EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä



Samankaltaiset tiedostot
EnergiaTehokkuusJärjestelmän (ETJ) Case 1. Teollisuuden Voima

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)

Rakennusten energiatalous Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen

Energiatehokkuusjärjestelmä:2014 (ETJ + ) Energy Efficiency System:2014 (EES + )

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta Hille Hyytiä

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

SFS, STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS ESITTELY

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän keskusliitto ry

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

ISO velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Energiatehokkuus on yrityksen kilpailutekijä

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelmaan

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä Tapio Jalo, Motiva Oy

Materiaalikatselmustoiminnan kehitys TYKELI -taustatyöpaja Motiva Oy, Paula Eskola

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

OHSAS vs. ISO mikä muuttuu?

ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN RAUTARUUKKI OYJ HÄMEENLINNAN TEHTAILLE

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Paperra Oy Energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen yrityksissä Markku Leskelä

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

Ollako iso vai pieni yritys vaihtoehdot jatkossa ja mitä työkaluja on tarjolla? Risto Larmio, Motiva

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ISO SFS Aamukahvitilaisuus Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj

Kalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla

ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

ISO Toimitusketjun turvallisuuden johtamisjärjestelmä

Energiatehokkuuden parantaminen yrityksissä

Energiatehokkuus elinkaarimalleissa. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Mairinoja

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry

Green Office ympäristöjärjestelmä

Energiatehokkuussopimuksen ja sitoumusten tilanne Suomen kunnissa Okariina Rauta, Motiva


Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto

ISO uudistuu mikä muuttuu? TERVETULOA!

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC ISO 14001

<03b5,67g-b5-(67(/0b <PSlULVW NlVLNLUMD 6DDMRV2\ SAAJOS OY 352),,/,78277((7. L:\Ympäristö\Ympäristökäsikirja\YK_Versio_ doc

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Kokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki

HYVÄ RAKENNESUUNNITTELU SISÄLTÖ JA ENERGIATEHOKKUUDEN HUOMIOIMINEN. nzeb Hankeosaaminen

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

ISO VAATIMUSTEN KÄYTTÖÖNOTTO STORA ENSO OYJ:N OULUN TEHTAALLA

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari , Kuopio Hille Hyytiä

Periaatteet standardien SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 ja SFS-EN ISO 15189:2007 mukaisen näytteenottotoiminnan arvioimiseksi

Maatilojen energiasuunnitelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Säästöpotentiaalit selville kuljetusketjujen energiakatselmuksilla

Yrityksen energiakatselmus. Koskeeko lain mukainen suuren yrityksen energiakatselmus yritystämme? webinaari 7.11.

Yrityksen energiakatselmus. Näin uusit yrityksen energiakatselmuksen webinaari Juha Toivanen

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

ENG-A1002 ARTS-ENG-Projekti. B-kori

Transkriptio:

EnergiaTehokkuusJärjestelmän sisältö ja käyttöönotto yrityksissä JaPa2 työryhmä EVT energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Page 1

Esityksen sisältö Toimeksianto ja tausta EnergiaTehokkuusJärjestelmän sisältö EnergiaTehokkuusJärjestelmän käyttöönoton pilotointi Pilotoinnin tulokset Käyttöönotto yrityksissä Yhteenveto Page 2

Toimeksianto ja tausta JaPa1 (Jatkuva Parantaminen) työryhmä on TESS-johtoryhmän toimeksiannosta 2005-2006 laatinut EnergiaTehokkuusJärjestelmän (ETJ) minimivaatimukset - ryhmässä oli 3 tehtaan ja Motivan edustajat - ETJ on johtamisjärjestelmä ja sen ISO 14001 yhteensopivuus varmennettiin esipilotoinnilla viidessä tehtaassa elokuussa 2006 TESS -johtoryhmä on 04.10.2006 hyväksynyt ehdotetun EnergiaTehokkuusJärjestelmän (ETJ) minimivaatimus -dokumentin tehdaskohtaisen pilotoinnin pohjaksi Motivan toimesta on koottu 6:n tehtaan ryhmä pilotointiin - ryhmästä käytetään nimeä JaPa2 (Jatkuva Parantaminen) - pilotointi on suoritettu 2007 TESS = Teollisuuden EnergianSäästöSopimuksen johtoryhmä Page 3

