Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030

Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2011 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 ISBN 978-951-857-597-2

2 Sisältö Yhteenveto... 4 1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.1. Lähtökohdat Espoon kaupan palveluverkon suunnittelulle... 6 1.1.1. Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat sekä elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva... 6 1.1.2. Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö- ja rakennuslaissa... 8 1.2. Työn tavoitteet ja selvityksen rakenne... 9 1.3. Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja... 10 1.3.1. Verkkokauppa uutena jakelukanavana... 10 1.3.2. Kysynnän muutostekijöitä... 11 1.3.3. Tarjonnan muutostekijöitä... 13 2. Väestö, työssäkäynti ja liikenne... 15 2.1. Väestö ja väestönkasvu... 15 2.2. Työpaikat ja työssäkäynti... 19 2.3. Liikenne nykytilanteessa... 22 2.3.1. Henkilöautoliikenne... 22 2.3.2. Julkinen liikenne... 24 3. Vähittäiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvun edellyttämä lisäpinta-alan tarve... 25 3.1. Ostovoiman ja vähittäiskaupan tilantarpeen arvioiminen... 25 3.1.1. Perusoletukset... 25 3.1.2. Epävarmuustekijät... 26 3.2. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu... 27 3.3. Ostovoiman siirtymät... 28 3.3.1. Ostovoiman siirtymät Espoossa... 28 3.3.2. Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät Espoon tilastoalueilla... 29 3.4. Laskennallinen vähittäiskaupan lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä... 30 4. Kaupan rakenne Espoossa ja pääkaupunkiseudulla... 33 4.1. Päivittäistavarakaupan verkosto... 33 4.1.1. Myymäläverkon rakenne... 33 4.1.2. Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus... 37 4.2. Erikoistavarakauppa... 41 4.3. Kaupan hankkeet Espoossa... 43 4.3.1. Hankkeiden sijainti ja kuvaus... 43

3 4.3.2. Hankepinta-ala suhteessa nykyiseen pinta-alaan ja laskennalliseen tilantarpeeseen.. 47 5. Vähittäiskaupan palveluverkon rakennemallit... 50 5.1. Rakennemallien muodostamisen periaatteet... 50 5.2. Rakennemallit... 50 5.3. Erot kaupan keskushierarkiassa eri rakennemalleissa... 53 5.4. Kaupan toimintojen sijoittelu... 54 5.5. Rakennemallit Espoon suuralueilla... 55 6. Rakennemallien vaikutusten arviointi... 57 6.1. Kaupalliset vaikutukset... 57 6.1.1. Kaupallisista vaikutuksista yleisesti... 57 6.1.2. Rakennemallien vertailu kaupallisten vaikutusten suhteen... 58 6.1.3. Kaupalliset vaikutukset suuralueittain... 59 6.2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 63 6.2.1. Vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen yleisesti... 63 6.2.2. Seudullisten erikoistavarakaupan vyöhykkeiden vaikutukset... 64 6.2.3. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen alueittain... 64 6.3. Vaikutukset liikenteeseen... 65 6.3.1. Vaikutuksista liikenteeseen yleisesti... 65 6.3.2. Erikoiskaupan suuryksiköiden (EKSY) vaikutukset liikkumiseen... 66 6.3.3. Vaikutukset liikenteeseen alueittain... 66 6.4. Vaikutukset kuntatalouteen... 69 6.4.1. Käytetyn arviointimallin kuvaus... 69 6.4.2. Kunnallistalouteen vaikuttavat tulot ja erot mallien välillä... 70 6.4.3. Kunnallistalouteen vaikuttavat menot ja erot mallien välillä... 71 6.5. Rakennemallien yhteensopivuus julkisen palveluverkon tavoitetilan kanssa... 72 6.6. Yhteenveto rakennemallien vaikutusten arvioinnista... 74 7. Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma 2030... 75 7.1. Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma 2030... 75 7.2. Suunnitelman keskeiset vaikutukset... 82 7.2.1. Kaupalliset vaikutukset... 82 7.2.2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 83 7.2.3. Vaikutukset liikenteeseen... 83 7.2.4. Vaikutukset kuntatalouteen... 83 Lähteet... 85 Kirjalliset lähteet... 85 Tilastolähteet... 86 Haastattelut... 86

4 Yhteenveto Espoon kaupan palveluverkkoselvitys on maankäytön suunnittelua tukeva perusselvitys, jossa muodostetaan näkemys tavoitteellisesta kaupan palveluverkosta vuonna 2030. Selvityksen peruslähtökohtana on Espoon kaupungin väestömitoitus, jonka mukaan Espoon väkiluku olisi vuonna 2030 noin 357 000. Lisäystä nykyiseen on noin 83 000. Huomattava väestönkasvu edellyttää myös kaupan palvelujen lisäämistä. Väestön ja ostovoiman kasvuun perustuva laskennallinen vähittäiskaupan mitoitus edellyttäisi jopa noin 940 000 kerros m2:ä lisäpinta alaa. Raportissa esitetään nykytila analyysin ja tuleviin ennusteisiin perustuva kaupan palveluverkkosuunnitelma 2030. Suunnitelman keskusrakenne pohjautuu nykyiseen kaupan verkostoon, jota täydennetään paikallis ja lähipalvelukeskuksilla kasvavilla asuinalueilla ja liikenteellisissä solmukohdissa. Kaupallinen verkosto sisältää neljänkokoisia keskuksia, joista suurimmat ovat kaupunkikeskukset Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti. Kaupunkikeskusten lisäksi osoitetaan isoja ja pieniä paikalliskeskuksia sekä lähipalvelukeskuksia. Keskustyypeille on annettu suuntaa antava mitoitus ja niiden sisältöä on kuvattu niihin sijoittuvien toimintojen ja esimerkkien kautta. Kaupunkikeskukset ovat monipuolisia keskuksia, joissa on suuret ruokakaupat ja runsaasti erikoistavarakauppaa. Kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa on tiedossa olevia kaupan hankkeita, jotka vahvistavat niiden asemaa ja kaupallista tarjontaa. Isot paikalliskeskukset ovat hyvän palvelutason keskuksia, joista löytyy ruokakaupan lisäksi myös tavallisimmin tarvittujen erikoistavaroiden tarjontaa ja kaupallisia palveluja. Kauklahti ja Kalajärvi kehittyvät isoina paikalliskeskuksina. Uudet isot paikalliskeskukset osoitetaan Finnoon metroaseman ja asuinalueen yhteyteen, Suurpeltoon, Histaan ja Keraan. Keran kehittäminen liittyy suurempaan maankäytön uudistamiseen nykyisellä työpaikka alueella. Keran maankäytön muuttaminen edellyttää yleiskaavatason tarkastelua ja sijoittuu ajallisesti kauemmaksi kuin muiden uusien isojen paikalliskeskusten kehittäminen. Pienissä paikalliskeskuksissa on yksi keskikokoinen tai kaksi pienempää ruokakauppaa ja jonkin verran kaupallisia palveluita ja pienimuotoista, paikallista erikoistavarakauppaa. Uusia pieniä paikalliskeskuksia ovat Urheilupuisto, Viiskorpi ja Saunalahti. Saunalahdessa väestöpohja on jo olemassa ja keskus voi toteutua hyvinkin nopeasti. Viiskorven kehittyminen liittyy Kehä III:n kaupan vyöhykkeen kehittymiseen sekä alueen lähituntumaan syntyvään uuteen asutukseen. Urheilupuiston merkintä perustuu metron läheisyyteen ja Urheilupuiston monipuolisiin toimintoihin, jotka voivat mahdollistaa erikoistuneen paikalliskeskuksen syntymisen. Nykyiset pienet paikalliskeskukset ovat pääosin lähiostoskeskuksia, jotka voivat ympäröivän rakenteen kehityksestä riippuen jonkin verran laajentua erityisesti tulevien metroasemien yhteydessä.

