Lisätietoja lakimiesharjoittelusta antaa HR Manager Mirka Palm (mirka.palm@dittmar.fi). Lisätietoja Dittmar & Indreniuksesta: www.dittmar.

synti & pahe

Lakimiesharjoittelu» Dittmar & Indrenius tarjoaa säännöllisin väliajoin muutamalle oikeustieteen opiskelijalle lakimiesharjoittelupaikan. Tavoitteena on antaa harjoittelijoille monipuolinen ja realistinen kuva asianajajan työstä liikejuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa. Lisätietoja lakimiesharjoittelusta antaa HR Manager Mirka Palm (mirka.palm@dittmar.fi). Lisätietoja Dittmar & Indreniuksesta: www.dittmar.fi Mergers & Acquisitions, Finance & Capital Markets, Dispute Resolution, Corporate & Commercial

Pääkirjoitus Alaston saksofonisti M.A. Numminen kertoo Basso-lehden numerossa 3/2006 tapauksesta, joka sattui hänen esiintyessään nuorena bigbandinsä kanssa oikeustieteen opiskelijoiden juhlissa. Tuolloin oli yhtyeen saksofonisti hetken mielijohteesta päättänyt hypätä flyygelin päälle vetämään soolon ilman vaatteita. Me luulimme, että tämä oli hyvä juttu muidenkin mielestä, mutta mitä tekivät lakitieteen opiskelijat? Kutsuivat poliisit paikalle! M.A. Numminen kertoo. Seuraavana päivänä Ilta-Sanomien kannessa komeili otsikko: Alaston saksofonisti oikeustieteen opiskelijoiden juhlissa. Alaston pykälisti Nykyisin Suvilahdenkadulla aikaa vähänkään viettänyt voi todeta asenteiden muuttuneen noista ajoista melkoisesti. Alastonta saksofonistiakaan kukaan tuskin tajuaisi toistamiseen vilkaista, saati sitten hälyttää poliisia paikalle tätä taltuttamaan. Pikemminkin saattaisi jäädä villiintyneen alastoman pykälistijoukon jalkoihin heidän rynnätessään saunasta viuhahtamaan korttelin ympäri. Järjestömme yleinen siveellisyystaso on varmastikin siis noista ajoista laskenut, mutta niin ovat muokkautuneet myös ympäröivän yhteiskunnan moraalinormit. Se, että vedetään kännit ja juostaan munasillaan korttelin ympäri, on tuskin radikaalia kenenkään mielestä. Keskivertopykälisti on edelleen keskivertoelitisti ja niin ikään konservatiivi suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Pykälää ei siis edelleenkään voi pitää minään synnin ja paheen pesänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö nuo aiheet olisi mielenkiintoisia. Ja mielenkiintoisia ne ovatkin, varsinkin oikeustieteilijöille, jotka tutkivat lakia, joka puolestaan on aina sidoksissa yhteiskunnan moraalikäsityksiin, joiden kautta puolestaan määrittyy myös se, mitä pidetään syntinä ja paheena. Vaikka nykypäivän maallistuneessa yhteiskunnassa harvoin kukaan jaksaa puhua synneistä tai paheista, ovat ne silti sanoina jännittäviä ja saavat meidät sävähtämään ne kuullessamme. Siksi onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia kirjoituksia teeman valinta on tuonut toimituksemme eteen. Jäähyväiset Toimituksesta puheen ollen, on tämä käsissänne pitämä lehti viimeinen, joka tällä kokoonpanolla on kunnianaan ollut iloksenne tehdä. Minulla itselläni on ollut todella hauska vuosi lehteä tehdessä ja toivon, että se on näkynyt myös lukijoille. Hieman haikein mielin jätän lehden seuraajani vastuulle, mutta lohduttaudun ajatuksella, että kuka vaan Pykälä ry:n jäsen on aina tervetullut kirjoittamaan Inter Vivokseen, vaikkei kuuluisikaan toimitukseen. Jokainen Pykälän jäsen, siis myös minä itse jatkossa, on tämän lehden potentiaalinen freelance-toimittaja! Samu Lassila Päätoimittaja synti & pahe e Keskivertopykälisti on keskivertoelitisti ja konservatiivi inter vivos vivos 05 06

inter vivos Seitsemästoista vuosikerta 5 2006 http://www.pykala.fi/intervivos intervivos@pykala.fi PAINO Cosmoprint Oy Julkaisija: Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Samu Lassila samu.lassila@helsinki.fi + 358 40 576 4311 TOIMITTAJAT Antti Lindholm antti.lindholm@helsinki.fi +358 40 772 6767 Mikko Kohtala mikko.kohtala@helsinki.fi +358 44 040 6417 Mikko Pitkänen mikko.pitkanen@helsinki.fi +358 40 745 9791 Marjo Pekkanen marjo.pekkanen@helsinki.fi +358 50 539 5112 ULKOMAANKIRJEENVAIHTAJA Jukka Lehtola jukka.s.lehtola@helsinki.fi +358 50 366 3749 KIRJOITTAJAT Hallitus 2006 Mikko Heinonen Saara Jämes Jukka Kekkonen Olli Kiuru Ville P. Komulainen Laura S. Kuusisto Eero Kärki Marius Niemelä-Röed Miika Pusa Mikael Nuotto Martta October Jerker Pitkänen Eliisa Reenpää Sari Uusi-Rauva 05 06 Sisältö KANNEN KUVA Saara Jämes ULKOASU & TAITTO Ville Peltokorpi ville.peltokorpi@helsinki.fi + 358 50 584 2158 ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhtetoimikunta yrityssuhteet@pykala.fi

3 Pääkirjoitus 6 Bonus Pater Familias 8 HELP desk 10 Pykälä ry:n uusi hallitus 16 En dag i Conrad Codexares liv 17 Pikkupaheita 18 Seitsemän kardinaalipahetta 22 Jumala versus paheet ja synnit 25 Juristina ja turistina Ylioppilaskunnan Laulajissa 26 Kunnian kalorit 30 Vuosisadan ruumiinvalvojaiset 32 Pykälän matka Riikaan 34 Oikeushistorian maailma 35 Osavuosikatsaus 36 Ihmisoikeuksien gambiitti? 39 IV suosittelee 40 Experto Credite 44 Perhonen 46 No haloo! -avautumispalsta 47 pupu

