahdollista liittää osaksi Tampereen keskustaa. Keskustan kehittämisohjelman mukaisesti suunnittelun tavoitteena on matkailupalvelujen, yritystoiminnan, taiteen ja kulttuurin, asumisen sekä virkistyksen edellytysten parantaminen. Alueen kehittämiskohteita ovat Särkänniemen huvipuistoalue, Mustanlahden satama ja Onkiniemen entinen tehdasalue. Särkänniemen yleissuunnitelma valmistui alkuvuonna 2016. Asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää 2017 Toteutus käynnistyy rantatunnelin valmistuttua 2017 alkaen. suunnittelu on alkanut 2014 rakentaminen alkaa 2018 Kustannusarvio: 18-22 milj. Maanjalostuksen tulot asuinrakentamisen osalta: 15 milj. Asukasmäärä: 600 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 23
2015 Taidemuseon alue ja Pyynikintori Tampereen Taidemuseon ja Amurin museokorttelin aluetta ja Pyynikintoria kehitetään kulttuuri- ja tapahtumakeskittymänä. Tampereen kaupunki järjestää Tampereen taidemuseon laajentamisen suunnittelusta sekä Pyynikintorin ja museota ympäröivän alueen kehittämisestä ja täydentämisestä kansainvälisen arkkitehtikilpailun. Kilpailun tarkoituksena on löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailulla halutaan kehittää museon tilallisia lähtökohtia ja koota eri toimipisteisiin hajautettua museotoimintaa yhteen sekä kohottaa museon vetovoimaa ja tunnettuutta. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi julkisena kaupunkitilana. Suunnittelun tavoitteena on kohentaa torin yleisilme järjestämällä uudelleen torialueiden toiminnat. Pysäköintipaikat on tarkoitus sijoittaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Tavoitteena on mahdollisimman kustannusneutraali ratkaisu. Kilpailualueelle on tarkoitus sijoittaa ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa. Museon rakentamisen kustannuksia on tarkoitus kattaa kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä. Suunnittelulla haetaan kokonaisuutena kaupunkirakenteellisia ja rakennustaiteellisia arvoja kunnioittavaa, korkeatasoista ja vaikuttavaa ratkaisua, jossa myös liikenteelliset ja tekniset tekijät on huomioitu. Kilpailu ratkaistaan syyskuussa 2016. Asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää 2018 Toteutus käynnistyy 2021 alkaen. TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSRYHMÄ suunnittelu on alkanut 2016 rakentaminen alkaa 2021 Kustannusarvio: 20 milj. Maanjalostuksen tulot asuinrakentamisen osalta: 9 milj. Asukasmäärä: 300 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 24
HIEDANRANTA ja Lielahti 2015 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Hiedanranta on uusi kaupunginosa Lielahden tuntumassa. Alueen kehittämisen lähtökohtana on alueen sijoittuminen Näsijärven ranta-alueeseen sekä Lielahden aluekeskuksen aseman vahvistaminen. Alueen kehittämisen tavoitteena on palvelujen, työpaikkojen ja asumisen sekoittuminen sekä virkistystoimintojen ja Näsijärven läsnäolo kaupunkirakenteessa. Vahva kävelyn ja pyöräilyn tukeminen sekä tehokas joukkoliikenne mahdollistavat autoriippumattomuuden. Aluetta kehitetään kaupungin vetovastuulla. Alueen kehittämistä koskeva yleinen suunnittelukilpailu ratkaistaan vuodenvaihteessa 2016-2017. Alueen kehittämisen suuntaviivat määritellään kantakaupungin yleiskaavassa, joka hyväksytään vuoden 2017 alkupuolella. Alueen rakentaminen edellyttää useita eri vaiheissa laadittavia asemakaavoja. Hiedanrannan I vaiheen asemakaava on ohjelmoitu valmistuvaksi v. 2018. Alueen toteuttaminen edellyttää merkittävää maa- ja vesialueiden esirakentamista. Ennen uudisrakentamista tavoitteena on mahdollistaa alueen väliaikainen ja monipuolinen käyttö. suunnittelu 2016-2030 rakentaminen 2022-> Kustannusarvio: Asukasmäärä: n. 25.000 Työpaikkoja: n. 10.000 PALM, maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän tähtäimen suunnitelma 25
