Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason; vuonna 2003 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan 26,2 %. Sosiaaliturvan lähivuosien kysyntään ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella. Sosiaaliturvan avaintehtävänä on hidastaa elatussuhteen työllisten ja ei-työllisten välisen suhdeluvun heikkenemistä. Keinona on väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on myös lähivuosien suuria kysymyksiä. Mikäli tässä onnistutaan, voidaan köyhyyden ja syrjäytymisen riskiä vähentää merkittävästi. Väestön ikääntyessä palvelujärjestelmän toimivuus, hyvä kattavuus ja kestävä rahoitus korostuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö määritteli sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien kehittämisen strategiset linjaukset vuonna 2001 julkaistussa raportissaan "Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 - kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa". Raportin mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisen asiakokonaisuudet voidaan tiivistää seuraaviin neljään päälinjaukseen: Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Työelämän vetovoiman lisääminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallinnonalan vuotta 2003 koskevan tavoitteenasettelun muita tausta-asiakirjoja ovat valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, Sosiaalimenojen rahoitusta selvittäneen toimikunnan (Somera) toimenpidelinjaukset sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on vielä voimassa hallituksen vuonna 1999 hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000 2003. Työsuojelun tausta-asiakirjana on vuonna 1998 hyväksytty Työsuojelustrategia. Edellä mainituissa linjausasiakirjoissa kirjattujen tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista. Hallinnonalan tulossopimusmenettelyä uudistetaan vuodesta 2003 lähtien siten, että käyttöön otetaan Balanced Scorecard -viitekehikon mukainen neljä näkökulmaa sisältävä tulossopimusten rakenne. Näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä resurssit ja talous. Tulossopimusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet johdetaan edellä mainituista strategisista asiakirjoista. Tulossopimusten tavoit- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
teenasettelun aikajännettä muutetaan siten, että sovitaan pitkän aikavälin, enimmillään neljä vuotta, tavoitteista ja vuositason tavoitteista. Tavoitteiden toteutumista seurataan erikseen sovittavien kriteerien avulla. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina 2001 2003 v. 2001 tilinpäätös 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 v. 2003 varsinainen talousarvio 1000 Muutos 2002 2003 1000 % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 45 716 50 905 65 290 14 385 28 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 19 838 22 980 20 610-2 370-10 03. Työttömyysturvalautakunta 1 648 1 697 1 725 28 2 04. Tarkastuslautakunta 1 458 1 552 1 556 4 0 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 3 825 3 860 4 300 440 11 07. Työterveyslaitos 33 334 34 320 35 210 890 3 08. Kansanterveyslaitos 30 274 33 929 34 584 655 2 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 4 242 4 377 4 570 193 4 10. Säteilyturvakeskus 9 593 10 417 11 109 692 7 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 1 246 1 333 2 549 1 216 91 12. Valtion koulukodit 588 588 588 13. Työsuojelun piirihallinto 19 995 20 730 21 506 776 4 14. Valtion mielisairaalat 265 607 607 15. Perhekustannusten tasaus 1 377 538 1 368 000 1 362 900-5 100-0 16. Yleinen perhe-eläke 41 104 42 000 41 000-1 000-2 17. Työttömyysturva 538 358 663 200 686 200 23 000 3 18. Sairausvakuutus 529 060 695 500 699 000 3 500 1 19. Eläkevakuutus 1 430 171 1 483 575 1 503 500 19 925 1 20. Tapaturmavakuutus 12 769 12 500 13 800 1 300 10 21. Rintamaveteraanieläkkeet 122 957 118 000 107 000-11 000-9 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 268 585 263 293 261 950-1 343-1 23. Muu sodista kärsineiden turva 3 114 3 280 3 030-250 - 8 28. Muu toimeentuloturva 11 067 12 100 18 196 6 096 50 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 2 560 989 2 719 656 2 987 249 267 593 10 33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 5 900 21 000 15 100 256 53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta 9 210 9 345 9 500 155 2 57. Lomatoiminta 182 631 186 000 197 600 11 600 6 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 346 299 377 285 400 585 23 300 6 Yhteensä 7 605 874 8 146 929 8 516 714 369 785 5 Henkilöstön kokonaismäärä 3 440 3 520 3 530 1) V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 415 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