Bonus Pater Familias Kiitos Pykälälle, pykälisteille Hja yhdistymisvapaudelle elsingin yliopiston ylioppilaskunta juhli vuosijuhlaansa viime marraskuussa. Juhlassa käytetyissä puheenvuoroissa olivat kantavana teemana sananvapaus ja muut kansalaisoikeudet. Teema näkyi myös juhlassa jaetuissa tunnustuksissa. Ylioppilaskunta muun muassa palkitsi Suomen PENin sananvapauden ja ylioppilaskunnan pyrkimysten edistämisestä. Palkinnon vastaanottanut kirjailija Kirsi Kunnas käsitteli puheessaan monien sananvapauden puolestapuhujien valitettavaa kohtaloa omaa satuhahmoaan lainaamalla: Jos puhuu suoraan, voi joutua suoraan nuoraan. Sananvapauden kanssa käsi kädessä kulkee myös toinen luovuttamaton oikeus, yhdistymisvapaus. Vapaus sanoa mielipiteensä sekä kokoontua ja yhdistyä oman asiansa ajamiseksi ovat toimivan kansalaisyhteiskunnan edellytyksiä sekä perustekijöitä. Ilman näitä oikeuksia yhteiskunnan kehitys pysähtyy ja yhteiskuntaa rakennetaan muita kuin sen kansalaisia varten. Erilaiset perusoikeudet kuten sananvapaus ja yhdistymisvapaus ovat tärkeitä myös Pykälälle eikä vähiten sen takia, että Pykälä on lakimiesjärjestö. Ilman näitä oikeuksia Pykälää eikä lukuisia muitakaan suomalaisia kansalaisyhdistyksiä olisi olemassa. Asiaa ja sen tärkeyttä tulee harvoin ajatelleeksi, mutta vertailukohde löytyy yllättävän läheltä: ollessani Pykälän talvella järjestetyllä Latvian matkalla kysyin paikallisen asianajotoimiston työntekijältä minkälaisia mahtavat olla paikallisten oikeustieteen opiskelijoiden järjestöt. Vastaus oli, että niitä ei juuri ole. Syynä tähän on tietysti pitkä aikakausi, jolloin miehittäjävaltio ei suhtautunut kovin kannustavasti kansalaisten yhdistymisvapauteen, opiskelijajärjestöistä puhumattakaan. Suomalaiset oikeustieteen opiskelijoiden järjestöt ovat moneen muuhun, erityisesti ulkomaalaiseen opiskelijajärjestöön verrattuna demokraattisia järjestöjä, joissa kaikilla jäsenillä on niin halutessaan todellinen mahdollisuus vaikuttaa järjestön toimintaan ja sen suuntaan. Aiheesta puhui myös Lakimiesliiton puheenjohtaja Heikki Halila Porissa järjestetyssä Sakke 2006 -tapahtumassa. Olen kuitenkin itse sitä mieltä, että tätä demokratiaa ja jäsenistöstä lähtevää vaikuttamista tarvittaisiin vielä paljon enemmän. Liian harvoin nimittäin näemme kiihkeitä vaaleja tärkeistä henkilö- ja asiakysymyksistä sekä yleisiä keskusteluja siitä, mihin suuntaan toimintaa halutaan ohjata. Paras paikka tällaiselle keskustelulle olisi toimintasuunnitelman hyväksyvän yhdistyksen kokouksen lisäksi myös jonkinlainen vapaamuotoinen foorumi kuten Internet-sivujen keskustelupalsta. Vasta silloin kun käymme yhdistyksessämme tällaista keskustelua aktiivisesti ja tosissaan, käytämme sanan- ja yhdistymisen vapauttamme täysimääräisesti. Näitä taitoja on hyvä harjoitella myös jo opiskeluaikana, sillä kansalaisoikeuksien ja -vapauksien puolustaminen on jokaisen oikeudenmukaisen lakimiehen tehtävä. Pykälän toimintavuosi 2006 Vuosi 2006 sujui Pykälässä hyvin. Erilaisissa tapahtumissa oli paljon innokkaita osallistujia ja uudet opiskelijat lähtivät aktiivisesti toimintaan mukaan. Monia tapahtumia kehitettiin ja uudistettiin. Sörnäisten tilaa kehitettiin edelleen investoimalla käytön vaatimiin kohteisiin vaikka pääinvestointi itse tilaan tehtiinkin jo vuoden 2004 lopulla. Näkyvien muutosten lisäksi vuonna 2006 painiskeltiin monien hieman näkymättömimpien mutta kuitenkin merkittävien uudistusten kanssa. Tällaisia olivat normaalien hallinnollisten kehityskohteiden lisäksi muun muassa Paragraaffi Oy:n toiminnan uudelleenjärjestely sekä koko konsernin taloushallintojärjestelmän uudistus. Käytännössä nämä muutokset tulevat näkymään toiminnan tehostumisen muodossa. Paragraaffin osalta muutos tullee näkymään myös Pykälän jäsenille kasvavan työpaikkatarjonnan muodossa. Jos mainittuja hallinnollisia uudistuksia ei olisi nyt tehty, olisivat seuraukset näkyneet todennäköisesti parin seuraavan vuoden päästä Pykälän vuosittaisen toiminnan vaatiman tulovirran 6 inter vivos 05 06

pienentymisenä tai sen hankkimisen vaikeutumisena. Vuonna 2006 saatiin myös ensimmäisiä kokemuksia uudesta valiokuntarakenteesta, jossa Pykälän hallituksen jäsenet toimivat valiokuntien puheenjohtajina. Uudistus koski kaikkia valiokuntia oikeusapuvaliokuntaa lukuun ottamatta. Palaute uudistuksesta oli joulukuussa järjestetyssä kiitosristeilyn kehitysseminaarissa pääosin positiivista. Useimmat positiiviset palautteet liittyivät tiedonkulun parantumiseen sekä organisaatio- ja päätöksentekorakenteen selkiytymiseen. Viimeksi mainituilla viitattiin myös siihen, että yhteisten päämäärien tavoitteleminen on tehostunut. Samalla heräsi kuitenkin keskustelua tietyille henkilöille kasautuvasta suuresta työtaakasta. Nämä kehitysideat liittyivät lähinnä työnjakoon valiokunnan puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan välillä. Tämän asian ja monen muunkin osalta tuleville hallituksille, valiokunnille ja muille toimijoille jää vielä paljon kehitettävää ja mietittävää. Iloinen asia on kuitenkin ollut se, että useimmat ihmiset ovat vaikuttaneet tyytyväisiltä Pykälän viime toimintavuoteen. Erityisesti monien käytännön järjestelyjen suhteen on ollut nähtävissä niin sanottua samassa veneessä soutamisen mentaliteettia. Tarkoitan tällä sitä, että ihmiset ovat ymmärtäneet, että me kaikki toimimme Pykälässä yhdessä ja yhteisten päämäärien puolesta. Jos kaikki soutavat eri tahtiin ja suuntaan, vene ei liiku mihinkään, mutta kun soudetaan yhteisvedoin, vene menee eteenpäin kohti haluamaamme määränpäätä. Juuri tämä samassa veneessä soutaminen on tehnyt Pykälästä sellaisen kuin se on. Jos hajottaisimme kaikki toimintomme pieniksi yksiköiksi kuten monien tiedekuntien tai vastaavien opiskelijatoiminnan osalta on tapahtunut, olisimme vain kasa toistensa kanssa päällekkäistä toimintaa tekeviä pieniä kerhoja. Pykälän sijasta tiedekunnassa voisivat nimittäin olla myös Rikosoikeuden opiskelijoiden opiskelijayhdistys ry, Oikeusavun ystävät ry, Pohjoismaiset oikeustieteen opiskelijat ry sekä Juridinen tanssi- ja näytelmätaide ry. Millään näistä ei tietenkään olisi riittäviä resursseja hankkia toimintaansa varten tiloja, pyörittää yleistä sekä talouspuolen hallintoa tai mahdollisuutta sanoa, että edustamme tässä Suomalaiset oikeustieteen opiskelijoiden järjestöt ovat moneen muuhun, erityisesti ulkomaalaiseen opiskelijajärjestöön verrattuna demokraattisia asiassa kaikkia Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoita. Juuri tämän takia meidän kannattaakin toimia yhdessä ja yhteisten päämäärien puolesta. Silloin voimme saavuttaa helpommin ja halvemmalla enemmän sellaisia asioita joita haluamme. Samalla meidän on kuitenkin muistettava, että olemme itse tästä kaikesta ja sen onnistumisesta vastuussa; emme saa juuri mitään automaattisesti vaan jokainen toiminnan vaatima euro ja kerhohuoneiston vaatima tuoli on hankittava itse. Vuonna 2006 hankimme muuten omatoimisesti toistasataatuhatta euroa toimintamme normaaleja menoja varten. Vanhat pois tieltä, vallankumous tulee! Opiskelijajärjestöjen samanaikaisesti suurin vahvuus ja heikkous ovat jatkuvasti vaihtuvat toimijat ja tekijät. Kun kalenterivuosi vaihtuu, suoritetaan opiskelijajärjestöissä aina vuosisadan henkilöstöuudistus. Menettely takaa sen, että linjaa korjataan jatkuvasti ja että uudet ideat pääsevät valloilleen. Perinteet ja jatkuvuus ovat kuitenkin useimmiten hyvästä. Pykälässä niitä ylläpitävät useat instituutiot. Tällaisia ovat esimerkiksi taloustoimikunta, jolla on säännöissä määritelty neuvoa-antava tehtävä tai yhdistyksen sisäinen tehtäväkierto. Monet ihmiset siirtyvätkin hoitamaan jotakin muuta tehtävää vanhan homman jälkeen tai osallistuvat toimintaan vapaamuotoisemmin. Itse olen tähän tehtäväkiertoon osallistunut syksystä 2003 asti aloitettuani opiskelun tiedekunnassa. Kolme ja puoli vuotta kestäneelle matkalle on mahtunut monenlaista hommaa ja käännettä. Samalla on tullut myös opittua ja nähtyä paljon. Pykälä onkin yhdistykseksi poikkeuksellisen hyvin toimiva ja elinvoimainen yhdistys. Minulle on ollut suuri ilo saada osallistua Pykälän toimintaan ensimmäisestä opiskelusyksystäni asti. Paljon olen joutunut osallistumisen eteen antamaan, mutta tässä vaiheessa voin todeta, että enemmän olen saanut. Toivon että myös muut Pykälän jäsenet ovat kokeneet samoin. Parasta Pykälässä on ollut mahdollisuus päästä tutustumaan lukuisiin ihmisiin, näkemään tekemisen ja elämisen iloa sekä tekemään asioita joista pitää. Haluan kiittää näistä asioista ja vuosista kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä ja jotka ovat olleet tukemassa ja auttamassa sekä Pykälää rakentamassa. Välillä olemme olleet vakavien asioiden edessä, välillä taas juhlatunnelmassa ja joskus on päästy nauttimaan mahtavasta onnistumisen tunteesta. Kiitos siitä kuuluu kaikille teille! Hommia on vielä paljon edessä, mutta nyt on aika antaa tilaa uusille tekijöille. Menestystä Pykälälle ja pykälisteille tulevaisuuden haasteisiin! Eero Kärki hallituksen puheenjohtaja 2006 Pykälä ry synti ja pahe. 7