5 Lähipalvelukeskukset ovat pieniä, kaupalliset peruspalvelut tarjoavia keskittymiä, jotka kuitenkin ovat yksittäistä lähikauppaa suurempia. Niitä osoitetaan määrällisesti eniten, yhteensä 29 kappaletta. Näistä 18 on nykyisiä ja 11 uusia kohteita. Uusia kohteita sijoittuu paitsi uusille asuinalueille, myös Rantaradan asemille. Keskusten lisäksi kaupan palveluverkkosuunnitelmassa osoitetaan myös seudullisia erikoistavarakaupan vyöhykkeitä. Näillä tarkoitetaan ns. paljon tilaa vievää erikoistavarakauppaa, mutta myös muita erikoistavarakaupan suuryksiköitä sisältäviä alueita. Suomenojan alue on jo nykyisin tällainen kaupan suuryksiköiden vyöhyke, jolla on myös selvä seudullinen rooli asiointipaikkana. Pääkaupunkiseudulla muita vastaavia alueita ovat Vantaan Petikko, Tammisto ja Porttipuisto sekä Helsingissä pienimuotoisemmin Roihuvuori ja Konala. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään Espooseen kolme seudullista erikoistavarakaupan vyöhykettä: Lommila Mikkelä, Suomenoja ja uutena Nihtisilta Turvesolmu. Näillä vyöhykkeillä on jo erikoistavarakaupan suuryksiköitä ja niihin on vireillä myös uusia hankkeita. Ne sijoittuvat keskeisille paikoille kaupunkirakenteessa ja niihin on hyvät liikenneyhteydet. Näiden kolmen vyöhykkeen lisäksi osoitetaan seudullisten erikoistavarakaupan vyöhykkeiden laajentumisalueita Kivenlahteen, Kauklahteen ja Kehä III:n varrelle. Nämä alueet kehittyvät hitaammin kuin varsinaiset vyöhykkeet. Ne tarjoavat vaihtoehtoisia sijainteja sellaisille toimijoille, jotka eivät mahdu tai halua hakeutua Lommila Mikkelään, Suomenojalle tai Nihtisilta Turvesolmuun. Kaupan palveluverkkosuunnitelma mahdollistaa Espoon arvioitua väestönkasvua vastaavan kaupallisen rakentamisen ja Espoon kaupallisen omavaraisuuden säilyttämisen. Raportin tekemistä on ohjannut Espoon kaupungin asettama ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet apulaisyleiskaavapäällikkö Vuokko Rouhiainen, tutkimuspäällikkö Ritva Helminen Halkola, tutkija Jorma Alvesalo, tutkija Laura Malm Grönroos, arkkitehti Seppo Suntio, arkkitehti Anu Ylitalo, apulaisasemakaavapäällikkö Marjut Huvinen, aluearkkitehti Merja Kiviluoto ja suunnittelupäällikkö Petri Suominen. Raportin yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja kuntataloudellisia vaikutuksia käsittelevät osat ovat kirjoittaneet Jari Mäkynen, Henrik Pekkala ja Jukka Räsänen Ramboll Oy:stä. Espoossa 6.5.2011 Entrecon Oy Mari Pitkäaho Konsultti, KTM Kyösti Pätynen Konsultti, KTM, toimitusjohtaja

