Omavalvonta metsänhoitotöiden. Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Samankaltaiset tiedostot
Omavalvonta metsänhoitotöiden. Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

metsänhoidossa Ville Kankaanhuhta Kajaani

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsäteollisuuden puuhuollossa tapahtui merkittävä

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Onnistunut metsänuudistaminen

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Muokkausmenetelmän valinta

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

METSÄ SUUNNITELMÄ

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Taimikonhoidon perusteet.

Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon laadun hallinta omavalvontaa hyödyntäen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka


Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Metsänhoito. Metsänomistajat

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

METSÄTALOUDEN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Transkriptio:

Omavalvonta metsänhoitotöiden laadunhallinnassa Ville Kankaanhuhta Kuopio 8.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Metla Opiskelijat Mikkelin AMK MP -yritys(2) Savon ammattija aikuisopisto, Toivala MP -yritys(1) Verkosto MP -yritys (3) MP -yritys(4) Opiskelijat MP -yritys (6) MP -yritys (5) MP -yritys (7)

Mistä hakea tietoa? Metsänhoitopalvelut portaali Metinfossa http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Metsänhoitopalvelujen kehittämisen näkökulmia kkl ja osa alueita Johtaminen Johtamisosaaminen Liiketoimintamallit Organisointi Toiminnan kehittäminen Asiakas Asiakastuntemus Tarpeet/vaatimukset Tyytyväisyys Markkinointi METSÄNHOITOPALVELUT Talous Palveluprosessit Liiketaloudellinen tulos Suunnittelu Kustannukset Logistiikka > toimintolaskenta Laadun hallinta Hinnoittelu > omavalvonta

Kehitystyössä keskeistä on liiketoimintamallien ja työvälineiden id khittä kehittäminen i sekä organisaatioiden id oppiminen (kahden silmukan oppiminen), esim. TOIMINTAMALLIT TOIMINTA ARVIOINTI (valitun mallin/koke- (Miten toimintamalli musten perusteella) toimi?) Palautteesta oppiminen MALLIN KOKEILU Kyseenalaistamalla oppiminen MALLIN KOKEILU MALLIN VAH- VISTAMINEN UUSIEN MALLIEN LUOMINEN (Argyris & Schön 1978)

Laadun hallinnan ja omavalvonnan peruselementit (esim. Shewharth t1931, Juran 1951, Deming 1986, 1994, Juran & Gryna 1988, Gitlow 2001) Jtk Jatkuva khittä kehittämineni PDCA (ks. kuva) Systeeminäkökulma Toimintojen/työlajien ketjut, eli prosessit Koko ketjun tarkastelu Tilastollisen vaihtelun hallinta Mistä syystä tulokset vaihtelevat, ja kuinka paljon? Psykologia Johdon tuki Ei etsitä syyllisiä Ryhmätyö Vastuu omasta työstä Act = Paranna Mitä on tehtävä toiminnan edelleen parantamiseksi? Check = Arvioi/Tarkista Mihin tulokseen päädyitte? (esim. omavalvontamittaukset ja inventoinnit) Plan = Suunnittele Määrittele päämääräsi: (esim. hyvä metsänuudistamistulos) sekä tavoitteesi työlajeittain. Do = Toteuta/Tee Esittele tavoitteet sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimi suunnitelmasi mukaan.

Metsänhoitopalvelut muodostuvat työvaiheiden (työlajien) ketjuista Työvaiheet rakentuvat syötetietojen ja materiaalien arvioinnista, määritellyistä toimintatavoista (toimintaohjeista), työn toteutuksesta (toiminnasta) sekä toiminnan arvioinnista: omavalvontamittaukset! Syötteen Toimintaohjeet Toiminta Arviointi Arviointi (Mitä, Miten ) (Toteutus) Syöte Esimerkkejä: Esimerkkejä: Esimerkkejä: Mittaukset: Tulos Kasvupaikka Menetelmä Muokkaus Istutuspaikat Maalaji Puulaji(t) Istutustyö Kasvatettava Tuhoriski Istutuspaikka Raivaussa- puusto Tavoitetiheys hatyö Tarkistuslistat (Kankaanhuhta ym. 2009, Lillrank 2003.)

Menetelmävalinnat ja omavalvonta metsänuudistamisessa Metsänuudistamisen palveluprosessi p T Työvaiheet/aliprosessit: U Markkinointi Maanmuok- Viljely- Viljelytyö L kaus materiaali O Menetelmän Menetelmän Valinta & ajoitus Ajoitus S valinta: valinta Toimitusketju Taimi/siemenmäärä - Kasvupaikka Omavalvonta Taimihuolto Omavalvonta (toteu- - Maalaji (määrä & laatu) Tarkistuslistat tus & huolellisuus) (Kankaanhuhta ym. 2009. )

Miten mitata maanmuokkauksen laatua ki kaivurityölajeissa? itölji (Lisätietoja: Timo Saksa, Metla Suonenjoki)