HELP desk - kuulumisia Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistosta Siitä onkin jo tovi, kun viimeksi raapustin edustajistokuulumisia IV:n sivuille. Välissä on kulunut kesä sekä syksy. Myös joulupuurot on jo ahdettu napaan ja sulateltu siinä vaiheessa, kun tämä läpyskä kolahtaa postiluukusta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Inter Vivos on tarjonnut vuoden 2006 phukseille tähän mennessä ainoastaan HYY Yhtymään keskittyviä kuulumisia Seppo Kymäläisen kynästä. Aloitetaan siis perusteista. Oikeudellista lääketiedettä Kahden vuoden välein yliopistokampuksille ilmestyy tavanomaisten ilmoitustaulujen lisäksi ylimääräisiä ilmaisualustoja, joihin isketyissä julisteissa toinen toistaan kirkkaammat hymyt ja nasevat iskulauseet pyrkivät kiinnittämään ohikulkijan huomion. Hiukan myöhemmin kampuksille nousevat myös äänestystiskit vaaliuurnineen. Kaikkea tätä ennen sinuakin on mahdollisesti kosiskeltu edustajaehdokkaaksi vaalilistoille tai tarjottu henkilökohtaisempaa äänisijoitusneuvontaa. Nämä 8 inter vivos 05 06 Mikko Heinonen HELP-edustajistoryhmän pj ovat varmoja merkkejä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaaleista, joiden päämääränä on muodostaa ylioppilaskunnan ylin päättävä elin: 60-jäseninen edustajisto. Vuoden 2005 syksyllä vaalikampanjoinnin tai ainakin vaaliuurnat huomioi n. 35 % ylioppilaskuntamme 32 000 jäsenestä. Tämän saavutetun äänisaldon jakautuminen merkitsi Pykälän, lääketieteenkandidaattiseuran (LKS), eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyksen (EKY) ja hammaslääketieteen kandidaattiseuran (HLKS) muodostaman HELPedustajistoryhmän vahvistumista, sillä paikkamäärämme nousi neljästä viiteen. Tällä viiden hengen ryhmällä ja yhdellä hallitusedustajallamme on nyt vuoden kokouk set takanaan ja toiset edessä. Seuraavassa muutamia tarinoita kuluneelta syksyltä. Huvilatunnelmaa 20-luvulta Kesäkauden lähestyessä loppuaan edustajistoryhmiä pyydettiin ottamaan kantaa jo pitkään hautuneeseen projektiin. Kysymyksessä oli Villa Kuunariksi ristitty huvila Jollaksen rannassa, jolle Helsingin kaupunki ei ole löytänyt käyttöä saati kunnostushaluja. Ylioppilaskunnan silmissä taas välkehti hulppea rantahuvila, jonka puitteissa järjestöt ja jäsenet voisivat nauttia Suomen lyhyestä kesästä pallogrillin ja Pommacin äärellä tai keskustella akateemisia saunan lauteilla. Siirtyminen haaveilusta toteuttamistasolle mahdollistui, kun kaupunki päätti järjestää odotetun tarjouskilpailunsa huvilan omistusoikeudesta. Kun osallistujien edellytettiin vielä olevan yleishyödyllisiä järjestöjä, joilla on rahkeet rakennuksen kunnostamiseen oli selvää, että varteenotettavat kilpakumppanit olivat vähissä. Kukaan ei kyseenalaistanut tilaisuuden ainutlaatuisuutta ja myyntihinnan odotettiin pysyvän naurettavan alhaisena huomioiden rakennuksen sijainti. Kunnostushanketta voitiin arvioida myös merkittävänä kulttuuritekona. Toinen asia sitten on, että vuosikymmenet eivät ole kohdelleet hyljättyä huvilaa silkkihansikkain. Kunnossa ovat virkamiesarvioiden mukaan lähinnä rakennuksen hirsirakenteet. Tietysti rakennus on tämän lisäksi kaupunginmuseon pyynnöstä suojeltu, mikä asettaa omat vivahteensa kunnostusprojektiin. Kesän aikana tarkentuneet kustannusarviot nousivatkin lopulta niin korkeiksi, että monet olivat valmiita jättämään rötiskön mätänemään. Hallituksen päätöksellä (ään. 9-4) kilpailuun kuitenkin osallistuttiin ja 15 000 euron myyntihinnalla HYY omistaa nyt tämän kulttuurihistoriallisesti arvokkaan pytingin, jolla tulevaisuudessa on näillä hinnoilla oltava myös käyttöarvoa! Rakennus- ja kunnostusinvestointeihin arvioidaan uppoavan nimittäin n. 400 000-600 000 euroa ja toimintataloutta tulevat rasittamaan huvilan vuosittaiset käyttökustannukset. Kehittäviä avauksia HYY:llä on näppinsä pelissä monessa asiassa. Syksyn aikana on saanut

nauraa (tai itkeä) esimerkiksi Heinäluoman laskutaidottomuudelle, mitä tulee opintukien määrään. Tämä on liittynyt muun muassa HYY:n ajamaan opintorahakampanjaan, jota on edistetty niin yksilöllisillä postikorteilla kansanedustajille kuin kollektiivisella mielenosoituksella Arkadianmäellä. Samoin olet saattanut saada kouraasi suklaarahan tai huomioinut luentosalien ovissa Tänään luennot 0 euroa -julisteita, joiden tarkoituksena on muistuttaa lukukausimaksukysymyksistä. Tämän ylioppilaskunnan yleisen vaikuttamistyön tarkempi erittely ei tässä artikkelissa ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista vaan tyydyn viittaamaan vain Suomen ylioppilaskuntien liiton kotisivuille (www.syl.fi), joilta löytyvät kampanjoiden teemat ja kuulumiset. Syksyn ensimmäisessä edustajistokokouksessa päätettiin kuitenkin eräästä vaikuttamistyön muodosta ylioppilaskunnan toimintatalouden tasolla, jonka vielä mainitsen. Edustajisto päätti nimittäin valmistella tulevien vuosien talousarvionsa lisäämällä budjettiin kehitysyhteistyömäärärahan, joka vuoteen 2008 mennessä olisi 0,7 prosenttia talousarvion loppusummasta. Esitys sai tulta alleen jo keväällä, jolloin vastalauseitakin vielä esiintyi, mutta syksyn puolella ansiokkaasti valmisteltu määrärahaesitys meni mukisematta läpi aina talousarvioon asti. Vastustaminen olisi varmasti jäänytkin vain yksinäisiksi soraääniksi. Budjetoidulla summalla sekä ulkoministeriön tuella on tarkoitus rahoittaa täysin uusi kehitysyhteistyöhanke, jonka lisäksi vanha vapaaehtoismaksukäytäntöön perustuva toimintamuoto säilyy. Melua matalalta Rakentaminen maksaa. Ikävä kyllä aina odotettua enemmän, kun puhutaan ylioppilaskunnasta. Edustajistoryhmien toiveiden pohjalta oli aikoinaan luotu tilaohjelma niin kutsuttua kolmatta ylioppilastaloa varten, jonka on tarkoitus valmistua HYY:n järjestöjen käyttöön syksyllä 2008 Domman yhteyteen Leppäsuolle. Tämän tilaohjelman mukaiset ratkaisut johtivat kuitenkin yllättäviin menoeriin ja hallitus peräsi valtuuksia arvioitujen vuotuisten kustannusten nostamiseksi 380 000 eurosta 650 000 euroon! Edustajistossa tietysti tivattiin syitä suunnitteluprosessin epäonnistumiselle, mutta samalla oli tiedostettava, että jatkoviivästykset kerryttävät omia lisäkustannuksiaan. Ongelmaksi oli lähinnä muodostunut, että haluttujen tilojen melutaso tulisi olemaan sitä luokkaa, että ilman massiivisia äänieristyksiä kaa- Syksyn aikana on saanut nauraa tai itkeä esimerkiksi Eero Heinäluoman laskutaidottomuudelle, mitä tulee opintukien määrään. vailtu opiskelijaelämä ei olisi mahdollista. Myös pidemmillä ylioppilailla olisi vaikeuksia esiintyä esimerkiksi spex-näytöksissään ilman, että kellarikerroksen lattiaa louhittaisiin syvemmäksi. Tilaohjelma oli niin ikään yliminimoinut tukitilojen tarpeen eli opiskelijat saavat Leppätalollakin haahuilla käytävillä ja auloissa sekä käydä rakentavaa pakkoruotsikeskustelua kasvaneiden wc-tilojen puitteissa. Loppujen lopuksi päätös oli kalleudestaan huolimatta järkevä, sillä kenenkään edun mukaista ei olisi tarkoitukseensa soveltumattomien tilojen rakentaminen. HYY ja Helsingin Kauppakorkeakoulun tukisäätiö ovatkin allekirjoittaneet marraskuussa Kiinteistöosakeyhtiö Leppätalon perustamis- ja osakassopimuksen, ja rakennustyöt aloitetaan rakennusluvan myötä keväällä 2007. Menoista tuloihin Mikäli olet jaksanut lukea tähän asti, olet mahdollisesti huomioinut menokeskittyneen lähestymistapani edustajistotoimintaan. Valitettavasti tämä oli myös tapa, jolla edustajisto lähestyi joulukuun 14. päivä vuoden 2007 talousarvioehdotusta. Sen lisäksi, että viime vuoden höyläyksistä oli noustu jälleen aikaisemmalle menotasolle, esitettiin edustajistossa lähinnä lisämenoehdotuksia, joista vain muutaman rahoitus perustui muualta leikattuihin menoihin. Loput ehdotuksista turvautuivat rahoituskysymyksissä niin kutsuttuun pukinkonttiin eli ylioppilaskunnan käyttörahastoon, johon HYY Yhtymä jakaa vuosittain voittojaan ja jonka on tarkoitus toimia ylioppilaskunnan puskurina esimerkiksi pahojen päivien varalta. Kaikesta edellä kirjoitetusta on voinutkin jo päätellä, että tulevien investointien myötä HYY Yhtymän voitonjako on tulevina vuosina pienentymässä ja tämän myötä myös käyttörahastomme saldo laskemassa. Käyttörahastoa kun verottaa vuosittainen toimintatalouden alijäämä. Tähän alijäämän suuruuteen vuonna 2007 olisi edustajisto voinut vaikuttaa pitämällä talousarvion kulut kurissa tai priorisoimalla joitakin palveluja toisten kustannuksella. Sen sijaan priorisointia harjoitettiin lähinnä lisäämällä joitakin menoja toisia enemmän. Toivonkin, että tulevaisuudessa tulopuoli uskallettaisiin lyödä lukkoon ennen menojen käsittelyä. Tällöin olisi mahdollista, että jäsenmaksuihin ei kohdistuisi korotuspaineita (vaikka 35 sentin indeksikorotuksesta puhuttiinkin). Omalla kohdallani ajauduin periaatepäätöksestäni lipsumiseen, kun halusin turvata myös käyttörahaston tulevaisuuden. Odotankin mielenkiinnolla vuoden 2007 hallitustyöskentelyä ja vaikutusmahdollisuuksiani, kun siirryn edustajiston rivijäsenestä hallituksen jäseneksi. synti ja pahe. 9