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju 26.11.2012 INFRAHANKKEET INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 26
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju Raitiotie Raitiotie on Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun merkittävin joukkoliikenteen kehittämishanke. Raitiotie tukee kaupungin kasvua sisäänpäin ja vahvojen joukkoliikenteen yhteyksien varaan valtion kanssa allekirjoitetun MAL-sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Raitiotie parantaa Tampereen keskustan, rautatieaseman, keskussairaalan, Hervannan aluekeskuksen ja kaupungin neljän korkeakoulun saavutettavuutta. Alustava yleissuunnitelma on valmistunut 2011 ja yleissuunnitelma huhtikuussa 2014. Yleissuunnitelma sisältää 23,5 km raitiotien kaksoisraidetta, ratahaarat keskustasta Hervantaan, keskussairaalalle ja Lentävänniemeen. Varikko on sijoitettu Hervantaan. Yleissuunnitelman valmistuessa raitiotiejärjestelmän varrella oli käynnissä 19 maankäytön suunnitteluhanketta. Tampereen kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotiehankkeen toteuttamisesta solmittiin maaliskuussa 2015. Raitiotien toteuttamisesta on sovittu myös kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MALaiesopimuksessa Raitiotieallianssin kehitysvaihe käynnistyi heinäkuussa 2015. Raitiotien toteutus päätettiin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2016. Valtionapupäätös tehtiin keväällä 2016. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelun ja infrarakentamisen kustannuksiin 30 %:n osuudella. Tampereen kantakaupungin yleiskaavatyössä ja Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan kuntien kaavoituksessa varaudutaan raitiotiejärjestelmän myöhempään seudulliseen laajenemiseen. Raitiotien rakentamiseen liittyen on laadittu useita asemakaavoja ja raitiotien rakentamisen edellytyksenä olevat katusuunnitelmat ovat pääosin hyväksytty. 26.11.2012 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN suunnittelu 2011 alustava yleissuunnitelma 2014 yleissuunnitelma 2015 2016 kehitysvaihe osa I, toteutussuunnittelu 2019 2021 kehitysvaihe osa II (Pyynikintori Lentävänniemi), toteutussuunnittelu rakentaminen Osa I: Hervanta Pyynikintori, Sammonaukio TAYS 2017 2021 Osa II: Pyynikintori Lentävänniemi 2021 2023 Kustannusarvio: 283-298 M (infra riippuen Hiedanrannan ratkaisusta + kalustohankinta) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 27
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju Ratapihankatu ja Viinikan liittymän kehittäminen Hanke koostuu uudesta ratapihan itäpuolella kulkevasta Ratapihankadusta välillä Åkerlundinkatu Naistenlahden eritasoliittymä sekä Rongankadun jatkeeksi vuonna 2012 valmistuneesta kevyenliikenteen ratapihan alikäytävästä. Tampereen henkilöratapihan yleissuunnitelma, jossa on määritelty ratapihan vaatima tila, valmistui vuonna 2010. Alueen asemakaava on kaupunginhallituksen hyväksymä niiltä osilta, joita kaavasta tehdyt valitukset eivät koskeneet. Katusuunnitelmat ovat olleet nähtävillä väliltä Naistenlahden eritasoliittymä Väinölänkatu ja tämän osuuden rakentaminen tapahtuu vuonna 2016. Osuuden Väinölänkatu Itsenäisyydenkatu toteutuminen edellyttää ratkaisun Tavara-aseman tulevaisuudesta Ratapihankadun eteläosan kehittäminen tapahtuu Kansi hankkeen yhteydessä. Viinikan liittymän kehittämisestä on valmistunut yleissuunnitelma vuonna 2011 ja katusuunnitelma on hyväksytty 2016 Viinikan liittymän kehittämisen 1. vaihe toteutetaan v. 2017-2019 (liikenneturvallisuuden ja kapasiteetin parantaminen). 26.11.2012 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN katusuunnittelu 2014-2016 rakentaminen Ratapihankatu 2016- Viinikan liittymä 2017-2019 Ratapihankatu Kustannusarvio: 12 M Viinikan liittymä 1. vaihe Kustannusarvio: 7,7 M INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 28
