Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi Airi Partanen, Stakes Alla lyhyet tiivistelmät puheenvuoroista sekä kaikkien kolmen esityksen pohjalta tehty mind map mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa huomioitavista näkökulmista. 1) Sateenvarjo-hanke (Maria Vuorilehto) Sateenvarjo-hankkeessa on kehitetty peruspalvelupainotteisia, moniammatillisia ja tutkimukseen perustuvia työmalleja. Vuorilehto nosti esille ensin yleisiä esteitä mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämiselle - mm. huonoa palveluiden koordinointia, koulutuksen riittämättömyyttä, tieteellisen tiedon ja laatua koskevien tietojen välittymismekanismin puutetta -, sekä palveluiden järjestämiseen liittyviä esteitä - kuten psykiatristen palveluiden puuttumista peruspalveluiden tasolta, päihdeongelmien sivuuttamista. Mielenterveyshäiriöiden preventio tarvitsee selkeät rakenteet ja työmallit. Hyviä preventiivisiä työmalleja ovat mm. äitiysneuvolan masennusoireiden seulonta ja siihen liittyvät ryhmät, oppilashuollon masennusoireiden seulonta ja stressinhallintakurssit, mielenterveysongelmaisten vanhempien tukeminen (Toimiva lapsi ja perhe) sekä lastensuojelun jälkihuoltoasiakkaiden depression itsehoito ja ennaltaehköisyn kurssit. Peruspalveluiden mielenterveystyötä voidaan kehittää rakenteellisesti (alueellinen suunnittelu ja johtaminen), vahvistamalla asiantuntemusta (mm. koulutus, tutkimustiedon systemaattinen hyödyntäminen) sekä kehittämällä uusi työmalleja, kuten konsultoivan psykiatrin työmalli, depression hoidon kolmikantamalli ja terveyskeskuksen päihdehoitajamalli. 2) Pohjanmaa-hanke (Antero Lassila) Antero Lassila esitteli laaja-alaista ja pitkäaikaista Pohjanmaa-hanketta (2005-2014) ja nosti esille lupaavimpia kehittämishankkeita. Näitä ovat mm. kuntien päihde- ja mielenterveysstrategioiden laadintaprosessit, WHO:n ja EU:n toimintastrategioiden mukainen mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä työ, Mielenterveyden ensiapukoulutus, päihdehaittojen ehkäisy, depression ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen hoitomalli, kaksoisdiagnoosiasiakkaiden integroidun hoitomallin kehittäminen, hoidon laadun ja saatavuuden kehittäminen, asiakas- ja kuntoutujalähtöiset toimintamallit, psykiatrisen RAI-arviointijärjestelmän kehittäminen ja käyttöön ottaminen sekä psykiatristen potilaiden kotihoito-projekti. Jatkossa kehitetään lasten, nuorten ja aikuisten neuropsykiatrista palvelujärjestelmää sekä työelämään liittyviä kysymyksiä. 3) Hankkeet oto-työntekijöiden tukena (Matti Virtanen) Lapin erityispiirteenä ovat pitkät välimatkat ja harva erityispalveluiden verkosto, jolloin peruspalveluissa oman työn sisällä edellytetään paljon erityisosaamista oto-periaatteella. Tällainen järjestelmä on hyvin haavoittuva. Hankkeet ovat pystyneet tukemaan perustyöntekijöiden ammattiidentiteettiä, ja vahvistaneet mm. päihdetyön statusta ja oikeutusta, kun laaja-alaiset kehittämishankkeet ovat mahdollistaneet niin laaja-alaista koulutusta kuin jatkuvaa keskustelua. Näyttää siltä, että hankkeet pystyvät tuottamaan hyviä käytäntöjä, mutta niiden levittäminen laajemmalle, samoin kuin muun tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen edellyttää vahvoja kehittämistyön rakenteita. Myös koulutuskysymyksiin tulee kiinnittää huomiota.