Pykälä ry:n uusi hallitus kuvassa vasemmalta: susanna, tuomas, liisa, hannu, risto, janne, eero, kiti ja tero hallitus 2007 10 inter vivos 05 06 PUHEENJOHTAJA Pykälä ry:n vuoden 2007 hallituksen puheenjohtaja Risto Sandvik on 25- vuotias neljännen vuoden oikeustieteen opiskelija. Aikaisemmin Risto on toiminut Pykälässä emäntänä, opintovaliokunnan varapuheenjohtajana, vuosijuhlamarsalkkana sekä vuonna 2006 hallituksen opintovastaavana. Riston ansiosta Pykälällä onkin pitkästä aikaa hallituksen puheenjohtaja, jonka tausta on opintosektorilla. Muiden tehtäviensä lisäksi Risto on ollut mukana rakentamassa ja kehittämässä Pykälän vuonna 2005 julkaistuja Internet-sivuja sekä muita tietotekniikkaan liittyviä ratkaisuja. Hän opiskeleekin oikeustieteellisen tiedekunnan lisäksi tietojenkäsittelytieteen laitoksella. Risto on ollut aktiivisesti mukana Pykälän toiminnassa, koska toiminta on ollut mukavaa ja kehitys hyvää. Hän toivookin positiivisen kehityksen kaikilla sektoreilla jatkuvan myös tulevaisuudessa. Näihin talkoisiin hän toivoo kaikkia yhdistyksen toimijoita ja yhteistyökumppaneita mukaan ja vaalipuheessaan hän totesikin pilke silmäkulmassa, että yksin en tätä kaikkea saa järjestettyä, joten toivottavasti olette kaikki ensi vuonna mukana. Haasteena vuodelle 2007 Risto näkee Pykälän toiminnan jatkuvuuden kehittämisen. Vaikka opiskelijayhdistyksille onkin ominaista tietty ihmisten vaihtuvuus, toivoo Risto, että toimintamalleja voitaisiin kehittää niin, että mahdollisimman moni luottamustehtävää hoitava jatkaisi toimintaa useamman vuoden. Lisäksi hänellä on suuri halu opintosektorin asiantuntemuksensa kautta tähdätä tiedekunnan kanssa tehtävän yhteistyön avulla siihen, että tiedekunta olisi mahdollisimman miellyttävä opiskelupaikka kaikille opiskelijoille. Hyvä opiskeluilmapiiri ja -ympäristö ovat ehdottoman tärkeitä meille kaikille nyt kun valmistuneiden määrätkin ovat hieman pudonneet Risto toteaa. Tärkeänä asiana hän mainitsee myös Pykälän tilojen pysymisen kunnossa ja viihtyisinä. Ne kun muodostavat pääosan varallisuudestamme ja ovat toimintamme elinehto hän kertoo. Riston Pykälä-vuosiin mahtuu jo tässä vaiheessa paljon erilaisia erikoisia tapahtumia ja muistoja. Välillä on päädytty phuksien haalaribileistä aamulla yhdeksältä Sörnäisten ravintola Iloiseen Katupoikaan ja joskus on ajeltu ihmisiä kesken Pykälä-viikon sairaalaan umpisuolileikkauk-

