Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää? Tulevaisuuden kuntakuvat

Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää? Tulevaisuuden kuntakuvat

Koskelo & Nousiainen 2014 3 kuukautta 30 kuntaa 3 kuntakokoluokkaa 4 osallistavaa työpajaa 150+ osallistujaa 60+ skenaariolakanaa 8 pelkistettyä ilmiötä 3 pääluokkaa 11 tulevaisuuden kuntakuvaa

Kuntakuvien kokonaisuus Reunakunta Verkostokunta Ohut kunta Erikoistunut kunta Kuntakeskus ja reuna-alueet Pulska palvelukunta Uusi juureva kunta Vahvuuksiinsa nojautuva elinkeinokaupunki Kokeileva kaupunki Perinteinen palvelukaupunki Asiakaslähtöinen kaupunki

Taustaa Tulevaisuuden kuntakuvat on luotu osana Kuntaliittokonsernin USO Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen verkostoprojektia.» Projektin yhtenä keskeisenä teemana on erilaisten kuntien rooli tulevaisuudessa» USO-verkostossa mukana 30 kuntaa Kuntakuvatyö on toteutettu 30 kunnan ja kaupungin seminaari- ja työpajatyöskentelyprosessina, jota on ohjannut Kuntaliitto, FCG ja Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu. Kuntien yhteisessä työskentelyssä syntyneen aineiston analyysityön johtajana on toiminut Tampereen yliopisto.

Kuntakuvien hyödyntäminen Kuntien tulevaisuudesta käytävän yleisen keskustelun heräte paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti Työkalu kuntien tulevaisuustyölle sekä epävarmaan ja ei-ennustettavaan tulevaisuuteen varautumiseen Kunnan strategisten keskustelujen pohja

Lähtökohdat tulevaisuuden kuntakuville Lähtökohtana proaktiivinen näkökulma» Kunta nähdään kaksisuuntaisena toimijana suhteessa toimintaympäristöön, sen muihin toimijoihin ja ilmiöihin» Yhtäältä kunta muovautuu suhteessa ympäristönsä muutoksiin, mutta» Toisaalta kunta myös muokkaa toiminnallaan ja valinnoillaan toimintaympäristöään ja sen kehitystä. Kiinnostus arjen muutosilmiöissä» Perinteisessä skenaariotyössä pohditaan laajojen megatrendien muutossuuntia ja niiden yhtäaikaisia vaikutuksia suhteessa käsiteltävään toimijaan tai aiheeseen.» Skenaariot saattavat olla deterministisiä ja jäädä liian abstraktille tasolle.» Tulevaisuuden kuntakuvissa haluttiin luoda kiinteä yhteys arjen muutosilmiöihin sekä siihen, mitä vaikutuksia ilmiöillä voi olla kunnan organisointiin ja johtamiseen.

Aineisto Kuntakuvien pohjana toimivaa aineistoa on työstetty USOverkostoprojektin kevään seminaareissa ja työpajoissa yhdessä osallistujakuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon edustajien kanssa. Aineisto koostuu mm. kuntien näkemyksistä tärkeistä muutosilmiöistä sekä niiden vaikutuksista kuntien hallintasuhteisiin, johtamiseen ja rakenteisiin. Analyysivaiheessa aineistosta on etsitty pelkistettyjä ilmaisuja, tehty ryhmittelyä, annettu tulkintoja ja tiivistetty keskeiset asiat kahden ulottuvuuden akselille. Keskeisin rikasta aineistoa yhdistävä tekijä eri kuntaryhmien tulevaisuuden kuntakuvissa on kuntien ja kuntalaisten omaehtoinen kehittämispotentiaali.

Kuntakuvaprosessi 1. Kuntien (30 kpl) työpajatyöskentely yhteisessä seminaarissa Näkemykset keskeisimmistä muutosilmiöistä Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 3/2015 2. KuntaVertaiset-ryhmien työpajat: Hallintasuhteet, johtaminen ja rakenteet Analyysi Tampereen yliopisto Kuntaliiton ja FCG:n projektiryhmä 4-5/2015 3. Kuntakuvien viimeistely ja raportointi Piirrosvideot (6/2015) ja raportti (9/2015) 6-9/2015

Talouskehitys Työllisyys Elinkelpoisuus Liikenne ja liikkuminen Väestö Ympäristö ja yhdyskuntarakenne Yhdyskunta- ja aluerakenne Paikallisten erityispiirteiden hyödyntäminen Kuntalaisten aktiivisuus Uudistumiskyky Uudistumisen resurssit Skenaariot yli 60 lakanaa Pelkistetyt ilmaukset Pääluokat

Miltä keskikokoisen kunnan tulevaisuus näyttää?