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju Rantaväylän tunneli Rantaväylän tunneli on merkittävin moottoriajoneuvoliikenteen kehittämishanke kaupungin keskustassa. Tunnelin toteuttaminen mahdollistaa Ranta-Tampellan alueen uuden maankäytön toteuttamisen. Lisäksi tunnelin avulla on mahdollista parantaa keskustan liikenteen sujuvuutta. Hankkeen YVA selvitys ja yleissuunnitelma valmistuivat vuonna 2010 ja tiesuunnitelma vuonna 2011. Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto allekirjoittivat Rantaväylän tunnelin toteuttamista koskevan allianssisopimuksen kesäkuussa 2012 ja allianssin kehitysvaihe, joka sisälsi rakennussuunnittelun ja rakentamisen valmistelun, käynnistyi kesällä 2012 ja päättyi kesällä 2013. Tampereen kaupunginvaltuusto päätyi kokouksessaan 16.9.2013 Rantaväylän kehittämisessä pitkän tunnelin vaihtoehtoon. Tunnelin toteutuksen valmistelut aloitettiin lokakuussa 2013. Liikenneviraston ja Tampereen kaupungin välillä tehdyssä sopimuksessa valtio on sitoutunut maksamaan hankkeen 180,3 miljoonan euron tavoitekustannuksesta 33 %. Rantaväylän tunneli avattiin liikenteelle 15.11.2016. Naistenlahden eritasoliittymä valmistuu v.2017 syksyllä. 26.11.2012 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN suunnittelu 2009-2011, Allianssin kehitysvaihe 2012-2013 rakentaminen Allianssin toteutusvaihe 2013-2017 Kustannusarvio: 180,3 M (Alianssin tavoitekustannus) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 29
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju Keskustan kallioparkkeihin liittyvät kadut ja torit 26.11.2012 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupungin omistama Finnpark Oy on toteuttanut Hämeenkadun alle noin 1000 autopaikan pysäköintiluolan Hämpin parkin. Hämpin parkkiin liittyvät yleisten alueiden järjestelyt valmistuivat vuonna 2013. Hämpin parkin toteuttaminen antaa mahdollisuuden kehittää sen lähiympäristön katuverkkoa sekä pysäköintiluolan porrasnousujen lähiympäristöä. Tampereen ydinkeskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelma valmistui keväällä 2013. Suunnitelma sisältää Tammerkosken länsipuolella sijaitsevan Kunkun parkin ja maanalaiseen pysäköintiratkaisuun sisältyvät mahdolliset tulevaisuuden laajennukset. Kunkun parkin kaavoitus, YVA selvitys ja hankesuunnitelman laadinta aloitettiin syksyllä 2013. Kunkun parkin YVA selvitys valmistui lokakuussa 2015 ja se oli nähtävillä loka-marraskuussa 2015. Kunkun parkin ajoyhteydet ratkaistaan vuosina 2016-2017 asemakaavan laadinnan yhteydessä. Kunkun parkin toteuttaminen tulee vaatimaan katumuutoksia, jotka täsmentyvät suunnittelun edetessä. suunnittelu 2009-2010 (Hämpin parkki), 2012- (Kunkun parkki) rakentaminen 2012-2013 (Hämpin parkkiin liittyvät työt) Kustannusarvio: 2 M (ei sisällä maanalaisia pysäköintilaitoksia ja niiden ajoyhteyksiä) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 30
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju Keskustan katuverkon kehittäminen ja Hämeenkatu Tarve keskustan katuverkon sekä kävelyn ja pyöräilyn verkkojen parantamisesta on tuotu esiin useissa suunnitelmissa. Vuonna 2010 valmistui Kyttälän katujen kehittämisen pohjaksi yleissuunnitelma, jonka näkökulmia laajennettiin vuosina 2011-2012 laaditussa koko keskustan liikenneverkon kokonaisvaltaisen kehittämisvision sisältävässä liikenneverkkosuunnitelmassa keskeisenä tavoitteena on keskustan kävelypainotteisuuden lisääminen. Keskustan liikenneverkon