ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 10.10.2008 Diaarinumero ESLH-2008-09024/Ha-7 Käsittelijä Taina Lommi Puhelinnumero 071 873 2244 Hakemusnumero 702708 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn (3) 04.03.2009 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Etelä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Kympit - Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 1.12.2008 Päättymispäivämäärä 31.12.2011 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola Organisaatiotyyppi Yliopisto Y-tunnus 0313471-7 Lähiosoite Paraatikenttä 7 (PL 239) Puhelinnumero 09-191 20 720 Postinumero 45100 Postitoimipaikka Kouvola Faksinumero 09-191 20 390 Pankkiyhteys NORDEA Tilinumero 166030-110455 Web-osoite www.helsinki.fi/palmenia Projektin vastuuhenkilön nimi Anu Kilpinen Asema organisaatiossa erikoissuunnittelija Sähköpostiosoite anu.kilpinen@helsinki.fi Puhelinnumero 050-3160 533 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Marja Sulomaa Asema organisaatiossa osastopäällikkö Sähköpostiosoite marja.sulomaa@helsinki.fi Puhelinnumero 050-3160 547 Projektipäällikön nimi Anu Kilpinen Sähköpostiosoite anu.kilpinen@helsinki.fi Puhelinnumero 050-3160 533 Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Anu Kilpinen Sähköpostiosoite anu.kilpinen@helsinki.fi Puhelinnumero 050-3160 533 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/21
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.1.1 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kouvola Y-tunnus 0313471-7 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Hallinnoija. Hallinnon lisäksi kehittämistyön koordinointi ja seuraavat toimenpiteet: - riittävän kielitaidon määrittely projektin ammattialoilla osatoteuttajien kanssa - oppimateriaalien ja sanastojen tuottaminen suomi toisena kielenä opettajille ja ammattiaineiden opettajille, maahanmuuttajille ja työtyhteisöille (osatoteuttajien kanssa) - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin rakentaminen (osatoteuttajien kanssa) - ammattiaineiden opettajien koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen - lääkärien kielitestien laatiminen apuvälineeksi työnantajalle rekrytoinnin yhteydessä tapahtuvaan kielitaidon määrittelyyn, - työpajojen ja teemafoorumien järjestäminen ja toteuttaminen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille, -perehdyttämisohjeistuksen laatiminen työnantajille ja maahanmuuttajatyöntekijän perehdyttäminen työpaikalla (pilotointi), - Mytty-verkoston toiminnan kehittäminen - Kiekuma.fi - verkkosivuston päivittäminen ja kehittäminen - kartoituksen Kiinalaiset maahanmuuttajat ja perheet viranomaisten ja työnantajien näkökulmasta laatiminen - selvityksen laatiminen vertailuaineistoksi maahanmuuttajaperheiden kotoutumisesta työperäisen maahanmuuton yhteydessä Ruotsissa. Tutustuminen tilanteeseen paikan päällä. - osallistuminen hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn - oman organisaation hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen Kustannukset ovat katteettomia. Osatoteuttajan nimi Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Kotka Y-tunnus 0313471-7 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Hankkeen osatoteuttaja ja hankkeen Kotkan osuuden toimintojen koordinaattori. Seuraavat toimenpiteet: - Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkoston luominen ja kehittäminen - kartoituksen laatiminen venäläistaustaisten yrittäjäperheiden ja työperäisten maahanmuuttajaperheiden kotoutumisesta - osallistuminen hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn - oman organisaation hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta Yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa: - riittävän kielitaidon määrittely projektin ammattialoilla - oppimateriaalien ja sanastojen tuottaminen suomi toisena kielenä opettajille ja ammattiaineiden opettajille, maahanmuuttajille, työyhteisöille - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin rakentaminen - ammattiaineiden opettajien koulutuksen suunnittelu Kustannukset ovat katteettomia. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/21
Osatoteuttajan nimi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Y-tunnus 1039730-4 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Hankkeen osatoteuttaja. Seuraavat toimenpiteet: - osallistuminen hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn - oman organisaation hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen, - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin pilotointi osana normaalia toimintaa Yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa: - riittävän kielitaidon määrittely hoitoalalla - hoitoalan oppimateriaalien ja sanastojen tuottaminen suomi toisena kielenä opettajille ja ammattiaineiden opettajille, maahanmuuttajille, työyhteisöille - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin rakentaminen - ammattiaineiden opettajien koulutuksen suunnittelu Kustannukset ovat katteettomia. Osatoteuttajan nimi Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Y-tunnus 0161067-9 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Hankkeen osatoteuttaja. Seuraavat toimenpiteet: - osallistuminen hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn - oman organisaation hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen, - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta - ammatillisten tutkintojen suorittamiseen liittyvän osaamiskartoituksen toimintamallin laatiminen - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin pilotointi osana normaalia toimintaa Yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa: - riittävän kielitaidon määrittely auto- ja kuljetusalalla - auto- ja kuljetusalan oppimateriaalien ja sanastojen tuottaminen suomi toisena kielenä opettajille ja ammattiaineiden opettajille, maahanmuuttajille, työyhteisöille - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin rakentaminen - ammattiaineiden opettajien koulutuksen suunnittelu Kustannukset ovat katteettomia. Projektille esitetään vain henkilöstökustannuksia. Osatoteuttajan nimi Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto Y-tunnus 1958694-5 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta Hankkeen osatoteuttaja. Seuraavat toimenpiteet: - osallistuminen hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn - oman organisaation hyvien käytäntöjen kokoaminen ja levittäminen, - oman organisaation hanketta koskevan toiminnan raportointi ja seuranta - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin pilotointi osana normaalia toimintaa Yhdessä muiden osatoteuttajien kanssa: - riittävän kielitaidon määrittely metallialalla - metallialan oppimateriaalien ja sanastojen tuottaminen suomi toisena kielenä opettajille ja ammattiaineiden opettajille, maahanmuuttajille, työyhteisöille - riittävän kielitaidon hankkimisen mallin rakentaminen - ammattiaineiden opettajien koulutuksen suunnittelu Kustannukset ovat katteettomia. Projektille esitetään vain henkilöstökustannuksia. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/21
4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Ohjausryhmän kokoonpano: Rahoittajan edustaja: Etelä-Suomen lääninhallituksen edustaja Hankkeen hallinnoijan edustajat: Pirjo Silfverstén, johtaja, HY Palmenia Kouvola Anu Kilpinen, erikoissuunnittelija HY Palmenia Kouvola Hankkeen osatoteuttajien edustajat: Reija Kuhlman-Keskinen, suunnittelija, HY Palmenia, Kotka Riitta Muuronen, osastonjohtaja, Koulutus- ja työelämäpalvelut, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston edustaja Kouvolan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen edustaja Sidosryhmien edustajat: Pekka Kivilahti, projektipäällikkö, MINFO ja EMMA -hankkeet Alexei Kantanen, maahanmuuttajien yrittäjyysasiamies, Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor oy Tiina Moberg, toimitusjohtaja, Kymen Yrittäjät Andrei Arikainen, Arikainen Oy, maahanmuuttaja, yrittäjä ja työnantaja, sovittu alustavasti Työhallinnon edustajat: Pekka Makkonen, erikoistyövoimaneuvoja, Kotkan työvoimatoimisto Tuija Väyrynen, maahanmuuttajaneuvoja, Kouvolan työvoimatoimisto Kuntien maahanmuuttotyön edustajat: Pirjo Puolakka, vs. maahanmuuttajatyön johtaja, Kotkan kaupungin Satu Kurri, maahanmuuttokoordinaattori, Kouvolan kaupunki Varajäsenet nimetään hankkeen käynnistyessä. 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Palmenian Kouvolan yksikön päättynyt ESR-rahoitteinen KIEKU - Kaakkois-Suomen maahanmuuttajien suomen kielen ja kulttuurikoulutuksen kehittämishanke, jonka tulosten seurauksena syntyi hankeidea Kympit-hankkeesta. Kympit -hanke tekee tiiviisti yhteistyötä Kymenlaakson alueella toimivien maahanmuuttajaprojektien kanssa, jotta vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja voidaan jakaa projektien hyviä käytänteitä, tuloksia ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/21
kokemuksia. Yhteistyöstä on jo sovittu seuraavien hankkeiden edustajien kanssa (hankkeen toimiala ja hallinnoija suluissa): MINFO -hanke (Ensivaiheen ohjaus- ja neuvontahanke, Kotkan kaupunki), EMMA -hanke (Työperäisen maahanmuuton selvityshanke, Kotkan kaupunki), Monimuotoisempi Kaakkois-Suomi MOKS II -hanke (työnantajien asenteisiin ja valmiuksiin keskittyvä hanke, Työväen sivistysliitto), AMARE Akateemisten maahanmuuttajien resurssikeskus -hanke (pidemmälle koulutettujen maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalvelut, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia), Manu-hanke (maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus), Maahanmuuttajien ohjaus yrittäjyyteen -hanke (maahanmuuttajien yrittäjyys-neuvonta, Cursor oy), Siivo-projekti (maahanmuuttajille ja suomalaisille perehtymistä työelämään, Parik-säätiö) Yhteistyötä tehdään myös käynnistymässä olevan Kymenlaakson Opin Ovi-hankkeen kanssa. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Projektilla vastataan tarpeeseen nopeuttaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymistä osaamista vastaavaan työhön. Kotoutumiskoulutus ei tue nopeaa työllistymistä, sillä perinteisessä koulutuksessa hankitut tiedot ja taidot eivät vielä riitä takaamaan maahanmuuttajaväestön työmarkkinakelpoisuutta eri ammattialoilla. Työllistymisen esteenä on usein työtehtävien hoitamiseen vaadittavan riittävän kielitaidon puute. Tässä projektissa kehitetään malli riittävän kielitaidon hankkimisesta metalli-, auto- ja kuljetusalalla sekä hoitoalalla. Työtehtävässä vaadittavan riittävän kielitaidon hankkiminen edellyttää oppilaitoksessa opiskelun lisäksi työpaikalla tapahtuvaa tuettua ammattikielen opiskelua. Työantaja tarvitsee tietoa ja taitoja maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttämisestä ja ohjaamisesta kielitaidon kehittymisessä. Osaavan työvoiman työssä pysymiseen vaikuttaa perheen kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan. Tässä projektissa kartoitetaan venäläistaustaisten yrittäjäperheiden ja työperäisten maahanmuuttajien perheiden kotoutumista. Toisena kartoituskohteena ovat kiinalaiset maahanmuuttajat ja perheet viranomaisten ja työnantajien näkökulmasta. Vertailuainestoa perheen kotoutumiseen kerätään Ruotsista, jossa maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on rekrytoitu useita vuosia aikaisemmin kuin Suomessa. Tausta ja tarve on kuvattu liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa tarkemmin kohdassa 1. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? KIEKU-hankkeessa kehitettiin kielenopetus- ja opiskelumenetelmiä (funktionaalinen kielenoppiminen) ja selvitettiin maahanmuuttajakoulutuksen järjestämisen malleja Kaakkois-Suomessa (mm. rinnasteinen koulutus). Hankkeen aikana nousi vahvasti esiin tarve kehittää kielen opetusta jatkossa siten, että EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/21
peruskielitaidon hankkimisen jälkeen kielen opetusta kohdennetaan työelämän vaatimuksia vastaamaan. Työelämässä vaadittavaa riittävää kielitaitoa ei ole määritelty. Mm. näihin kehittämistarpeisiin Kympithanke vastaa. Hankeidea perustuu hakijan ja yhteistyökumppaneiden kokemukseen, kohderyhmältä saatuun palautteeseen ja maahanmuuttajatyötä, kotoutumista ja työllistämistä edistävien hankkeiden tuloksiin. Hankkeen taustalla on hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma 2006 ja Kaakkois-Suomen maahanmuutto-ohjelma 2005-2015 sekä Etelä-Kymenlaakson ja Kouvolan seudun maahanmuutto-ohjelmat. Kouvolan seudun työvoimastrategia 2006-2010 omalta osaltaan ennakoi ja pyrkii edistämään kansainvälisten monikulttuuristen työympäristöjen syntymistä. Samoja linjauksia sisältää myös Kymenlaakson maakuntaohjelma 2007-2010. Kouvolan seudullinen kehitysstrategia on linjassa hankkeen tavoitteiden kanssa. Opetusministeriön Aasia-toimintaohjelma vuodelta 2006 linjaa lisääntyvän Aasiayhteistyön yhdeksi toivotuksi kehittämisalueeksi. Hanke tukee myös opetusministeriön ja työministeriön virkamiesryhmän linjauksia ja ehdotuksia, jotka esitetään mm. "TYÖMAA 2008-2012 "- asiakirjassa. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Helsingin yliopiston Palmenian Kouvolan ja Kotkan yksiköt sekä Kouvolan Palmenian Koulutuskeskus Sinoa, Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus, Etelä-Kymenlaakson Ammattiopisto, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu ovat osatoteuttajia. Hanketta on suunniteltu yhteistyössä ja kunkin osatoteuttajan asiantuntemusta ja osaamista hyödyntäen. Hankeideasta on neuvoteltu myös Kymen Yrittäjien toimitusjohtajan Tiina Mobergin, Kouvolan seudun työvoimatoimiston maahanmuuttajapalvelun Tuija Miettisen ja Kouvolan kaupungin maahanmuuttajakoordinaattorin Satu Kurrin kanssa. Kympit-hankkeen hallinnoija on tavannut MINFO -hankkeen (Ensivaiheen ohjaus- ja neuvontahanke, Kotkan kaupunki) ja EMMA -hankkeen (Työperäisen maahanmuuton selvityshanke, Kotkan kaupunki) edustajia ja keskustellut hankkeiden synergiasta. Kouvolan seudun Maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmä MYTTY ja Kaakkois-Suomen maahanmuuttajatyöryhmä ovat kokouksissaan kuulleet hankkeesta. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Osatoteuttajille on muodostunut laaja verkosto yhteistyöyrityksiä ja -organisaatioita pitkän kokemuksen tuloksena. Hankkeeseen haetaan mukaan myös uusia yrityksiä ja organisaatioita tiedottamalla. Hankkeella on käytössä Kymen Yrittäjien verkostot. Yrityksiä ei tässä vaiheessa ole nimetty. Yrityksiin ollaan yhtyeydessä heti rahoituksen varmistuttua. Perehdyttämistoimenpiteiden kohderyhmänä olevat maahanmuuttajat ovat henkilöitä, joita yritykset ovat rekrytoimassa tai juuri rekrytoineet. Suurin osa näistä on osatoteuttajien koulutuksista valmistuneita. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/21
5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Hanke edistää sukupuolten välisen tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutumista työelämässä maahanmuuttajaväestön keskuudessa. Suurin osa hallinnoijan ja yhteistyökumppaneiden aikaisempiin maahanmuuttajien koulutushankkeisiin osallistuneista on ollut naisia johtuen eri kansallisuuksien epätasaisesta sukupuolijakaumasta (mm. avioliitot suomalaisen miehen kanssa). Hanke edistää yhtä lailla myös miesten osallistumista ja aktivoitumista oman alansa työnhakuun ja pätevöitymään. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Osatoteuttajien (oppilaitokset) perustoimintaan kuuluu maahanmuuttajien koulutus. Projektin aikana kehitettävää riittävän kielitaidon oppimisen mallia ja osaamiskartoituksen toimintamallia hyödynnetään oppilaitosten ammattiaineiden ja suomen kielen opetuksessa, samoin projektin aikana syntynyttä oppimateriaalia. Työnantajataho (yritykset ja organisaatiot) ja maahanmuuttajatyöntekijät hyödyntävät perehdyttämisohjeistusta ja työpaikalla tapahtuvan ammattikielen opiskelun tukemisen osuutta riittävän kielitaidon oppimisen mallista. Teemafoorumeissa ja työpajoissa käsitellään projektissa mukana olevien tahojen esiin nostamia ajankohtaisia maahanmuuttaja-aiheita ja työstetään sovellusta omaan työhön. Teemasta riippuen osallistujat edustavat työvoimahallinnon henkilöstöä, työnantajia, viranomaisia, oppilaitoksia, kolmatta sektoria ja/tai hankkeita. Kartoitusten ja selvityksen raportit ja niiden johtopäätösten hyödyntäminen työstetään myös työpajoissa. Kiekuma.fi -sivuston kautta tuloksia ja hyviä käytänteitä voivat hyödyntää myös muut maahanmuuttajiin liittyviä koulutuksia, rekrytointia tai viranomaistyötä tekevät tahot ja verkostot, jotka eivät ole osallistuneet Kympit-hankkeen toimenpiteisiin. Lopullisen hyödyn kaikista tuloksista saavat maahanmuuttajat. Hankkeen valmisteluvaiheessa projektin hallinnoija on yhdessä osatoteuttajien kanssa keskustellut ja neuvotellut omissa verkostoissaan hankkeen tuloksista ja varmistunut niiden hyödyntämisestä jatkossa. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Kotkan-Haminan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/21
Kunnat Elimäki Iitti Kotka Kuusankoski Pyhtää Valkeala 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen lopullinen hyödynsaajaryhmä ovat Kymenlaaksossa asuvat maahanmuuttajat sekä alueelle hakeutumassa olevat työperäiset maahanmuuttajat. Hamina Jaala Kouvola Miehikkälä Anjalankoski Virolahti Koulutustoimenpiteiden kohderyhmänä ovat maahanmuuttajille ammattiaineita opettavat opettajat. Hankkeessa kehitetettyjen perehdyttämisohjeistuksen ja riittävän kielitaidon hankkimisen mallin kokeiluvaiheen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajia palkanneet yritykset ja organisaatiot sekä niiden maahanmuuttajatyöntekijät metalli-, auto- ja kuljetus sekä hoitoalalla. Kartoitusten kohderyhmänä ovat suomalaiset viranomaiset ja työnantajat sekä venäläistaustaiset työperäiset maahanmuuttajat. Teemafoorumeihin ja työpajoihin osallistuvat työvoimahallinnon henkilöstö, työnantajat, viranomaiset, oppilaitokset, kolmas sektori ja/tai hankkeet. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Suomen kielen opettajat maahanmuuttajakoulutuksia järjestävissä oppilaitoksissa ja yksittäiset kouluttajat, joille kehitetään opetusmateriaalia projektin aikana. Kiekuma.fi -sivuston kautta muut maahanmuuttajiin liittyviä koulutuksia, rekrytointia tai viranomaistyötä tekevät tahot ja verkostot. Kehittämistyön kautta välillisenä kohderyhmänä ob Kouvolan seudun maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmä MYTTY. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/21
6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 7 5-9 henkilöä 5 10-19 henkilöä 3 20-49 henkilöä 1 50-99 henkilöä 0 100-249 henkilöä 0 250-499 henkilöä 0 500 henkilöä tai yli 0 Yhteensä 16 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 15 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Osatoteuttajien (KvlAKK, EKAMI, Kyamk) suomen kielen ja ammattiaineiden (metalli-, auto- ja kuljetussekä hoitoala) opettajat osallistuvat riittävän kielitaidon opetuksen kehittämiseen ja koulutustoimenpiteisiin. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä aiemmin kohdassa 4.3 mainittujen maahanmuuttajahankkeiden lisäksi Kouvolan seudun ja Kotka-Haminan seudun työvoimatoimistojen, Kymen Yrittäjien sekä molempien kaupunkien maahanmuuttajapalveluiden ja Kouvolan korttelikotiyhdistys ry:n kanssa, jolla on tärkeä rooli maahanmuuttajien alkuvastaanotossa ja ohjauksessa. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on mukana lääkärien kielitaitotestin kehittämistyössä ja riittävän kielitaidon määrittämisessä. 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Yhteensä 2008 0 2009 20 2010 25 2011 15 Yhteensä 60 joista naisia 30 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? 1.Kuvaukset työtehtävässä tarvittavasta riittävästä kielitaidosta (metalli-, auto- ja kuljetus- sekä hoitoala) 2. Oppimateriaalia ja sanastoja työtehtävässä riittävän kielitaidon hankkimiseen maahanmuuttajille, opettajille ja työyhteisöille (projektin alat) 3. Koulutus ammattiaineiden opettajille (maahanmuuttajan tukeminen ammattialan opiskelussa suomen kielellä) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/21
4. Malli riittävän kielitaidon hankkimisesta yhdistämällä oppilaitoksessa oppiminen ja työssäoppiminen ja mallin käytännön kokeilu osana oppilaitoksen toimintaa 5. Työpajat ja foorumit verkostoitumiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi 6. Lääkärien kielitesti työnantajalle kielitaidon määrittelyyn 7. Maahanmuuttajille soveltuva ammatillisten tutkintojen suorittamiseen liittyvä osaamiskartoituksen toimintamalli ja pilotointi 8. Ohjeistus maahanmuuttajien perehdyttämissuunnitelman laadintaan työnantajille ja perehdyttämissuunnitelman kokeilu työpaikalla 9. Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkosto 10. KIEKUMA.FI -sivuston kehittäminen, jossa hyvät käytännöt ja hankkeen tulokset on koottu yhteen ja levitetty kohderyhmille 11. Monipuolistunut ja vakiintunut asiantuntijoiden Mytty-verkosto 12. Johtopäätökset kartoituksista (a)viranomaisten ja työnantajien suhtautuminen kiinalaisiin maahanmuuttajiin, b) venäläistaustaisten maahanmuuttajien perheiden kotoutuminen) 13. Vertailuaineisto ja esimerkkejä perheen kotoutumisesta työperäisen maahanmuuton yhteydessä Ruotsissa 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Hanke edistää maahanmuuttajien integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan ja parantaa heidän työllistymistään. Maahanmuuttajien työelämävalmiudet riittävän kielitaidon osalta paranevat ja käsitykset suomalaisesta työkulttuurista tarkentuvat yrityksissä ja organiaatioissa tapahtuvien perehdyttämistoimenpiteiden kautta. Ammattiaineiden opettajien koulutuksen ja kehitettyjen oppimateriaalien ja mallien kautta täsmentynyt maahanmuuttajien koulutus auttaa selkeyttämään maahanmuuttajien urasuunnittelua sekä aiemman osaamisen ja koulutuksessa opitun hyödyntämismahdollisuuksia. Oppilaitokset saavat ammatillisen kehittymisen tukemiseen laadittua oppimateriaalia ja riittävän kielitaidon opettamiseen vaadittavia taitoja ja malleja käyttöönsä. Työnantajien valmiudet maahanmuuttajataustaisen työntekijän rekrytoimiseen ja perehdyttämiseen paranevat. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö ja kumppanuus kehittyvät, jolloin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen paranee. Teemafoorumeiden ja työpajojen sekä verkostojen avulla poikkihallinnollinen viranomaisyhteistyö kehittyy ja riittävän pitkien ja yksilöllisten palveluketjujen muodostuminen helpottuu. Laadullisia vaikutuksia arvioidaan koko hankkeen ajan keräämällä palautetta sekä kohderyhmiltä että EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/21
toteuttajilta. Hankkeen käynnistyessä laaditaan erillinen arviointisuunnitelma. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Hankkeella on kestävään kehitykseen positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Sosiaalinen ulottuvuus: vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien etnisten ryhmien syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen, työllistymisvalmiuksien parantuminen, omien urapolkujen löytyminen. Taloudellinen ulottuvuus: Työikäisten maahanmuuttajien pääsy työelämään ja tulijoiden osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen, työmarkkinoiden epätasapainon väheneminen, maahanmuuttajien pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen, kestävän työmarkkinoille integroitumisen edistyminen, monikulttuurisen Suomen rakentuminen myös työpaikoilla. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tutkintoja, kpl Osatutkintoja, kpl Ammatillinen perustutkinto 0 0 Ammattitutkinto 0 0 Erikoisammattitutkinto 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 0 0 Alempi korkeakoulututkinto 0 0 Ylempi korkeakoulututkinto 0 0 Lisensiaatin tutkinto 0 0 Tohtorin tutkinto 0 0 Tutkintojen määrä yhteensä 0 0 joista naisten suorittamia 0 0 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Oppilaitokset ja työnantajat määrittelevät mikä on riittävä kielitaito projektin ammattialoilla 2. Oppilaitokset laativat oppimateriaalia ja sanastoja. Työnantajien toimivat prosessissa asiantuntijoina. 3. Oppilaitokset suunnittelevat ja toteuttavat koulutuksen ammattiaineiden opettajille 4. Oppilaitokset rakentavat mallin riittävän kielitaidon hankkimisesta yhdistämällä oppilaitoksessa oppiminen ja työssäoppiminen ja mallin käytännön kokeilu osana oppilaitoksien normaalia toimintaa 5. Hallinnoija järjestää työpajoja ja teemafoorumeja julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille 6. Hallinnoija laatii lääkäreille kielitestin Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kanssa 7. KvlAKK luo maahanmuuttajille soveltuvan ammatillisten tutkintojen suorittamiseen liittyvän osaamiskartoituksen toimintamallin 8. Hallinnoija laatii työnantajien kanssa perehdyttämisohjeistuksen, joka pilotoidaan työpaikalla EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/21
perehdyttämällä maahanmuuttajatyöntekijä 9. Palmenia Kotka kokoaa Kotkan alueen suomen kielen kouluttajat verkostoksi. 10. Hallinnoija päivittää ja täydentää Kiekuma.fi - verkkosivustoa monipuolisemmaksi 11. Hallinnoija kehittää Mytty-verkostoa vahvaksi asiantuntijaryhmäksi 12. Hallinnoija tekee kartoituksen kiinalaisista maahanmuuttajista ja Palmenia Kotka tekee kartoituksen venäläistaustaisista työperäisistä maahanmuuttajista. Tuloksien levittäminen. 11. Hallinnoija kerää vertailuaineistoa perheen kotoutumisesta työperäisen maahanmuuton yhteydessä Ruotsissa 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma 1.Kuvaukset työtehtävässä tarvittavasta riittävästä kielitaidosta (metalli-, auto- ja kuljetus- sekä hoitoala) 2. Oppimateriaali ja sanastot työtehtävässä riittävän kielitaidon opettamiseen ja tukemiseen maahanmuuttajille, opettajille ja työyhteisöille (metalli-, auto- ja kuljetus- sekä hoitoala) 3. Koulutusohjelma ammattiaineiden opettajille (maahanmuuttajan tukeminen ammattialan opiskelussa suomen kielellä) 4. Malli riittävän kielitaidon hankkimisesta yhdistämällä oppilaitoksessa oppiminen ja työssäoppiminen 5. Lääkärien kielitesti (voidaan soveltaa myös muiden erikoistuvien ammattien käyttöön) 6. Maahanmuuttajille soveltuva ammatillisten tutkintojen suorittamiseen liittyvä osaamiskartoituksen toimintamalli 7. Ohjeistus maahanmuuttajien perehdyttämissuunnitelman laadintaan työnantajille 8. Monipuolistunut KIEKUMA.FI -sivusto 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Ohjaus- tai Muita Yhteensä konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä 2008 0 0 0 0 0 2009 0 0 8 40 48 2010 75 30 16 40 161 2011 25 10 8 60 103 Yhteensä 100 40 32 140 312 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Joulukuu 2008 Hankkeen käynnistystoimenpiteet Hankkeen toteuttajatahojen ensimmäinen kokous Aloituspalaveri rahoittajien kanssa (ESLH) Ohjausryhmän kokouksen valmistelu ja koollekutsuminen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/21