S o s i a a l i - j a t e r v e y s p a l v e l u i d e n r a h o i t u s. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan määrärahoihin esitetään yli 340 miljoonan euron korotusta vuoteen 2002 verrattuna. Merkittäviä määrärahojen lisäyksiä aiheutuu mm. terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämisestä, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta sekä sairaus- ja vanhempainpäivärahan vähimmäismäärän korottamisesta. Suhteessa eniten korotetaan kuntien valtionosuuksia. Valtionosuusprosentin korottaminen lisää sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta yhteensä noin 175 miljoonalla eurolla. Korotus on tarkoitettu kohdennettavaksi mm. hyvinvointipalveluiden parantamiseen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimasta 104 miljoonan euron lisäyksestä käytetään valtionosuusprosentin korotukseen 97,7 miljoona euroa ja loppuosa käytetään mm. päivähoitojärjestelmän uudistukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtionosuuksiin esitetään tehtäväksi vain puolet kustannustason edellyttämästä indeksitarkistuksesta. Täysimääräinen korotus lisäisi kuntien valtionosuuksia noin 40 miljoonalla eurolla. Hyvinvointipalveluiden turvaamisen kannalta on erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia on selvästi lisätty. Määrärahojen kasvusta huolimatta useilla kunnilla on kuitenkin vaikeuksia palvelujen järjestämisessä. Kunnille on viime vuosina osoitettu useita uusia tehtäviä ilman, että niiden aiheuttamia kustannuksia olisi korvattu täysimääräisesti. Lisäksi kasvukeskusten ja pienten kuntien ongelmat ovat hyvin erilaisia ja ne edellyttävät myös erilaisia ratkaisumalleja. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa entisestään. Samalla henkilöstön riittävyyteen liittyvät kysymykset asettavat huomattavia haasteita palvelujen järjestämiselle. Tilanne on erityisen vaikea, jos henkilöstö eläköityy ennenaikaisesti ja jos uutta henkilökuntaa ei enää saada näihin tehtäviin. Viime aikoina on jo ollut merkkejä siitä, että työntekijöitä siirtyy pois raskaista, henkilöstöltään alimitoitetuista palveluammateista. Kuntataloutta on käsitelty yksityiskohtaisemmin edellä luvun 26.97 perusteluissa. Valiokunta viittaa myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon PeVL 41/2002 vp sekä valtiovarainvaliokunnan mietintöön VaVM 36/2002 vp, joissa on käsitelty mm. valtion ja kuntien välisiä rahoitussuhteita ja kuntien mahdollisuuksia suoriutua tehtävistään. Valiokunta katsoo, että kuntien taloudelliset mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen on turvattava nykyistä paremmin ja rahoitus on kaiken kaikkiaan saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Lähtökohtana tulee jatkossa olla myös se, että kustannustason nousu korvataan kunnille täysimääräisesti. K a n s a l l i n e n t e r v e y d e n h u o l t o p r o j e k t i. Terveydenhuoltoprojektin tavoitteena on muun muassa väestön terveystarpeista lähtevän hoidon saatavuuden, laadun ja riittävän määrän turvaaminen maan eri osissa asukkaan maksukyvystä riippumatta. Myös järjestöjen ja yksityisen sektorin toiminta otetaan huomioon. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan hankkeen rahoituksesta muun muassa, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään vuodesta 2003 alkaen hallituksen kehysneuvotteluissa sopimien päätösten mukaisesti 104 miljoonalla eurolla vuodessa. Ensi vuoden talousarviossa terveydenhuoltoprojektiin ehdotetaan kaikkiaan n. 68 miljoonaa euroa. Valtionosuusmäärärahaa lisätään 57 miljoonalla eurolla ja lisäksi hankerahoitukseen, elektronisen sairauskertomuksen kehittämiseen ja eräisiin projekteihin osoitetaan noin 11 miljoonaa euroa. Terveydenhuoltoprojektin toteuttaminen edellyttää lähivuosina selkeää voimavarojen lisäämistä julkiseen terveydenhuoltoon ja huomattavia lisäpanostuksia niin valtiolta kuin kunnilta. Hoitoon pääsyn enimmäisaikoja koskevat säännökset edellyttävät lisärahoitusta sekä perusterveydenhuoltoon että myös erikoissairaanhoitoon. Myös henkilöstön täydennyskoulutuksen lisääminen aiheuttaa kustannuksia työnantajalle. Valiokunta korostaa sitä, että hankkeen toteuttamiseen tulee jatkossa osoittaa riittävä rahoitus, jotta hanke voi edistyä tehokkaasti suunnitellun aikataulun mukaisesti. Terveydenhuoltoprojektin eräänä haasteena on kehittää terveydenhuollon työolosuhteita ja terveydenhuollon rakenteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että koko terveydenhuollon toimintamalleja ja yhteistyötapoja parannetaan ja että työtehtävien jakamista lääkäreiden ja hoitajien kesken kehitetään. Terveydenhuollon palveluita tuottavien ja työvoimaa vuokraavien yritysten määrä ja toiminta ovat lisääntyneet viime aikoina. Lääkäripalveluita ostavat sekä pääkaupunkiseudun kunnat että pohjoisen pienet kunnat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Valiokunta katsoo, että lääkäripalveluiden ostamiseen liittyy useita epäkohtia. Toiminta on kunnan kannalta erittäin kallista, se on ongelmallista mm. hoidon jatkuvuuden ja potilasturvallisuuden kannalta. Kunnan järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottaminen merkittävässä määrin ostopalveluina ei myöskään ota riittävästi huomioon mm. onnettomuus -ja hätätilanteissa tarvittavaa osaamista. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on jo päätetty lisätä 550:stä 600:aan, mutta valiokunta on edelleen huolissaan terveydenhuoltohenkilökunnan riittävyydestä. On myös erittäin tärkeää, että lääkäreiden halukkuus sitoutua terveyskeskuksissa tehtävään työhön lisääntyy nykyisestään. Valiokunta korostaa sitä, että terveydenhuoltoprojektin yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota työvoiman tarvetta koskeviin kysymyksiin. Myös työolosuhteiden ja rakenteiden kehittämisellä tulee pyrkiä puuttumaan niihin tekijöihin ja epäkohtiin, jotka vaikuttavat terveyskeskusten halukkuuteen ja tarpeeseen käyttää ostopalveluita. Valiokunta korostaa vielä sosiaalitoimen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Lokakuussa 2002 käynnistettiin sosiaalialan kansallinen kehittämisohjelma. Hanke on tärkeä ja sen toteutuksessa on myös otettava huomioon yhteistoiminta terveydenhuoltosektorin kanssa. T a l o u s a r v i o n s u k u p u o l i v a i k u t u s t e n a r v i o i n t i. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Suomen tekemän aloitteen pohjalta käynnistänyt talousarvion sukupuolivaikutusten arviointia koskevan hankkeen. Suomessa sosiaalija terveysministeriö on aloittanut kokeilunomaisesti ministeriön omien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arvioinnin. Tarkoitus on, että ensimmäisenä selvitetään yksityisen sektorin eläkelainsäädännön uudistusta koskevan hallituksen esityksen sukupuolivaikutukset. On erittäin myönteistä, että lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi saadaan käyntiin. Suomessa valtaosa talousarvion menoista on lakisääteisiä, joten arviointi sopisi hyvin esim. merkittävien lainsäädäntöhankkeiden valmisteluvaiheeseen. Myös valtiontalouden tarkastusta voitaisiin kehittää siten, että sukupuolivaikutukset otettaisiin huomioon arvioitaessa talousarvion toteutumista. Arvioinnin liittäminen osaksi päätöksentekoa edellyttää jatkossa monien tahojen yhteistyötä sekä myös riittäviä voimavaroja. S e l v i t y s o s a : 01. Sosiaali- ja terveysministeriö Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten linjausten konkretisointiin. Vuonna 2003 ministeriön kaikkien tulosalueiden toiminnassa korostuvat: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 -linjausten toimeenpano. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman toteuttaminen. Sosiaaliturvan rahoitusta selvittäneen sosiaalimenotoimikunnan (Somera) periaatelinjausten konkretisointi. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ehdotusten toimeenpano ja seuranta. Tulosaluekohtaiset erityistavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpano, seuranta ja arviointi sekä vuosia 2004 2007 koskevan ohjelman valmistelu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskevan lainsäädännön uudistamisstrategian laatiminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työolosuhteiden, työ- ja toimintakyvyn sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen. Hallinnonalan laatupolitiikan vahvistaminen. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen kansallisen toimintasuunnitelman 2003 2005 laatiminen. Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen valmistelu. Syrjäytymisen ehkäisyn tehostaminen eri toimijoiden yhteistyötä parantamalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Alueellisen yhteistyön, palvelutuotannon ja osaamisen kehittäminen. Kansallisen huumausainestrategian toimenpiteiden toteutus. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon toimenpide-ehdotusten toteuttaminen. Perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen liittyvät toimenpiteet. Työttömyysturvan kehittäminen kannustavaan suuntaan. Eläkejärjestelmän kehittäminen työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan. Asumisperusteisen sosiaaliturvan selkeyttäminen EU-lainsäädäntöön. Työsuojelustrategian sisältämien toimintalinjausten toteuttaminen painottaen erityisesti ikääntyvän työvoiman työkyvyn ylläpitoa. Työelämän vetovoimaa ja työikäisen väestön toimintakykyä edistävän ohjelman (VETO-ohjelma) laajentaminen, työtapaturmaohjelman ja työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman toimeenpano. Tietotekniikan hyväksikäyttö kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ja palveluja. Hallinnonalan tulosohjauksen kehittäminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietouudistus 2005 valmistelu. Organisaation toiminnan kehittämistä koskevien osastrategioiden (estm, henkilöstöstrategia, viestintästrategia) toimeenpano. Taloudellisuustavoitteet Voimavarojen nettomenopohjainen kohdentaminen tulosalueille: 1 000 % Johto ja erillisyksiköt 4 681 12,9 Johdon tuki Hallinto-osasto 8 811 24,3 Talous- ja suunnitteluosasto 4 224 11,6 Vakuutusosasto 2 953 8,1 Perhe- ja sosiaaliosasto 4 040 11,1 Terveysosasto 4 357 12,0 Työsuojeluosasto 5 228 14,4 Muita Työterveyshuollon koulutus 270 0,7 