6 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Lähtökohdat Espoon kaupan palveluverkon suunnittelulle 1.1.1. Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat sekä elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva N yt käsillä oleva Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvitys on laad ittu sam aan aikaan ku in Uu - d enm aan 2. vaihem aaku n takaavaa on valm isteltu. Maaku ntakaavan lu on nos, jossa otetaan kantaa m u u n m u assa kau p an sijoittu m iseen, t u lee n äh täville tou koku u ssa 2011. Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvityksen on tarkoitu s tu kea Esp oon kau p u nkia m aaku ntakaava - lu onn oksen kom m entoin nissa, m u tta p alvella m yös tu levaa yleis - ja asem akaavoitu sta ja m aan käytön su u n nittelu a. N ykyisessä Uu d en m aan m aaku n takaavassa, joka on vahvistettu 8.11.2006, on Esp ooseen osoitettu seitsem än kesku statoim intojen alu etta (Esp oon kau p u n kikesku kset Esp oon kesku s, Lep p ävaara, Tap iola, Matin kylä ja Esp oon lahti sekä Kau klahti ja Kalajärvi) ja yksi m erkitykseltään seu d u llinen vähittäiskau p an su u ryksikkö (Lom m ila). Maaku n takaavassa on m yös m ääritelty seu d u llisesti m erkittävän vähittäiskau p an kokoraja, joka on p ääkau p u nkiseu - d u lla 10 000 k-m 2 ja m u u lla Uu d ellam aalla 5 000 k-m 2. Keväällä 2011 nähtäville tu lleessa 2. vaihem aaku n takaavalu on n oksessa seu d u llisesti m erkittävän väh ittäiskau p an su u ryksikön alarajaksi esitetään 30 000 k-m 2. 1 Esp oon eteläosissa on voim assa yleiskaava, joka on h yväksytty kau p u n gin valtu u stossa 2008. Yleiskaavan laad in tavaiheessa on vu on n a 2002 laad ittu Väh ittäiskau p an p alvelu verkkoselvitys, jon ka tavoitevu osi oli 2030 (Esp oon kau p u nkisu u nn ittelu kesku s ja Entrecon Oy). Esp oon eteläosien yleiskaavassa vähittäiskau p an su u ryksiköt on ohjattu kau p u nkikesku ksiin : Lep p ävaaraan, Tap iolaan, Matin kylään ja Esp oonlahteen, jotka on osoitettu C-K-m erkinnällä. Mu ille C-alu eille voi Esp oon eteläosien yleiskaavan m u kaan sijoittu a m yym äläkeskittym iä ja alle 2 000 k-m 2:n kokoisia m yym älöitä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p p a on lisäksi sallittu työp aikka-alu eilla. Esp oon eteläosien yleiskaava ei kata Vanh a -Esp oon ja Poh jois-esp oon su u ralu eita. N äillä alu eilla on voim assa Esp oon p oh joisosien yleiskaavat I ja II, jotka ovat s aaneet lain voim an 1997 ja 2001. Lisäksi H ista-siikajärvi-n u p u rin alu eelle on laad ittu osayleiskaava, joka on hyväksytty kau p u n gin valtu u stossa 13.12.2010. Päätöksestä on valitettu H elsingin h allinto -oikeu teen 1 Uu d enm aan 2. vaihem aaku ntakaava (m aaku ntakaavan u u d istam inen) Kaavalu onnoksen selostu s lu ku 3. Mhs 19.4.2011

7 Yleiskaavojen kau p an alu eet on tu nnistettu täm än työn lähtökohtina, m u tta työssä esitettävä kau p an p alvelu verkkosu u n nitelm a on laad ittu itsen äisesti yleiskaavoista erillisen ä. Esp oossa on vu onn a 2010 laad ittu elinkeinovyöhykkeid en kehitysku va (Ku va 1). Kehitysku van elinkeinotoim in n an alu eet ovat olleet yhten ä lähtökohtan a kau p an p alvelu - verkkoselvitykselle ja su u nnitelm alle. Kuva 1 Espoon elinkeinovyöhykkeet 2035. Espoon elinkeinovyöhykkeiden kehityskuva. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B98:2010

8 1.1.2. Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö ja rakennuslaissa Väh ittäiskau p an su u ryksiköitä koskevan lainsääd än tö on ollu t viim e vu od et jatku vasti kes - ku stelu ssa. Kesku stelu n ytim essä ovat olleet erityisesti kau p an su u ryksiköt, joid en sijoittu - m isen sääntely on n ähty tärkeäksi varsin kin niid en yh d ysku ntarakennetta hajau ttavan vai - ku tu ksen vu oksi. Yhd ysku ntarakenteen hajau tu m inen lisää asioin tiliiken nettä ja sitä kau tta liikenteen p äästöjä. Kau p an su u ryksiköid en aiheu ttam an liiken nesu oritteen vähentäm istä on p id etty tärkeän ä ilm astotavoitteid en saavu ttam iseksi. Lisäksi on katsottu su u ryksiköid en u hkaavan lähip alvelu ja ja sitä kau tta kau p an saavu tettavu u tta. Maankäyttö- ja rakenn u slaissa yli 2 000 kerrosneliöm etrin kokoiset m yym älät on m ääritelty su u ryksiköiksi, joita ei saa sijoittaa m aaku nta - tai yleiskaavan kesku statoim intojen alu een u lkop u olelle, ellei alu etta ole asem akaavassa erityisesti osoitettu täh än t arkoitu kseen. Ennen vu otta 2011 lakiin sisältyi lievennys, jonka m u kaan su u ryksiköid en sijaintirajoite ei koskenu t ns. p aljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p p aa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p an käsitettä ei ku itenkaan laissa m ääritelty, vaan käsite m ääriteltiin Ym p äristöm in isteriön op - p aassa lain p eru stelu issa esitetyn m ääritelm än p oh jalta 2. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p an vap au ttam inen su u ryksikköjä m u u ten koskevasta sääntelystä aiheu tti h an kalu u ksia ja osin kau p an toim ijoid en ka nn alta ep ätasa-arvoisia tu lkintoja lain soveltam isessa 3. Maankäyttö- ja raken nu slain u u d istam isesta annettiin jou lu ku u ssa 2010 hallitu ksen esitys 4, jossa p aljon tilaa vaativaa erikoistavarakau p p aa koskeva p oikkeu s p oistettiin. Lakiesitys hyväksyttiin ed u sku n n assa 8.3.2011 ja se tu li voim aan 1.4.2011. Laissa on neljän vu od en siirtym ä - aika, jonka aikan a en nen lain voim aantu loa hyväksytyt kaavat ovat voim assa aikaisem m an sääntelyn m u kaisesti. Lakiehd otu s synn ytti ru nsaasti kesku stelu a kau p an sääntelystä. Mu u toksen p eru stelu issa korostu i etenkin yhd ysku ntarakenteen oh jaam isen m erkitys ilm astotavoitteid en saavu ttam i - sen kan nalta. Mu u tosesitystä ovat kritisoineet m m. Kau p an liitto 5, m aaku ntah allitu sten p u - heenjoh tajat 6 ja Kilp ailu virasto 7, jotka ovat katsoneet su u ryksiköid en sijain nin sään telyn kiristäm isen antavan kilp ailu etu a nykyisille m yym älöille, vaikeu ttavan kohtu u ttom asti kau - p an investointeja ja siirtävän kaavoitu svaltaa ku n nista Ym p äristöm in isteriöön. Su u ryksiköitä koskevan sääntelyn kiristym inen ka svattaa yleis- ja m aaku ntakaavojen m er - kitystä, koska kaikki su u ryksiköt tu lisi jatkossa m erkitä jo m aaku n takaavoihin. Tähän asti tilaa vaativan kau p an käsitettä on tu lkittu m elko vap aasti niin, että esim erkiksi Esp oon Su om enojan tap aiset, p aljon tilaa vaa tivan erikoistavaran kau p an ja m u id en su u rten m yy - m älöid en m u od ostam at kau p an alu eet ovat voineet kehittyä ilm an m aaku ntakaavan m er - kintöjä. Jatkossa tällaiset alu eet nykyiset ja tu levat tu lisi hu om ioid a jo m aaku n takaavatasolla. Yhten ä täm än työn keskeisenä tavoitteen a onkin antaa Esp oon kau p u n gin kau p u nkisu u n nittelu lle p eru stelu ja kau p an verkoston kehittäm iseen ja m aaku ntakaavalu onn oksesta 2 Su ositu s p aljon tilaa vaativan erikoistavaran kau p an tu lkinnasta, Ym p äristöm inisteriö, alueid enkäytön osasto 2000. 3 Paljon tilaa vaativan er ikoistavaran kau p p a. Tu lkinnan ongelm ia. Katja Koskela, Tu om as Santasalo. Ym p äristöm inisteriön rap ortteja 16/ 2008 4 H allitu ksen esitys Ed u sku nnalle laiksi m aankäyttö - ja rakennu slain m u u ttam isesta. H E 309/ 2010 vp 5 Kau p an liiton lau su nto m aankäyttö- ja rakennu slain m u u ttam isesta. 24.6.2010 6 Maaku ntahallitu sten p u heenjohtajien kannanotto: Su u rien kau p p ojen sijainnin ohjau s p id ettävä ku ntien ja m aaku ntien vastu u lla 7 Kilp ailu katsau s 2: Viisas sääntely toim ivat m arkkinat. Kilp ailu viraston selvityksiä 1/ 2011