muutokset edellyttävät laajaa ja vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Kokonaisuus tulee jakaa pieniin osakokonaisuuksiin, joita toteutetaan vuosittain ja näin pidemmän ajan kuluessa pystytään luomaan laatutasoltaan yhtenäinen ja korkealuokkainen keskustan liikenneratkaisu. Investointiohjelmassa on vuosittaisen panostuksen suuruudeksi arvioitu 1-2 M, mutta investointitarve saattaa vaihdella vuosittain huomattavastikin. Hämeenkadun saneerauksen kustannukset ovat vuonna 2016 valmistuneen katusuunnitelman mukaisesti 13-17 M ilman raitiotien toteutussuunnitelman kustannuksia (12,5 M ). Tuomiokirkonkadun kävelykaduksi muuttava asemakaava on tekeillä ja keskustan katukehän kehittämisestä laaditaan vuonna 2016 suunnitelma. 26.11.2012 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Keskustakehä ja sen sisäpuoliset kadut suunnittelu 2009-2030 rakentaminen 2011-2030 Kustannusarvio: 30 M Hämeenkatu suunnittelu 2013-2017 rakentaminen 2017-2019 Kustannusarvio: 13-17 M (ei sisällä raitiotien osuutta) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 31
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju IIDESJÄRVEN PERHEPUISTO ja Nekalan kaatopaikka 26.11.2012 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Iidesjärvelle toteutetaan koko kaupunkia palveleva perhepuisto. Alue sijaitsee hyvien joukko- ja kevyenliikenteenyhteyksien varrella ja on ympäristöltään sopiva puiston toteuttamiselle. Alueella sijaitsevalle Nekalan vanhalle kaatopaikalle on tehty kunnostuksen yleissuunnitelma. Kaatopaikka kunnostetaan eristämällä alue virkistyskäyttöön soveltuvaksi. Kunnostuksen kustannusarvio on 2,8 M. Perhepuistosta on tehty yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma, jonka toteuttamisen kustannusarvio on n. 10 M. Koko järven ympäristöä kohennetaan mm. uusilla kevyen liikenteenväylillä, poluilla, uudella lintutornilla ja näkymien avaamisella. Alueen osayleiskaavan valmisteluvaiheessa tehdyn maisemasuunnitelman toteuttamisen kustannusarvio on n. 4 M. Alueen asemakaavoitus ei ole vielä asemakaavoitusohjelmassa. rakentaminen 2024-2028 Kustannusarvio: n. 17 M Asukasmäärä: - INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 32
PTS 2013-2027 Reijo Väliharju Tampereen seudun joukkoliikennehankkeet 26.11.2012 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Seudun rakenne- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmissa (TASE2025) on linjattu Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämishankkeet ja niiden ajoitus. Tampereen raitiotiestä on laadittu oma hankekortti ja tässä esitellään muut merkittävät joukkoliikenteen infran kehittämishankkeet. Lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma valmistui 2012. Lähijunaliikenteen kehittäminen esitetään toteutettavaksi vaiheittain lähtien liikkeelle seutulipusta ja nykyisen tarjonnan vähäisestä lisäämisestä. Junaliikenteen tarjonnan lisääminen tunnin välein tapahtuvaksi edellyttää henkilöratapihan kehittämistä. Uusia seisakkeita on suunniteltu Tampereelle 5 kpl. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisestä valmistui keväällä 2016 suunnitelma työn tuloksena syntyi näkemys junatarjonnan, maankäytön ja seisakkeiden avaamisen toteutumisesta suunnittain seuraavan 10 vuoden aikana. Linja-autoliikenteen runkoreitit rakennetaan laatukäytäviksi. Laatukäytävätoimenpiteiden ja niihin liittyvien joukkoliikenneterminaalien arvioidut kustannukset ovat 30 milj.eur. Lähijunaliikenteen asemainfra Kustannusarvio 10 M Linja-autoliikenteen laatukäytävät ja terminaalit Kustannusarvio 30 M (kustannusarvioissa on arvioitu vain Tampereen kaupungille kohdistuvien toimenpiteiden osuus) INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 33