estm-hanke 1 700 4,7 Yhteensä 36 264 2) 100,0 Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan (julkisoikeudelliset) kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): 2001 2002 2003 3) 2) Siirtyviä määrärahoja käytetään 4 323 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Maksullisen toiminnan tuotot 513 695 733 Erilliskustannukset 479 655 659 Käyttöjäämä 34 40 74 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 44 40 39 Kokonaiskustannukset yhteensä 523 695 698 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -10 0 35 Maksullisen toiminnan (liiketaloudelliset) kustannusvastaavuuslaskelma, Työsuojeluhallinto (1 000 euroa): 2001 2002 2003 Maksullisen toiminnan tuotot 98 96 96 Erilliskustannukset 77 77 77 Käyttöjäämä 21 19 19 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 2 0,1 0,1 Kokonaiskustannukset yhteensä 79 77,1 77,1 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 19 18,9 18,9 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko (julkisoikeudelliset ja liiketaloudelliset suoritteet): 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 611 791 829 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 556 732 736 Käyttöjäämä (t ) 55 59 93 % tuotoista 9 7,5 11,2 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 46 40,1 39,1 Ylijäämä (+) / alijäämä ( ) (t ) 9 18,9 53,9 % tuotoista 1,5 2,4 6,5 Tuotot % kokonaiskustannuksista 102 103 107 Maksullisen toiminnan tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. 19. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 16 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnettään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta 28.81.(23). 2003 talousarvio 16 000 000 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 878 000 euroa. 3) Osa työsuojeluhallinnon maksullisesta toiminnasta siirtyy vuonna 2003 julkisoikeudellisten suoritteiden osalta työsuojelun piirihallinnolle. Kustannusvastaavuustiedot sisältyvät tämän johdosta talousarvioluvussa 33.13 esitettyihin laskelmiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 270 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Lisäyksenä on otettu huomioon 160 000 euroa työsuojelupiirien voimavarojen kehittämismenoina. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 75 000 euroa JOPA-hankkeita koskevana siirtona momentille 33.13.21. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 32 724 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 783 000 Muut toimintamenot 31 941 000 Bruttotulot 846 000 Maksullisen toiminnan tulot 829 000 julkisoikeudelliset suoritteet 733 000 muut suoritteet 96 000 Muut tulot 17 000 Nettomenot 31 878 000 2003 talousarvio 31 878 000 2002 talousarvio 32 046 000 2001 tilinpäätös 30 977 861 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 5 474 000 euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 3 374 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1-, 2- ja 3 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden Equal, Interreg ja Urban sekä innovatiivisten toimien valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. S e l v i t y s o s a : Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 2 137 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 3 337 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2003 2004 2005 2006 Yhteensä Vuoden 2000 2002 sitoumukset 4,590 3,126 - - 7,716 Vuoden 2003 sitoumukset 0,884 1,392 0,755 0,343 3,374 Yhteensä 5,474 4,518 0,755 0,343 11,090 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteisöaloite Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 0,595 0,154-0,591 1,340 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Euroopan sosiaalirahasto 0,236 0,044 1,754-2,034 Yhteensä 0,831 0,198 1,754 0,591 3,374 2003 talousarvio 5 474 000 2002 talousarvio 2 796 000 2002 I lisätalousarvio 2001 tilinpäätös 466 676 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 12 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavien hankkeiden toteuttamiseen: Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen: Sosiaalisen luototuksen toteutus ja toimeenpano Sosiaalipoliittisten lähiöhankkeiden toimeenpano Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyn toimintaohjelman toimeenpanohanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan liittyvät hankkeet Verkostoituvat erityispalvelut -hanke Hyvinvointiklusteritoiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian toteuttaminen Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma Valtakunnallinen työtapaturmaohjelma Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Perhevapaista tiedottaminen Kansallinen hanke terveydenhuollon turvaamiseksi -toimeenpano EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat: DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus Uusien hankkeiden käynnistäminen: Kansallisen elektronisen sairauskertomuksen kehittäminen VETO-ohjelma Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyohjelman toimeenpano Terveyttä edistävän liikunnan kehittäminen Ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan kokeilu Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke 2003 talousarvio 6 000 000 2002 talousarvio 8 410 000 2002 I lisätalousarvio 300 000 2001 tilinpäätös 7 047 074 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 1 682 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaalija terveysministeriön erikseen määräämin perustein. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu valtioneuvoston 26.5.2000 tekemään periaatepäätökseen valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä. Määrärahan käyttö jakautuu useammalle vuodelle ja sen avulla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämistä. Avustusta maksetaan kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen tuottajille. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa. 2003 talousarvio 1 682 000 2002 talousarvio 3 364 000 2001 tilinpäätös 3 363 759 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 256 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2003 talousarvio 4 256 000 2002 talousarvio 4 289 000 2001 tilinpäätös 3 860 780 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntijakeskus, jonka ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön strategisia tavoitteita (Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010), joista Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kannalta keskeisiä ovat toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva, syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Toimintaympäristön muutos Vuonna 2003 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen toimintaan vaikuttavat Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelma, joita palvelemaan Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus suuntaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tietotuotantoa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus jatkaa toiminnan kehittämistä vuonna 1999 valmistuneen kansainvälisen arvioinnin ja sen vuonna 2001 toteutetun seurantaraportin sekä vuonna 2000 laaditun selvityshenkilöraportin ehdotusten mukaisesti. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus kehittää tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä keskeisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaali- ja terveysalan tavoitteita: Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. Sosiaali- ja terveysala käyttää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavia menetelmiä. Alueelliset ja sosiaaliset hyvinvointierot pysyvät hallinnassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Sosiaali- ja terveysalan tieto-ohjaus toimii vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti. Palvelutavoitteet Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen arvioidaan tuottavan maksullisena palvelutoimintana seuraavat palvelut asiakkailleen vuonna 2003: 2001 2002 2003 Koulutuspäivät 233 240 250 Julkaisujen määrä kirjat 28 28 28 monisteet 43 43 43 Julkaisujen levikki 29 361 30 000 30 000 Taloustavoitteet Maksuttoman toiminnan (budjettirahoitteinen ja yhteisrahoitteinen toiminta) jakautuminen (1 000 euroa): 2001 tilinpäätös 2002 ennakoitu 2003 tavoite Palvelut 6 926 7 000 6 925 Hyvinvointi 5 630 5 400 5 330 Tieto 5 014 5 504 5 320 Hallintopalvelut 7 699 8 102 7 963 Hedec - 558 558 Alkoholitutkimussäätiö 542 542 542 Toimitalohanke - 2 508 - Yhteensä 25 811 29 614 26 638 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Ulkomaanavun yksikkö (Hedec) antaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Maksullisen toiminnan tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden osalta kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): 2001 2002 2003 Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 5 966 6 000 6 000 Maksullisen toiminnan muut tuotot 6 100 100 Tuotot yhteensä 5 972 6 100 6 100 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 268 90 90 henkilöstökustannukset 1 552 1 300 1 300 vuokrat 168 180 180 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
palvelujen ostot 2 417 1 980 1 980 muut erilliskustannukset 2 188 2 100 2 100 Erilliskustannukset yhteensä 6 593 5 650 5 650 Käyttöjäämä -621 450 450 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 479 420 420 pääomakustannukset 35 30 30 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 514 450 450 Kokonaiskustannukset yhteensä 7 107 6 100 6 100 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -1 135 0 0 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko (julkisoikeudelliset ja liiketaloudelliset suoritteet): 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 5 972 6 100 6 100 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 6 593 5 650 5 650 Käyttöjäämä (t ) -621 450 450 % tuotoista -10 7 7 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 514 450 450 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) -1 135 0 0 % tuotoista -19 0 0 Tuotot % kokonaiskustannuksista 84 100 100 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 610 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on varattu 542 473 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon vuoden 2002 talousarvioon kertaluonteisena menona sisältynyt 2 508 000 euroa uuden toimitilan muuttokustannuksina. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 32 480 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 6 100 000 Yhteishankkeiden erillismenot 5 720 000 Muut toimintamenot 20 660 000 Bruttotulot 11 870 000 Maksullisen toiminnan tulot 6 100 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Yhteishankkeet 4) 5 720 000 Muut tulot 50 000 Nettomenot 20 610 000 2003 talousarvio 20 610 000 2002 talousarvio 22 980 000 2001 tilinpäätös 19 837 598 03. Työttömyysturvalautakunta S e l v i t y s o s a : Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea, ammattikoulutusstipendiä, työttömän omaehtoisen koulutuksen tukea ja kotoutumistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Lisäksi se on ainoa muutoksenhakuaste 31.12.2002 asti voimassa olleen koulutus- ja erorahalain mukaisissa asioissa. Vuonna 2001 vireille tuli 7 572 valitusasiaa. Vuonna 2002 vireille arvioidaan tulevan noin 8 500 ja vuonna 2003 noin 9 000 valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrää lisää sekä taloudellinen epävarmuus että työttömyysturvalainsäädännön uudistaminen. Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Työttömyysturvalautakunta edistää kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvalautakunnan tekemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy ennallaan, noin 12 prosentissa. 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet Valitusten käsittelyaika (kk) 5,7 5,7 5,0 Taloustavoitteet Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 189 212 196 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 263 242 272 Kehittämistavoitteet Työn tuottavuutta ja laatua parannetaan edelleen kehittämällä palkkausjärjestelmää ja edistämällä siten henkilöstön pysyvyyttä. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 725 000 euroa. 2003 talousarvio 1 725 000 2002 talousarvio 1 697 000 2001 tilinpäätös 1 648 073 04. Tarkastuslautakunta S e l v i t y s o s a : Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena 4) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien momenttien käyttöoikeus on otettu huomioon tulona. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
sairausvakuutusasioissa ja eläkkeensaajien asumistukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, sotilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. Vuonna 2001 tarkastuslautakuntaan saapui 10 551 valitusta. Vuonna 2003 arvioidaan valitusten määrän pysyvän samalla tasolla. Lainsäädännössä ei talousarviovuonna tapahdu olennaisia muutoksia. Muutoksenhakuasteiden päätösten perusteluihin on viime aikoina kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Päätöksiin vaaditaan enemmän yksilöllisiä perusteluja, joka hidastaa valitusten käsittelyä lautakunnassa. Tarkastuslautakunnan kaikki suoritteet ovat maksuttomia. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut tarkastuslautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Tarkastuslautakunta edistää oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että tarkastuslautakunnan ratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa säilyy ennallaan, noin 20 prosentissa. Ratkaisujen muutosasteeseen vaikuttavat vakuutusoikeuden saamat lisäselvitykset. 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Palvelutavoitteet Valitusten käsittelyaika (kk) 5,6 7,5 7,0 Taloustavoitteet Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 174 154 148 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 314 328 339 Kehittämistavoitteet Työn tuottavuutta ja laatua parannetaan edelleen kehittämällä palkkausjärjestelmää ja kiinnittämällä huomiota henkilökunnan koulutukseen. Näillä toimenpiteillä edistetään henkilökunnan pysyvyyttä. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 556 000 euroa. 05. Vakuutusvalvontavirasto 2003 talousarvio 1 556 000 2002 talousarvio 1 552 000 2001 tilinpäätös 1 457 853 S e l v i t y s o s a : Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten sekä vakuutuksenvälittäjien valvonta ja tarkastus, työttömyysetuuksien toimeenpanon ohjaus ja valvonta sekä vakuutusalan tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja harjoittaminen yhteistyössä korkeakoululaitoksen kanssa. Toimintaympäristön muutokset Maailmantalouden kasvun selkeästä hidastumisesta seurannut kansainvälinen vakuutuslaitosten aseman heikkeneminen edellyttää nopeaa reagointia mahdollisiin valvottavien ongelmiin. Finanssisektorin merkittävistä rakennemuutoksista syntyviin mahdollisiin sääntelyn muutostarpeisiin virasto reagoi aloitteellisesti. Osa viraston valvottavista kuuluu kotimaisiin tai rajat ylittäviin vakuutusyhtiöryhmittymiin tai vakuutusja rahoitusryhmittymiin, joiden valvonta edellyttää tiivistä yhteistyötä Rahoitustarkastuksen sekä muiden maiden vakuutus- ja rahoitusalan yritysten valvojien kanssa. Toiminnan painopisteet Vakuutusvalvontaviraston toiminnan tavoitteena on, että Suomen vakuutusmarkkinat ovat vakaat ja ne tuottavat turvallisia ja kilpailukykyisiä vakuutuspalveluja. Valvonnassa panostetaan siihen, että valvottavien talous on kunnossa, tuotteet ja markkinointi täyttävät säädösten vaatimukset ja vakuutusten korvauskäsittely on asianmukaista. Varmiste- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