9 an nettavan lau su nn on valm istelu ssa. Paljon tilaa vievän erikoistavaran kau p an tu lem inen sääntelyn p iiriin ed ellyttää sitä, että n ykyiset ja tu levat su u ryksiköid en alu eet p ystytään tu nn istam aan ja m ahd ollistam aan su u rten kin yksikköjen sijoittu m inen Esp ooseen m yös jat - kossa. 1.2. Työn tavoitteet ja selvityksen rakenne Työn tavoitteena on laatia Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvitys ja -su u nn itelm a 2030. Työssä esitetään kau p allinen tu levaisu u d en p alvelu rakenne ja m itoitu s, joka hu om ioi valta - ku n nalliset alu eid enkäyttötavoitteet sekä m aan käyttö - ja raken nu slain vaatim u kset. Esp oon kau p an p alvelu verkkoselvitykse n on tarkoitu s tu kea Esp oon kau p u nkia m aaku nta - kaavalu onn oksen kom m en toin nissa, m u tta m yös p alvella m yös tu levaa yleis - ja asem akaavoitu sta ja m aankäytön su u nnittelu a. Työ sisältää n ykyisen kau p an p alvelu verkon ku vau ksen, m u u tostekijöid en tu n nistam isen ja vu od en 2030 p alvelu verkkosu u nn itelm an laatim isen. Työn etenem istä on ku vattu oheisessa kaaviossa (Ku va 2). Kysyntää ja tarjon taa an alysoim alla syntyy ku va nykyisest ä kau p an p alvelu verkosta ja sen m u u tostekijöistä. Syn tyneen ku van p oh jalta on m u od ostettu kaksi vaihtoehtoista kau p an p alvelu verkkom allia, joid en vaiku tu ksia on arvioitu. Vaiku tu sten ar - vioinnin p eru steella on m u od ostettu p alvelu verkkom alleihin p ohjau tu va p alvelu verkkosu u n nitelm a. Kuva 2 Selvityksen eteneminen Selvityksessä kysyn n än ja tarjon nan nykytila -an alyysi on teh ty p ääosin Esp oon su u ralu eja - koa nou d attaen. Tässä rap ortissa kartoilla on esitetty koko Esp oon tied ot, m u tta työskentelyp rosessin aikan a on laad ittu m yös tarkem m at, yksittäisiä su u ralu eita ku vaavat kartat, jotka ovat kau p u n gin käytössä. Su u rin osa tilastotied oista on esitetty su u ralu etarkku u d ella, m m. väestön n ykyinen m äärä ja tu levat väestöm itoitu kset. Myös vaiku tu sten arviointi on toteu tettu su u ralu eittain ed eten. Esp oon su u ralu ejako on esitetty seu raavan sivu n kartassa (Ku va 3).