2009 Tammikuu-kesäkuu 2009 Ohjausryhmän perustamiskokous Tiedotuksen ja markkinoinnin käynnistäminen Riittävän kielitaidon kuvausten määritteleminen oppilaitosten ja työnantajien yhteistyönä alkaa Riittävän kielitaidon hankkimisen mallin rakentaminen osatoteuttajien ja työnantajien kanssa alkaa Työyhteisöjen perehdyttämissuunnitelmien laatiminen alkaa Kartoitukset (2 kpl) ja selvitystyö käynnistyvät Yhteistyökokous työvoimatoimiston ja Kymen Yrittäjien kanssa Kouvolan seudun Maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmän (Mytty-ryhmä) koolle kutsuminen ja sitouttaminen hankkeeseen Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkoston koolle kutsuminen Kiekuma.fi -sivuston edelleen kehittäminen ja markkinoinnin suunnittelu 1. työpaja/ teemafoorumi (2 pvä) Heinäkuu-joulukuu 2009 Riittävän kielitaidon kuvausten määritteleminen jatkuu, määrittelyjen valmistuminen Riittävän kielitaidon hankkimisen mallin rakentaminen jatkuu ja mallin valmistuminen Työyhteisöjen perehdyttämissuunnitelmien laatiminen jatkuu ja suunnitelmien valmistuminen Oppimateriaalien ja sanastojen laatiminen alkaa Ammattiaineiden opettajien koulutuksen suunnittelu Lääkärien kielitestien kehittäminen alkaa Kouvolan seudun Mytty-verkoston kehitystyö jatkuu Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkoston kehitystyö jatkuu Kiekuma.fi -sivuston edelleen kehittäminen ja markkinointi Ohjausryhmätyöskentely jatkuu 2. työpaja/ teemafoorumi (2 pvä) 2010 Tammikuu-kesäkuu 2010 Oppimateriaalit ja sanastot valmistuvat Ammattiaineiden opettajien koulutukset alkavat Riittävän kielitaidon hankkimisen mallin kokeilu osana oppilaistosten normaalia toimintaa Ensimmäisen kartoituksen valmistuminen, julkaisu ja levitys Lääkärien kielitestien valmistuminen Osaamiskartoituksien (ammatilliset tutkinnot) toimintamallin kehittäminen Perehdyttämispilotit työpaikoilla alkavat Kouvolan seudun Mytty-verkoston kehitystyö jatkuu Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkoston kehitystyö jatkuu Kiekuma.fi -sivuston edelleen kehittäminen ja markkinointi Ohjausryhmätyöskentely jatkuu 3. työpaja/ teemafoorumi (2 pvä) Heinäkuu-joulukuu 2010 Riittävän kielitaidon hankkimisen mallin kokeilu osana oppilaistosten normaalia toimintaa Ammattiaineiden opettajien koulutukset jatkuvat Perehdyttämispilotit työpaikoilla jatkuvat Selvitystyö valmistuu Kouvolan seudun Mytty-verkoston kehitystyö jatkuu Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkoston kehitystyö jatkuu Kiekuma.fi -sivuston edelleen kehittäminen ja markkinointi Ohjausryhmätyöskentely jatkuu 4. työpaja/ teemafoorumi (2 pvä) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/21
2011 Tammikuu-kesäkuu 2011 Toisen kartoituksen valmistuminen, julkaisu ja levitys Perehdyttämispilotit työpaikoilla jatkuvat Riittävän kielitaidon hankkimisen mallin kokeilu osana oppilaistosten normaalia toimintaa Kouvolan seudun Mytty-verkoston kehitystyö jatkuu Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkoston kehitystyö jatkuu Kiekuma.fi -sivuston edelleen kehittäminen ja markkinointi Ohjausryhmätyöskentely jatkuu 5. työpaja/ teemafoorumi (2 pvä) Heinäkuu-joulukuu 2011 Kiekuma.fi -sivuston viimeistely ja laaja markkinointi Projektin kaikkien tulosten levittäminen työpajoissa, teemafoorumeissa, verkoston välityksellä ja Kiekuma.fi -sivustolla Ohjausryhmätyöskentely jatkuu Kouvolan seudun Mytty-verkoston toiminta on vakiintunut Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkoston toiminta on vakiintunut 6. työpaja/ teemafoorumi (2 pvä) Hankkeen päätöstoimenpiteet 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Projektilla vastataan tarpeeseen nopeuttaa maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työllistymistä osaamista vastaavaan työhön. Kotoutumiskoulutus ei tue nopeaa työllistymistä, sillä perinteisessä koulutuksessa hankitut tiedot ja taidot eivät vielä riitä takaamaan maahanmuuttajaväestön työmarkkinakelpoisuutta eri ammattialoilla. Työllistymisen esteenä on usein työtehtävien hoitamiseen vaadittavan riittävän kielitaidon puute. Tässä projektissa kehitetään malli riittävän kielitaidon hankkimisesta metalli-, auto- ja kuljetusalalla sekä hoitoalalla. Työtehtävässä vaadittavan riittävän kielitaidon hankkiminen edellyttää oppilaitoksessa opiskelun lisäksi työpaikalla tapahtuvaa tuettua ammattikielen opiskelua. Työantaja tarvitsee tietoa ja taitoja maahanmuuttajataustaisen työntekijän perehdyttämisestä ja ohjaamisesta kielitaidon kehittymisessä. Osaavan työvoiman työssä pysymiseen vaikuttaa perheen kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan. Toimenpiteet: 1.Kuvaukset työtehtävässä tarvittavasta riittävästä kielitaidosta (metalli-, auto- ja kuljetus- sekä hoitoala) 