taan, että vakuutuksenvälittäjien toiminta on säännösten mukaista sekä työttömyysturvan soveltamiskäytäntö linjakasta ja tehokasta. Keskeisimmät tulostavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Valvottavat analysoidaan tietokantapohjaisen analyysityökalun avulla, erityisinä tarkastuskohteina ovat sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Merkittävät uudet tuotteet ja niiden markkinointi tarkastetaan henki- ja vahinkovakuutusyhtiöissä. Vakuutusyhtiöiden korvausprosessit tarkastetaan. Vakuutuksenvälittäjien toimintaedellytysten täyttyminen tarkastetaan. Virasto panostaa voimakkaasti rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvontaan. Työttömyyskassojen talouden ja hallinnon sekä soveltamiskäytännön valvonnan dokumentointia kehitetään kiinnittäen samalla huomiota työttömyysetuuksien väärinkäytöksiä ehkäisevään toimintaan. Palvelutavoitteet Palvelutasotavoitteena on hakemusten ja kanteluiden nopea ja johdonmukainen käsittely kehittämällä edelleen ohjeistusta ja käsittelyrutiineja. Erityisesti panostetaan tietokantojen tehokkaaseen ja integroituun hyödyntämiseen tarkastustoiminnassa sekä sähköisten asiointipalvelujen käyttöönottoon. Taloustavoitteet Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot on budjetoitu momentilla 12.33.05. Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijäämää. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): 2001 2002 2003 Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 3 811 4 766 5 010 Maksullisen toiminnan muut tuotot 1 2 0 Tuotot yhteensä 3 812 4 768 5 010 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 60 84 95 henkilöstökustannukset 2 599 3 244 3 400 vuokrat 454 585 620 palvelujen ostot 546 612 650 muut erilliskustannukset 93 142 145 Erilliskustannukset yhteensä 3 752 4 667 4 910 Käyttöjäämä 60 101 100 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 89 101 100 korot 21 15 25 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 110 116 125 Kokonaiskustannukset yhteensä 3 862 4 783 5 035 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -50-15 -25 Lisäyksenä investointimenot 56 101 100 Vähennyksenä poistot, laskennalliset korot ja lomapalkkavelan muutos -106-116 -125 Kokonaiskustannukset yhteensä 3 812 4 768 5 010 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 0 0 0 Maksullista toimintaa kuvaava tunnuslukutaulukko: 2001 toteutuma 2002 ennakoitu 2003 arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 3 812 4 768 5 010 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 3 752 4 667 4 910 Käyttöjäämä (t ) 60 101 100 % tuotoista 1,6 2,1 2,0 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 110 116 125 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) -50-15 -25 % tuotoista -1,3-0,3-0,5 Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 98,7 99,7 99,5 Investoinnit (t ) 56 101 100 % tuotoista 1,5 2,1 2,0 Kokonaiskustannukset ilman poistoja, korkoja ja lomapalkkavelan muutosta + investoinnit 3 812 4 768 5 010 yhteensä 5) (t ) Tuotot % em. kustannusten ja investointien yhteismäärästä 100,0 100,0 100,0 Vakuutustarkastusmaksujen laskutusylijäämä (t ) 1 036 0 0 Kustannustiedot tehtäväalueittain (1 000 euroa): 2001 2002 2003 varsinainen Valvottavaryhmä tilinpäätös talousarvio esitys Henkivakuutusyhtiöt 646 875 821 Vahinkovakuutusyhtiöt 812 1 037 1 140 Työeläkevakuutusyhtiöt 711 899 979 Eläkesäätiöt ja eläkekassat 489 494 499 Muut vakuutuskassat 154 166 198 Lailla perustetut eläkelaitokset 59 63 65 Kuntien eläkevak. ja Valtion eläkerah. 67 72 93 Eläketurvakeskus 14 15 14 5) Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) nojalla hyvitetään seuraavan vuoden laskutuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Vakuutusyhdistykset 169 235 248 Vakuutuksenvälittäjät 89 86 127 Työttömyyskassat 6) 672 795 802 Tyött.vak.rahasto ja Koulutus- ja erorah. 