10 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 Kuva 3 Espoon suuralueet 1.3. Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja 1.3.1. Verkkokauppa uutena jakelukanavana Verkkokau p an m erkitys on kasvan u t selvästi viim e vu osina. Erityisesti erikoistavarakau - p assa verkkokau p an m erkitys on joillakin toim ialoilla jo varsin hu om a ttava. Kau p an liiton teettäm än verkkokau p p atilaston 8 lu vu ista void aan laskea verkkokau p an osu u d eksi erikoistavarakau p assa jop a 12 % ja erikoistavarakau p an joillakin toim ialoilla tätäkin enem - m än. Päivittäistavarakau p assa osu u s on toistaiseksi h yvin p ien i, Kau p an liiton verkkokau p - p atilaston m u kaan alle 0,1 p rosenttia koko m yynnistä. Ku iten kin esim erkiksi Isossa -Britanniassa verkkokau p assa p arhaiten m enestyneen p äivittäistavarakau p p aketju n Tescon m yyn - nistä jo 3-4 p rosenttia kertyy verkkokau p asta. Tescon johto u skoo, että jo m u u tam an vu od en ku lu essa jop a kym m enen p rosenttia ru okaostoksista tehd ään verkossa. 9 On tod enn äköistä, että vähittäiskau p asta nykyistä su u rem p i osa siirtyy verkkokau p p aan jo läh itu levaisu u d essa. Täm ä vaiku ttaa m yös m u u n väh ittäiskau p an tu levaan kasvu u n ja tilan tarp eeseen. Osa su om alaisten ostovoim asta siirtyy verkkokau p p oihin, m ikä on p oi s p e- rinteiseltä m yym äläverkolta. Siirtym än m erkitystä on ku iten kin hyvin vaikea arvioid a. Kau - p an liiton verkkokau p p atilaston m u kaan varsinainen tavarakau p p a on verkko -ostoksissa p ääkau p u nkiseu d u lla h u om attavasti p ienem m ässä roolissa ku in Pohjois -Su om essa. Pääkau p u nkiseu d u n verkko-ostokset p ainottu vat lento- ja p ääsylip p u ihin sekä m ajoitu svarau k - 8 Kansallisen verkkokau p p atilaston ju lkistu s. Verkkokau p p a Su om essa tam m i -kesäku u ssa 2010. Sep p o Rop onen/ TN S Gallu p. 30.9.2010. 9 Asiakastyytyväisyys Tescon verkkokau p an onnistu m isen takana. Kau p an liitto 6.10.2010.

11 siin. Vaiku ttaisi siltä, että ru nsas m yym älöid en tarjonta ohjaa ku lu ttajia asioim aan m yym ä - löissä. Pääkau p u nkiseu d u lla verkkokau p an m erkitys m yym äläverkoston kans sa kilp ailevan a jakelu kan avan a on siis p ienem p i ku in p ienem m issä kesku ksissa tai koko m aassa keskim äärin. Verkkokau p an m erkityksen kasvu ssa oleellista on m yös u lkom aisten verkkokau p p ojen kiin nostavu u s. Kau p an liiton verkkokau p p atilastossa u lkom aiset ve rkkokau p at korostu vat etenkin u rheilu - ja h arrastu svälineid en, kirjojen sekä tietokoneohjelm ien, tietokon ep elien ja m u siikin kau p assa. Su om en eu roop p alaisessa vertailu ssa korkea arvon lisävero kanta tu kee osaltaan u lkom aisia verkkokau p p oja, jotka h yötyvät kotim aid ensa m atalam m ista arvon - lisäverokan noista. Erikoistavarakau p assa tiu kim m in verkkokau p an kanssa jou tu vat kilp ailem aan p ienet eri - koisliikkeet, joid en h intataso nou see hu om attavasti verkkokau p p oja korkeam m aksi. H yvä esim erkki ovat erilaiset erikoisem m at h arrastu svälineet, joita on help p o tilata verkosta, u sein su oraan valm istajalta tilaten. Asiakkaasta tu lee m aah antu oja. Sen sijaan kau p p akesku sten su u ret erikoistavarakau p at ja hyp erm arketeissa tap ahtu va erikoistavarakau p p a tod enn äköi - sesti kärsivät v ähem m än, koska ne p ystyvät p arem m in vastaam a an hin takilp ailu u n eikä hin nalla toisaalta ole ed u llisem m issa, u sein h an kittavissa tu otteissa yhtä su u rta m erkitystä ku in kalliissa erikoistu otteissa. 1.3.2. Kysynnän muutostekijöitä Vu on n a 2030 n ykyiset tein i-ikäiset ovat keski-ikäisiä. H eid än ku lu tu stottu m u ksensa ovat ep äilem ättä erilaisia ku in n ykyisten keski-ikäisten. Vu on na 2030 väestön ikäraken ne on erilainen ku in nyt, su u rista ikälu okista nu orim m atkin ovat vanh u siässä ja työikäisiä on vä - hem m än ku in n yt. Maah an m u u tto on m u u ttanu t asu kasraken netta erityisesti p ääkau p u nkiseu d u lla tosin toisen ja kolm an nen p olven m aah anm u u ttajien ku lu tu stottu m u kset eivät välttäm ättä eroa p aljon kaan m u u sta väestöstä. Väh ittäiskau p an liikevaihto on jatku vasti kasvanu t viim eisten vu osikym m enten aikana, m ikä kertoo m yös kasvaneesta ku lu tu skysynn ästä. Su u rella tod en näköisyyd ellä väh ittäiskau p an ku lu tu skysyntä kasvaa ed elleen tu levaisu u d essa, jos vain yleinen talou skehitys säilyttää ku lu ttajien ostovoim an. Ku lu ttam isen kohteet m u u ttu vat jatku vasti. Kokonaisu u d en tasolla ku lu tu ksen kohteet voi - vat m u u ttu a esim erkiksi tavaroista p alvelu ihin tai liikenteestä asu m iseen, m u tta koh teet m u u ttu vat m yös väh ittäiskau p an sisällä. Tod ellinen ku lu ttam isen vähenem inen on vars in m argin aalinen ilm iö, sillä koko ajan syntyy u u sia tarp eita. Esim erkiksi d igikam era oli vu on n a 1999 kyselytu tkim u ksessa välttäm ätön tai tarp eellinen alle 10 %:n m ielestä, m u tta vu on n a 2009 n äin ajatteli jo 65 % vastaajista. Sam anlainen kehitys on havaittavissa m onen m u u nkin hyöd ykkeen koh d alla, ku ten m atkap u helim en, Internetin ja tietokoneen osalta. Toki sam anaikaisesti joid en kin h yöd ykkeid en, ku ten television, välttäm ättöm yys on vastaajien m ielestä vähentynyt. 10 Täm ä kertoo siitä, että ku lu tu skohteet m u u ttu vat jatku vasti. 10 Terhi-Anna Wilska, Erikoiskau p an tu tkim u sp äivä 27.1.2011