Pilotoinnilla selvitettiin ETJ:n minimivaatimusten määrittelyjen aukottomuus Viimeisteltiin tekstin sisältö muotoon, joka tulkitaan yhdenmukaisesti teollisuudessa - pilotoinnin päätteeksi tekstiin on ehdotettu muutamia muutoksia - kyseinen versio 1 on jaettu tämän infotilaisuuden osallistujille Toteutettavuus energiavaltaisessa teollisuudessa - ja erillisenä projektina energiateollisuudessa (4 voimalaitosta) Page 4

Pilotointiin osallistuneet tehtaat, JaPa2 ryhmä M-real Tako Board Tampere Metsä Tissue Mänttä Rautaruukki Hämeenlinnan tehdas Outokumpu Tornion terästehdas Ovako Ovako Bar Oy Imatra Borealis Borealis Polymers Oy Porvoo TVO Olkiluoto (ei tehdaspilottia) Lisäksi Motiva, Metsäteollisuus Ry,Energiateollisuus Ry Yritysten konserniedustajia Ryhmän Pj., Borealis ja sihteeri Hille Hyytiä, Motiva Page 5

ETJ:n sisältö EU ja CEN (European Comittee for Standardization) ovat hiljakkoin käynnistäneet hankkeen energiatehokkuusjärjestelmän (Energy Management System) vaatimusten ja standardin luomiseksi. ETJ:n sisältö on hyvin saman kaltainen CEN:in luonnoksen kanssa - CEN työryhmä TF 189 ETJ: sisällön pääkohdat ovat seuraavilla sivuilla Page 6

ETJ:n minimivaatimukset Page 7

ETJ:n kappalenumerointi 4.1 Yleistä 4.2 Energiapolitiikka 4.3 Suunnittelu 4.3.1 Energianäkökohtien analysointi ja tunnistaminen 4.3.2 Lakisääteiset ja muut vaatimukset 4.3.3 Päämäärät ja tavoitteet 4.4 Järjestelmän toteuttaminen ja toiminta 4.4.1 Organisaatio ja vastuullisuus 4.4.2 Koulutus, tietoisuus ja pätevyydet 4.4.3 Viestintä 4.4.4 ETJ:n dokumentointi 4.4.5 Asiakirjojen hallinta 4.4.6 Toiminnan ohjaus 4.5 Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet 4.5.1 Tarkkailu ja mittaukset 4.5.2 Vaatimusten täyttämisen arviointi 4.5.3 Poikkeamat, korjaavat toimenpiteet ja ehkäiset toimenpiteet 4.5.4 Tallenteiden hallinta 4.5.5 Sisäinen auditointi 4.6 Johdon katselmus Page 8

EnergiaTehokkuusJärjestelmä Jatkuvan Parantamisen malli Plan > Do > Check > Act periaate 5. Johdon katselmus - Arvioidaan energiatehokkuusjärj. tarkoituksenmukaisuus riittävyys ja tehokkuus 4. Tarkkailu ja korjaavat toimenpiteet - Energian mittaus ja raportointi - Poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet - Sisäinen auditointi 1. Energiapolitiikka - Energia sisällytetään yrityksen politiikkaan - Sitoutuminen energiatehokkuuteen 2. Suunnittelu - Energianäkökohtien analysointi ja tunnistaminen - Lakisääteiset ja muut vastuut - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen - Energia otetaan huomioon investoinneissa 3. Toteuttaminen - Organisaatio ja energia-asioiden vastuuhenkilöt - Henkilöstön koulutus ja energia-asioiden pätevyydet - Energiatehokkuusjärjestelmän ylläpito - Energiatehokkuus laitehankinnoissa Page 9