10 12 13 Muut valvottavat 11 8 12 Yhteensä 3 903 4 759 5 010 Henkilötyövuosia yhteensä 56 65 66 Kustannukset 1 000/htv 70 73 76 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii kuolemansyynselvittämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koskevassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää. Toimintaympäristön muutos Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapuvien asioiden määrä: 2001 toteutuma 2002 tavoite 2003 tavoite Terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistaminen 6 500 7 000 7 000 Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteröiminen 4 000 4 500 4 500 Kanteluiden määrä 235 235 250 Hoitovirhe-epäilylausunnot 110 125 140 Muut valvonta-asiat 106 140 160 Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2003: Vaikuttavuustavoitteet Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää ja yhtenäistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontamenetelmiä sekä yhteistyötä ja työnjakoa lääninhallitusten kanssa siten, että järjestetään säännönmukaisesti yhteisiä työkokouksia, kehitetään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten yhteistä valvonta-asioiden tilastointija seurantajärjestelmää sekä yhteistä valvonta-asioiden ratkaisulyhennelmäjulkaisua. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan laatua ja sisältöä yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa siten, että valvonnassa kertyvää tietoa voidaan käyttää nykyistä enemmän hyväksi järjestämällä informaatio- ja yhteistyötilaisuuksia opetusviranomaisten sekä sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten johtavien viranomaisten kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus lisää toimintansa vaikuttavuutta ja edistääkseen osaltaan potilasturvallisuutta ja terveyspalvelujen laatua kehittämällä toimintansa läpinäkyvyyttä. Palvelutavoitteet Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden 6) STMp valvontamaksun perusteista 19.12.2002 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
käsittelyajat pidetään keskimäärin seuraavalla tasolla: 2001 toteutuma 2002 tavoite 2003 tavoite Taloudellisuustavoitteet 1. Luvat Suomessa tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden laillistaminen 1 3 pv 1 3 pv 1 3 pv raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 1 5 pv 1 5 pv 1 5 pv 2. Muut lupa-asiat ilman lisäselvityksiä ratkaistavat lupa-asiat 1 3 pv 1 3 pv 1 3 pv lausuntoja ja lisäselvityksiä vaativat lupaasiat, enintään 90 pv 90 pv 90 pv 3. Mielentilaa koskevat lausuntoasiat (sisältää tutkimusjakson) 3 4 kk 3 4 kk 3 4 kk 4. Valvonta kanteluasiat, joissa potilas on kuollut - - 3 4 kk kanteluasiat 6 12 kk 6 18 kk 6 12 kk muut valvonta-asiat 6 24 kk 6 24 kk 6 24 kk Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuoden 2003 talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain (1074/1992) ja asetuksen (1121/1992) tarkoittamia lupa- ja valvontamaksuja. Maksullisen toiminnan tavoitteena on kustannusvastaavuus. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): 2001 2002 2003 Maksullisen toiminnan tuotot julkisoikeudelliset suoritteet 378 497 500 muut MPL suoritteet 28 20 20 Tuotot yhteensä 406 517 520 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 15 15 henkilöstökustannukset 277 298 300 muut erilliskustannukset 96 96 100 Erilliskustannukset yhteensä 387 409 415 Käyttöjäämä 19 108 105 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 2 2 2 aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 1 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
muut 66 67 70 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 69 70 73 Kokonaiskustannukset yhteensä 456 479 488 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -50 38 32 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: 2001 2002 2003 toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) 406 517 520 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) 387 409 415 Käyttöjäämä (t ) 19 108 105 % tuotoista 4,7 20,9 20,2 Osuus yhteiskustannuksista (t ) 69 70 73 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (t ) -50 38 32 % tuotoista -12,3 7,4 6,2 Viraston kokonaiskustannusten jakautuminen: 2001 2002 2003 2002/2003 tilinpäätös tavoite tavoite muutos, % Bruttobudjetoitu toiminta (t ) 2 035 2 260 2 400 6,2 Henkilötyövuodet (htv) 27,4 27,9 29,6 Nettobudjetoitu toiminta (t ) 476 513 520 1,3 Henkilötyövuodet (htv) 8,6 9,1 9,1 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 400 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 140 000 euroa yhden uuden viran perustamisesta ja atk-järjestelmien hankkimisesta aiheutuvina menoina sekä muusta menojen lisääntymisestä johtuen. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 2 920 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 520 000 Muut toimintamenot 2 400 000 Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot 520 000 julkisoikeudelliset suoritteet 500 000 muut suoritteet 20 000 Nettomenot 2 400 000 2003 talousarvio 2 400 000 2002 talousarvio 2 260 000 2002 II lisätalousarvio 100 000 2001 tilinpäätös 2 033 897 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen valtion mielisairaaloille ja vankeinhoitolaitoksen sairaalayksiköille. Määrärahaa saa käyttää myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tilaamista mielentilalausunnoista maksettavien korvausten maksamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18