seen. Päätökseen lähteä hoitamaan hallituksen puheenjohtajan tehtävää ei kuitenkaan vaikuttanut halu saada lisää erikoisia kokemuksia vaan Riston motto, jonka mukaan toiminta tarvitsee tekijöitä. Harrastuksinaan hän mainitsee suunnistuksen ja jalkapallon. Jalkapallossa hänen tarkoituksensa on kehittyä yhtä hyväksi pelaajaksi ikämiessarjassa kuin hänen idolinsa ikämiesten Suomen mestari Jukka Kekkonen. Vuodelta 2007 Risto toivoo yllätyksellisesti maailmanrauhaa sekä antoisaa opiskelu- ja Pykälä-vuotta kaikille Pykälän jäsenille! SIHTEERI Sihteeriksi vuodelle 2007 valittiin toisen vuoden opiskelija Liisa Reunanen, joka on jäsenistölle tuttu monistakin eri yhteyksistä. Jokainen Pykälän sitsipöydässä vuonna 2006 istunut henkilö on päässyt nauttimaan tämän ulkoasiainvaliokunnan emännän herkullisista kokkauksista ja nähnyt, kuinka Liisa on osoittanut lahjakkuutta myös nestemäisten viljatuotteiden nauttimisessa. Hengenravintoa Liisa on tarjonnut pykälisteille valovoimaisena spexnäyttelijänä heti phuksisyksystä lähtien. Liisa päätti hakea hallitukseen, koska antoisan valiokuntavuoden jälkeen tekemisen halua riitti edelleen. Edes kv-sitseille valmistetun viinahyytelön raaputtaminen ruokasodan jälkeen irti kerhohuoneiston seinistä ei hyydyttänyt Liisan hymyä ja intoa. Sihteeriksi Liisa haki, koska hän haluaa emäntävuoden aikana tutuksi tulleen käytännön toiminnan lisäksi kokeilla myös hallinnollisempia tehtäviä. Vuonna 1985 syntynyt Liisa on luonteeltaan ystävällinen, auttava ja luotettava. Liisa kertoo myös tutustuvansa helposti uusiin ihmisiin, mistä onkin varmasti hyötyä tälle hallituksen jäsenelle, joka mainitsee yhden hallitusvuoden tavoitteistaan olevan tutustua myös muiden ainejärjestöjen toimintaan. Lisäksi Liisa haluaa tietysti järjestää yhdistykselle onnistuneet vuosijuhlat. Joustavasta ja sosiaalisesta Liisasta yhdistys saa varmasti edustavan sihteerin ja hallituskumppanit hyvän toverin joukkoonsa vuodelle 2007. TALOUDENHOITAJA Taloudenhoitajan pestiä vuonna 2007 hoitaa 22-vuotias urheilullinen Susanna Karlsson. Susanna on tällä hetkellä toisen vuoden opiskelija ja hänen tiedetään olevan reipas kilpauimari ja vauvauintivalmentaja. Susanna on aikaisemmin pelannut koripalloakin. Ura tosin päättyi yhteen päivään Susannan todettua yhteistyön pallon kanssa olevan lähes mahdotonta. Susanna muistetaan Pykälä-piireissä sekä matrikkeli- että haalaritoimikunnasta, ulkoasiainvaliokunnasta, nuoremman fuksikapteenin pestistä ja ehkä ihquista kookosbikineistä Hupelluksen Hemsedalin matkalta. Susanna on ollut myös mukana vuoden 2006 spexissä soittamassa bändissä viulua. Taloudenhoitajan suuriin saappaisiin Susanna astuu nyt erittäin odottavaisin mielin. Hän uskoo, että alkaneesta vuodesta tulee loistava huolimatta siitä, että tehtävät tuntuvatkin vielä hieman sekavilta. Paperihommien ja yksinpuurtamisen vastapainoksi Susanna nimeää yhteisen hallitustyöskentelyn. Susanna uskoo, että vuoden 2007 hallituksessa on hyvä porukka, joka toimii hyvin yhdessä. Kysymykseen miten olet valmis sijoittamaan Pykälän rahoja Susanna vastaa seuraavasti: Koko yhdistys on olemassa sen jäsenistöä varten, joten minun ja koko hallituksen on kuunneltava pykälistejä. On pystyttävä tarjoamaan monipuolista toimintaa ja siihen olen myös itse valmis panostamaan. Toisaalta on myös tunnettava vastuu seuraavia vuosikursseja kohtaan. Hallituksen tehtävänä on tämänhetkisen toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi toiminnan turvaaminen vähintäänkin yhtä laadukkaana myös jatkossa. Susanna toivoo, että mahdollisimman moni jäsenistöstä lähtisi kehittämään yhdistyksen toimintaa tekemällä aloitteita hankinnoista ja tapahtumista. Millaisia ideoita vain mieleen tuleekin, Susanna on valmis kuuntelemaan. OPINTOVASTAAVA Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous uskoi vuoden 2007 opintoasiat 21-vuotiaan 3. vuoden opiskelijan Tuomas Rytkösen käsiin. Tuomas tuo yhdistyksen toimintaan jatkuvuutta suorastaan ainutlaatuisella tavalla: Tuomaksen isä Kari on 1980-luvulla toiminut sekä hallituksen että yhdistyksen puheenjohtajana. Pykälän nykyisen jäsenistön suosioon Tuomas on kuitenkin ratsastanut täysin omilla avuillaan. Fuksivuotensa vappuna vuoden vapaaehtoiseksi kruunattu Rytkönen tunnetaan mukavana ja toimeliaana seuramiehenä, jonka lähistöllä aina sattuu ja tapahtuu. Asiaan vihkiytyneet tietävät myös Tuomaksen suhteiden tiedekuntaan olevan jo valmiiksi kunnossa, joten opintosektorilla voidaan heti vuoden alusta käydä niin sanotusti "hommiin". Jäsenistö voikin nukkua yönsä rauhassa Tuomaksen johtaman opintovaliokunnan valvoessa Porthanian pyöröovien liikkeitä ensi vuoden ajan. Vahtivuorojen välissä tuore opintovastaava ehti myös vastata muutamaan toimituksen esittämään kiperään kysymykseen: - Vuoden 2007 noppamissio?: Ainakin nykyinen keskusteluyhteys tiedekuntaan tulee pitää avoinna. Hyvät välit mahdollistavat tehokkaamman vaikuttamisen. Tehokkuutta lisäisi myös, jos hallintoedustajien välistä yhteistyötä saataisiin kehitettyä entistä tiiviimmäksi. Tavoitteenani on yleisesti ottaen saasynti ja pahe. 11

da opiskelijoiden kannalta positiivisia muutoksia aikaan tutkinnossa. Esimerkiksi oppiaineiden sisäisten kurssien arvosteluperusteita tulisi yhtenäistää. - Kuka on idolisi? Näin äkkiseltään tulee mieleeni joulupukin vähemmän kuuluisa sukulainen Santa Faija. - Opinnot ja sinä? Tulemme toimeen keskenämme, mutta jokaisen suhteen eteen tulee tehdä töitä, jotta se kehittyisi paremmaksi. - Jatka juttua: "Suomalainen, ruotsalainen, norjalainen ja Jukka Kekkonen..."... pelasivat salibandya ja ottelun jälkeen keskustelivat Suomen ja Espanjan sisällissodista. TIEDOTUSVASTAAVA Vuoden 2007 hallituksen tiedotusvastaavaksi syyskokous valitsi Eero Blåfieldin. Eero on 25-vuotias tehokas ja näkyvä pykälisti, joka paljastaa opiskelleensa ennen oikista viitisen vuotta Etu-Töölön kauppakoulussa. Hän uskoo omistavansa vielä vuodenkin päästä vähemmän kauluspaitoja kuin Risto Sandvik tai Hannu Häkkänen ja hänellä on tämän lisäksi selkeät päämäärät muun muassa kerhotilojen kehittämisen suhteen. Opinahjon vaihtamisesta moni voisi suoraan sanoa paljonkin hyvää, mutta annettakoon tiedotussektorin tulevan ylimmän viranhaltijan kertoa itse loikkauksestaan: Koko hakemisprosessi perustui aika pitkälle sattumaan. Aiemmin en olisi ikinä voinut kuvitella suorittavani tuplatutkintoa enkä varsinkaan meneväni oikikseen. Kuitenkin keväällä 2005 silloinen tyttöystäväni sai tietää lähtevänsä seuraavana syksynä ulkomaille opiskelijavaihtoon ja kaipasin myös itse jotain hauskaa ja uutta syksyksi. Mietin asiaa noin päivän ja kävin hakemassa oikiksen pääsykoekirjat kaupasta. Ehdin vielä ilmoittautua Pykälän vastaustekniikkakurssille. Kirjoja lukiessa iski sitten oikea motivaatio päästä sisään. Vaikka Eero viettää tiedekunnassa vasta toista opiskeluvuottaan, on 12 inter vivos 05 06 hänen Pykälä-referenssiensä määrä ehtinyt jo kasvaa melkoisen suureksi. Jo phuksina hän oli mukana perustamassa Pykälään uutta, aktiivista viinikerhoa nimeltä Pohjasakka, jonka puheenjohtajana hän on siitä asti myös toiminut. Phuksisyksyn haalaritoimikuntailun ja silloin alkaneen viinikerhoilun lomassa Eero lähti Antti Laitilan aisapariksi UAV:n varapuheenjohtajan virkaan. Kun Eerolta kysytään, mikä järjestötoiminnassa miellyttää, on vastaus tiivistettynä lyhyt: "Yhteisöllisyys on parasta". Eero pitää tehtävänhoitoa monella tasolla opettavana ja oivana tilaisuutena tutustua uusiin ihmisiin sekä tehdä asioita, joita muuten ei koskaan tulisi tehtyä. Epämiellyttäviä puolia hän ei järjestötoiminnassa juurikaan näe. "Ehkä rakentavan palautteen puutteen voisi sellaiseksi laskea, kovin usein ei kuule mitään kommentteja järjestetyistä tapahtumista", Eero pohtii. Kehittämistä vaativana osa-alueena Eero näkee Pykälän toimijarakenteen phuksipainoitteisuuden: "Liian monet unohtavat Pykälän phuksisyksyn jälkeen". Hän pitää kuitenkin vuoden 2006 phuksien laajaa kiinnostusta Pykälän toimintaan erittäin hyvänä seikkana. "Toivon, että myös ne, jotka eivät päässeet esimerkiksi valiokuntiin, jatkaisivat Pykälän toiminnassa jollain tavalla", Eero laskeskelee. ULKOASIAINVASTAAVA Vuodeksi 2007 Pykälän ehdottomasti värikkäimpään eli int.sekin virkaan valikoitui edellisvuonna 21-vuotista olemassaoloaan juhlinut Hannu Häkkänen, joka vaikuttaa tiedekunnassa ja Pykälässä toista vuottaan. Vaikkei ikää vielä taakaksi saakka harteilla olekaan, on Hannu ehtinyt Pykälässä jo moneen mukaan ja on ehtinyt ahertaa haalaritoimikunnassa, speximarkkinoinnissa, UAV:n excursiovastaavana sekä viinikerho Pohjasakan perustajajäsenenä. Ulkoasiainvastaavan pestissä Hannua kiinnosti erityisesti mahdollisuus avartaa horisonttiaan yhteistyössä Pykälän ulkopuolisten tahojen kanssa, ja muutaman kv-viikon käyminen vahvisti hinkua virkaan entisestään. Vaikka pohjoismainen yhteistyö tärkeä osa ulkoasiainvastaavan työsarkaa onkin, ei Hannu unohda myöskään muunlaisesta ulkosuhdetoiminnasta kiinnostuneita. Hän kehottaakin kaikkia osallistumaan esimerkiksi poikkitieteellisille sitzeille ja heittää ilmoille sellaisenkin idean, että Pykälä voisi yhteistyössä vaihtareiden tai vaikkapa ELSA:n kanssa järjestää kansainvälisen seminaarin ajankohtaisista juridisista aiheista. Ulkoasiainaktiviteetteja Hannu aikoo kehittää mm. lisäämällä yhteistyötä valtsikan, lääkiksen ja Polin suuntaan; muina kehitysideoina hän mainitsee esimerkiksi kerhohuoneiston muuttamisen viihtyisämmäksi. Opinnoissaan Hannu on ollut erityisen kiinnostunut työ- ja sopimusoikeudesta. Ensi vuoden opintosuunnitelmaa hän ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt laatia. Yliopiston ja Pykälän seinien ulkopuolella häntä inspiroivat autot, matkustelu sekä yrttiset alkoholijuomat. NUOREMPI YLEISVASTAAVA Vuoden 2007 hallituksen nuoremmaksi yleisvastaavaksi valittiin Kiti Karvinen. Hän on 22-vuotias, savolaisuudestaan ylpeä toisen vuoden opiskelija, jonka tunnistaa positiivisesta asenteesta sekä iloisesta naurusta. Kiti toimi mallikkaasti vuoden 2006 yleisvaliokunnan sihteerinä ja vuoden yleisvastaavan ja YVK:n hommia seurattuaan hän vakuuttui siitä, että yleisvastaavan pesti on kuin tehty häntä varten ja siinä Kiti on täydellisen oikeassa! Kiti kertoo, että hänen pykälistiuransa alkoi phuksisyksynä legendaarisesti sonniaistoimikunnan taloudenhoitajana. Kaikista ikimuistoisinta tähän mennessä opiskeluajalla on kuitenkin Kitin mukaan ollut valinta Vuoden Phuksiksi 05. Valinta osui ehdottomasti nappiin! Jos Kitiltä yrittää udella, mikä on ollut tähän mennessä ikävintä Pykälän toiminnassa, hän toteaa tyylilleen uskollisesti, että ei sellaisia tule mieleen; vain positiiviset asiat ovat jääneet pinnalle. Kiti kiittelee positiivisesta asentees-