12 Tod en näköisesti ku lu ttajien vähittäiskau p an ostovoim a ei tu levaisu u d essa jakau d u eri toim ialoille ja tu oteryhm iin sam assa su hteessa ku in n ykyisin. Poikkeu ksen a void aan p itää p äivittäistavarakau p p aa ru okaa ostetaan m yös tu levaisu u d essa, vaikka ru oka itsessään voikin tarkoittaa m onenlaista tu otetta ed u llisista eineksistä hintaviin erikoistu otteisiin. Viim e vu osin a on p u hu ttu p aljon m yös p alvelu id en ja m u id en im m ateriaalisten tu otteid en kysynn än kasvu sta jop a siinä m ielessä, että osa tu otteid en ku lu tu skysynn ästä siirtyisi p alvelu ih in. Tod enn äköisesti ku itenkin p alvelu id en ja m u id en im m ateriaalisten tu otteid en ku - lu tu s ei ole p ois vähittäiskau p alta vaan tu lotason n ou stessa ku lu ttajilla on varaa ku lu ttaa tavaroid en lisäksi m yös p alvelu ihin. Kau p an p alvelu verkkoa su u nn iteltaessa ei ole tarp een läh teä esim erkiksi m iettim ään, p aljonko varataan tilaa vaatekau p alle, p aljon ko elektron iikalle ja niin ed elleen. Riittävä m itoitu s kau p u nkirakenteen kann alta tarkoitu ksenm u kaisiin p aikkoihin m ah d ollistaa kau p an tarjon - nan keh ittäm isen ja kau p an toim ijat itse p ystyvät näissä rajoissa m u okkaam aan tarjon taan sa kysyntää vastaavaksi. Ku lu tu skäyttäytym isen yh teyd essä on jo p itkään p u h u ttu siitä, että ku lu ttajat ovat tu levai - su u d essa entistä heterogeenisem p iä ja segm entoitu vat entistä p ienem p iin ku lu ttajaryh m iin. Tu loerojen kasvu on yksi tekijä, joka osaltaan vaiku ttaa ku lu ttajien segm entoitu m iseen. Jo nyt on n äh tävissä, ku inka eri hyöd ykkeet koetaan tarp eellisiksi tai välttäm ättöm iksi eri lailla eri tu lolu okissa. Ylim m issä tu lolu okissa esim erkiksi lom am atkat, san om alehd et, au to, koti - tietokone ja Internet koetaan tärkeäm m iksi ku in alim m issa tu lolu okissa 11. Tod enn äköisesti ku lu ttajien segm entoitu m inen osaltaan vaiku ttaa u u sien kau p an konsep tien syntym is een. Täm ä voi johtaa erityisesti entistä p ienem p ien erikoisliikkeid en syn tym iseen. Myym älän ti - lan tarve on p ieni, jos m yym älän tarjonta on su u nn attu vain hyvin p ienelle ku lu ttajajou kolle. Tod enn äköisesti erikoisliikkeid en täytyy m yös kehittää u u sia kon sep t eja, jotka yh d istävät Internet-kau p an ja p erinteisen kivijalkam yym älän toisiinsa u u d ella tavalla. Eettisyys ja vastu u llisu u s ovat m egatrend ejä, jotka n äkyvät kau p an alalla esim erkiksi ku - lu ttajien kasvavan a kiinn ostu ksena lu om u ru okaa koh taan. Kau p an kesk u sliikkeet ovat u u tisoineet viim e aikoin a lu om u tu otteid en kysynn än olevan kasvu ssa ja sään nöllisesti lu om u - tu otteita ostavia on yh ä enem m än 12. Eettisyys ja vastu u llisu u s eivät siis välttäm ättä näy ku lu tu ksen su p istu m isena vaan ne voivat p arem m inkin johtaa kalliim p ien tu otteid en kysyntään (lu om u ) ja toisaalta syn nyttää u u sia liiketo im intam ahd ollisu u ksia (vintage -liikkeet). Eläm yshaku isu u s on m yös keskeinen trend i, josta on kau p an p arissa p u hu ttu jo kau an. N iin sanotu n shop p ailu ku lttu u rin syntym istä p id ettiin m erkkin ä u u d enlaisista, eläm ysh aku isista ku lu ttajista. Eläm ysh aku isu u s on osaltaan varm asti vaiku ttanu t kau p p akesku sten syntym i - 11 Terhi-Anna Wilska, Erikoiskau p an tu tkim u sp äivä 27.1.2011. 12 Vu onna 2008 noin 17 % kotitalou ksista osti lu om u tu otteita säännöllisesti, m u tta vu onna 2010 yli 25 % kotitalou ksista san oi ostavansa lu om u tu otteita säännöllisesti. Lu om u tu ot teid en kysyntä kasvaa vahvasti, Kau p an liitto 23.3.2011. Ks. m yös Lu om u viljely on p arem p i vaihtoehto ym p äristölle, Kesko Oyj 20.10.2010 (http :/ / w w w.kesko.fi/ fi/ Vastu u llisu u s/ Ajankohtaista/ Lu om u viljely -on-p arem p i-vaihtoehto/ ). http :/ / w w w.kau p p a.fi/ ajankohtaista/ u u tiset/ lu om u tu otteid en_kysyntae_kasvaa_vahvasti_20380?u tm _sou rce=u u tiskirje& u tm _m ed iu m =em ail&u tm _cam p aign=uu tiskirje.