Kuntalainen nähdään rakenteellisena kysymyksenä Kehitystä tapahtuu vain kasvuseuduilla Sitoudutaan siihen, että kehitystä tapahtuu koko maassa Kuntalainen nähdään voimavarana

KESKIKOKOISET KUNNAT Kuntalainen nähdään rakenteellisena hallintakysymyksenä Kuntakuva 1 Kuntakeskus ja reunaalueet Kuntakuva 2 Pulska palvelukunta Kehitystä tapahtuu vain kasvuseuduilla Kuntakuva 3 Kuntakuva 4 Sitoudutaan siihen, että kehitystä tapahtuu koko maassa Ohut kunta Uusi juureva kunta Kuntalainen nähdään voimavarana

Kuntakuva 1 Kuntakeskus ja reuna-alueet Hyväksytään kaupungistuminen megatrendinä Antaudutaan väestön keskittymiselle Keskitetään toimintoja Säännellään palvelujen sisältöä ja niiden laatua muttei niiden saavutettavuutta Periferiassa mobiili-, etä- ja itsepalvelut korostuvat Yksinäisyys kasvaa, vähäinen yhteisöllisyys Vastuu työllisyydestä ja taloudesta keskittyy kaupunkiseuduille Perustehtävänä on kunnan elinvoiman ylläpitäminen ja johtamisessa toiminnan koordinointi ja ohjaus korostuvat Kehittämisessä teknologiset ja logistiset innovaatiot ovat tärkeitä Keskeisissä kumppaneissa muut kunnat, palveluiden tuottajat, kehitysyhtiöt ja koulutusorganisaatiot ovat tärkeimpiä Kuntakuva edellyttää vahvaa poliittista johtajuutta ja yhteistyösuhteiden hallintaa

Kuntakuva 2 Pulska palvelukunta Elämän edellytykset koko maassa ovat mahdollisia Tuttu ja turvallinen Kuntasektori vastaa edelleen palveluista» vaihtoehtoina ovat suuremmat kunnat tai ylikunnalliset palvelurakenteet Sääntely rajoittaa itsehallintoa Suhtautuminen väestökehitykseen reaktiivista Kaupungistuminen jatkuu ja sen lieveilmiöitä yritetään hallita ja kehitystä yritetään hidastaa Kehitys edellyttää talouskasvua Pelkona palvelutarpeiden ja kustannusten kasvu ja saneerauskyvyttömyys Kunnan tärkein tehtävä määrittyy palveluiden kautta Johtamisessa henkilöstöjohtaminen ja asiantuntijuus painottuvat Luottamushenkilöiden tehtävänä on määritellä palveluiden strategiset suuntaviivat Organisaatiot perustuvat sektoreihin ja lautakuntiin

Kuntakuva 3 Ohut kunta Kestävyysvaje ratkaistaan sillä, että julkinen valta vetäytyy osittain hyvinvoinnin ylläpitämisestä Hyvinvointiin käytettävät resurssit määritellään pienemmiksi Yhteisöjen vastuu kasvaa Kunta toimii yhteisöjen alustana Eriarvoisuus alueiden ja kuntalaisten välillä lisääntyy Aktiivisten yksilöiden väsyminen ja avuntarvitsijoiden heitteillejättö Johtamisen tehtävänä on luoda yhteisöllisyydelle mahdollisuuksia: yritysten, kuntalaisten ja järjestöjen aktivointi olennaista Organisaatio on kevyt, sitä johtaa vaaleilla valittu kuntaneuvosto ja pormestari Olennaiset kumppanit ovat kyläyhdistykset, järjestöt, yritykset ja kuntalaiset

Kuntakuva 4 Uusi juureva kunta Kunnat erilaistuvat talouden, palvelujen ja osallisuuden osalta Taustalla sääntelyn purkaminen, yhdenvertaisuuden tavoitteesta luovutaan Syntyy uudenlaisia, erikoistuneita kuntia. Esim. Palvelumuotoiltu kunta, kulttuurikunta, kotiseutukunta Paikallisesti ratkotaan isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä» Paikallinen strategia, päätöksenteko ja harkinta Paikallinen ympäristö-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Aito kuntalaislähtöisyys Ajassa muuttuva kunta Kunnat ovat erilaisia ja niiden johtaminen perustuu paikallisesti valittuun strategiaan ja myös kunnan olennaiset kumppanit määrittyvät näiden valintojen myötä Johtamisessa olennaista on uudistuminen, paikallisyhteisön tuki ja legitimiteetin hakeminen Demokratia ja kuntalaislähtöisyys ovat kunnan toiminnassa tärkeitä ja innovaatioita tuotetaan yhdessä kuntalaisten kanssa

Kuntakuvia laatimassa olivat Forssan kaupunki Hollolan kunta Järvenpään kaupunki Kemijärven kaupunki Keravan kaupunki Kuusamon kaupunki Laitilan kaupunki Lapuan kaupunki Loviisan kaupunki Nurmijärven kunta Rauman kaupunki Riihimäen kaupunki Someron kaupunki Ylöjärven kaupunki