taan äitiään, jota hän kuvailee sisukkaaksi ja aikaansaavaksi ihmiseksi. Äidin opit ovat menneet perille, sillä Kitin periaatteen mukaan "asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin". Kitin odotuksena on, että ensi vuodesta tulee hänen tähän astisen elämänsä legendaarisin ja Kiti odottaa ensi vuotta intoa täynnä kuin ilmapallo. Tätä intoa hän aikoo käyttää mm. Pykälän kerhotilojen viihtyisyyden parantamiseen ja hänen tavoitteenaan on tehdä Pykälästä sellainen paikka, jossa muutkin kuin aktiivijäsenet viihtyvät vapaa-ajallaan. Jos Kiti saisi valita, mikä viina kuvaisi häntä parhaiten, hän olisi kuin hyvä samppanja: helmeilevä, pirskahteleva, pirteähappoinen ja elegantti. Kiti toteaakin, että skumpan avulla on vietetty syksyn aikana muutama ikimuistamaton ilta. Kiti vinkkaa, että hänen paheensa liittyvät kiinteästi juhlimiseen ja nautiskeluun - hyvään juomaan ja hyvään seuraan. Lopuksi Kitin terveiset pykälisteille: "Drink coffee, do stupid things faster with more energy! Näillä mennään kohti vuotta 2007; lupaan tehdä kaikkeni että kaikilla olisi kivaa ja jokainen viihtyisi Pykälän riveissä parhaalla mahdollisella tavalla! Jos on jotain sydämellä, niin nykikää rohkeasti hihasta! Ja saa tulla muutenkin jutustelemaan! Näemme luultavasti ensi vuoden aikana useaan otteeseen!". VANHEMPI YLEISVASTAAVA Toiseksi uudeksi yleisvastaavaksi yhdistyksen kokous valitsi joulun välipäivinä 23 vuotta täyttäneen Tero Niemisen. Tero on hänkin toista vuotta tiedekunnassa ja hän on lähtenyt heti phuksisyksynä ulottuvuustoimikunnan jäsenenä aktiivisesti mukaan Pykälän toimintaan. Myöhemmin syksyllä Tero tuli puolivahingossa valituksi yleisvaliokunnan isännäksi vuodelle 2006. Teron kohdalla isännistä aikoinaan käytetty tehtävänkuvaus "edustaa valiokunnan miehistä voimaa" on ainakin pitänyt hyvin paikkansa. Tero on entinen jääkiekkoilija, jonka lempijuoma on maito, mutta heti seuraavana listalla on kuitenkin olut. Maidon ja oluen lisäksi viinikin taitaa silloin tällöin maistua, sillä Tero on myös viinikerho Pohjasakan aktiivijäsen. Vuoden 2006 syksynä Tero on myös hääräillyt spexin keittiössä emäntänä. Mieleenpainuvimpana, mutta ehkä myös kaoottisimpana Pykälä-muistona Tero mainitsee kevään 2006 silliksen, jonka isännät järjestivät Pykälä-viikon päätteeksi. Tero on selkeä joukkuepelaaja, joka on aina valmis auttamaan tovereitaan, jos tarve vaatii. Tämä on tullut todettua jo hänen hallitusvuottaan edeltäneen valiokuntavuoden aikana; uusi hallitus saakin Terosta varmasti luotettavan ja vastuuntuntoisen yleisvastaavan. inter vivoksen toimitus 2006 toivottaa uudelle hallitukselle onnea ja menestystä! synti ja pahe. 13

Teksti: Jerker Pitkänen Chef.red 06, Codexpressen De flesta av er har säkert hört talas om Codexare någon gång och har ni inte hört talas om dem har ni säkert ändå sett en utan att veta om det. Codexare är de där figurerna som talar i tungor under föreläsningar och som ställer en massa underliga krav på föreläsaren, de är de personer som bär underliga blåvita halsdukar och vägrar att gå med halare på. Jo, jag tror nog att ni alla vet vad jag talar om. Eftersom det är ett faktum att man är rädd för det man inte känner till, tänker jag nu introducera Conrad Codexare till er, så att okunskapen och rädslan samtidigt skall försvinna. Den 6.11.2006, en typisk dag i Conrad Codexares liv Conrad Codexare vaknade då hans butler Matti Meikäläinen väckte honom denna fina novembermorgon. Han steg upp och vandrade lite morgontrött omkring i sin lilla studentlya på 180 m², som han köpt i det finlandssvenska studentkvarteret Eira. Medan Matti M. förberedde hans frukost inledde Conrad sina morgonsysslor. Det första som hörde därtill var något som hade gjorts i Conrads släkt sedan urminnes tider, nämligen att inleda morgonen med att gå ut på balkongen och spotta ner på pöbeln. Om Conrad inte gjorde detta vaknade han aldrig riktigt ordentligt, och idag var det ju ändå sits på riddarhuset alltså måste man vakna. Efter att Conrad hade ätit frukost och hånat Matti M. för sitt påbrå, var det dags att gå på kaffe. Han virade sin Burberryhalsduk runt halsen och så bar det av. Conrad hade bestämt träff med sin kompis En dag i Conrad Codexares liv - en fördomskrossande berättelse - Carl-Henrik von Pippeldorf III vid Café Strindbergs. Strindbergs är ett café som ligger på gåavstånd från det ställe där finlandssvenskar i allmänhet träffas, nämligen Stockmann. Carl-Henrik hade trevliga nyheter; han hade just fått sina Juris Kandidat-papper i handen och hans pappa, Car-Henrik von Pippeldorf II hade gjort honom till delägare på byrån Pippeldorf&Pippeldorf&Son. Detta måste firas, alltså ringdes societeten och ett flertal codexare anlände. Conrad hade dock tröttnat på Strindbergs så de gick över gatan för att luncha. Ett flertal flaskor champagne beställdes till bordet, puff som det också kallas, och man sjöng några trevliga finlandssvenska dryckesvisor Carl-Henrik till ära. Klockan började närma sig 15 och cocktailtillfället på Svenska Klubben skulle snart börja, alltså tog Conrad en Taxi hem för att byta kläder. Då Conrad kom hem blev han fly förbannad, den enfaldige Matti M. hade strykt smokingskjortan för tidigt och den kändes inte alls så varm och skön som den borde när Conrad skulle sätta på den. Efter att Matti M. som straff fått stryka skjortan på nytt medan Conrad slängde snusprillor på honom var det dags att bege sig mot Svenska Klubben. På vägen dit såg Conrad en skara människor som stod och skrek: Nouse jo, opintoraha!. Conrad misstänkte att de var studerande, men förstod inte vad det var de skrek om. Var opintoraha någon sorts dividend, och skulle det inte då har varit lätttare att be sin pappa köpa företaget och höja på dividenderna? Conrad hade redan som ung lärt sig att inte bry sig om vad pöbeln sysslade med så han bad taxin köra lite snabbare. Väl på Svenska Klubben var det dags för mera champagne. Efter några glas puff och flera axelklapp bar det av mot Riddarhuset där sitsen gick av stapeln. Efter X antal Helan går började Conrad känna sig lite rund under fötterna. Han kände sig rätt så modig och höll ett tal där budskapet var: Må den finska pöbeln ruttna i helvetet! Efter talet möttes han av stora applåder och glädjetjut vilket innebar att det dracks mera champagne. Som avslut på kvällen var det nachspiel på Nylands Nation, samt efternachspiel på Codex klubblokal i centrum av Helsingfors. Så ser alltså en vanlig dag ut för Conrad Codexare, inte allt för olik er kan jag tänka mig. Alltså, det finns ingen orsak för er att vara rädda för dessa personer som går under namnet codexare. Så nästa gång ni ser en codexare på gatan, eller på en föreläsning är det bara att gå fram och säga hej, detta förstår även dom. 16 inter vivos 05 06