Miten mitata istutustyön ja maanmuokkauksen laatua? (koealan säde 3,99 m, eli 1 taimi = 200 tainta/ha) Koealaväli: < 1ha= 15 m, 1-3 ha= 30 m, > 3ha= 50 m Koeala Istutus- Mättäitä / kpl kpl/ha kpl kpl/ha kpl kpl/ha taimia (kpl) laikkuja (kpl) < 50 < 1250 60 1500 71 1775 1 50 1250 61 1525 72 1800 2 51 1275 62 1550 73 1825 3 52 1300 63 1575 74 1850 4 53 1325 64 1600 75 1875 5 54 1350 65 1625 76 1900 6 55 1375 66 1650 77 1925 7 56 1400 67 1675 78 1950 8 57 1425 68 1700 79 1975 Yht. 58 1450 69 1725 80 2000 59 1475 70 1750 > 80 > 2000 Katso esim: Harstela, P., Helenius, P., Rantala, J., Kanninen, K. & Kiljunen, N. 2006. Tehokkaan toimintakonseptin kehittäminen metsänhoitopalveluun. Metlan työraportteja/working Papers of the Finnish Forest Research Institute 23. 56 s. saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2006/mwp023.pdf

Omavalvonta viljelymateriaalin ja toimitusketjujen laadun hallinnassa Pakkausmerkinnät? Pakkaukset ehjiä? Sopiva alkuperä? Koko- ja laatuvaatimukset? Soveltuva istutusajankohta? Merkkejä vaurioista? Merkkejä tuholaisista? Taimien kunnon Merkkejä homeesta? tarkistus Terveen vihreät neulaset? Neulaset tiukasti kiinni? Kuori luja ja tasavärinen? Kuoren alus kostea ja vaalea? Juuripaakusta irtoaa vettä puristettaessa ja juuret kosteat? Onko tukkimiehentäin Parasta ennen päivämäärä: torjunta-ainekäsittely ainekäsittely tehty? takaraja istutusajankoh- Juuripaakut ovat ehjiä ja dalle ja toimitusaikojen juuret eivät kasva ulos seuranta! käsittelyä haittaavasti

Omavalvonta taimikonhoitopalvelujen khit kehitystyössä tö Taimikonhoitopalvelut: Heinän- Taimikon torjunta harvennus Tulos Bioenergian ensiharkorjuu vennuk- Varhais- sessa perkaus Nuoren metsän kunnostus Palvelutuotteen määrittely: Mikä työlaji? Tavoitepuulaji(t)? Tavoitetiheys Pl Palaute työntekijälle t ja todiste t laadusta metsänomistajalle! tä itjll!

Taimikonhoidon omavalvonta: työjälki ja ajanmenekki Koealamittaukset laatutyöhön ja metsäsuunnittelutietojen päivitykseen: Poistetun puuston Poistetun puuston mittaus kannoista: Ennakkohinnoittelu.

Taimikonhoidon omavalvonta, esim. koivun osuus kuusentaimikoiden harvennuksissa (taimikkotaso) Pisteiden vieressä Pisteiden vieressä toimijan numero

Huomioitavia seikkoja omavalvonnan käyttöönotossa: ristiriitojen ennakoiminen! Työvälineet ja toimintamallit: omavalvonta Kohde: Tulos: Metsuri tai Metsänhoitopalvelut HYVÄT NUORET koneenkul- METSÄT jettaja Metsänomistaja Hyöty yhteiskunnalle Säännöt: Työnjako: Palvelusopimus Yhteisö: Palveluntarjoajan Lait ja asetukset Palveluntarjoajat, metsäyhtiöt, sisäinen MH -suositukset Metsäkeskukset, viranomaiset, Verkostokumppanien Sertifiointi Etujärjestöt, kansalaiset välinen

Ennakoitavat ristiriidat omavalvonnan käyttöönotossa Mittausten t tai timenetelmän tl kyseenalaistaminen: i Osataanhan tämä homma ilmankin Tarkkuus ei ole riittävä Työnjako ( pois oppiminen vanhasta ): Vastuun ottaminen työn suunnittelusta ja toteutuksesta ilman, että työnjohto käy kohteella. Saako mittauksista korvausta? Työnjako ja säännöt: Metsäsuunnittelutietojen päivitys ei kuulu toimenkuvaan Säännöt ja yhteisö: Mittauslomakkeen kelpuutus kl laatutodistukseksi. t t k i Omavalvontamittaukset ovat osittain päällekkäiset esim. TES:n mittausten kanssa

Omavalvonnan hyödyntäminen luo mahdollisuuksia i palvelukehitykseen l k Metsänomistajien luottamus Verkostokumppanien luottamus Verkostomainen toimintatapa ja resursointi Vähemmän korjaavia toimenpiteitä jälkikäteen Toiminnan Työjäljen laatu Kustannustehokkuus tehostuminen Mobiililla toiminnanohjauksella (= ICT) säästöjä resursseihin MIKSI KÄYTTÄÄ OMAVALVONTAA? Lisäarvopalvelut metsänomistajalle Päivittyvät Uudet palvelupaketit: Aikaa vapautuu palvelujen metsäsuunni- paikallisolosuhteet ja markkinointiin! telmat metsänomist. tarpeet. opittaessa palautteesta t Oppiminen kehitystyöhön

Kiitos