1 Hyviä / lupaavia käytäntöjä (tutkimusperusteisuus) 1.1 Preventio Äitiysneuvolan masennusoireiden seulonta (Sateenvarjo) Oppilashuollon masennusoireiden seuranta (Sateenvarjo) Mielenterveysongelmaisten vanhempien lasten tukeminen (Sateenvarjo) Lastensuojelun jälkihuoltoasiakkaiden depressio- ja itsehoito ennaltaehkäisyn kurssi (Sateenvarjo) Mielenterveyden ensiapukoulutus - Australiasta lähtöisin oleva malli; siirtymässä Pohjanmaa-hankkeelta SMS:lle, esim. kansalaisopistojen kautta koulutusta (Pohjanmaa) Aikalisä - varusmiehet (Stakes, Pohjanmaa) Toimiva Lapsi ja perhe (Stakes, Pohjanmaa, Lappi) Baro-menetelmä - nuoret, joilla rikosuran kehittämisriski (Pohjanmaa) Ikääntyneiden päihdeongelmien tunnistaminen (Sininauhaliitto) Päihdehaittojen ehkäisy - paikallisella tasolla päihteiden saatavuus; koulutus; vastuullinen tarjoilu yms. (Pohjanmaa) 1.2 Strategiatyö(Pohjanmaa) Strategioiden laadintaprosessit (Pohjanmaa) EU:n ja WHO:n mielenterveyttä edistävä toimintastrategia taustalla (Pohjanmaa) 1.3 Masennustalkoot - laaja-alainen ennaltaehkäisyn, varhaisen toteamisen, hoidon ja kuntoutuksen depression hoitomallin tuottaminen (Pohjanmaa) Depressiohoitajan työmalli: nopea puuttuminen; asiakkaiden kokema hyöty merkittävä koulutus 1.4 Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon kehittäminen 2 Kehitteillä olevia lupaavia hyviä käytäntöjä Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden integroidun hoito- ja kuntoutusmallin kehittäminen Neuropsykiatrian palvelujärjestelmän kehittäminen lasten, nuorten ja aikuispsykiatrian palvelutarpeeseen Psyk - RAI (Pohjanmaa) Hoidon saatavuuden ja laadun kehittäminen (Pohjanmaa) Asiakas- ja kuntoutujalähtöiset kotikuntoutusmallit mielenterveystyössä (Pohjanmaa-hanke) Kotiosoite-projekti sairaaloissa pitkäaikaishoidossa oleville mielenterveyspotilaille (Pohjanmaa-hanke)
Työterveyshuollon depressiohoitajamalli (Työterveyslaitos) 3 Tarvitaan rakenteita mm. niin alueelliseen johtamiseen, palveluiden tehostamiseen kuin kehittämistyölle 3.1 Palveluiden alueellinen suunnittelu ja johtaminen 3.2 Palveluita tehostavia työmalleja Konsultoivan psykiatrin työmalli (Sateenvarjo) Depression hoidon kolmikantamalli (Sateenvarjo) Terveyskeskuksen depressiohoitaja ja päihdehoitaja -mallit (Sateenvarjo) 3.3 Tarvitaan aikaa myös kehittämistyölle rakenteissa - luovalle ideoinnille ja yhteistyölle, innovatiiviselle toiminnalle, tutkimustiedon innovaatioille Tutkimustiedon implementointi Hyvien käytäntöjen implementointi 3.4 Asenteet: täydennyskoulutus, työnohjaus 4 Tarvitaan koulutusta mielenterveys- ja päihdeasioista peruskoulutus psykiatrian erikoistumiskoulutus depressiohoitajien ammatillinen lisäkoulutus Päihdeneuvojan koulutus prosessimaisena koulutuksen 5 Paikallisten olosuhteiden huomioiminen 5.1 Lappi: pitkät etäisyydet, monialaiset vastuualueet, palvelujärjestelmän "epävirallisuus"; ammattilaiset antavat hoitoa koulutuksensa, päätehtävänsä ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa mukaan Haavoittuvuus; jos ei ole virallisesti järjestelmää, sitä ei tarvitse myöskään lakkauttaa? Hankkeet voivat tukea oto-työntekijöiden ammatti-identiteettiä Tarvitaan pitkäaikaista, prosessimaista kehittämistyötä
6 Päihde- ja mielenterveysongelmien status? - mielenterveys- ja päihdetyötä on kehitetty laaja-alaisissa hankkeissa ja mielenterveys- ja päihdeongelmiin on kiinnitetty huomiota mm. erilaisissa valtakunnallisissa ohjelmissa; ehkä myös mielenterveys- ja päihdesuunnitelma voi nostaa näiden asioiden statusta niin, että mielenterveys- ja päihdekysymykset voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon ainakin sosiaali- ja terveydenhuollossa?