13 seen. On tod en näköistä, että sh op p ailu itsessään ei riitä en ää eläm ykseksi tu levaisu u d essa, ku n esim erkiksi kau p p akesku ksista on jo tu llu t osa n orm aalia arkip äivää. Esp oossa erityisesti kau p u nkikesku sten tärkeä vetovoim atekijä on eri toim intojen sekoittu m inen. Kau p an, ku lttu u rin, ravin toloid en, viihteen ja u rheilu n toim in n ot sekoittu vat jo nyt su u rim m issa kau p p akesku ksissa, m u tta täm ä kehitys tu lee jatku m aan ed elleen. 1.3.3. Tarjonnan muutostekijöitä Tarjon nan m u u tostekijöistä ehkä su u rin yksittäinen tekijä on verkkokau p p a, jota käsiteltiin lu vu ssa 1.3.1. Mu u t m u u tokset ovat p ienem p iä tai toisaalta jo käynn issä n iin, ettei niitä ole help p o havaita. Päivittäistavarakaupassa su u rten yksiköid en asem a on vahvistu nu t jatku vasti ja u u sim m at hyp erm arketit ovat jo yksin ään p ienen kau p p akesku ksen kokoisia. H yp erm arkettien p intaalan kasvu tosin syntyy en nen kaikkea käyttötavaravalikoim an laajentu m isella, ru okakau - p an p u olella p inta-alat eivät ole kasvaneet yhtä voim akkaasti. Ku itenkin ru okakau p an m yynn istä yh ä su u rem p i osa syntyy su u rim m issa yksik öissä. 10 % m yym älöistä m yy p u olet koko Su om en ru oasta. H yp erm arkettien rooli on vah va, niissä m yyd ään neljännes koko Su om en p äivittäistavarasta 13. Päivittäistavarakau p an tarjon nassa nou sevia trend ejä ovat lu om u ja läh iru oka sekä erilaisten p ientu ottajien tu otteet. N äm ä trend it toteu tu vat ku itenkin ennen kaikkea n ykyisessä m yy - m äläverkostossa ja niissäkin nim en om aan su u rim p ien yksiköid en sisällä. H yvä esim erkki on Eat & Joy Maatilatori, joka vie tarjon tansa H elsingin kesku stan liikkeid en lisäksi u u teen Kannelm äen Prism aan. Lu om u tu otteita m yyd ään yh ä enem m än m yös m u issa hyp erm arketeissa ja esim erkiksi K-ryh m än Pirkka-tu otesarjan laaja lu om u valikoim a on hyvä esim erkki lu om u tu otteid en arkip äiväistym isestä. Lähi- ja lu om u ru okatrend it eivät siis välttäm ättä tar - koita p ienten korttelikau p p ojen p alu u ta, vaan toteu tu vat n ykyisen m yym äläraken teen si - sällä. Erikoistavarakaupassa erilaisten toim intatap ojen kirjo on su u rem p i ku in p äivittäistavara - kau p assa, ovath an tu otteetkin h yvin m onen laisia. Kau p p akesku sten su osio ei n äytä laantu - m isen m erkkejä, p äinvastoin vu onn a 2010 kau p p akesku sten m yynti ja kävijäm äärä olivat vahvassa kasvu ssa. 14 Kau p p akesku sten sisällä toteu tu u erilaisia kau p an konsep teja, joista monet ovat entistä lyhytikäisem p iä. Myym älä saattaa tu levaisu u d essa olla p ikem m in kin ta - p ahtu m a, niin san ottu p op -u p -m yym älä, joka toim ii vain hetken ja korvau tu u p ian jolla - kin u u d ella. Su u ret erikoistavarakau p at ja kau p p akesku kset n äkyvät kau p u nkirakenteessa ja ju lkisessa kesku stelu ssa. Su u rim m at erikoistavaram yym älät ovatkin m elkoisia jättiläisiä ja joissakin kon sep teissa ju u ri koko on keskeisin erottau tu m iskein o. Su u ria erikoiskau p an yksiköitä ovat m m. u rheilu kau p p a Bu d get Sp ort, lelu kau p p a Toys R Us, kod intavaraa m yyvät Kod in Ykkönen ja Ikea sekä rau takau p at, ku ten Bau h au s ja K-rau ta. Vaikka su u ret yksiköt tavoit- 13 A.C. N ielsen Finland Oy, Lehd istötied ote: Päivittäistavarakau p an m yym älärekisteri 2010. 31.3.2011. 14 Su om en kau p p akesku syhd istys ry, lehd istötied ote: Kau p p akesku sten kävijäm äärät ja m yynnit kiihtyivät 5,4 % kasvu u n. 29.3.2011

14 televat vetovoim aa om alla koollaan ja laajoilla valikoim alla, p yrkivät ne silti sijoittu m aan lä - helle toisiaan. Mu od ostu u su u ryksiköid en keskittym iä ja kau p allisia vyöh ykkeitä, joissa on eri toim ialojen tarjontaa. Su u rten yksiköid en lisäksi erikoiskau p assa on m yös h yvin p ieniä ja erikoistu neita liikkeitä. Mu u n m u assa erilaiset h arrastu kset ja eläm äntyylit lu ovat m ahd ollis u u ksia p ienliikkeille. Su u rim m issa kau p u ngeissa, ku ten Esp oossa, väe stöp ohja on niin su u ri, että asiakkaita riittää m yös tällaisille liikkeille. N äm ä h akeu tu vat vilkkaille liikep aikoille ku ten kau p p akesku ksiin, m u tta m yös p ienem p iin ja ed u llisem p iin tiloihin esim erkiksi asu in alu eid en ostoskesku ksiin. Monet erikoisalojen h arrastajia p alvelevat kau p at saavat asiakkaansa h yvin laajalta alu eelta, jop a koko Uu d eltam aalta. Erikoistu neille erikoiskau p oille verkkokau p p a m u od ostaa erityi - sen h aasteen: asian tu ntevia asiakkaita olisi p ystyttävä p alvelem aan niin, ettei jou d u su oraan hintakilp ailu u n p ienillä ku lu illa toim ivien verkkokau p p ojen kanssa. Kau p an rakenteen ja kaavoitu ksen kan n alta p ien illä, erikoistu neilla erikoisliikkeillä ei ku itenkaan ole erityistä m erkitystä, sillä ne voivat toim ia hyvin m onenlaisissa tiloissa ja erilaisil la alu eilla ja niid en p inta-alan tarve on yleensä varsin p ien i.