Teksti & kuva: Saara Jämes pikkupaheita Moni myöntää syövänsä särkylääkkeitä liian paljon. Tunnistatko Sinä itsesi seuraavasta kuvauksesta? Itsepetoksen ja tuhansien tekosyiden jälkeen aloitat viimein tenttiin lukemisen, mutta kuten tavallista, aivan liian myöhään. Paahtaessasi sopimusoikeuden yleisiä oppeja yön synkkinä tunteina, ennen H-hetkeä, saat mojovan päänsäryn tenttikirjan tuijottamisesta ja nappaat jonkin mukavan lääkefirman valmistaman särkylääkkeen poskeesi jaksaaksesi vielä edes hetkisen lukea. Seuraavana aamuna vähien yöunien jälkeen herätessäsi huomaat hartioittesi olevan aivan juntturassa sängyssä pyöriskelystä näit nimittäin levottomia unia isoista pahoista pykälistä, jotka sinun pitäisi seuraavana aamuna pystyä sylkäisemään paperille pelottavan tenttivalvojan haukankatseen alla. Tunnet ehkä pienen omantunnon pistoksen, mutta kävelet silti lääkekaapillesi (tai lääkejemmallesi mikäli yrität peitellä liikakäyttöäsi) ja pistät Ibumaxia huuleen. Varmuuden vuoksi pakkaat särkylääkepaketin vielä sievästi tenttitarvikepussukkaasi, jotta voit tarpeen tullen hakea sieltä helpotusta. Tentin jälkeen edessä on tietenkin tenttibisse meni itse tentti sitten hyvin tai huonosti, niin hyvästä yrityksestä täytyy kuitenkin itsensä aina palkita, sehän on selvä. Tämä viaton olut kuitenkin harvinaisen usein venähtää useammaksi kuin yhdeksi. Toilailun seurauksena koputtaa pääkoppaasi seuraavana aamuna Keijo Kankkunen! Kiroat huonoa itsekuriasi ja kulautat särkylääkkeen alas tasoittavan kera. IV testasi yleisimpiä särkylääkkeitä, ja erittäin tieteellisten kokeiden jälkeen päädyimme seuraavaan: Ibuprofeenivalmisteet tuntuvat toimivan krapulaan selkeästi parhaiten esimerkiksi parasetamoli-, ketoprofeeni- tai asetyylisalisyylihappovalmisteisiin verrattuna. Markkinoiden näkyvin ibuprofeenituote on Burana, mutta IV suosittelee (pakon edessä) käyttämään puolet edullisempaa Ibumaxia, sillä se on käytännössä aivan sama tuote kuin brändätty sukulaisensa Burana. Myös viimeisimmässä City-lehdessä oli kirjoitus Kankkusesta. Tekstin mukaan särkylääkkeet helpottavat oloa krapulassa, sillä ne poistavat aivojen turvotusta, josta huono olo krapulassa osittain johtuu. Huom! Tämän tekstin tarkoituksena ei ole rohkaista opiskelijoita yliampuvaan kipulääkkeiden käyttöön. Toivomme, että kirjoituksen luettuasi mietit, oletko Sinä riski- vai kohtuukäyttäjä. synti ja pahe. 17

Seitsemän kardinaalipahetta teksti ja kuvat: Mikko Pitkänen 18 inter vivos 05 06

Lahjakas kyömynenäinen italialainen Dante Alighieri (1265-1321) vaikutti myöhäiskeskiajalla sivutoimisena helvetin arkkitehtina. Hänen pääteoksensa Jumalainen näytelmä (1321) esittelee viimeisessä osassaan tämän yhdeksänpiirisen alamaailman. Tuossa valtaisassa suppilossa viruvat kuolemansyntiset, kukin onnettoman ominaisuutensa mukaisessa paikassa. Viimeistään meidän aikanamme kuolemansynnit on aihe, josta on pakko kirjoittaa nimimerkillä Kokemusta on. Tämän kiistämällä syyllistyisi siihen tekopyhyyteen, minkä harjoittajat Dante on sysännyt helvetin kahdeksanteen piiriin toisten ylpeiden seuraan. Mutta mistä on jäljitettävä ylpeyden ja muiden suurten syntien alkuperää? Syntien synty Pahuus ja tuomitseminen saa alkunsa vastakkainasettelusta. Vastakkainasettelu taas syntyy siitä, että ihmisen mielestä on välttämätöntä nähdä yksilö, teko tai kehityssuunta pahana. Näin muotoutuu sillaton kuilu, jonka ylittävät vain loikkarit ja aseistetut mielipiteet. Tuollainen kuilu rakentui 300- luvun Roomassa. Kun kristinuskon suosio valtakunnassa kasvoi, syntyi myös näkymä sen välineellistymisestä. Jotkut uskovaiset tiedostivat suunnan ja vetäytyivät Egyptin erämaahan varjellakseen uskontonsa puhtautta. Eräs heistä oli Pyhä Antonius (n. 250-356), jonka väitetään laatineen veljiensä käyttöön elämäntaito-oppaan. Tuon hyvän munkin käsikirjoituksen osana on luettelo 25 paheesta, joista seitsemän on rekrytoitu nykyisiksi kuolemansynneiksi. Valintamenettely saatiin päätökseen 1200-luvun alkupuolella, noin vuosisata ennen Divina commedian ilmestymistä. Seuraavassa seurataan tuon Danten klassikon syntilajittelua, lievimmästä törkeimpään matkaten. Irstaus Hekumallisuus, himokkuus, kiimaisuus, likaisuus rakkaalla paheella on useita synonyymejä. Ja tottahan on, että nykyisin tätä pahetta voidaan pitää ennemminkin normaalina kuin luonnottomana. Voi myös sanoa, että hekumalliset toteuttavat elämän tarkoitusta: sen ylläpitämistä joskin kai yleensä vahingossa. Teknologisena aikanamme tämän hyveen toteuttamista edistävät useat kanavat. Joillekin ehkä riittää matkaviestimen, webcamin ja Suomi24:n välityksellä tuotettu kaukolämpö. Mutta yleensä etäyhteyskin johtaa sähköntoimitussopimukseen. Läheisyys on arvossaan tänä individualismin aikakautenakin. Silti puhdas kiimaisuus jättää ihmisen ehkä vähän alemmalle portaalle kuin rakkaus. Himokkaana Matti tai Susan ei ole välittäjä vaan pelkkä diileri, jakaja. Eikä hitaus kuulu ammattitaitoisen jakajan ominaisuuksiin. Kortit isketään pöytään nopeasti, ja katsotaan mitä käteen jää. Ja hyvin usein meno voi olla tyyppiä No limit. Tissuttelun hyväksyttävyydestä jotain kertoo munkkien viininviljely, oluenpano ja liköörinvalmistus. Kohtuuttomuus Ihmisen on parempi valittaa kylläisyyttään kuin nälkäänsä. Ruokailu on eräs välttämättömimmistä nautinnoista, eikä siitä tule tinkiä varsinkaan juhlapyhinä. Kauppojen suljettuus ei ole tekosyy säästää ruokakomeronsa sisältöä. Lomalla lepääminenkin onnistuu paremmin täysin vatsoin. On myös muistettava juoda. Parin lasillisen jälkeen maailma usein hieman kirkastuu, ja muutaman samanlaisen myötä ympäristö alkaa näyttää aivan selvältä. Tissuttelun hyväksyttävyydestä jotain kertoo munkkien viininviljely, oluenpano ja liköörinvalmistus. Kohtuuttomampaa onkin olla kokonaan juomatta kuin juoda: Ainakin vastuullisessa asemassa olevan täysraittius tuntuu altistavan liiaksi muille suurille synneille. Molempien ääripäiden osalta kannattaa muistaa dekkarikirjailija G.K.Chestertonin huomio: "Alkoholisti ja absolutisti tekevät saman virheen: he suhtautuvat viiniin kuin rohtoon eikä juomaan." Mutta toki molempia vakaumuksia on kunnioitettava, maksavathan niiden edustajat valinnastaan melkoista henkistä veroa. Ahneus On tervettä osata olla järkevästi ahne. Tätä taitoa mitataan mm. Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa. Järkevää on tiedostaa riskien todennäköisyys ja tehdä valintansa sen mukaan. Kun taskussa on varmat 10.000 euroa, ei kannata ryhtyä hakuampumaan 15.000:n takia, jos epäonnistumisesta seuraa pudotus 2.000 euroon. Järkevä ahneus saa ammattilaisen vaatimaan palkankorotusta tai ylennystä. Vähään tyytyvä ihminen ei tule ajatelleeksi, miten paljon paremmin asiat voisivat olla, jos hän tavoittelisi muutoksia. Kaikki unelmathan saavat alkunsa ahneudesta. Moni meistä sentään haluaa olla kuuluisa tai ainakin arvostettu. Mikä olisikaan tällaiseen asemaan helpompi tie kuin raha? Juutalaisen sananlaskun mukaan: Kun sinulla on rahaa taskussa, olet viisas ja kaunis ja laulatkin hyvin. Suosio on ostettavissa, kuten melkein kaikki muukin. Al Caponen mukaan kysymys on vain hinnasta. Laiskuus Hektisenä aikakautenamme lorvailu on kuolemansyntinä erittäin hyödyllinen. Kun ihminen antaa itselleen riittämiin aikaa palautua työn rasituksista, loppuunpalamisen riski haihtuu savuna ilmaan. Jokaisella on oikeus vapaa-aikaan. Ilman sitä työteho putoaa. On mukavaa loikoilla riippumatossa tai heittäytyä saippuasarjojen syleilyyn. Tiskit ja imuroinnin ehtii huomennakin. Ja kaikki delegoitavissa oleva työ on hyvä delegoida. Yhteistyöllä johtajan ja alaisen kitkattomalla symbioosilla saadaan aikaan paljon. Toki kaikkea työtä ei voi välttää. Maisteriksi aikovan on turha jättää tenttikirjoja hyllyyn pölyttymään. synti ja pahe. 19