Kuva havainnollistaa energiatehokkuusjärjestelmän vaatimusten suhdetta ISO 14001 standardiin Pakollinen taso Minimivaatimukset Page 10

ETJ:n toteutettavuuden arviointi Kevään 2007 aikana pilotointiryhmä on suorittanut tehtaillaan ETJ:n käyttöönoton alkukartoituksen ja arvioinut eroanalyysillä minkälaisia toimenpiteitä kukin tehdas joutuisi suorittamaan integroidessaan ETJ:n nykyiseen tehdaskohtaiseen johtamisjärjestelmään Kaikissa tehtaissa oli Ympäristöjärjestelmä ISO 14001 käytössä ja alkukartoituksella on selvitty ETJ:n toteutuksen puuttuvat osat - yrityksissä ISO 14001:n ja ISO 9001 järjestelmät on linkitetty Yrityksissä sisäiseen selvitykseen ovat osallistuneet - laatupäällikkö - ympäristöinsinööri/päällikkö - energia-asiantuntija ja linjavastuisia Page 11

Mitä puuttuu? Page 12

Pilotoinnin tulokset Johdon ja henkilöstön sitoutuminen energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen perusasia Yrityksillä on hyvä yleisvalmius toteuttaa ETJ ETJ:n sisältö ja siihen pohjautuva yrityksen rakentama johtamisjärjestelmä antaa hyvän pohjan energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen Page 13

Pilotoinnin, jatkoa Toteutuksen suurin työkuorma kohdistuu seuraaviin asioihin 1. Energiaan liittyvän ohjeistuksen täydentäminen ja aukoton dokumentointi 2. Henkilöstön kouluttaminen 3. Energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen suunnittelu ja toteutus - energianäkökohtien vuosittainen tarkastelu - energiankäytön tehostamissuunnitelman vuosittainen päivittäminen - toteutus: parhaat käytännöt, laitosten uudistaminen 4. Vastuiden määrittäminen ja kirjaaminen järjestelmään Page 14

Pilotoinnin, jatkoa Toteutus on vietävä lattiatasolle asti ja sisäisellä tarkastustoiminnalla varmennettava järjestelmän toimivuus Karkea aika-arvio Järjestelmän rakentaminen ja liittäminen olemassa olevaan johtamisjärjestelmään noin 1 vuosi Sisäisen auditointikäytännön luominen ja johdon katselmuksella järjestelmän toimivuuden varmentaminen 2 vuoden aikana Page 15

Käyttöönotosta Yrityskohtaisten ETJ -rajojen ja sisällön määrittäminen - minimivaatimukset antaa karkean raamituksen Integroidaan ympäristöjärjestelmään ISO 14001 (ensisijainen valinta) Alkukartoituksella ja eroanalyysilla määritellään puutteet Laaditaan ETJ:n toteutuksen toimenpidesuunnitelma Tarvittavat resurssit: laatu, ympäristö, energia ja tuotantoyksiköistä nimetyt Yritysorganisaatiot muuttuvat kaiken aikaa, resursseja järjestellään uudelleen ja huomioitava toteutukseen mahdollisesti osallistuvien uusien avainhenkilöiden perehdytys Aikataulutus yrityksen resurssien mukaisesti, pilotoinnista aika-arvion kehys Page 16

Lopuksi ETJ:n versio 1 on käytettävissä EVT-TOPO luonnos on käytettävissä JaPa2 ryhmä suosittelee, että energiavaltainen teollisuus käynnistää 2007 vuoden puolella tehdaskohtaisen työn EnergiaTehokkuusJärjestelmän toteuttamiseksi Mitä aikaisempi toteutus sitä nopeammin parannamme energiatehokkuutta ja saavutamme kustannussäästöjä Page 17