15 2. Väestö, työssäkäynti ja liikenne 2.1. Väestö ja väestönkasvu Esp oo on väkim äärältään yksi Su om en nop eim m in k asvavista kau p u n geista. Väestön kasvu on 1990 ja 2000-lu vu illa ollu t jatku vasti n oin 3 000-5 000 asu kasta vu od essa. Vu onn a 2010 Esp oon väkilu ku oli Tilastokesku ksen m u kaan lähes 250 000. Kasvu jatku u enn u steid en m u - kaan lähes yh tä voim akkaana. Tilastokesku ksen väestöenn u ste vu od elta 2009 en nu staa Es - p oon väkilu vu ksi vu onn a 2030 n oin 303 000 asu kasta. Kau p u n gin om a väestöm itoitu s enn a - koi tätäkin su u rem p aa kasvu a, sen m u kaan vu od en 2030 väkilu ku olisi n oin 357 000. Tässä työssä väestöen nu steen a on käytetty kau p u ngin om aa m itoitu sta, joka h u om ioi p arem m in Esp oon m u u ttovoiton. Seu raavan sivu n kartassa (Ku va 4) on h avain nollistettu Esp oon n ykyistä väestörakennetta ja väestön sijoittu m ista. Kartassa on ku vattu väestön m äärä 250 m etrin tilastoru u d u issa vu o - d en 2009 lop u ssa. Pallon koko ku vaa väe stön m äärää ru u d u ssa m itä su u rem p i p allo, sitä enem m än väkeä. Kartalle on lisäksi p iirretty tu m m anp u naisella Esp oon su u ralu eid en rajat. Esp oon väestö sijoittu u p ääosin Keh ä III:n sisäp u olelle. Su u rim m at väestökeskittym ät erottu vat kau p u n kikesku ksissa: varsin kin Esp oon kesku s, Esp oonlahti, Matinkylä ja Lep p ävaara nou sevat esiin. Viid es kau p u nkikesku s, Tap iola, sen sijaan ei ole yhtä tiiviisti rakennettu ku in m u u t kau p u n kikesku kset. Kau p u nkikesku sten lisäksi kartalle on nim etty Kalajärvi ja Kau klahti, jotka ovat om ien su u ralu eid en sa kesku ksia.

16 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 Kalajärvi Leppävaara Espoon keskus Kauklahti Espoonlahti Tapiola Kuva 4 Väestö 2009 250 m ruuduissa Matinkylä Ku n tarkastellaan viim e vu osien väestönkasvu a, erottu vat u u d et su u ret asu inrakentam isen koh teet. Seu raavan sivu n kartassa (Ku va 5) on esitetty väestön m äärän kasvu vu osien 2002 ja 2009 välillä 250 m etrin tilastoru u d u issa. Pu naiset p allot ku vaavat väestönkasvu a, siniset p allot väestön m äärän vähenem istä ja p allon koko m u u toksen su u ru u tta. Koko Esp oon yleisku va on kasvava: su u rim m alla osalla alu eista väestö on kasvan u t. Kartalle on nim etty joitakin erityisen vahvasti kasvaneita kesku ksia. N äistä su u rim p ia ovat Etelä -Lep p ävaara, Sau n alahti ja Matinkylä, joid en rakentu m inen ajoittu u ju u ri vu osien 2002 ja 2009 väliin.

17 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 Niipperi Vanhakartano Tuomarila Kauklahti Etelä Leppävaara Vanttila Saunalahti Kuva 5 Väestön määrän muutos 2002 2009 250 metrin ruuduissa Matinkylä Tu levaa väestönkasvu a on seu raavassa kartassa (Ku va 6) ku vattu p ienalu eittain. Tied on läh - teenä on Esp oon kau p u ngin yleiskaavoitu ksen väestöm itoitu s, jonka m u kaan väestönkasvu vu oteen 2020 m ennessä on noin 33 000 ja vu oteen 2030 m ennessä noin 83 000 asu kasta. Yh - teensä Esp oon väestö kasvaa vu od esta 2010 vu oteen 2030 väestöm itoitu ksen m u kaan ru n- saalla 116 000 asu kkaalla ja vu on n a 2030 kau p u ngin väkilu ku olisi 357 000. Kartassa on ku - vattu sekä nykyinen, vu od en 2020 että vu od en 2030 väestöm itoitu s. Kartasta syntyvä yleis - ku va on, että su u rin osa väestöstä ed elleen keskittyy Etelä-Esp ooseen. Ku itenkin Poh jois-esp oossa esim erkiksi H istan ja Peru sm äen alu eet kasvavat vahvasti, sam oin Esp oon kartan on alu e Kau klahd en ku p eessa. Etelä -Esp oossa u u si su u ri avau s on Finn oon alu e, ku n se va - p au tu u käyttöön jäteved en p u hd istam on siirtyes sä Blom in m äkeen.

18 Kaupunkimittausosasto, H elsinki 077/ 2009 pohjakartat Karttakeskus 2009 Oy, Lupa L9096/ 11 rekisteriaineistot: Lähde SeutuCD Perusmäki Hista Espoonkartano Finnoo Kuva 6 Väestö ja väestömitoitus 2010 2020 2030 Seu raavassa kaaviossa (Ku va 7) on esitetty n ykyinen ja m itoitu ksen m u kainen väestön m äärä Esp oon su u ralu eilla. N ykytilanteessa väestöm äärältään selvästi su u rin su u ralu e on Lep p ävaara, jossa on yli 60 000 asu kasta. Su u r-esp oonlahti yltää lähes 50 000 asu kkaaseen ja Su u r-tap iolassakin on yli 40 000 asu kasta. Pien im m ät su u ralu eet ovat Kau klahti ja Pohjois - Esp oo. Väestö kasvaa kaikilla su u ralu eilla vu oteen 2030 m ennessä, m u tta su u rinta kasvu on Esp oonlahd essa ja Vanh a-esp oossa, joid en väkim äärä kasvaa n oin 25 000 asu kkaalla. Su u r- Esp oonlahti ohittaa Lep p ävaaran ja nou see väkilu vu ltaan Esp oon su u rim m aksi alu eeksi. Van h a-esp oo taas nou see Tap iolan ohi kolm anneksi su u rim m aksi. Kau klahd en ja Poh jois - Esp oon su u ralu eid en kasvu on voim akasta, yli 10 000 u u tta asu kasta m olem p iin, m u tta kokon aisväkim äärä jää m olem m issa silti m elko p ieneksi m u ih in su u ralu eisiin verrattu n a, vain noin 20 000 asu kkaaseen, ku n kolm an neksi p ien im m älläkin alu eella, Su u r -Matinkylässä, on selvästi yli 40 000 asu kasta vu on n a 2030.