Ja leipätyötä silmäillen laiskuus sopii huonosti yksiin myös lakimiehen eettisten ohjeiden 3 :n kanssa: Lakimiehen on hoidettava hänelle uskotut tehtävät ammattitaitoisesti, huolellisesti ja viivyttelemättä. Muutoinkin on usein niin, että enimmälti muut asettavat meille odotuksia ja määräaikoja. Vastausvaihtoehtoinamme ovat mukautuminen, eriytyminen ja neuvottelu. Viha Viha tuo virkistävää vaihtelua tavanomaisuuden keskelle. Arkiseksi käyvää tympiintymistä ei pidä kasata sisällään patoutumiksi. Tunteiden tulee antaa näkyä. Kunnon adrenaliinipurkaus piristää, eikä maksakaan mitään. Ihannetapauksessa ihminen kykenee vapauttamaan vihansa yksinäisyydessä, mutta julkista purkausta ei pidä vältellä. Oikeaoppiseen vihastumiseen ei liity mitään fyysistä: Kyse on silkasta äänihuulten ja sanavaraston täysipainoisesta hyödyntämisestä. Suuttuessaan ihmisellä on tilaisuus olla luova kehitellä mitä erikoisimpia ilmauksia kuvaamaan polveilevaa tenttikirjaa, petollista ystävää, palvelutaidotonta myyjää tai kyklooppia erotuomaria. Taiteenlajina vihastuminen sijoittuu joltiseenkin teatterin ja karaoken väliin. Kaiken muun hyvän lisäksi huutaminen ja sadattelu ovat ihan hyvä vaihtoehto itkemiselle: On parempi rääkyä äänensä käheäksi kuin vetistellä silmänsä punaiseksi, sillä monet meistä viihtyvät paremmin hiljaisten kuin punasilmäisten seurassa. 20 inter vivos 05 06 Kateus Usein ruoho on aidan toisella puolen niin paljon vihreämpää, että väri tarttuu katsojaan. Ja kuten jokainen ruohotahroja kohdannut tietää, kulööriä on työlästä poistaa. Ajan mittaan se kuitenkin haalistuu. Palautumista odotellessa kauneutta kadehtivien kannattaa tunnustaa väriä kurkkunaamiolla. Muille riittää verhoksi Lordi-maski. Kateuden sisarena on ahneus ja anoppina viha. Näiden sukulaistensa tavoin kateudella on terveysvaikutuksia. Keskeisin niistä on, että kateus saa meidät irrottautumaan itsemme ja arkemme tarkastelusta. Kiinnostummekin siitä miten muilla menee. Tämä naapurien ominaisuuksien ja omaisuuksien katkera ihailu on siis merkki ulospäinsuuntautuneisuudesta. Muiden hyvinvoinnin huomaaminen johtaa usein myös terveeseen kilpailuun. Haluamme voittaa naapurimme. Ja niin sinitarraamme vaatenaulakon vierusseinään aanelosen. Vedämme siihen viivan aina, kun naapuri käy lainaamassa meiltä sokeria, suolaa tai rahaa. Ehkä tämä itsetuntoasiakirja indikoi riittämiin, ettei meidän tarvitsekaan olla kateellisia. Vaikka se tervettä onkin. Martti Luther: Joka ei naisia, viiniä ja laulua rakasta, on koko ikänsä typerys Ylpeys Ylpeys on Danten suurteoksessa kuolemansynneistä vakavin. Samalla on kuitenkin luonnollista, että jokainen meistä katsoo itseään ja omia saavutuksiaan. Onkin syytä kysyä, miksi turhaan pitäisi hävetä sitä, millainen on tai mitä on saanut aikaan. Pieni ylpeys identiteetistä ja omista saavutuksista kannattelee ihmistä. Ylpeys on itsetunnon peruskivi. Ilman tervettä tietoisuutta itsestään ihminen on muiden toiveiden armoilla. Tässä palvelijuuden kurimuksessa hän kokee olonsa turvattomaksi ja avuttomaksi: Mitään hän ei ymmärtäisi tai osaisi tehdä itsenäisesti. Siksi hänelle on arvokasta, että muut tunnistavat välttämättömän. Oireena ovat jatkuvat "Missä olisinkaan ilman teitä" -kommentit. Tällaista fraasia eivät ylpeät viljele. Toki ylpeyskin voi toimia vastavoimana. Liiaksi ylpistynyt ihminen muistuttaa liputonta salkoa. Hän kurottelee korkealle täysin paikallaan. Eikä ainoakaan ohikulkija havaitse hänessä mitään arvokasta, kaunista tai juhlavaa. Mutta ylpeä näkee koko ajan varressaan lipun, vaikka tönöttääkin sijoillaan pelkistettynä ja toimettomana. Ja juuri tuo ylpeyden aikaansaama kunnianhimottomuus luo ottolapsisuhteen ylpeyden ja laiskuuden välille. Loppupuheenvuoro Kuolemansynteihin kätkeytyy paljon hyvää ja puolustettavaa. Sopivassa sekoitussuhteessa ne ovat luonnollinen osa meitä. Nykyisin onkin helppo allekirjoittaa Martti Lutherin sanat: "Joka ei naisia, viiniä ja laulua rakasta, on koko ikänsä typerys." Todellakin on suurta hölmöyttä elää juopumattomana, sivuuttaa koko vaelluksensa ajan kaikki nuo voimanlähteet. Nykyisin tuo paha kolminaisuus on arkipäivää, ja sana "synti" lausutaan yleensä hymyillen. Ja miksi meidän tulisikaan vakavoitua siitä, että meillä on hauskaa, että tunnemme itsemme voimakkaiksi? Tai vihan ja kateuden osalta, miksi turhaan suhtautua välinpitämättömästi ympäristömme ärsykkeisiin? Ei kannata heti lakaista maton alle rohkeita ja voimakkaita ajatuksiaan, sillä juuri ne julki tuomalla ihminen on rehellinen. Ja mikä olisikaan suurempi hyve kuin vilpittömyys? Teoksia: Dante Alighieri: Divina commedia (1321), suom. Eino Leino (Otava 1912-14) David Fincher (ohj.): elokuva Se7en (1995) Jaakko Heinimäki: Seitsemän syntiä (Like 1999) Lapinlahden linnut: Seitsemän kuolemansyntiä -sketsisarja (YLE 1988) Raamattu: erit. Sananlaskujen kirja 6:16-19