2. Oppimateriaalia ja sanastoja työtehtävässä riittävän kielitaidon opettamiseen ja tukemiseen maahanmuuttajille, opettajille ja työyhteisöille (metalli-, auto- ja kuljetus- sekä hoitoala) 3. Koulutus ammattiaineiden opettajille (maahanmuuttajan tukeminen ammattialan opiskelussa suomen kielellä) 4. Malli riittävän kielitaidon hankkimisesta yhdistämällä oppilaitoksessa oppiminen ja työssäoppiminen ja mallin käytännön kokeilu osana oppilaitoksen toimintaa 5. Työpajat ja foorumit verkostoitumiseksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi 6. Lääkärien kielitesti työnantajalle kielitaidon määrittelyyn 7. Maahanmuuttajille soveltuva ammatillisten tutkintojen suorittamiseen liittyvä osaamiskartoituksen toimintamalli 8. Ohjeistus maahanmuuttajien perehdyttämissuunnitelman laadintaan työnantajille ja perehdyttämissuunnitelman kokeilu työpaikalla EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/21
9. Kotkan alueen suomen kielen opetusta antavien organisaatioiden verkosto 10. Monipuolistunut KIEKUMA.FI -sivusto 11. Monipuolistunut ja vakiintunut asiantuntijoiden Mytty-verkosto 12. Johtopäätökset kartoituksista (a) viranomaisten ja työnantajien suhtautuminen kiinalaisiin maahanmuuttajiin, b) venäläistaustaisten maahanmuuttajien perheiden kotoutuminen ) 13. Vertailuaineisto ja esimerkkejä perheen kotoutumisesta työperäisen maahanmuuton yhteydessä Ruotsissa Arvioidut vaikutukset: Hanke nopeuttaa osaavan maahanmuuttajatyövoiman työllistymistä ja edistää maahanmuuttajien integraatiota sekä parantaa heidän työmarkkinakelpoisuuttaan. Maahanmuuttajien työelämävalmiudet riittävän kielitaidon osalta paranevat. Työnantajien valmiudet maahanmuuttajataustaisen työntekijän rekrytoimiseen ja perehdyttämiseen paranevat. Koulutusorganisaatioiden ja yritysten välinen yhteistyö ja kumppanuus kehittyvät. Teemafoorumeiden ja työpajojen sekä verkostojen avulla poikkihallinnollinen viranomaisyhteistyö kehittyy. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Hankkeen koordinaattori (Palmenia) on päävastuullinen taho. Hankkeen koordinaattori kerää tiedot rahoittajaviranomaisen edellyttämää ESR-projektien määrämuotoista raportointia varten projektin toteutustilanteesta osatoteuttajilta. Tarkka keräystapa ja aikataulu sovitaan hankkeen alkaessa. Kaikilla osatoteuttajilta on pitkä kokemus aiemmista ESR-hankkeista. 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektin hallinnoija raportoi rahoittajille ESR-säädösten ja rahoittajien ehtojen mukaisesti. Hankkeen hallinnoija kokoaa ja toimittaa projektin väli- ja loppuraportit, jotka tehdään yhteistyössä osatoteuttajien kanssa heidän toimitamiensa tietojen pohjalta. Raportit esitellään ohjausryhmälle ohjausryhmän kokouksissa. Ohjausryhmä hyväksyy raportit ennen niiden toimittamista rahoittajaviranomaiselle. Projektin päättyessä hallinnoija laatii yhteistyössä muiden osatoteuttajien kanssa loppuraportin, jossa esitellään yhteenveto projektin toiminnasta ja tuloksista ja kootaan yhteen osallistujia ja rahoitusta koskevat seurantatiedot. Loppuraportissa verrataan toteumaa alkuperäiseen projektihakemukseen. 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Toimintaa arvioidaan jatkuvalla itsearvioinnilla ja ohjausryhmätyöskentelyn kautta. Itsearvioinnin kautta saadaan tietoa projektin etenemisestä ja vaikutuksista. Projektin alkaessa laaditaan tarkennettu työsuunnitelma. Työsuunnitelmassa tarkennetaan tavoitteita, suunnitelmia niiden saavuttamiseksi sekä budjettia ja aikataulua. Toteutusvaiheessa kohderyhmältä pyydetään palautetta kyselyllä, jossa arvioidaan projektin toimintaa, EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/21
kohderyhmän saavuttamista, koulutuksen sisältöä sekä tuotetun materiaalin tarkoituksenmukaisuutta. Itsearvioinnin ja arvioinnin suunnitelun tukena käytetään Itä-Suomen lääninhallituksen julkaisu nro 82: Arviointi ja itsearviointi projektin työvälineenä 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Hankkeen sisältämistä koulutuksista ja työpajoista/teemafoorumeista kerätään palautetta Koulutus- ja kehittämiskeksus Palmenian omien palautelomakkeiden/kyselyiden avulla. Myös osatoteuttajia kannustetaan jatkuvaan palautteeseen. Asiakaspalautetta analysoidaan hankkeen osatoteuttajien kanssa ja tarvittaessa tehdään muutoksia, jotta tavoitteet saavutetaan paremmin. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Tiedotussuunnitelma: MARKKINOINTIVAIHE Hankkeesta tiedotetaan hankkeen kohderyhmille infotilaisuuksin, tapaamisin sekä Palmenian ja osatoteuttajien internetsivujen kautta. Lisäksi tiedotetaan kaupunkien maahanmuuttajakoordinaattorien, Kymen Yrittäjien ja hankkeen kaikkien muiden yhteistyökumppaneiden välityksellä. Tiedotusvälineille lähetetään alkutiedote. TOTEUTUSVAIHE Toteutuksen aikana hankkeesta ja kartoituksien tuloksista tiedotetaan hankkeen yhteistyökumppaneille ja ohjausryhmän jäsenille tapahtumissa, tapaamisissa, sähköposteilla sekä verkko-sivuston (hankkeen internet sivusto kiekuma.fi) kautta. Myös tiedotusvälineille lähetetään tiedotteita. TULOSTEN LEVITTÄMINEN Työpajoissa ja teemafoorumeissa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille. Muiden hankkeiden tilaisuuksissa ja tapaamisissa. Tuloksista tiedotetaan myös tiedotusvälineille. Hankkeen tulokset julkaistaan Kiekuma.fi -sivustolla, josta raportit ja selvitykset ovat tulostettavissa. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä 2008 Hyvien käytäntöjen keruun ja levityksen suunnittelu toteuttajatahojen kokouksessa 2009 Tammikuu-kesäkuu 2009 Ohjausryhmän perustamiskokous: EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/21
- hyvien käytäntöjen levityksestä sopiminen - ohjausryhmän jäsenet osallistuvat levitykseen omissa organisaatioissaan ja tiedottavat omille sidosryhmilleen. Tiedotuksen ja markkinoinnin käynnistäminen Kiekuma.fi -sivuston hyödyntäminen Kympit-hankkeessa 1. työpaja/teemafoorumi julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille Heinäkuu-joulukuu 2009 Riittävän kielitaidon kuvaukset ja hankkimisen mallin levitys ohjausryhmän ja verkostojen kokouksissa, Kiekuma.fi -sivustolla ja työpajassa/teemafoorumissa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille 2010 Oppimateriaalin ja sanastojen, lääkärien kielitestien, perhettämissuunnitelmien sekä 1. kartoituksen ja selvitystyön tulosten levittäminen ammattiaineiden opettajien koulutuksessa, työpajoissa/teemafoorumeissa, verkostojen ja ohjausryhmän kokouksissa ja Kiekuma.fi -sivustolla, Heinäkuu-joulukuu 2010 Riittävän kielitaidon hankkimisen mallin kokeilu osatoteuttajien oppilaitoksissa 2011 Lopullisten tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen sidosryhmien kautta työpajoissa/teemafoorumeissa, verkostojen ja ohjausryhmän kokouksissa ja Kiekuma.fi -sivustolla 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Projektin asiakirjat ja kirjanpitoaineisto säilytetään ja arkistoidaan Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian yksiköissä ESR-säädösten mukaisesti vähintään vuoden 2020 vuoden loppuun. ESR- ohjelman asettamista vaatimuksista tiedotetaan organisaation arkistointivastaaville, joilla on jo entuudestaan pitkä kokemus ESRhankkeiden arkistoinnista. Päävastuullinen taho on hanketta hallinnoiva Palmenian Kouvolan yksikkö. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/21
2008-2011 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 781 2. Henkilöstökustannukset 379 433 3. Palvelujen ostot 21 172 4. Matkakustannukset 15 669 5. Muut kustannukset 1 699 6. Välilliset kustannukset 28 278 Yhteensä 448 032 7. Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2008-2011 yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2008-2011 yhteensä Yhteensä 448 032 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2008-2011 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus 376 283 2. Kuntien rahoitus 71 749 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 448 032 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2008-2011 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 2008-2011 yhteensä Yhteensä 448 032 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/21
15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Kuntarahoitus on seuraavasti Kouvolan kaupunki 51 000 Kotkan kaupunki (Kotkan kaupungin kunta-avustus Kotkan Palmenialle) 10 365 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 5164 Kotkan-Haminanseudun koulutuskuntayhtymä 5220 Sitoumuksista liitteet. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Projektille ei ole haettu rahoitusta muilta rahoittajilta. 15.3 De minimis -sääntöselvitys Ei koske tätä hanketta. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 19/21
16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta: Palmenia, Kouvola ja Kotka Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta: Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta: Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Hankesuunnitelma Projektin toimenpiteet Projektin työsuunnitelma Kartoitus: KiiKiinalaiset maahanmuuttajat ja perheet viranomaisten ja työnantajien näkökulmasta Kartoitus: venäläisten yrittäjä- ja työperäisten maahanmuuttajaperheiden kotoutuminen Selvitys: Perheen kotouttaminen työperäisen maahanmuuton yhteydessä Ruotsissa Aiesopimus Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Aiesopimus Kouvolan ammattillinen aikuiskoulutuskeskus Aiesopimus Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Selvitys hallinnoijan arvonlisäveron maksamisesta Selvitys välillisistä kustannuksista Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kuntarahoitus: Palmenia, Kotka Kuntarahoitus: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kuntarahoitus: Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä (EKAMI) Nimenkirjoitusoikeus:Hallinnoija Palmenia, Kouvola Selvitys arvolisänverosta:kymenlaakson ammattikorkeakoulu Osallistujien roolit Budjetti: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Budjetti: Kouvolan ammattillinen aikuiskoulutuskeskus Budjetti: Kotka-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä (EKAMI) Budjetti: Palmenia, Kotka Selvitys arvonlisäverosta: Palmenia, Kotka Selvitys välillisistä kustannuksista Palmenia, Kotka Kuntarahoitus: Palmenia, Kouvola Selvitys välillisistä kustannuksista Palmenia, Kouvola Budjetti: Palmenia, Kouvola HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 20/21
annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 4.3.2009 Kauko Hämäläinen Palmenian johtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 21/21